Suomea kiertänyt Coca-Cola -rekka oli vain osa kyseisen kolajuoman menekinedistämiskampanjaa

Maanantai 31.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Coca-Cola toteutti Suomessa ennen Joulua mittavan menekinedistämiskampanjan, jossa näkyvää roolia esitti Coca-Cola –rekka.

 

 

Totean heti tässä juttuni alussa, että en juo pisaraakaan colajuomaa, mutta osallistuin markkinointiasioista kiinnostuneena ja niistä ehkä hieman tietävänäkin kampanjan seurantaan.

 

 

Kyseessä oli mittava panostus Coca-Colan markkinointiin ja huomasin eilen läheisessä Prismassa, että Coca-Cola panostaa edelleenkin kampanjan toteuttamiseen.

 

 

Suomessa Coca-Cola –juomat valmistaa Sinebrychoff, joka aloitti panimotoiminnan 1819 ja on tänään Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Sinebrychoff on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia.

 

 

On luonnollista, että Sinebrychoff oli keskeinen taustatoimija Coca-Cola –rekan Suomi-kiertueella.

 

Coca-Cola –rekkka kiersi joulukuun aikana kymmenellä paikkakunnalla ja tässä paikkakunnat:

 

• Helsinki la 8.12.
• Oulu ti 11.12.
• Rovaniemi ke 12.12.
• Kuopio pe 14.12.
• Jyväskylä la 15.12.
• Tuuri ti 18.12.
• Pirkkala ke 19.12.
• Turku to 20.12.
• Järvenpää pe 21.12.
• Lahti la 22.12.

 

 

Kymmenestä pysähtymispaikasta seitsemän oli paikallisen K-Citymarketin paikoitusalueilla ja Helsingissä rekka pysähtyi Narikkatorilla, Tuurissa Keskisen kyläkaupalla ja Turussa Kauppatorilla.

 

 

On selvää, että Tampere ei ollut mukana pysähtymispaikkana, sillä ratikkatöiden runtelema kaupunki ei kiinnosta yrityksiä.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Suomessa liikennöivä Coca-Cola Joulurekka on aito, Suomessa harvinainen Kenworth-jenkkirekka, joka on peräisin vuodelta -78. Suomeen tuo rekka tuotiin kymmenen vuotta sitten ja se on harrastuskäytössä.

 

 

 

 

 

Kuvituksena Coca-Colan joulurekan kyljissä on aito ja alkuperäinen Coca-Cola joulupukki, joka on kuvittaja Haddon Sundblomin luoma valkopartainen ukko ikonisessa punaisessa nutussaan. 

 

Juuriltaan suomalainen Sundblom loi lämminhenkisen, punaposkisen joulupukkihahmon Coca-Colalle jo vuonna 1931.

 

 

 

 

 

Piipahdin Pirkkalan Citymarketin paikoitusalueella, kun Coca-Cola –rekka pysähtyi siellä.

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Coca-Colan ja Sinebrychoff`n tarkoituksena oli luonnollisesti maksimoida Joulurekasta saatava hyöty.

 

 

Voi vain kuvitella niitä mittavia kaupallisia suunnitelmia, jotka olivat edeltäneet Coca-Cola –rekan Joulutempausta.

 

 

Rekan pysähtymispaikat olivat valtaosin K-Citymarkettien paikoitusalueilla ja on selvää, että Coca-Colan sekä Sinebrychof ´n myyntiorganisaatiot pyrkivät hyödyntämään yhteistyönsä Citymarkettien kanssa.

 

 

Oli merkittävää, että yhtään S-ryhmän markettia ei ollut mukana Coca-Cola –rekan pysähtymispaikkoina.

 

 

On selvää, että Coca-Cola pyrkii hyödyntämään myös S-ryhmän marketit jakelutienään ja siinä varmaan Coca-Colan pääkilpailija Pepsi-Cola pyrki olemaan vahvana esteenä.

 

 

Tilanne oli ihanteellinen S-ryhmän kannalta, sillä kahden tavarantoimittajan kilpailuttaminen toi S-ryhmälle mukavasti erilaisia kampanjaetuja.

 

 

Sivusta seuranneena

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kultapallo on pihan kaunistus

Maanantai 18.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen onnekas viherpeukalo, sillä sain taannoin sukulaisperheeltä mökkipihamme koristukseksi kultapallon.

 

 

 

 

 

 

Kultapallomme on saavuttanut lähes kolmen metrin pituuden ja sateista huolimatta se on säilynyt pystyssä – kiitos kultapallon ympärille rakentamieni tukirakennelmien.

 

 

 

 

 

 

Kultapallomme on vanhaa maatiaiskantaa ja se merkitsee hyvää kestävyyttä tauteja sekä tuholaisia vastaan. Olen kuullut, että erilaiset ötökät häiritsevät kultapallon kukintaa – eivät häiritse maatiaiskantaa olevan kultapallon kukintaa!

 

 

 

 

 

 

Kultapallomme on kasvupaikallaan nuori tulokas ja nyt odotammekin, että se laajentaisi kasvupiiriään.

 

 

 

************

 

 

 

Maatiainen ry valitsi kultapallon vuonna 2011 vuoden maatiaiskasviksi ja mielestäni oikean valinnan tekikin.

 

Kultapallo on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen ja sitä voidaankin kasvattaa savimailla kuin myös moreenimailla.

 

Jotkut pitävät kultapallon heikkoutena, että pitkävartisena se tarvitsee kukinta-aikanaan tukea – en ole kokenut tuentarvetta ongelmana, sillä erilaisia tukikeppejä ja tukikeppejä yhdistäviä naruja on kyllä saatavilla.

 

Kultapallo voidaan keväällä leikata ja silloin se kuulemma kukkii jo metrin korkuisena, sillä kultapallon kukinta-aika määräytyy päivän pituuden mukaan.

 

Ihmettelen vaan, että kuka haluaa metrin mittaista kultapalloa – en ainakaan minä!

 

 

Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että Kultapallo ei saa puuttua kenenkään puutarhasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Edestakainen junamatka kapearaiteisella junalla Dresdenin lähellä sijaitsevien Radebeul´n ja Radeburg´n välillä oli elämys

Keskiviikko 25.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan sukulaismiehen kanssa huhtikuussa tekemäämme omatoimimatkaan entisen Itä-Saksan alueelle ja kerron hienosta junamatkasta, jonka teimme kapearaiteisella junaradalla Radebeul´sta Radeburg´iin ja takaisin.

 

 

 

 

Lähtöasemamme oli Radebeul Ost –niminen rautatieasema Dresdenin ja Leipzigin välillä.

 

Tämä nimikyltti oli pääradan varrella,…

 

 

 

 

 

 

…mutta melkein viereisellä raiteella oleva kapearaiteisen radan nimikyltti henki sopivasti mennyttä aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääteasemien välillä radalla oli kymmenen väliasemaa ja juna pysähtyi kaikilla väliasemilla.

 

 

 

 

 

 

Menomatkalla valitsimme umpivaunun, mutta sen vaunusillalta oli mainio tilaisuus seurata matkan sujumista, sillä edellinen vaunu oli avovaunu.

 

 

 

 

 

Meillä oli muihin ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus, sillä henkilöautot ja raitiovaunut odottivat ohikulkuamme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen aseman jälkeen aloimme kipuamaan mäkeä ylös…

 

 

 

 

 

 

…ja se merkitsi, että veturimme joutui tositoimiin.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävä konduktöörirouva tarkisti matkaliput…

 

 

 

 

 

 

…ja löi niihin asiaankuuluvat leimat.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin vaunumme vaunusillalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Saavuimme runsaan 16 kilometrin pituisen junamatkamme päätepisteeseen Radeburg´iin ja sen ”Kulturbahnhof´lle”.

 

 

 

 

 

Veturiin laitettiin lisää vettä ja veturinkuljettaja rasvasi tärkeimmät voitelunipat.

 

 

 

 

 

 

Veturi ajettiin nyt toiseen päähän vaunurivistöä, jotta paluumatka saattoi alkaa.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkan aluksi oli taas miellyttävä matkalippujen tarkastaminen.

 

 

 

 

Tässä joitain matkakuvia paluumatkalta – nyt matkustimme avovaunussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Lähestyimme matkamme lähtöasemaa joka oli nyt siis myös matkamme päätepiste, pysähdyimme ja konduktöörirouvamme meni ulos junasta sekä laittoi vilkkaalle risteävälle kadulle puomit, jotta junamme pääsi etuoikeutettuna ajamaan risteyksen yli.

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Radebeul Ost´n asemalle ja hieno junamatkamme oli päättynyt.

*************

Radalla on pituutta 16,55 kilometriä ja sillä liikennöivän kaluston raideleveys on 750 mm. Junan nopeus on 25 kilometriä tunnissa.

Osuimme sellaiselle junavuorolle, joka matkasi radan päästä päähän. Osa junavuoroista ajaa Radebeul´sta vain Moritzburgiin saakka.

Paikalliset asukkaat käyttävät radalla liikennöiviä junia työmatka- ja koululaismatkoihin.

Ihmettelimmekin aluksi, että junassa matkaavat koululaiset puuhasivat vallan muuta kuin ihailivat maisemia, mutta sitten huomasimme, että he ovat normaalilla koulumatkallaan!

*************

 

 

Kun käytte Dresdenissä, niin poiketkaapa nauttimassa Radebeul´n ja Radeburg´n välisen kapearaiteisen junaradan elämykset höyryveturin vetämissä vaunuissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Saksasta ja Luxemburg´sta!

Maanantai 7.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Palasin perhekuntani ja sukulaispariskunnan yhteiseltä lomamatkalta Saksasta sekä Luxemburg´sta lauantaina 5.10.2013.

 

Matkamme kesti viikon ja se suuntautui Rein- sekä Mosel-jokien jokilaaksoihin.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurt´iin, josta matkasimme luotijunalla Koblenz´n kaupunkiin – siellä yövyimme kaksi yötä.

 

Koblenz´ista menimme Regio-junalla Trier´n kaupunkiin, jossa myös yövyimme kaksi yötä.

 

Trier´stä taas junalla Luxenburg´iin, jossa tapamme mukaan yövyimme kaksi yötä.

 

Luxemburg´ista ”junailimme” kahdella junanvaihdolla takaisin Frankfurt´iin ja sieltä taas lentäen Helsinkiin.

 

Matkakustannukset kolmelta henkilöltä olivat hieman alle 2.400 € eli 800 €/henkilö ilman ruokailuja. Hinnassa on mukana bussikuljetus Tampereelta Helsinkiin ja takaisin.

 

********

 

Vasta paikanpäällä nähtynä ymmärtää Rein-joen merkityksen Saksan taloudelle.

 

Rein-joki keskellä ja sen molemmilla rannoilla maantie sekä junarata merkitsevät todellista logistista valtasuonta, joka palvelee Saksan talouselämää ja sitä kautta koko Saksaa.

 

Se tuli myös selväksi, että Saksan talous ei yskähtele – tämä on luottavainen havainto koko EU-alueelle.

 

Räpsyttelin matkan aikana yli 1.900 valokuvaa ja uskon, että käytän niistä lähiaikoina jokusen muutamien juttujeni kuvituksena.

 

 

********

 

Tässä muutamia kuvia Rein-joen varrelta, kun olimme luotijunassa matkalla kohti Koblenz´n kaupunkia tai olimme jo siellä perillä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-