Meissen-posliinin ristityt miekat ovat eräs vanhimmista tavaramerkeistä, jotka yhä edelleen ovat käytössä

Perjantai 5.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Tein sukulaismiehen kanssa lomamatkan Saksaan huhtikuulla 2014 ja eräs kohteistamme oli Meissen-posliinitehdas.

 

 

Tehdas sijaitsee Elbejoen varrella Meissen´n kaupungissa noin 25 kilometriä Dresdenistä luoteeseen.

 

 

Laadin tehdasvierailustamme kaksikin juttua blogipalstalleni ja ne löytyvät, jos googlaa ”Esko Erkkilä Meissen”.

 

 

Antiikki ja Taide –lehden toimittaja Timo Elo löysi juttuni ja hän oli viime vuoden puolella useasti yhteydessä minuun, kun halusi tehdä jutun arvostettuun lehteen Meissen posliinista.

 

 

Toimittaja Elo paneutui viime syksynä asiaan niin, että hän kävi asian tiimoilta Berliinissä tutustumassa aiheeseen, mutta paljolti hän tukeutui jutussaan siihen aineistoon, joka on blogipalstallani.

 

 

Parhaiten pääsette tutustumaan Meissen-aineistooni, kun poikkeatte blogipalstallani, mutta seuraavassa muutamia kuvia viime vuoden viimeisessä Antiikki ja Taide –lehdessä olleesta toimittaja Timo Elon laatimasta jutusta:

 

 

 

Jutun kuvituksena olevat kuvat ovat pääosin minun ottamiani, mutta toki joukossa on myös muita kuvia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

Toimittaja Elo lähetti laatimansa jutun ennen sen julkaisemista minulle ja tässä se on – hyväksyin jutun sellaisenaan:

 

 

Meissenin posliini on maailmankuulua ja silmään hivelevää laatutyötä, jota voi ihailla vaikkapa Saksan pääkaupungissa Berkiinissä Unter den Linden –kadun varrella lähellä tv-tornia sijaitsevassa Meissenin myymälässä tai legendaarisen tavaratalon KaDeWe:n tyylikkäällä lasiosastolla.

Katsoja kysyy vaistomaisesti itseltään, kuinka tämä on mahdollista? Posliiniteokset kilpailevat toistensa kanssa siroudessa, taidokkuudessa ja ihastuttavuudessa.

Mutta hinnatkin ovat sen mukaiset. Pikku rahalla näitä ei saa!

MIELENKIINTOINEN TEHDASVIERAILU. Parhaiten Meissenin posliiniesineiden tuotantoon voi tutustua matkustamalla Berliinistä junalla tai bussilla 151 kilometrin päässä sijaitsevaan Meissenin kaupunkiin, Saksin osavaltioon, Meissenin piirikunnan keskuskaupunkiin.

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu historiallisen vanhankaupungin lisäksi muun muassa keskiaikainen tuomiokirkko, 1400-luvulla Saksin vaaliruhtinaille rakennettu linna sekä posliinitehdas Meißner Porzellan.

Tamperelainen keskustavaikuttaja, eläkkeellä oleva hankintapäällikkö Esko Erkkilä vieraili jokin aika sitten Meissenillä.

- Olin liikkeellä sukulaismiehen kanssa. Matkustimme junalla Berliinistä ja matkaan kului pari kolme tuntia.

- Kyllä kannatti! Meissen on hieno paikka. Joka puolella aukeaa viehättävän kaunis saksalaismaisema. On laaksoa ja kukkulaa. Ja itse kaupunki on hyvin vaikuttava.

- Kävimme tehtaalla myös posliiniesineiden näyttelyssä, jonne on pieni pääsymaksukin. Ja tehtaanmyymälästä ostin pienen posliiniveneen, jonka pohjassa on Meissenin kuuluisa logo ristissä olevine sapeleineen. Vene maksoi 53 euroa eli ei ollut kovin halpa, mutta onhan se aito Meissen!

- Näimme myös posliinista tehtyjä kukkia ja jopa kaksimetriä korkeita ruukkuja, joten kyllä näkemistä riitti. Helposti siellä menee ainakin kaksi tuntia, jos haluaa nähdä, mitä kaikkea posliinista voi valmistaa.

- Näyttelyssä oli henkeä salpaavia harvinaisuuksia ja taidetöitä, joita ei ihan pikkurahalla olisi saanut ostetuksi. Mutta oli myös tarjouksia. Esimerkiksi posliinista valmistettu kukko oli varsin epätavalliseen Meissen-tapaan alennusmyynnissä hintaan 4.284 euroa!

- Suosittelen ehdottomasti reissua Meisseniin, kun on liikkeellä Dresdenin suunnalla. Alue on entistä Itä-Saksaa ja tuo tuulahduksen vanhaa kulttuuria arvostavasta ympäristöstä, jota ei sodan jälkeinen miehityksen aikakaan tuhonnut, Erkkilä kertoo.

Suomalaisen matkailijan ihmetystä herättää, että paikkakunnalla on valmistettu posliinia jo 300 vuoden ajan, ja toiminta jatkuu yhä, kun taas meillä Suomessa perinteisiä posliinitehtaita ajetaan alas.

TAITEELLISIA HARRASTUKSIA. Erkkilän Ritva-vaimo aloitti lasi- eli tiffany-töiden tekemisen runsaat kymmenen vuotta sitten, ja myös Esko on ollut apuna.

- Viime vuosina olen avustanut vaimoa hänen lasityöharrastuksessaan. Olen myös opetellut lasin leikkaamisen sekä hiomistaidon, jotka alkavat jo sujua melko mukavasti. Nauhoittamiseen ja juottamiseen en kuitenkaan ole uskaltautunut. Ne ovat edelleen vaimon yksinoikeus.

- Myös lasitöiden taiteellinen suunnittelu on vaimon vastuualuetta - siihen en uskalla, enkä myöskään saa laittaa lusikkaani!

- Pienenä kevennyksenä voisin tässä kertoa naapurien, sukulaisten ja ystävien tainneet jo kyllästyä siihen, kun Ritva ja Esko tuovat aina merkkipäivä- tai tuliaislahjaksi omin käsin tekemiään lasitöitä, Esko Erkkilä naurahtaa.

 

*********************

 

Kannustan käymään Meissen-tehtaalla, kun olette matkalla Berliinin ja Dresdenin maisemissa!

Suosittelen ennen Meissen- tai Berliinin-matkaanne tutustumaan viime vuoden viimeiseen Antiikki ja Taide -lehteen vaikkapa kirjastossa, jos ette ole sen tilaaja.

Antiikki ja Taide ei varmaankaan tule kaikkiin kirjastoihin, mutta kaukolainauksena sen saa pienen odottelun jälkeen kaikista Suomen kirjastoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meissen Boutique - ei pikkurahoilla pelaaville

Keskiviikko 9.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen käynnistämme Meissen´llä ja esitin pienen kuvakierroksen näkemästämme.

 

Jatkan tänään muutamalla kuvalla ja nyt on kyseessä näyttelyn harvinaisuudet sekä muutama taidetyö, joita ei ihan pikkurahalla olisi saanut mukaansa.

 

 

 

 

 

Tämän elefantin malli on vuosilta 1731/1732 ja se on valmistettu vuonna 1923.

 

Teosta ei luonnollisesti ole hinnoiteltu.

 

 

 

 

 

Tämä kukko jota koskettelen, on normaalihinnaltaan 5.335 euroa, mutta epätavalliseen Meissen-tapaan se oli alennusmyynnissä ja nyt sen hinta oli vain 4.284 euroa!

 

 

 

 

 

 

 

Tämä Paul Helming-nimisen posliinitaiteilijan suunnittelema vaasi on valmistettu vuonna 1900 ja se on ollut näytteillä Pariisin maailmannäyttelyssä.

Taideteoksen mittasuhteista saa käsityksen, kun vertaa sitä takana näkyviin näyttelyhuoneen ikkunoihin sekä lämpöpattereihin.

 

Myöskään tätä tuotetta ei oltu hinnoiteltu.

 

 

 

 

 

 

Olen tässä mittatikkuna taideteokselle, joka on valmistettu vuonna 1858 ja jonka on suunnitellut Carl Herman Wiedemann.

 

 

************

 

 

Ukrainalais-amerikkalaisella taiteilijalla Vladimir Kanevsky´llä oli näyttelyssä oma myyntinäyttelynsä ja hänen posliinista valmistetut kukka-asetelmansa olivat hinnoiltaan ihan kohdallaan:

 

 

 

 

Hinta 45.000 euroa

 

 

 

 

 

 

Hinta 70.000 euroa

 

 

 

 

 

 

Tasaraha eli 100.000 euroa!

 

 

 

*************

 

 

Myydäänhän Meissen Outlet-myymälässä mm. tavallisia valkoisia munakuppejakin, mutta kaksikymmentäviisi euroa yhdestä munakupista tuntui hieman tyyriiltä ja sen vuoksi ostinkin tuliaisiksi veneenmuotoisen pienen posliiniastian koristeeksi ja osoitukseksi, että meilläkin on Meissen-posliinia.

 

Vene maksoi 53,00 euroa eli ”ei ollut aika halpa”, mutta onhan se aito Meissen!

 

 

Poiketkaahan Meissen´llä, kun olette liikkeellä Dresdenin suunnalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meissen - posliinimaailman huippu jo yli 300 vuotta!

Tiistai 8.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli yksi tavoite, kun lähdin huhtikuussa kahden miehen omatoimimatkalle Dresdeniin ja Leipzigiin.

 

Tavoite oli tutustua Meissen posliinimaailmaan!

 

Tavoite myös toteutui, sillä pääsimme tutustumaan Meissen-tehtaan näyttelyyn ja myymälään huhtikuun 28. päivänä.

 

 

 

 

Meissen on n. 30.000 asukkaan kaupunki ja se sijaitsee Elben varrella 25 kilometrin etäisyydellä Dresdenistä eli kaupungista, jota pidimme tukikohtanamme matkallamme.

 

 

 

 

 

 

Meissen tehtaat sijaitsevat keskellä kaupunkia ja sinne on hyvät opasteet mm. rautatieasemalta.

 

Tutut ristikkäin olevat sapelit johdattavat matkailijan Meissen-museoon, näyttelyyn ja Meissen–myymälään.

 

 

 

 

 

 

Oven pielessä oleva hienostunut kyltti kertoo, että perillä ollaan.

 

 

 

Sisäänpääsymaksu on 9 euroa ja se kannattaa maksaa, sillä niin paljon on nähtävää.

 

 

 

 

Meissen-posliinin juuret sijoittuvat vuoteen 1710, joten kyseessä on vanha tuotemerkki.

 

Näyttelyn yhdessä osassa on havainnollinen näyttelypiste, josta selviää Meissen-tavaramerkin eri vaiheet niiden 300 vuoden aikana, joina posliinia on Meissen-tehtaalla valmistettu.

 

 

Vasemmalla ylhäällä on AR-monigrammi, jolla Meissen-posliini on merkitty vuonna 1720. AR on August Rex´n monokrammi.

 

Oikealla alhaalla…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä tarkemmin nykyinen eli vuonna 2008 käyttöön otettu tuotemerkki.

 

 

Tuotemerkeistä on näyttelyssä tarkat tiedot, että mitä merkkiä on eri ajanjaksoina käytetty.

 

 

 

 

Meissen-posliini on kaikilta osiltaan käsityötä – on ollut aina.

 

Meissen on suurta taidetta ja sen vuoksi sen hintataso on tavalliseen posliiniin verrattuna pilvissä.

 

 

Seuraavassa on muutamia kuvia esillä olleista teoksista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Toivon, että nämä esimerkit riittävät todistamaan, että Meissen on jotain aivan muuta kuin kippoja ja kappoja.

Toki kippojakin löytyy, mutta ehkä tämä pieni kuvakavalkaadi auttaa ymmärtämään, että mitä kaikkea liittyy posliimerkkiin, jossa on sapelit ristikkäin.

Tämänpäiväinen Meissen-kuvakierros päättyy tähän, mutta ehkä joskus lisää - mistäpä sen tietää josko jo huomenissa?

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Edestakainen junamatka kapearaiteisella junalla Dresdenin lähellä sijaitsevien Radebeul´n ja Radeburg´n välillä oli elämys

Keskiviikko 25.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan sukulaismiehen kanssa huhtikuussa tekemäämme omatoimimatkaan entisen Itä-Saksan alueelle ja kerron hienosta junamatkasta, jonka teimme kapearaiteisella junaradalla Radebeul´sta Radeburg´iin ja takaisin.

 

 

 

 

Lähtöasemamme oli Radebeul Ost –niminen rautatieasema Dresdenin ja Leipzigin välillä.

 

Tämä nimikyltti oli pääradan varrella,…

 

 

 

 

 

 

…mutta melkein viereisellä raiteella oleva kapearaiteisen radan nimikyltti henki sopivasti mennyttä aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääteasemien välillä radalla oli kymmenen väliasemaa ja juna pysähtyi kaikilla väliasemilla.

 

 

 

 

 

 

Menomatkalla valitsimme umpivaunun, mutta sen vaunusillalta oli mainio tilaisuus seurata matkan sujumista, sillä edellinen vaunu oli avovaunu.

 

 

 

 

 

Meillä oli muihin ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus, sillä henkilöautot ja raitiovaunut odottivat ohikulkuamme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen aseman jälkeen aloimme kipuamaan mäkeä ylös…

 

 

 

 

 

 

…ja se merkitsi, että veturimme joutui tositoimiin.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävä konduktöörirouva tarkisti matkaliput…

 

 

 

 

 

 

…ja löi niihin asiaankuuluvat leimat.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin vaunumme vaunusillalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Saavuimme runsaan 16 kilometrin pituisen junamatkamme päätepisteeseen Radeburg´iin ja sen ”Kulturbahnhof´lle”.

 

 

 

 

 

Veturiin laitettiin lisää vettä ja veturinkuljettaja rasvasi tärkeimmät voitelunipat.

 

 

 

 

 

 

Veturi ajettiin nyt toiseen päähän vaunurivistöä, jotta paluumatka saattoi alkaa.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkan aluksi oli taas miellyttävä matkalippujen tarkastaminen.

 

 

 

 

Tässä joitain matkakuvia paluumatkalta – nyt matkustimme avovaunussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Lähestyimme matkamme lähtöasemaa joka oli nyt siis myös matkamme päätepiste, pysähdyimme ja konduktöörirouvamme meni ulos junasta sekä laittoi vilkkaalle risteävälle kadulle puomit, jotta junamme pääsi etuoikeutettuna ajamaan risteyksen yli.

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Radebeul Ost´n asemalle ja hieno junamatkamme oli päättynyt.

*************

Radalla on pituutta 16,55 kilometriä ja sillä liikennöivän kaluston raideleveys on 750 mm. Junan nopeus on 25 kilometriä tunnissa.

Osuimme sellaiselle junavuorolle, joka matkasi radan päästä päähän. Osa junavuoroista ajaa Radebeul´sta vain Moritzburgiin saakka.

Paikalliset asukkaat käyttävät radalla liikennöiviä junia työmatka- ja koululaismatkoihin.

Ihmettelimmekin aluksi, että junassa matkaavat koululaiset puuhasivat vallan muuta kuin ihailivat maisemia, mutta sitten huomasimme, että he ovat normaalilla koulumatkallaan!

*************

 

 

Kun käytte Dresdenissä, niin poiketkaapa nauttimassa Radebeul´n ja Radeburg´n välisen kapearaiteisen junaradan elämykset höyryveturin vetämissä vaunuissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkot Dresdenissä ja Leipzigissä olivat paikat, joista Saksojen jälleenyhdistyminen alkoi

Sunnuntai 8.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista taannoisella entisen DDR:n alueelle suuntautuneella matkalla tutustua paikkoihin, joilla oli keskeinen rooli Saksojen jälleenyhdistymisessä vuonna 1989.

 

Kävin sukulaismiehen kanssa Dresdenissä sekä Leipzigissä ja molemmissa paikoissa totesimme, että kirkot olivat ne paikat, joihin kokoontuneet itä-saksalaiset alkoivat vaatia muutosta.

 

 

 

 

Dresdenin Altmarktin laidalla sijaitseva Kreutzkirche eli Pyhän Ristin kirkko oli tärkeässä roolissa, kun kansalaiset alkoivat rauhanomaisin keinoin vaatia kommunistihallinnon lopettamista.

 

 

 

 

Kirkossa on kuva lokakuun 9. päivältä vuonna 1989, kun kirkko on täynnä muutosta vaativaa kansaa.

 

Kirkkoon sanotaan tänä päivänä mahtuvan 3.000 sanankuulijaa ja kuvasta ilmenee, että väkeä oli silloin paikalla paljon enemmän.

 

Ihmisiä istuu lattialla ja kaikki parvekkeet ovat väkeä täynnä.

 

Historiankirjoissa todetaan nyt, että 1980-luvulla Kreutzkirche oli ”sovittelevan rauhanprosessin ja oikeudenmukaisuuden luomus”.

 

Prosessi oli mahdollista vain kirkon seinien sisällä, sillä siellä sai puhua vapaasti.

 

 

Muutama kuva nykypäivän Kreutzkirche´n sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä kuvasta näkee selvästi ne parvet, jotka olivat muutosta vaativaa kansaa täynnä 9.10.1989.

 

 

 

************

 

 

Paljonkin Dresdeniä merkittävimmät tapahtumat toteutuivat Leipzigissä mm. maanantaimielenosoituksina.

 

 

 

 

 

Leipzigin Nikolaikirche eli Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkko oli keskiössä, kun kansa vaati muutosta.

 

Leipzigin tapahtumat alkoivat jo varhain, mutta tammikuusta 1989 alkaen ne saivat yhä tiukempia muotoja.

 

Onneksi sotilaat ja viranomaiset pysyivät rauhallisina ja ei päässyt tapahtumaan mitään Kiinan ”Taivaallisen rauhan aukion” tapahtumiin verrattavaa.

 

 

Leipzigin tapahtumista löytyy yksityiskohtaista tietoa internetistä.

 

 

 

Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että DDR:n kansalaisliikkeen rauhanomaisesta vallankumouksesta on aikaa kulunut vasta 25 vuotta.

 

Aika tuntuu todella lyhyeltä, sillä niin paljon jälleenyhdistynyt Saksa on saanut aikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näimme päivän omatoimimatkalla Leipzigissä monen kuuluisuuden muistopatsaat

Maanantai 2.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Sukulaismiehen kanssa taannoin tekemällämme Dresdrenin reissulla kävimme päiväseltään myös Leipzigissä.

 

Ressumme oli omatoimimatka ja kumpikin meistä oli ensimmäistä kertaa Dresdenissä ja myös Leipzigissä.

 

Pidimme tukikohtana Dresdeniä ja teimme sieltä junamatkoja lähiympäristöön.

 

 

 

 

Myös Leipzigissä kävimme junalla, sillä Saksassa junalla matkustaminen on nopeaa ja edullista.

 

Junamme lähtöasema oli Dresden ja sen pääteasema oli Köln.

 

 

 

 

Vaikka oli vasta huhtikuun 27. päivä, olivat rapsipellot parhaassa kukassa.

Pitää muistaa, että Saksassa viljellään rapsia, ei rypsiä!

 

 

 

************

 

 

 

 

Säveltäjä, kapellimestari ja urkuri Johann Sebastian Bach syntyi Eisenach´ssa vuonna 1685, mutta teki elämäntyönsä pääosin Leipzigissä, jossa myös kuoli 65-vuotiaana vuonna 1750.

 

Bach oli kahdesti naimisissa ja hänellä oli yhteensä 20 lasta – 7 lasta ensimmäisen vaimon kanssa ja 13 lasta toisen vaimon kanssa.

 

Äitini puoleisella vaarillani oli 16 lasta kahdesta avioliitosta, mutta Bach ”pani paremmaksi”!

 

 

 

 

Pitihän minunkin poseerata maailmankuulun säveltäjän patsaan juurella!

 

 

 

 

 

Bach-museossa emme käyneet, sillä se oli sunnuntaipäivän vuoksi suljettuna.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisella hahmolla ja todellisella yleisnerolla Johann Wolfgang von Goethella oli myös niin vankat siteet Liepzigiin, että hänellä on siellä patsas.

 

Goethe oli kymmenen vuoden ajan jopa Weimarin valtion pääministeri. Paremmin hän on jäänyt jälkipolvien mieleen kirjailijana, runoilijana, tiedemiehenä ja taidemaalarina.

 

 

Goethe syntyi vuonna 1749 Frankfurtissa, mutta 16-vuotiaana Leipzigissä aloitetut opinnot merkitsivät, että hänellä on muistopatsas Leipzigissä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Kolmas kuuluisa saksalainen, jonka patsaan tapasimme Leipzigin keskustassa omatoimimatkallamme, oli Albrecht Daniel Thaer.

 

Thaer´n nimi piileskeli muistini sopukoissa ja ei ihme, sillä hän oli merkittävä saksalainen tiedemies maataloustieteen alalla.

 

Muistankohan oikein, että Thaer olisi tehnyt tutkimuksia myös lypsylehmien ruokintatieteen alalla - heinän ja yleensäkin korsirehun hyödyntämisessä?

 

On sanottu Thaer´n patsaan olevan Leipzigissä niin arvokkaalla paikalla, että se muistuttaa maatalouden, kotieläintalouden ja metsätalouden keskeisestä merkityksestä yhteiskunnassa.

 

Hyvin sanottu!

 

Thaer´n muistopatsaan on veistänyt Ernst Reitschel.

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Havaintomme Leipzigin keskustassa olivat mielestämme niin puhuttelevia ja mielenkiintoisia, että poikkesimme ennen junan lähtemistä olusille ja nautimme Thomaskirchen Brauerein panemat oluet…

 

 

 

...sekä söimme mahtavat vihersalaattiannokset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hevosvaljakoita Dresdenin ja Meissen´n kaupunkikuvassa

Sunnuntai 1.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Hevosvaljakot luovat keski-Euroopan kaupunkikuvaan oman leimansa.

 

Kerroin taannoin Krakovan, Varsovan sekä Zakopanen matkoilla tapaamistamme hevosvaljakoista.

 

Tässä jutussani on muutamia valokuvia Dresdenissä ja sen naapurikaupungissa Meissen´ssä näkemistämme hevosvaljakoista.

 

 

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat!

 

 

Aluksi Dresdenin valjakot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten Meissen´ssä tapaamamme valjakko:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Dresdenissä oli liikkeellä hevosvaljakoihin verrattava kummajainen - automobiili:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikkea mielenkiintoista ja erikoista sitä maailmalla kulkiessa näkee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Dresden Park Railway - mielenkiintoinen pienoisrautatie Dresdenissä

Lauantai 31.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdenissä käyntimme eräs kohteista oli Dresden Park Railway eli puistossa sijaitseva pienoisrautatie.

 

Dresden Park Railway´llä on pitkät perinteet, sillä sen juuret ulottuvat vuoteen 1925 saakka.

 

Lilliputtirautatie toimi ”Liliputeisenbahnen” –nimisenä 20 vuotta aina toisen maailmansodan alkuun saakka.

 

Pienoisrautatien veturit sekä vaunut olivat sodan ajan hyvässä suojassa rautateiden työpajalla ja ne eivät kärsineet vaurioita.

 

Dresden jäi toisen maailmansodan jälkeen DDR:n puolelle ja pienoisrautatietoiminta lähti uudelleen käyntiin vuonna 1950.

 

DDR:n aikana pienoisrautatien nimi oli ”Pioneer Railway DDR”.

 

DDR:n aikainen nimi kertoo, että kyseessä oli nuorison sekä lasten rautatie ja sitä se on myös nyt.

 

 

**************

 

 

 

 

 

Vierailimme Dresden Park Railway´ssä huhtikuun 26. päivänä ja ostamamme matkalippu näytti tältä.

 

 

 

 

 

 

 

Vetureista kaksi on höyryvetureita ja kaksi akkukäyttöistä – matkustimme radan ympäri tämän akkukäyttöisen veturin vetämissä vaunuissa.

 

Akkukäyttöisten vetureiden akut ladataan öisin ja niissä riittää varausta koko päiväksi.

 

 

 

Moritz –niminen höyryveturi oli toinen rataa kiertävä vetopeli.

 

 

 

 

 

 

 

 

Radan raidepituus on 7,2 kilometriä ja radalla on viisi pysäkkiä. Raideleveys on 381 mm.  Korkein sallittu nopeus radalla on 20 km/h.

 

 

 

 

Veturinkuljettajina toimivat aikuiset, mutta muu henkilökunta on nuoria.

DDR:n aikana radalla harjoitelleet nuoret päätyivät hyvin usein töihin rautateille.

 

 

Seuraavassa muutama kuva ratahenkilökunnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rata kulkee kauniissa puistossa ja junanäkymistä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Dresden Park Railway on helppo löytää, sillä seuraamalla opasteita ”Zoo” eli eläintarha tai VW-tehdas osaa varmasti perille.

 

Perille pääsee myös useilla raitiovaunulinjoilla.

 

Kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari iski hanan oluttynnyrin kylkeen ja alkoi tarjoilla olutta!

Perjantai 30.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Dresdner Frühjahrsmarkt eli Dresdenin Kevätmarkkinat olivat eilen juttuni aiheena ja nyt jatkan samasta aiheesta.

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämisen jälkeen avajaistilaisuuden juontaja haastatteli Dresdenin pormestari Helma Orosz´a (vasemmalla).

 

Orosz on kunnon pormestari, sillä hän ei pitkiä puheita jaaritellut,…

 

 

 

 

 

…koska pormestarin seuraava kunniatehtävä odotti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunniatehtävä oli iskeä oluttynnyrin kylkeen hana ja toimenpidettä varten tynnyrin päällä oli odottamassa iso puunuija sekä messinkinen oluthana, jota pormestari Orosz tässä ottaa esille laatikosta.

 

 

 

 

Ensimmäisellä iskulla hana toki lävisti tynnyrin, mutta tarvittiin toinen isku puunuijalla, jotta hana meni tarpeeksi syvälle tynnyrin kylkeen, jotta ohrajuoma ei päässyt luvattomia teitä torikiveykselle.

 

 

 

 

 

Tynnyrin kanteen piti iskeä ”henkitappi”, jotta olut virtaisi tynnyristä tasaisena virtana kolpakkoihin.

 

 

 

 

 

Pormestari sai hieman opetusta paikalliselta panimomestarilta…

 

 

 

 

 

 

 

…ja panimomestarin ilmeestä näkee, että pormestari oppi hanan iskemisen sekä hanan käyttämisen niksit helposti!

 

 

 

 

Olutkolpakoita alkoi täyttyä vinhaa vauhtia,…

 

 

 

 

 

…mutta myös niiden tyhjenemisvauhti oli melkoinen, sillä tarjoilualustana toiminut tynnyrinkansi oli melkein aina tyhjä!

 

 

 

 

 

Poikkesimme muutaman tunnin kuluttua uudestaan markkinapaikalla ja totesimme, että osa juhlasalon pystyttäjistä oli nauttinut päivän mittaan ohrajuomaa oikein rattoisaa vauhtia!

 

************* 

 

 

Pormestarin toimiminen oluttynnyrin avaajana ja ”ylimpänä juomanlaskijana” on hieman toista kuin meillä Suomessa.

 

Suomessa pormestarit avaavat pönöttävien puheiden voimalla erilaisia tapahtumia ja kehua retostelevat omia sekä taustaryhmiensä saavutuksia.

 

Saksassa hommat hoidetaan paljon rennommin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten juhannussalko saadaan miesvoimin pystytettyä ja koristeltua?

Torstai 29.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Juhannussalko mielletään ruotsalaiseen ja Suomessa ruotsinkieliseen perinteeseen kuuluvaksi koristeelliseksi saloksi.

 

Samanlaisia salkoja tapaa mm. Saksassa juhlistamassa erilaisia juhlia ja markkinatapahtumia.

 

Kyseessä on yli kymmenmetrinen salko, joka on koristeltu erilaisin köynnöksin, nauhoin ja monilla muilla eri tavoilla.

 

Saimme taannoisella Dresdenin matkallamme tutustua juhannussalkotyyppisen rakennelman pystyttämiseen.

 

 

 

 

 

Sukulaismiehen kanssa tekemämme matka Dresdeniin ajoittui Dresdner Frühjahrsmarkt`n aikaan eli Dresdnerin Kevätmarkkinoiden aikaan.

 

Kevätmarkkinat alkoivat samana päivänä, kuin saavuimme Dresdneriin eli huhtikuun 25. päivä ja ne päättyivät vasta toukokuun 18. päivä!

 

 

 

 

 

 

Pääsimme seuraamaan markkinoiden avauspäivän tärkeintä tapahtumaan eli juhlasalon pystyttämistä aivan vierestä.

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttäminen oli mielenkiintoinen tapahtuma, sillä pystyttäminen tapahtui täysin miesvoimin.

 

 

 

 

 

Juhlasalon tukirakenteet olivat samanlaiset kuin tapaa olla lipputangoilla.

 

 

 

 

 

Kuvassa oikealla näkyvät kuoritut nostosalot olivat keskeisessä roolissa juhlasalon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämiseen osallistui lähemmäs kuutisenkymmentä kansallispukuista miestä ja kaikki he olivat tarpeellisia salon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

Tässä näkyy se tapa, jolla nostosalot oli vetoliinalla kiinnitetty toisiinsa, jotta juhlasalon nostotyö oli mahdollista.

 

On luonnollista, että entiseen aikaan ei ollut käytössä vetoliinoja vaan silloin vetoliinojen tehtävä hoidettiin varmaan vitsaksilla.

 

 

 

 

 

Nostosalkojen lipeäminen torikiveyksellä oli joka hetki vaarana ja sen vuoksi homma piti hoitaa varmistellen.

 

 

 

 

Nostotyö kesti parisen tuntia ja sen edetessä ehdimme vallan hyvin käydä nauttimassa saappaalliset hyvää saksalaista olutta!

 

 

 

 

 

Runsaan parin tunnin työskentelyn jälkeen juhlasalko oli saatu pystyyn…

 

 

 

 

 

…ja voitiin ryhtyä sen koristeluun.

 

 

 

 

Juhlasalon yläpäässä olleet koristenauhakerät päästettiin avautumaan…

 

 

 

 

…ja kansallispukuiset tanssijat ryhtyivät sopivasti ja suunnitellusti kiertämään nauhat käsissään salkoa sekä toisiaan,…

 

 

 

 

 

 

…jotta taidokas punoskuvio alkoi muodostua juhlasalon ympärille!

 

Mitä torilla tämän jälkeen tapahtui – siitä saatan kertoa jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

 

 

 

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen omatoimimatka entisen DDR:n alueelle

Torstai 1.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän omatoimimatkalta entisen DDR:n alueelle.

 

Teimme matkamme sukulaismiehen kanssa ”kahteen pekkaan”, joten tässä jutussa ja tulevissa jutuissani kertomat kokemukset sekä havainnot perustuvat itsenähtyyn.

 

 

Lensimme Helsinki-Vantaan lentoasemalta Berliiniin ja lähdimme Berliinin rautatieasemalta runsaan parin tunnin junamatkalle Dresdeniin.

 

 

 

 

 

Totesimme Berliinin rautatieasemalla, että Kone Oy on rakentanut monikerroksiseen asemarakennukseen kaikki rullaportaat.

Melkoinen referenssi suomalaisyritykselle!

 

 

 

 

Matkustimme Berliinistä Dresdeniin saksalaisveturin vetämässä slovakialaisessa junavaunussa, jonka pääteasema oli Bratislava.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommunismin aikana ei haluttu muistella sotia ja se merkitsi mm. sitä, että rakennuksia kohdanneet ampuma- ja sirpalevauriot piti paikata. Tässä dresniläisen kirkon sivusisäänkäynnin paikkaukset.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teimme päivän retken Leipzigiin ja näimme siellä tiettyä nostalgiaa DDR:n aikaan – Volkseigene Möbelkombinaten kattomainos on hyväntuulisen huvittava esimerkki tästä!

 

 

 

 

 

Lähestyvät EU-vaalit näkyivät Dresdenissä sekä Leipzigissä, sillä varsinkin europarlamentin nykyinen puhemies Martin Schulz kampanjoi molemmissa kaupungeissa näkyvästi.

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-