EU:n päätöksistä 2/3 kytkeytyy kunta-asioihin

Lauantai 1.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. 

Kuntaliitolla on kolmen hengen toimisto Brysselissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimisto sijaitsee ”Euroopan Kuntatalossa” – House of Cities, Municipalities & Regions - ja kävelymatkan päässä keskeisimmistä EU-instituutioista.

 

Kuntaliiton kanssa talon neljännessä kerroksessa hoidetaan mm. seuraavien maiden kuntaedunvalvontaa:

 

• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Islanti
• Viro
• Liettua
• Latvia
• Skotlanti

 

Saman talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ”Tampere Region EU Office” , joka vuodesta 2010 alkaen on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta. ”Officen” palveluksessa on kaksi henkilöä.

 

Tampere Region EU Officen kanssa samassa kerroksessa toimivat mm. seuraavien eri alueiden edunvalvontayksiköt:

 

• Amsterdam
• Haag
• Rotterdam
• Utrecht
• Lyon
• Makedonia
• Skopje

 

”Euroopan Kuntatalon” yksiköiden luetteleminen antaa kuvan siitä edunvalvontatoiminnasta, jota eri maiden kuntaliitot ja eri alueet Brysselissä harjoittavat.

 

Käyntimme Kuntaliiton toimistolla oli Brysselin-matkamme ensimmäinen tutustumiskohde ja jo sen aikana meille selvisi sen työn tärkeys, jota mm. Kuntaliitto Brysselissä harjoittaa.

 

 

 

 

Johtaja Rainio esitteli niitä onnistumisista, joihin Kuntaliitto ja sen Brysselin toimisto ovat viime aikoina pystyneet vaikuttamaan.

 

Dian teksti näkyy kuvassa heikosti ja sen vuoksi lyhyesti neljä onnistumista:

 

 

• Pankkisääntelyvelvoitteen osalta saatiin kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille oma menettely ja sen saaminen merkitsi suurta helpotusta kuntien rahoituskustannuksille. Tässä työssä oli tärkeässä roolissa mm. Olli Rehn´n kabinetti.

 

• Energiatehokkuusdirektiivi saatiin muuttumaan siten, että energiatehokkuutta on toki parannettava, mutta sitovaa lukuarvoa ei ole olemassa. Tämän osalta mm. alueiden komitea teki hyvää työtä. Vaarana oli se, että kuntataloudelle olisi muodostunut 600 – 700 miljoonan euron suuruinen kiinteä lisävelvoite.

 

• MEP Riikka Pakarisen työ oli keskeisellä sijalla, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus EU-rahoituksen erityistuesta 2014 – 2020 oli vaarassa tippua tasolle 1,1 miljardia euroa. Nyt se saatiin neuvoteltua tasolle 1,32 mrd. €!

 

• Hankintadirektiivin käsittelyssä Kuntaliitto sai mm. MEP Anneli Jäätteenmäen kanssa toimimalla parannuksia alkuperäisiin esityksiin. Nyt kunnilla ja julkishallinnolla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja ja se antaa paremmat mahdollisuudet esim. alueellisille pienyrityksille pärjätä julkisen puolen hankinnoissa.

 

******************

 

 

Täytyy muistaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämisessä, sillä se on jäsenmaiden sisäinen asia.

 

EU vaikuttaa kuitenkin kuntasektoriin yhä enemmän eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.  Ruotsin kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50 – 60 prosenttiin niistä päätöksistä, jotka tehdään alue- ja paikallistasolla.

 

Kaikki Brysselissä tapaamamme tahot pitivät toukokuussa järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tärkeinä ja niin myös Kuntaliitto. Loppuvuodesta Kuntaliitonkin päähuomio keskittyy uuden komission prioriteetteihin sekä uusiin parlamentin jäseniin.

 

 

Kuntaliiton osalta EU-edunvalvonnan keskeisiä kysymyksiä ovat tänä vuonna mm.:

 

• julkisen talouden EU-sääntely
• tietosuoja-asetus
• hankintojen uudistaminen ja sähköinen laskutus
• jätelainsäädännön uudistaminen
• vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

 

***********

 

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoi, että samassa talossa sijaitsee kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n eli Council of European Municipalities and Regions´n toimisto.

 

Suomen Kuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen CEMR:n suuntaan, sillä niin menetellen saa Euroopan unionissa läpi suomalaisia näkemyksiä.

 

 

************

 

Totesin jo edellä, että Kuntaliiton Brysselin toimistolla on tärkeä rooli kuntien edunvalvonnassa. Kuntien edunvalvonta on suoraan kuntalaisten edunvalvontaa ja sen vuoksi Kuntaliiton Brysselin toimiston työlle pitää antaa arvoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Saksasta ja Luxemburg´sta!

Maanantai 7.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Palasin perhekuntani ja sukulaispariskunnan yhteiseltä lomamatkalta Saksasta sekä Luxemburg´sta lauantaina 5.10.2013.

 

Matkamme kesti viikon ja se suuntautui Rein- sekä Mosel-jokien jokilaaksoihin.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurt´iin, josta matkasimme luotijunalla Koblenz´n kaupunkiin – siellä yövyimme kaksi yötä.

 

Koblenz´ista menimme Regio-junalla Trier´n kaupunkiin, jossa myös yövyimme kaksi yötä.

 

Trier´stä taas junalla Luxenburg´iin, jossa tapamme mukaan yövyimme kaksi yötä.

 

Luxemburg´ista ”junailimme” kahdella junanvaihdolla takaisin Frankfurt´iin ja sieltä taas lentäen Helsinkiin.

 

Matkakustannukset kolmelta henkilöltä olivat hieman alle 2.400 € eli 800 €/henkilö ilman ruokailuja. Hinnassa on mukana bussikuljetus Tampereelta Helsinkiin ja takaisin.

 

********

 

Vasta paikanpäällä nähtynä ymmärtää Rein-joen merkityksen Saksan taloudelle.

 

Rein-joki keskellä ja sen molemmilla rannoilla maantie sekä junarata merkitsevät todellista logistista valtasuonta, joka palvelee Saksan talouselämää ja sitä kautta koko Saksaa.

 

Se tuli myös selväksi, että Saksan talous ei yskähtele – tämä on luottavainen havainto koko EU-alueelle.

 

Räpsyttelin matkan aikana yli 1.900 valokuvaa ja uskon, että käytän niistä lähiaikoina jokusen muutamien juttujeni kuvituksena.

 

 

********

 

Tässä muutamia kuvia Rein-joen varrelta, kun olimme luotijunassa matkalla kohti Koblenz´n kaupunkia tai olimme jo siellä perillä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakuntajohtajan muisteluksia vuodelta 2030: "Suomen ensimmäinen pitäjähallitus saatiin aikoinaan Hervantaan"

Tiistai 20.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön 50-vuotisjuhlaseminaarin eräänä esiintyjänä 10.9.2011 oli maakuntajohtaja Esa Halme.

 

Maakuntajohtajan esityksen aihe oli: ”Pirkanmaa 2030 aluekehityksen näkökulmasta”.

 

Halme toteutti esityksensä asettumalla vuoteen 2030 ja ”muisteli” ajanjaksoa 2011 – 2030.

 

Roolinsa mukaisesti maakuntajohtaja keskittyi muisteluksissaan kuntarakenteen sekä seutuhallinnon kehittymisen tarkasteluun ”muistelusjaksona”.

 

Kuntakentän osalta maakuntajohtajan muisteluksessa nousivat nyt osin uusina käsitteinä esille emäpitäjät sekä regionit. Vanhoina käsitteinä olivat kylät sekä pitäjät.

 

Kylät muodostivat maakuntajohtajan muisteluksissa sen perustan, jolle hallinto perustui muistelusjaksona.

 

Pitäjät muodostuivat kylistä ja…

 

…emäpitäjät pitäjistä.

 

Regionit muodostuivat emäpitäjistä ja myös ne olivat demokraattisesti hallittuja.

 

Pirkanmaan osalta tulevaisuudenuskoa luo se, että maakuntajohtaja Esa Halmeen vuodelle 2030 ajoittuvissa muisteluksissa todetaan Tampereen emäpitäjän säilyttäneen Suomen halutuimman asuinalueen maineen, jota toki sama alue oli jo vuonna 2011, jolloin muisteluksenaikaista hallinto-organisaatiota ei ollut olemassa.

 

Tampere-keskeinen regioni oli vuoteen 2030 mennessä kasvanut rannikkoregioniksi. Tämä merkinnee sitä, että vuonna 2011 itsenäisinä toimineet Pirkanmaa ja Satakunta olivat yhdistyneet Tampere-vetoiseksi hallintoalueeksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Kuten otsikossa todetaan, niin Hervantaan oli perustettu Suomen ensimmäinen pitäjähallitus.

 

Tietynasteista itsehallintoa edustavat pitäjät kuuluivat osana vuonna 2013 alkanutta kuntakentän uudistamista. Kuntakentän uudistamisen ensiaskeleet olivat hankalat ja tavoitteeksi olisi maakuntajohtaja Halmeen mielestä pitänyt ottaa jo alusta alkaen asukasdemokratia.

 

Maakuntajohtajan tulevaisuudenkuva Pirkanmaan osalta vuoteen 2030 oli mielenkiintoinen ja myös tapa esittää asia oli poikkeava.

 

Kuvassa juhlaseminaarin yleisöä. Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtajan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen vieressä maakuntajohtaja Esa Halme ja hänestä vasemmalle kansanedustajat Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

Tilaisuuden juontajana toiminut Jouni Koskela totesi Halmeen esityksen jälkeen, että maakuntajohtajan esittämä tulevaisuudenkuva on mielenkiintoista aineistoa niille, jotka järjestävät Pirkanmaan Säätiön 70-vuotisjuhlaseminaarin vuonna 2031!

 

Koskelan mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-