Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Monenlaisia kavereita meillä on!

Maanantai 9.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Huomasin, että eräs naispuolinen fb-kaverini kerskaili eilen facebookissa, että hän on ollut samaan aikaan naisten vessassa Elisabeth Rehnin kanssa ja lainannut hänelle kampaansa.

 

Onhan näitä merkittäviä vessakavereita minullakin, mutta toki miesten vessassa, sillä joskus kuseksimme Antti Rinteen kanssa vierekkäisillä looreilla TV2:n studion vessassa Tampereen Tohlopissa, jossa Antti Rinne esiintyi ja minä olin yleisönä.

 

Lähetys oli jo ohi ja kysyin siinä vierekkäin ollessamme, että Helsinkiinkö lähdet ja Rinne vastasi, että kotiin Mäntsälään!

 

Kerron tämän jutun sen vuoksi, että huomaamme kaikkien – jopa huippupoliitikkojen – olevan tavallisia ihmisiä ja sellaisina meidän pitää myös heidät kokea ja antaa arvostuksensa heille, vaikka emme kaikista heidän mielipiteistään olisikaan samaa mieltä!

 

Sen joudun kuitenkin toteamaan, että minulta tekee tiukkaa hyväksyä sisäministeri Ohisalon mielipiteitä - en muuten niitä hyväksykään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elisabeth Rehn, Antti Rinne, Maria Ohisalo, TV2, TV2 Tohloppi, Tohloppi,

Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista

Sunnuntai 8.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto miehitti Baltian maat virallisesti vasta 14. kesäkuuta 1940, mutta sitä ennen voimassa oli ns. tukikohtavaihe yhdeksän kuukauden ajan, sillä Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan syys – lokakuussa 1939 avunantosopimuksen, joka merkitsi mm. neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin.

 

Avunantosopimuksen ”solmiminen” merkitsi mm. sitä, että Stalinin terroristipommituslennot Tampereelle 1939 – 1940 saattoivat alkaa Virossa sijaitsevilta lentotukikohtien lentokentiltä.

 

 

IMG_7169.JPG

 

 

Stalinin terroristipommitusten lähtöpaikkoina olivat seuraavat Virossa sijaitsevat lentotukikohdat:

 

  • Kuressaari

  • Ungros

  • Haapsalu

  • Paldiski

  • Kuusiku

 

Lentotukikohdissa sijainneet puna-armeijan Tampereen pommituksiin osallistuneiden yksiköiden nimet ovat selvillä, mutta niiden nimet erottuvat heikosti tästä kuvasta.

 

Viro itsenäistyi uudelleen 21.8.1991 ja liittyi Natoon vuonna 2004.

 

Nopea on ollut ajanriento, vai onko se sittenkään ollut nopeaa, sillä Viron maaperältä tapahtuneista Tampereen pommituksista on kulunut 80 –vuotta ja Viron Natoon liittymisestä vasta 16 –vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista, Viron miehitys, Viron uudelleenitsenäistyminen, Viro Naton jäseneksi, Baltian maiden miehitys, Kuressaaren lentotukikohta, Haapsalun lentototukikohta,

Tampereen pommitukset Talvisodan aikana olivat Stalinin terroripommituksia ja ne on hyvin pystytty dokumentoimaan jälkipolville

Lauantai 7.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Puna-armeijan pommikoneet hyökkäsivät Talvisodan aikana Tampereelle yhdeksänä päivänä siten, että ensimmäinen pommitus tapahtui 21.12.1939 ja viimeinen 2.3.1940.

 

Kaikki hyökkäykset on pystytty dokumentoimaan kellonaikoineen ja operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden tarkkuudella täsmällisesti – myös jokaisen pommihyökkäyksen vahingot ovat tarkalleen tiedossa.

 

Seuraavassa kertomus jokaisesta ”pommituspäivästä”!

Saimme nämä tiedot Talvisodan muistojuhlassa Tampereen yliopistolla 2.3.2020!

 

 

IMG_7127.JPG

 

Hyökkäys 21.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7128.JPG

 

Hyökkäys 25.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7129.JPG

 

Hyökkäys 27.12.1939 ja hyökkäyssuunta kaakko.

 

 

IMG_7130.JPG

 

Hyökkäys Uudenvuoden aattona eli 31.12.1939 ja hyökkäyssuunta luode.

 

 

IMG_7131.JPG

 

Hyökkäys 13.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7132.JPG

 

Hyökkäys 15.1.1940 ja hyökkäyssuunta itä.

 

 

IMG_7134.JPG

 

Hyökkäys 20.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7135.JPG

 

Hyökkäys 17.2.1940 ja hyökkäyssuunta länsi.

 

 

IMG_7137.JPG

 

Varsinainen suurhyökkäys 2.3.1940 ja ensimmäisen aallon hyökkäys tapahtui klo 12.00 kaakosta.

 

Toisen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.00 Pirkkalan suunnasta eli lounaasta.

 

Kolmannen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.35 ja sen hyökkäyssuunta oli etelä.

 

********************

 

IMG_7172.JPG

 

Tässä kuvassa yhteenvedontapaisesti eräiden hyökkäysten pommikonevahvuudet – kuvassa nähdään 2.3.1940 tapahtuneen hyökkäyksen ensimmäisessä aallossa olleiden pommikoneiden suuri lukumäärä.

 

 

Kuka vielä tohtii puolustella Josef Stalinin menettelyä ja hänen terroristitoimintaansa suomalaista sisämaankaupunkia kohtaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalin, Josef Stalin, Josef Stalinin terroristipommitukset, Stalinin terroristipommitukset Tampereelle 1939 - 1940, Tampereen pommitukset, Tampereen pommitukset 1939 - 1940, Talvisota,

"Perhe on paras"

Perjantai 6.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Keskustan järjestämään some-koulutukseen Tampereella.

 

 

IMG_7228.JPG

 

 

Koulutustilaisuudessa totesimme, että oheinen ”Perhe on paras” –nettijulkaisu on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja puhuttelevaisuudessaan onnistunut julkaisu!

 

 

IMG_7219.JPG

 

 

Koulutuspaikkamme oli Tampereella Näsilinnankadulla sijaitseva Apilaksi kutsuttu Keskustan piiritoimisto.

 

 

IMG_7220.JPG

 

 

Piiritoimiston seinillä on Pirkanmaan Keskustan taannoiseen 100-vuotisjuhlaan liittyviä julisteita eli perinteitä on!

 

 

IMG_7227.JPG

 

Kouluttajanamme oli Keskustan poliittisen viestinnän suunnittelija Matias Ollila – Matias onnistui taas kerran oikein hyvin!

 

 

IMG_7231.JPG

 

 

Facebook on yleisin some-kanava ja sen suurin seuraaja- ja käyttäjäryhmä ovat yli 65-vuotiaat ja toisena ikäryhmänä tulevat 35 – 44 –vuotiaat kansalaiset.

 

Twitter- ja Instagram – käyttäjät ovat huomattavasti nuorempia.

 

 

IMG_7228.JPG

 

Palaan vielä tuohon tämän juttuni aloituskuvaan ja toistan, että siinä esitetty sanoma on saatu hyvin kansalaisten tietoisuuteen – yksinkertainen on tehokasta!

 

Voi kun aina muistaisi tuon totuuden!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Perhe on paras", Suomen Keskusta, Pirkanmaan Keskusta, Keskustan puoluetoimisto,

Kätelläänkö vai ollaanko kättelemättä?

Torstai 5.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-virus elää sekä voi hyvin maailmalla ja onhan se saanut jonkinlaista jalansijaa Suomessakin.

 

Tilanne merkitsi eilen mm. minulle, että eräs ennalta sovittu tehdasvierailu peruttiin järjestäjän toimesta.

 

Sen verran tilanne on vaikuttanut muutenkin minuun, että en portaissa kulkiessani koske kaiteisiin ja pesen käsiäni entistäkin useammin ainakin sen jälkeen, kun olen liikkunut kaupungilla.

****************

 

Kukin taaplaa tyylillään, mutta mielestäni ollaan menossa liiallisuuksiin, kun ihmiset kieltäytyvät kättelemästä toisiaan.

 

Piristäviäkin poikkeuksia on ja erääseen niistä sain tutustua viime tiistaina eli maaliskuun 3. päivänä.

Minulla oli tuolloin heti aamuvarhaisella reisivaltimoni puhdistusleikkauksen jälkeinen jälkitarkastus TAYS:ssa eli Tampereen yliopistollisella keskussairaalalla ja jälkitarkastuksen suorittanut verisuonitautien erikoislääkäri halusi kätellä kanssani ”kuin silloin ennen”!

 

Mainitsin siitä lääkärille ja kerroin arvostavani hänen toimintaansa!

 

Huolehditaan kunnollisesta käsihygieniasta, ei pärskitä kanssaihmisiä kohti ja eletään normaalia elämää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kätelläänkö vai ollaanko kättelemättä?, korona, korona-virus, käsihygienia, käsien peseminen, TAYS, Tampereen yliopistollinen sairaala,

Mahdollisuus kannattaa hyödyntää!

Keskiviikko 4.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Nykyään pienemmätkin tilaisuuksien järjestäjät pyytävät osanottajia ilmoittautumaan etukäteen koulutus-, tms. tilaisuuksien osallistujiksi.

 

Ilmoittautuminen tapahtuu tavallisesti sähköisesti ja yleensä ilmoittautumisen viimeisenä kohtana kysytään mm. ilmoittautujan erityisruokavaliota.

 

Tuo kohta on mainio tilaisuus osoittaa omaa vastuullisuuttaan ja vaatia samaa vastuullisuutta tilaisuuden järjestäjältä, kun vaatii tilaisuudessa tarjottavan vain kotimaista ruokaa.

 

 

IMG_7178.JPG

 

Tässä malliksi eilen tekemäni ilmoittautuminen erääseen some-koulutustilaisuuteen.

 

Huomaatte, että olen kohtaan ”Lisätietoa/erityisruokavalio” kirjoittanut näin:

 

”Vain kotimaista ruokaa. Tuotteen ensimmäiset numerot EAN-koodissa pitää olla 64!”

 

 

Saa jakaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EAN, EAN-koodi, EAN-koodi kertoo ruuan kotimaisuuden, vastuullista elintarvikevalintoihin,

Josef Stalinin Tampereelle kohdistamat terroripommitukset Talvisodan aikana, mutta erityisesti 2.3.1940

Tiistai 3.3.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_7115.JPG

 

Aamulehti järjesti eilen Tampereen Yliopiston juhlasalissa Talvisodan muistojuhlan, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton Talvisodan aikana Tampereelle kohdistamia pommituksia, mutta erityisesti niitä suurpommituksia, joista eilen tuli kuluneeksi tasan 80 –vuotta.

 

Olin paikalla yhtenä 650:stä paikalla olleesta juhlavieraasta.

 

Juhla lähetettiin suorana myös Aamulehden nettisivujen kautta ja sen lyhennetty taltiointi on yhä edelleen katseltavissa Aamulehden nettisivuilla.

 

 

IMG_7138.JPG

 

 

Neuvostoliitto pommitti Talvisodan aikana Tamperetta yhdeksänä päivänä ja hyökkäyksiä näinä päivinä oli kaikkiaan 11.

 

Neuvostoliittolaisia pommikoneita Tampereen yllä oli kaikkiaan 242 ja ne pudottivat Tampereelle 1.927 pommia.

 

Kuolonuhreja pommituksissa tuli 17 ja haavoittuneita 46 henkilöä.

 
******************

 

IMG_7121.JPG

 

 

Muistotilaisuuden ensimmäinen alustaja, filosofian lisensiaatti, majuri evp Jari Lehtoväre uskalsi selkeästi todeta, että…

 

 

IMG_7141.JPG

 

…Stalinin tarkoituksena oli siviilikohteiden ja siviilien tuhoaminen eli terroripommitukset!

 

Tästä totuudesta saamme paljon pohjaa niille pommituksille, joiden kohteeksi Tampere joutui Talvisodan aikana.

 

Stalinin tavoitteena oli suomalaisten taistelutahdon murtaminen ja sekasorron aiheuttaminen siviiliväestön keskuudessa!

 

 

Uskon, että palaan tällä saitilla tähän aiheeseen vielä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampereen pommitukset Talvisodan aikana, Josef Stalin, Stalinin terroripommitukset, Aamulehti, Tampereen Yliopisto, Talvisodan muistojuhla, Talvisota, Jari Lehtoväre,

Koville se otti, mutta oli pakko hyväksyä!

Maanantai 2.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se on perinteisesti ollut Pirkan Hiihdon –päivä, vaan eipä nyt ollut, sillä lunta ei kertakaikkiaan ollut.

 

Pirkan Hiihto on laturetki, joka hiihdetään Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle. Pirkan Hiihdon pituus on 90 kilometriä.

 

Kaikille Viljakkalassa syntyneille on ollut kunnia-asia, että Pirkan Hiihto pitää ainakin kerran elämässä hiihtää ja niin olen myös minä tehnyt.

 

Mitalivitriinissäni on seitsemän Pirkan Hiihdon mitalia ja olen tuon matkan taivaltanut harvakseltaan, sillä aloitin jo 1960-luvun lopulla ja viimeisen Pirkan Hiihtoni hiihdin 2000-luvun lopulla.

 

Ainakin kaksi ensimmäistä Pirkkaani hiihdin perinteisillä puusuksilla ja vasta 1970-luvulla siirryin nykyaikaisiin suksiin.

 

Pirkan Hiihdon ”puolimatkan krouvi” on 52 kilometrin hiihdon jälkeen Kyröskoskella ja vasta sen jälkeen alkaa todellinen hiihtäminen.

 

Ensimmäisellä kerralla sippasin Kyröskoskella ja ukkoa lappasi ohitseni roppakaupalla. Otin seuraavalla kerralla opikseni ja vain hiihtelin Kyröskoskella saakka ja sitten aloin hiihtämään. Ohitin Kyröskosken ja Teivon välillä varmaan parisensataa hiihtäjää ja kukaan ei hiihtänyt sillä matkalla ohitseni – oli hienoa hiihtää tuolloin!

 

Taisi olla vuoden 1970-hiihdossa, kun ensimmäisen kerran sain kokea sen, että naishiihtäjä jätti minut kuin ”nalli kalliolle”! Se oli silloin kova kokemus, mutta tuo kokemus oli sen jälkeen arkipäivää kaikissa pitkänmatkan hiihdoissa joihin osallistuin!

 

Pakko se oli hyväksyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkan Hiihto, Pirkan Hiihto Niinisalosta Teivoon, Pirkan Hiihto on jouduttu peruuttamaan,

Flora-margariineja ja eikä myöskään Ingmariini-tuotteita valmisteta Suomessa!

Sunnuntai 1.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Valitettavan monella kuluttajalla on vankka luulo, että Flora-margariinit olisivat suomalaisia tuotteita – katinkontit, sillä ne valmistetaan Puolassa ja rahdataan Suomeen!

 

Sama harhaluulo on myös monilla niillä, jotka ostavat Ingmariinia, sillä ne valmistetaan puolestaan Ruotsissa.

 

Parhaiten elintarvikkeiden valmistusmaa selviää, kun tutkailee tuotteen EAN-koodia.

Eurooppalainen Artikkeli Numerointi (European Article Number) eli EAN-koodi on alunperin tarkoitettu pakatuille päivittäistavaroille, mutta nykyään koodeja löytyy lähes mistä tahansa tuotteesta.

Koodin kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat tuotteen valmistus- tai pakkausmaan. Suomen tunnus on 64, Ruotsin 73 ja esimerkiksi Puolan 87.

 

***********************

 

Tutkailin tässä päivänä eräänä marketin rasvahyllyllä Floran sekä Ingmariinin EAN-koodeja ja tältä ne näyttivät:

 

IMG_7068.JPG

 

Flora-margariini; 8 719200 071780 eli Puolassa on valmistettu!

 

 

IMG_7069.JPG

 

Ingmariini; 7 310860 560907 eli Ruotsissa on valmistettu!

 

Selvyyden vuoksi totean, että en tietenkään ostanut noita tuotteita!

******************

 

Poikkesin jääkaapillamme ja löysin sieltä…

 

IMG_7098.JPG

 

…Bunge Finland Oy:n Raisiossa valmistaman Keiju-margariini; 6 438207 011620

 

Jääkaapissamme oli myös…

 

IMG_7097.JPG

 

…Valio Oy:n Seinäjoella valmistamaa Oivariinia; 6 408430 030309!  

Yhteenvetona EAN-numeroista se, että koodin kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat tuotteen valmistus- tai pakkausmaan. Viisi seuraavaa lukua kertovat valmistajan, viisi seuraavaa taas yksilöivät tuotteen ja viimeinen on tarkistusnumero.

 

Huolehditaanhan, että ruokakaapissamme on mahdollisimman paljon elintarvikkeita, joiden EAN-numero alkaa numeroilla 64…!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Flora-margariinia ei valmisteta Suomessa, Ingmariinia ei valmisteta Suomessa, Flora, Ingmariini, Keiju, Oivariini, Keiju ja Oivariini ovat suomalaisia tuotteita,

Juhlintaa koko viikon ajan

Lauantai 29.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitolla on 20 piiriä ja 401 paikallisyhdistystä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs liittomme paikallisyhdistyksistä.

 

Eläkeliitto on perustettu Helsingissä helmikuun 26. päivänä vuonna 1970 eli liittomme täytti 50 -vuotta kuluvan viikon keskiviikkona.

 

Eläkeliiton 50 –vuotisjuhlien pääjuhla järjestettiin Finlandia-talolla, mutta paikallisyhdistykset juhlistivat liittomme juhlapäivää eri päivinä juhlaviikolla.

 

***********************

 

Tampereella juhlimme liittomme 50 –vuotisjuhlaa jo maanantaina 24.2.2020 ja siitä tilaisuudesta pieni kuvakimara:

 

 

IMG_7044.JPG

 

Jäsentapaamisessamme oli paikalla lähes 80 jäsentämme ja aloitimme juhlamme täytekakkukahvien merkeissä.

 

 

IMG_7041.JPG

 

Sain houkuteltua myös juhlakakkumme tekijän Aila Ollosen mukaa kuvaan!

 

 

IMG_7045.JPG

 

Puheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama avasi juhlatilaisuuden ja toimi myös sen juontajana.

 

 

IMG_7050.JPG

 

Trio AmA:n jäsenet ovat yhdistyksemme jäseniä ja he esiintyivät juhlassamme.

 

Trio AmA:n muodostavat vasemmalta Maire Salmi, Anja Möykkynen ja Aino-Inkeri Lehtimäki.

 

 

IMG_7053.JPG

 

Pitkäaikainen aktiivimme Irja Lehmus toi juhlaamme tervehdyksen entiseltä puheenjohtajaltamme Marja Vainikalta ja esitti Marjan vuonna 2005 laatiman ennusteen, että miltä Tampereella tulee näyttämään vuonna 2025.

 

Eräs Marja Vainikan vuonna 2005 kirjaama ennuste on se, että vuonna 2025 Tampereen kaupunginhallituksen jäsenten keski-ikä on 64 –vuotta.

 

Ennuste saattaa hyvinkin toteutua, mutta se vaatii ikäihmisten aktiivisuutta ensi kevään kuntavaaleissa!

 

 

IMG_7059.JPG

 

Entinen puheenjohtajamme Matti Kaperi muisteli lupsakkaan tyyliinsä niitä aikoja, jolloin hän toimi yhdistyksemme matkavastaavana ja myöhemmin puheenjohtajana.

 

 

IMG_7064.JPG

 

Jossain vaiheessa  me kolme paikallaollutta puheenjohtajaa pääsimme yhteiskuvaan ja oikealta Matti Kaperi (puheenjohtajana 2011 – 2013), Liisa Flinck-Vasama aloitti puheenjohtajana 1.1.2020 sekä allekirjoittanut, joka toimi puheenjohtajana 2014 – 2019.

 

 

IMG_7057.JPG

 

Juhlassamme oli mukana myös Sissi-tyttönen, jonka aika taisi tulla ajoittain hieman pitkäksi, mutta hän ratkaisi asian ja heitti muutaman kerran salin takaosassa kärrynpyörää!

 

 

Kiitokset järjestäjille ja esiintyjille hienosta juhlatilaisuudesta ja tervetuloa myös uudet jäsenet toimintaamme mukaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juhlintaa koko viikon ajan, Finlandia-talo, Tri Ama, Tampereen kaupunginhallitus vuonna 2025,

Oikeus voitti, mutta vasta hovissa!

Perjantai 28.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tampereella eilispäivän suuri uutinen oli se, kun Turun hovioikeus ratkaisi Atanas Aleksovskin luottamusaseman väärinkäyttöjutussa Atanaksen hyväksi ja kumosi käräjäoikeuden määrään langettavan tuomion sekä määräsi Tampereen kaupungin maksamaan Atsolle korvauksia yli 57.000 euroa.

 

Kuljemme Atanaksen kanssa eri parvissa politiikassa, mutta osaan arvostaa hänen osaamistaan ja vuorovaikutustaitojaan.

 

Toimin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana 2013 – 2018 eli kuuden vuoden ajan ja Atanas oli jokseenkin sen saman ajan SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

 

Opin tuntemaan Atanaksen vuodesta 2009 alkaen, jolloin tulin valituksi Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokuntaan ja vuoteen 2012 saakka sen varapuheenjohtajaksi.

 

Vuosina 2013 ja 2014 sain jatkaa Infran johtokunnan rivijäsenenä, mutta nyt SDP:n mandaatilla, vaikka yhä edelleen olinkin keskustalainen. Atanas kai arvosti asiaosaamistani ja halusi, että jatkan Infran luottamushenkilönä.

 

Olen ehkä jäävi voimallisesti puolustamaan Atanasta tuon edellä kertomani vuoksi, mutta tunnen miehen sen kahdeksan ja puolen vuoden ajalta, jolloin minut oli valittu Infran luottamushenkilöksi, sillä Atanas oli koko tuon ajan kaupunginhallituksen edustaja Infran johtokunnassa.

 

Näen, että ajojahti Atanasta kohtaan on puhtaasti SDP:n jäsentenvälinen taistelu ja sinänsä surkea tilanne.

 

Hovioikeuden päätöksen jälkeen facebookissa on käyty kovaa sananvaihtoa hovioikeuden päätöksen tiimoilta ja on ollut mukava todeta, että monet demarit ovat huojentuneita hovioikeuden päätöksestä – erityisesti vihreät, mutta myös osa demareista puolestaan protestoivat voimakkaasti hovioikeuden päätöstä.

 

Yritin heti aamusella soittaa Atanakselle ja onnitella häntä hovioikeuden päätöksestä, mutta langat olivat kuumina muista onnittelijoista – no, puolenpäivän jälkeen pääsin läpi ja sain onnitella Atsoa oikeuden toteutumisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeus voitti mutta vasta hovissa!, Atanas, Atanas Aleksovski,

"Kokenut kaiken tietää ja vaivainen kaiken kokee"!

Torstai 27.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuo ikivanha suomalainen sananlasku tuli elävästi mieleeni taas eilen, kun sain Rouvalta määräyksen kuoria muovisangollisen verran omalla trekoolilla viime kesänä kasvaneita palsternakkoja.

 

Kyseessä olikin viime satovuoden edellistä viimeinen muovisangollinen, sillä sen jälkeen pitääkin siirtyä ostopalsternakkoihin.

 

Mutta siitä kokemuksesta ja vaivaisen kaiken kokemisesta!

 

 

Palsternakat kannattaa kylvää jo syksyllä eli nyt puhun syksyllä 2018 kylvetyistä palsternakoista.

 

 

Olin mielestäni säästeliäs ja kylvin palsternakat niiden palsternakkojen siemenillä, jotka kasvoivat trekoolimaillamme vuonna 2018!

 

 

IMG_7077.JPG

 

 

Väärin tein, sillä viimekesäiset palsternakat eli vuoden 2019 sato jäivät kooltaan alimittaisiksi.

 

 

IMG_7078.JPG

 

Tokihan palsternakat olivat ”kattilavalmiina”…

 

 

IMG_7079.JPG

 

…ja kädessä katseltuina ihan sopivan kokoisia ja herkullisiakin, mutta niiden koko jäi alimittaisiksi.

 

Edellisvuonna suurin palsternakkamme painoi n. 950 grammaa, mutta nyt ei päästy sitä lähellekään.

 

 

Mikä oli tämän tarinan opetus?

 

 

Opetus oli se, että ei kannata kokeilla omia siemeniä vaan on tukeuduttava puutarhaliikkeiden siementarjontaan!

 

Tukeutumalla siemenliikkeiden tarjontaan säästyy mm. siltä naispuhujan (aiheelliselta) moittimiselta, jonka saa kuulla, jos käyttää kotoista siementä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kokenut kaiken tietää ja vaivainen kaiken kokee, Palsternakka, palsternakan kylväminen,

Miksi Maaseudun Tulevaisuus haluaa vajota sensaatiolehtien tasolle?

Keskiviikko 26.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Wikipediasta lainattua:

”Maaseudun Tulevaisuus on suomalainen kolmipäiväinen sanomalehti. Vuonna 1916 perustettu lehti on poliittisesti sitoutumaton Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton pää-äänenkannattaja. Lehden levikki oli vuonna 2015 noin 77 300 kappaletta ja lukijamäärä noin 331 000.”

 

Olen ollut Maaseudun Tulevaisuuden tilaaja ja lukija joskus jo 1960-luvulta alkaen ja olen pitänyt lehteä luotettavana mediana.

 

Uskoni Maaseudun Tulevaisuuden luotettavuuteen koki kuitenkin maanantaina helmikuun 24. päivänä 2020 vakavan kolahduksen, kun se kertoi tehneensä tutkimuksen,…

 

 

IMG_7065.JPG

 

…että pitäisikö Sauli Niinistön jatkaa Tasavallan Presidenttinä poikkeuslailla myös vuoden 2024 jälkeen.

 

 

Täysin käsittämätön kysely, sillä eihän Suomessa ole pienintäkään tarvetta poikkeuslakiin!

 

Uskallan todeta, että Maaseudun Tulevaisuus saakoon hävetä tekemänsä mielipidekyselyn tekemistä, sillä Suomessa ei ole pienintäkään tarvetta jatkaa istuvan presidentin toimikautta poikkeuslailla ja tämä mielipiteeni ei vähimmässäkään mielessä ole arvostelu Sauli Niinistön toimintaa kohtaan!!

Kysely ja sen julkistaminen on vakava kolaus Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Jouni Kemppaisen toiminnalle, sillä tuollaista kyselyä tuskin kukaan pystyy hyväksymään!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maaseudun Tulevaisuus, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maeudun Tulevaisuus on vajonnut sensaatiolehtien tasolle, Sauli Niinistön uudelleenvalinta poikkeuslailla!,

Huoleton on hevoseton mies!

Tiistai 25.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämä vanha suomalainen totuus tuli taas eilen mieleen, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaamiseen, jonka aiheena oli Eläkeliiton huomenissa täyttyvä 50-vuotinen taival.

 

Eläkeliiton perustava kokous järjestettiin Helsingissä helmikuun 26. päivänä vuonna 1970.

 

Tänä päivänä Eläkeliitto on ylivoimaisesti Suomen suurin eläkeläisjärjestö 130.000 jäsenellään.

 

**********************

Mutta siihen hevosettomuuteeni ja huolettomuuteeni:


 

Sain toimia Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2014 – 2019 eli kuuden vuoden ajan – onneksi Eläkeliitossa on sääntönä, että vastuutehtävissä saa toimia kerrallaan vain kuusi peräkkäistä vuotta!

 

Kuusi puheenjohtajuusvuottani olivat mielenkiintoista aikaa ja sinä aikana yhdistyksemme jatkoi vahvaa eteenpäinmenoaan – olemme olleet Pirkanmaan piirissä jo useana vuonna niitä harvoja Eläkeliiton yhdistyksiä, jotka ovat pystyneet kasvattamaan jäsenmääriään.

 

Olen varma, että myönteinen eteenpäinmeno tulee jatkumaan, sillä viime syksyn henkilövalinnat olivat onnistuneita – on mukava seurata kuusi vuotta puheenjohtamansa yhdistyksen vakaata ja yhäti kehittyvää toimintaa.

 

Olen taivaltanut puheenjohtajana eräässä toisessakin yhdistyksessä kuuden vuoden ajan ja on surulla todettava, että siellä ollaan menossa jyrkkää alamäkeä toiminnan puuttumisen ja sitä kautta kannatuksen osalta – no, aikansa varmaan sitäkin, mutta harmittaa!

**********************

Siitä hevosettomuudesta se, että me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toinen maanantai klo 11.00 ja on selvää, että puheenjohtajan pitää olla paikalla viimeistään klo 9.30, sillä valkokankaan, videotykin ja äänentoistolaitteiden asentaminen on puheenjohtajan vastuulla – yleensä joudutaan järjestelemään myös pöytiä ja tuoleja!

 

Nyt jäsentapaamisten valmistelu on muiden vastuulla ja minä voin saapua jäsentapaamiseen vaikkapa tasan klo 11.00 ja kukaan ei varmaan moittisi, vaikka hieman myöhästyisinkin.

 

 

Tällä jutullani haluan muistuttaa yhdistysten jäseniä siitä ”piilotyöstä”, jota yhdistyksen puheenjohtaja ja eräät muut keskeiset toimijat tekevät, jotta yhdistyksen toiminta rullaisi mukavasti.

 

Meillä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä on tapana, että puheenjohtajalle korvataan ainoastaan ne kulut, joihin puheenjohtaja on joutunut käyttämään omia rahojaan, mutta mitään erillistä ”puheenjohtaja-korvausta” ei tunneta.

 

Mielestäni näin on oikein ja näin varmaan tulee jatkumaankin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huoleton on hevoseton mies!, yhdistyksen vastuuhenkilöt,

Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta

Maanantai 24.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä saman työnantajan palveluksessa päivälleen neljäkymmentä viimeisintä vuotta.

 

Sain tuon neljänkymmenen vuoden aikana olla järjestämässä lukuisia tehdasesittelyjä ja jokseenkin aina tehdasesittelyihin liittyi tehdaskierros – joskus tehdaskierros saatettiin korvata tehdasalueella bussilla toteutettuun tehdasaluekierrokseen, mutta aina vieraillemme haluttiin tarjota jotain ainutlaatuista rehuteollisuusmaailmasta.

 

Ainutlaatuisuuteen kuuluivat oleellisena osana tehtaalla kuuluvat työn äänet, hajut sekä erityisesti rehunvalmistuksen seuraaminen sen eri vaiheissa.

 

******************

 

IMG_6991.JPG

 

 

Osallistuin ”mennä viikolla” Tampereen Seudun Metsänomistajien jäsenilleen järjestämälle tutustumismatkalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle Äänekoskella – olin mukana TaSeMo:n jäsenyyden lisäksi myös Metsäliiton omistajana.

 

Retkeläisiä oli matkassa lähemmäs viitisenkymmentä ja oppaita kohteessamme oli ”riittävästi”!

 

IMG_7009.JPG

 

Yritys- ja tehdasesittelyt tapahtuivat Pro Nemus-yksikössä, mutta varsinaisille tehtaille tai tuotantotiloihin ei ollut pääsyä!

 

Pro Nemus tarkoittaa ”Metsän puolesta”!

 

 

*******************

 

Tehdaskierroksen puute korvataan Äänekoskella virtuaalisella ”tehdasvierailuilla” joissa…

 

 

IMG_7006.JPG

 

 

IMG_7005.JPG

 

 

…vierailijat pääsevät Metsä Groupin eri tehtaille virtuaalisesti.

 

Homma toteutetaan vierailijoille asennettavilla ”silmälaseilla” sekä käteen annettavalla ohjaimella, jolla vierailija saa valita sen Metsä Groupin tehdasyksikön, jonka tuotantoprosessia hän haluaa seurata ja tutkailla.

 

 

Onhan se tämäkin tapa tutustua puunjalostustehtaan tuotantoon, mutta toki tunne on kuin kondomin avulla naiskentelisi!

 

En pysty suosittelemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta, Pro Nemus, Metsän puolesta, Metsä Group, Metsä Groupin biotuotetehdas, kuin kondomin kautta naiskentelisi, Metsäliitto,

Entisajan äijien pelko on aiheeton ja niin taitaa olla ämmienkin pelko!

Sunnuntai 23.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan ämmät pelkäsivät maailmanloppua ja äijät metsien loppumista.

 

Ämmien pelko saattaa toki toteutuakin, mutta äijien pelko on ainakin Suomen metsien osalta aiheeton.

 

Sain suomalaismetsien riittävyydestä jälleen lisää todenperäistä tietoa, kun osallistuin tehdasvierailulle Metsäliiton biotuotetehtaalle Äänekoskella.

 

 

IMG_7008.JPG

 

Suomen metsien vuotuinen kasvu on nykyään 107 miljoonaa kuutiometriä, kun puolestaan vuonna 2018 runkopuun hakkuukertymä oli noin 76 miljoonaa kuutiometriä. Se koostui teollisista hakkuista, polttopuusta, energiapuusta ja kotitarvepuusta.

 

Laskelmien mukaan runkopuun hakkuut voitaisiin nostaa 84 miljoonaan kuutiometriin vuodessa heikentämättä hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 

Tuo kahdeksan miljoonan kuutiometrin nykyistä suuremmat hakkuumahdollisuudet ovat suuremmat kuin vuonna 2017 Äänekoskella aloittaneen biotuotetehtaan raaka-ainetarve.

 

 

Entisajan äijien pelko metsävarojen loppumisesta on siis täysin aiheeton!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maailmanlopun pelko, metsien loppumisen pelko, metsät eivät Suomesta lopu, metsien hakkuumahdollisuudet, metsien vuotuinen kasvu 107 miljoonaa kuutiometriä, matsien hakkuumahdollisuudet 84 miljoonaa kuutiometriä,

Jäi paha maku suuhun!

Lauantai 22.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereen Seudun Metsänomistajien eli TaSeMo:n järjestämälle jäsentensä tutustumismatkalle Äänekoskella sijaitsevalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle.

 

Tässä jutussani kommentoin vain sitä sinänsä runsasta ruokatarjoilua, josta saimme nauttia tehtaalla.

 

Metsä Groupin esittelijät kertoivat meille mm., että Valion Äänekosken juustola hyödyntää biotuotetehtaalta tulevaa lämpöä Valion Aura-juuston valmistuksessa.

 

Metsä Groupin biotuotetehtaan ja Valion Äänekosken juustolan yhteistyön tuntien olikin todella hämmästyttävää, että…

 

 

IMG_6996.JPG

 

…biotuotetehtaan ruokalassa oli meille TaSeMo-laisille ja Metsäliiton omistajille tarjolla Ruotsissa valmistettavaa Ingmariinia ja samoin Ruotsissa valmistettavaa Flora-margariinia!

 

Kysyinkin kaikkien kuullen, että miksi Metsä Groupin biotehtaan ruokalassa ei ole tarjolla Valion tuotteita tai edes Suomen ainoan margariinitehtaan eli Bunge Finland Oy:n ravintorasvoja.

 

Esittelijäneitonen lupasi viedä kysymykseni eteenpäin!

 

 

Välitän saman kysymykseni tätä kautta myös Metsäliiton edustajistolle, hallintoneuvostolle sekä hallitukselle:

 

"Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta Äänekosken tehtaan ruokalassa siirrytään Suomessa valmistettuihin voi- ja margariinituotteisiin?"

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jäi paha maku suuhun!, Metsä Group, Metsä Groupin biotuotetehdas, Metsäliitto, Ingmariini valmistetaan Ruotsissa, Flora-margariini valmistetaan Ruotsissa, Bunge Finland Oy on ainoa Suomessa toimiva margariinitehdas, Bunge Finland Oy, Keiju-margariini,

Paavon harharetket; osa ensimmäinen

Perjantai 21.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrotaan, että Paavo Väyrynen on liittynyt erilaisten kommervenkkien kautta Keskustan jäseneksi.

 

Olen menneiden vuosien aikana saanut tutustua Paavoon monissa eri yhteyksissä ja nyt kerron eräästä tapahtumasta:

 

*************

 

Muistelemani tapahtuma liittyy johonkin Paavon presidenttivaalitapahtumaan, jonka hän järjesti Tampereen Yliopistolla.

 

Paavo parkkeerasi autonsa Tampereen Yliopiston pääoven eteen ja sanoin hänelle, että tuo on pomminvarma paikka saada sakko.

 

Paavon mukana oli puolisonsa Vuokko ja Paavo sanoi minulle, että tiedänkö paikan lähistöllä, jossa auton voi parkkeerata ilman sakkopelkoa.

 

Sanoin tietäväni ja Paavo sanoi Vuokolle, että lähdepäs ajamaan auto Eskon kanssa paikalle, jossa ei ole sakotusvaaraa.

 

Ajoimme lähelle Viinikan liikenneympyrää, jossa silloin oli Tampereen Yliopistoa lähinnä oleva ”sakotusvapaa” pysäköintipaikka.

 

Vuokko kertoi, että Helsingissä on nykyisin heidän niin vaikea pysäköidä, kun Paavo ei ole kansanedustaja ja heillä ei ole paikkaa Eduskuntatalon parkkihallissa vaan he joutuvat etsimään auton pysäköintipaikan jostain muualta kuin Eduskuntatalon pysäköintitalosta.

 

Tämä muistelus on eräs osoitus Paavon (ja myös Vuokon) kitsaudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, Tampereen Yliopisto, Eduskuntalon pysäköintihalli,

"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...

Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.

 

”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!

 

”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.

 
***************

 

Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.

 

Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.

 

Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!

 

Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!

 

Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Äänislinna, Äänisen aallot, Vanhat Toverit, Kipparikvartetti, Hotelli Karelia, Ääninen, Lomalinjat Oy, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota,

KUORMA-AUTOILUA VILJAKKALASSA 1930- JA 1940-LUKUJEN TAITTEESSA

Keskiviikko 19.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

IMG_6945.JPG

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuorma-autoilua Viljakkalassa 130- ja 1940-lukujen taitteessa, Reinon foortti, Torkkalan koulu, Torkkalan koulu Loimaalla, Alpo Jaakola, Viljakkala, Viljakkalan Karhen koulu, Karhen koulu,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »