Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Suomea kiertänyt Coca-Cola -rekka oli vain osa kyseisen kolajuoman menekinedistämiskampanjaa

Maanantai 31.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Coca-Cola toteutti Suomessa ennen Joulua mittavan menekinedistämiskampanjan, jossa näkyvää roolia esitti Coca-Cola –rekka.

 

 

Totean heti tässä juttuni alussa, että en juo pisaraakaan colajuomaa, mutta osallistuin markkinointiasioista kiinnostuneena ja niistä ehkä hieman tietävänäkin kampanjan seurantaan.

 

 

Kyseessä oli mittava panostus Coca-Colan markkinointiin ja huomasin eilen läheisessä Prismassa, että Coca-Cola panostaa edelleenkin kampanjan toteuttamiseen.

 

 

Suomessa Coca-Cola –juomat valmistaa Sinebrychoff, joka aloitti panimotoiminnan 1819 ja on tänään Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Sinebrychoff on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia.

 

 

On luonnollista, että Sinebrychoff oli keskeinen taustatoimija Coca-Cola –rekan Suomi-kiertueella.

 

Coca-Cola –rekkka kiersi joulukuun aikana kymmenellä paikkakunnalla ja tässä paikkakunnat:

 

  • Helsinki la 8.12.
  • Oulu ti 11.12.
  • Rovaniemi ke 12.12.
  • Kuopio pe 14.12.
  • Jyväskylä la 15.12.
  • Tuuri ti 18.12.
  • Pirkkala ke 19.12.
  • Turku to 20.12.
  • Järvenpää pe 21.12.
  • Lahti la 22.12.

 

 

Kymmenestä pysähtymispaikasta seitsemän oli paikallisen K-Citymarketin paikoitusalueilla ja Helsingissä rekka pysähtyi Narikkatorilla, Tuurissa Keskisen kyläkaupalla ja Turussa Kauppatorilla.

 

 

On selvää, että Tampere ei ollut mukana pysähtymispaikkana, sillä ratikkatöiden runtelema kaupunki ei kiinnosta yrityksiä.

 

 

 

IMG_6724.JPG

 

 

Ensimmäinen Suomessa liikennöivä Coca-Cola Joulurekka on aito, Suomessa harvinainen Kenworth-jenkkirekka, joka on peräisin vuodelta -78. Suomeen tuo rekka tuotiin kymmenen vuotta sitten ja se on harrastuskäytössä.

 

 

 

IMG_6726.JPG

 

 

Kuvituksena Coca-Colan joulurekan kyljissä on aito ja alkuperäinen Coca-Cola joulupukki, joka on kuvittaja Haddon Sundblomin luoma valkopartainen ukko ikonisessa punaisessa nutussaan. 

 

Juuriltaan suomalainen Sundblom loi lämminhenkisen, punaposkisen joulupukkihahmon Coca-Colalle jo vuonna 1931.

 

 

 

IMG_6732.JPG

 

 

Piipahdin Pirkkalan Citymarketin paikoitusalueella, kun Coca-Cola –rekka pysähtyi siellä.

IMG_6733.JPG

 

 
Coca-Cola –rekan saapuminen sekoitti Pirkkalan ja läntisen Tampereen liikenteen.

 

 

 

******************

 

 

 

IMG_6737.JPG

 

 

Coca-Colan ja Sinebrychoff`n tarkoituksena oli luonnollisesti maksimoida Joulurekasta saatava hyöty.

 

 

Voi vain kuvitella niitä mittavia kaupallisia suunnitelmia, jotka olivat edeltäneet Coca-Cola –rekan Joulutempausta.

 

 

Rekan pysähtymispaikat olivat valtaosin K-Citymarkettien paikoitusalueilla ja on selvää, että Coca-Colan sekä Sinebrychof ´n myyntiorganisaatiot pyrkivät hyödyntämään yhteistyönsä Citymarkettien kanssa.

 

 

Oli merkittävää, että yhtään S-ryhmän markettia ei ollut mukana Coca-Cola –rekan pysähtymispaikkoina.

 

 

On selvää, että Coca-Cola pyrkii hyödyntämään myös S-ryhmän marketit jakelutienään ja siinä varmaan Coca-Colan pääkilpailija Pepsi-Cola pyrki olemaan vahvana esteenä.

 

 

Tilanne oli ihanteellinen S-ryhmän kannalta, sillä kahden tavarantoimittajan kilpailuttaminen toi S-ryhmälle mukavasti erilaisia kampanjaetuja.

 

 

Sivusta seuranneena

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Coca-Cola, Coca-Cola -rekka, Sinebrychoff, Haddon Sundblom, kolajuomat,

Kultapallo on pihan kaunistus

Maanantai 18.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen onnekas viherpeukalo, sillä sain taannoin sukulaisperheeltä mökkipihamme koristukseksi kultapallon.

 

 

 

 

kulta1

 

 

Kultapallomme on saavuttanut lähes kolmen metrin pituuden ja sateista huolimatta se on säilynyt pystyssä – kiitos kultapallon ympärille rakentamieni tukirakennelmien.

 

 

 

 

kulta2

 

 

Kultapallomme on vanhaa maatiaiskantaa ja se merkitsee hyvää kestävyyttä tauteja sekä tuholaisia vastaan. Olen kuullut, että erilaiset ötökät häiritsevät kultapallon kukintaa – eivät häiritse maatiaiskantaa olevan kultapallon kukintaa!

 

 

 

 

kulta3

 

 

Kultapallomme on kasvupaikallaan nuori tulokas ja nyt odotammekin, että se laajentaisi kasvupiiriään.

 

 

 

************

 

 

 

Maatiainen ry valitsi kultapallon vuonna 2011 vuoden maatiaiskasviksi ja mielestäni oikean valinnan tekikin.

 

Kultapallo on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen ja sitä voidaankin kasvattaa savimailla kuin myös moreenimailla.

 

Jotkut pitävät kultapallon heikkoutena, että pitkävartisena se tarvitsee kukinta-aikanaan tukea – en ole kokenut tuentarvetta ongelmana, sillä erilaisia tukikeppejä ja tukikeppejä yhdistäviä naruja on kyllä saatavilla.

 

Kultapallo voidaan keväällä leikata ja silloin se kuulemma kukkii jo metrin korkuisena, sillä kultapallon kukinta-aika määräytyy päivän pituuden mukaan.

 

Ihmettelen vaan, että kuka haluaa metrin mittaista kultapalloa – en ainakaan minä!

 

 

Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että Kultapallo ei saa puuttua kenenkään puutarhasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kultapallo, vuoden 2011 maatiaiskasvi, Maatiainen ry, Rudbeckia laciniata, höstrudbeckia,

Edestakainen junamatka kapearaiteisella junalla Dresdenin lähellä sijaitsevien Radebeul´n ja Radeburg´n välillä oli elämys

Keskiviikko 25.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan sukulaismiehen kanssa huhtikuussa tekemäämme omatoimimatkaan entisen Itä-Saksan alueelle ja kerron hienosta junamatkasta, jonka teimme kapearaiteisella junaradalla Radebeul´sta Radeburg´iin ja takaisin.

 

 

rade1

 

 

Lähtöasemamme oli Radebeul Ost –niminen rautatieasema Dresdenin ja Leipzigin välillä.

 

Tämä nimikyltti oli pääradan varrella,…

 

 

 

 

rade2

 

 

…mutta melkein viereisellä raiteella oleva kapearaiteisen radan nimikyltti henki sopivasti mennyttä aikaa.

 

 

 

 

rade3

 

 
Veturina oli sankkaa savua tuprutteleva höyryveturi.

 

 

 

 

rade4

 

 

Pääteasemien välillä radalla oli kymmenen väliasemaa ja juna pysähtyi kaikilla väliasemilla.

 

 

 

 

rade5

 

 

Menomatkalla valitsimme umpivaunun, mutta sen vaunusillalta oli mainio tilaisuus seurata matkan sujumista, sillä edellinen vaunu oli avovaunu.

 

 

 

rade6

 

 

Meillä oli muihin ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus, sillä henkilöautot ja raitiovaunut odottivat ohikulkuamme.

 

 

 

 

rade7

 

 

Ensimmäisen aseman jälkeen aloimme kipuamaan mäkeä ylös…

 

 

 

 

rade8

 

 

…ja se merkitsi, että veturimme joutui tositoimiin.

 

 

 

 

rade9

 

 

Miellyttävä konduktöörirouva tarkisti matkaliput…

 

 

 

 

rade10

 

 

…ja löi niihin asiaankuuluvat leimat.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin vaunumme vaunusillalta:

 

 

 

rade11

 

 

 

 

rade12

 

 

 

 

rade13

 

 

 

 

rade14

 

 

 

 

rade15

 

 

 

 

rade16

 

 

 

 

rade17

 

 

 

 

rade18

 

 

 

 

rade19

 

 

 

 

rade20

 

 

 

 

rade21

 

 

 

 

rade22

 

 

 

 

**************

 

 

rade23

 

 

Saavuimme runsaan 16 kilometrin pituisen junamatkamme päätepisteeseen Radeburg´iin ja sen ”Kulturbahnhof´lle”.

 

 

 

rade24

 

 

Veturiin laitettiin lisää vettä ja veturinkuljettaja rasvasi tärkeimmät voitelunipat.

 

 

 

 

rade25

 

 

Veturi ajettiin nyt toiseen päähän vaunurivistöä, jotta paluumatka saattoi alkaa.

 

 

 

 

rade26

 

 

Paluumatkan aluksi oli taas miellyttävä matkalippujen tarkastaminen.

 

 

 

 

Tässä joitain matkakuvia paluumatkalta – nyt matkustimme avovaunussa:

 

 

 

 

rade27

 

 

 

 

rade28

 

 

 

 

rade29

 

 

 

 

rade30

 

 

 

 

rade31

 

 

 

 

rade32

 

 

 

 

rade33

 

 

 

 

rade34

 

 

 

 

rade35

 

 

 

 

**************

 

 

 

rade36

 

 

Lähestyimme matkamme lähtöasemaa joka oli nyt siis myös matkamme päätepiste, pysähdyimme ja konduktöörirouvamme meni ulos junasta sekä laittoi vilkkaalle risteävälle kadulle puomit, jotta junamme pääsi etuoikeutettuna ajamaan risteyksen yli.

 

 

 

 

rade37

 

 

Saavuimme Radebeul Ost´n asemalle ja hieno junamatkamme oli päättynyt.

*************

Radalla on pituutta 16,55 kilometriä ja sillä liikennöivän kaluston raideleveys on 750 mm. Junan nopeus on 25 kilometriä tunnissa.

Osuimme sellaiselle junavuorolle, joka matkasi radan päästä päähän. Osa junavuoroista ajaa Radebeul´sta vain Moritzburgiin saakka.

Paikalliset asukkaat käyttävät radalla liikennöiviä junia työmatka- ja koululaismatkoihin.

Ihmettelimmekin aluksi, että junassa matkaavat koululaiset puuhasivat vallan muuta kuin ihailivat maisemia, mutta sitten huomasimme, että he ovat normaalilla koulumatkallaan!

*************

 

 

Kun käytte Dresdenissä, niin poiketkaapa nauttimassa Radebeul´n ja Radeburg´n välisen kapearaiteisen junaradan elämykset höyryveturin vetämissä vaunuissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Dresden, Radebeul, Radebeul Ost, Radeburg, Moritzburg, www.loessnitzgrundbahn.de, kapearaiteinen junarata, kapearaiteinen, höyryveturi

Terveisiä Saksasta ja Luxemburg´sta!

Maanantai 7.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Palasin perhekuntani ja sukulaispariskunnan yhteiseltä lomamatkalta Saksasta sekä Luxemburg´sta lauantaina 5.10.2013.

 

Matkamme kesti viikon ja se suuntautui Rein- sekä Mosel-jokien jokilaaksoihin.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurt´iin, josta matkasimme luotijunalla Koblenz´n kaupunkiin – siellä yövyimme kaksi yötä.

 

Koblenz´ista menimme Regio-junalla Trier´n kaupunkiin, jossa myös yövyimme kaksi yötä.

 

Trier´stä taas junalla Luxenburg´iin, jossa tapamme mukaan yövyimme kaksi yötä.

 

Luxemburg´ista ”junailimme” kahdella junanvaihdolla takaisin Frankfurt´iin ja sieltä taas lentäen Helsinkiin.

 

Matkakustannukset kolmelta henkilöltä olivat hieman alle 2.400 € eli 800 €/henkilö ilman ruokailuja. Hinnassa on mukana bussikuljetus Tampereelta Helsinkiin ja takaisin.

 

********

 

Vasta paikanpäällä nähtynä ymmärtää Rein-joen merkityksen Saksan taloudelle.

 

Rein-joki keskellä ja sen molemmilla rannoilla maantie sekä junarata merkitsevät todellista logistista valtasuonta, joka palvelee Saksan talouselämää ja sitä kautta koko Saksaa.

 

Se tuli myös selväksi, että Saksan talous ei yskähtele – tämä on luottavainen havainto koko EU-alueelle.

 

Räpsyttelin matkan aikana yli 1.900 valokuvaa ja uskon, että käytän niistä lähiaikoina jokusen muutamien juttujeni kuvituksena.

 

 

********

 

Tässä muutamia kuvia Rein-joen varrelta, kun olimme luotijunassa matkalla kohti Koblenz´n kaupunkia tai olimme jo siellä perillä!

 

 

rh1

 

 


 rh2

 



rh3

rh4 

 

rh5

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rein-joki, Mosel-joki, Rhein, Mosel, Koblenz, Trier, Luxemburg, Frankfurt, luotijuna, Regio-juna, Regio, DB,