Hornet-hävittäjät ovat olleet Suomessa 25 -vuotta!

Sunnuntai 8.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli päivälleen kuluneeksi 25 – vuotta siitä, kun ensimmäiset Hornet-hävittäjät laskeutuivat Suomen maankamaralle.

*******************

 

 

Lainaan Ilmavoimien arkistoja, kun kerron Hornettien historiasta seuraavaa:

 

”Ilmavoimien ensimmäiset neljä kaksipaikkaista F/A-18D Hornet -hävittäjää saapuivat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan 7. marraskuuta 1995. McDonnell Douglasin (nyk. Boeing) tehtaalla Missourin osavaltion St. Louisissa rakennetut koneet lennettiin Atlantin yli Suomeen Yhdysvaltain ilmavoimien KC-10-ilmatankkauskoneen tukemana. Siirtolento kesti noin 9 tuntia ja 35 minuuttia.

 

HN-462, HN-464, HN-465 ja HN-466 tulivat laskuun iltapäivällä kolmen jälkeen. Koneiden yhdysvaltalaisista ja suomalaisista ohjaajista koostuneilla miehistöillä oli takanaan noin 8 200 kilometrin matka. Tampere-Pirkkalan lentoaseman siviilipuolelle oli kokoontunut suuri väkijoukko seuraamaan ensimmäisten Hornetien saapumista Suomeen.

 

Valtioneuvoston vuonna 1992 tekemän päätöksen mukaisesti Suomi hankki yhteensä 64 Hornetia Yhdysvaltain puolustusministeriön Foreign Military Sales -järjestelyn kautta. Loput kolme kaksipaikkaista Hornetia saapuivat Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan 16. helmikuuta 1996. Kaikki 57 yksipaikkaista F/A-18C Hornet -hävittäjää puolestaan koottiin Suomessa Patrian tehtaalla Jämsän Hallissa, ja luovutettiin Ilmavoimille aikataulun mukaisesti vuosina 1996‒2000.

 

Hornetien hankinta merkitsi Ilmavoimille harppausta ikääntyneistä Draken- ja MiG-21 -koneista suorituskyvyltään moderniin hävittäjäkalustoon. Hornetien suorituskykyä ylläpidetään ja kehitetään suunnitellusti kaluston koko 30-vuotisen elinkaaren ajan. Vuosina 2006‒2016 toteutetuilla elinkaaripäivityksillä (Mid-Life Upgrade, MLU) on tehostettu Hornetien ilmataistelukykyä (MLU1) ja luotu kyky ilmasta maahan -aseistuksen käyttöön (MLU2).

 

Elinkaaripäivitysten sekä suunnitelmallisen kunnossapidon ansiosta Hornetien suorituskyky säilyy Suomen turvallisuusympäristöön nähden riittävällä tasolla 2020-luvun loppuun asti. HX-hankkeessa vuonna 2021 valittavan uuden monitoimihävittäjäkaluston on määrä korvata Hornetit vaiheittain vuosien 2025‒2030 kuluessa.”

 

 

*******************

 

 

 

Minulla on ensimmäisten Suomeen lennettyjen Hornettien historiasta omakohtaista kokemusta, sillä erään kertausharjoituksemme aikana illanviettomme kunniavieraiksi saapui kaksi tai kolme Hornet-pilottia, jotka olivat lentäneet nuo ensimmäiset Hornet-hävittäjät Suomeen.

 

Olivat muuten laadukkaita sotilaita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaiset pilotit lensivät F-18 D - Hornetit USA:sta Suomeen!

Maanantai 23.3.2020 - -Esko Erkkilä-

En ole koskaan ollut mikään mestariampuja rynnäkkökiväärillä tai pystykorvalla, mutta kun joskus kertausharjoituksissa sain yksikön varapäällikkönä olla samassa porukassa esimieheni eli erään kapteenin kanssa ”työparina”, niin sain minäkin palkinnoksi vuonna 1995…

 

 

…tämmöisen taulun.

 

Kyseessä on tuolloin vielä meikäläisittäin F-18 D kaksipaikkainen koulutuksessa käytettävä hävittäjä, myöhemmän elinkaaripäivityksen myötähän tyyppi on muuttunut F/A-18:ksi, kun Suomenkin Hornetit ovat saaneet ilmasta maahan -toimintakyvyn.

 

Nämä D-mallit rakennettiin USA:ssa McDonnel Douglasin - nykyään Boeingin - tehtailla ja lennettiin meikäläisten lentäjien toimesta Atlantin yli; Suomi tilasi näitä konetyyppejä seitsemän kappaletta ja koneet luovutettiin yhdessä Patrian tehtailla valmistettujen 57 Hornet F-18C- mallin kanssa Ilmavoimille marraskuusta 1995 elokuuhun 2000.

 

Samoissa kertausharjoituksissa vuonna 1995 - jolloin sain tuon palkintotaulun – sain olla mukana saunaillassa, jossa seurassamme oli kaksi tai kolme Ilmavoimien pilottia, jotka lensivät nuo Hornetit jenkeistä Suomeen.

 

Kertoivat mielenkiintoisista kokemuksista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yllätyin, kun Italiassa on neuvostoliittolaistyylisiä julkisia käymälöitä

Maanantai 6.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Erityisesti ulkomaanmatkoilla vessojen löytyminen oikealla hetkellä on usein haasteellista.

 

Tärkeä menettelytapa on se, että poikkeaa vessassa aina, kun se on mahdollista ja ei odota sitä hetkeä, jolloin hätä on suurimmillaan.

 

Yleinen perimätieto kertoo presidentti Kekkosen todenneen, että on kustava aina, kun siihen on mahdollisuus!

 

Pyrin aina noudattamaan Kekkosen ohjetta!

 

 

**************

 

 

Venäläinen tai oikeastaan neuvostoliittolainen käymäläkulttuuri on yleisesti tiedossa – ainakaan entisaikaan siellä ei ollut ”istumakäymälöitä”, vaan isommatkin tarpeet tehtiin lievässä kyykkyasennossa jalkojen välissä olevaan reikään.

 

On luonnollista, että nykyään kaikissa venäläishotelleissa on modernit vessat, mutta varsinkin teiden varrella pysähdyspaikoilla näkee vielä oikeita käymälähirvityksiä.

 

 

*************

 

 

Yllätyin, kun italialaisessa Pienzan kaupungissa törmäsin venäläismalliseen yleiseen käymälään.

 

 

 

 

 

Käymälässä – Cabinetti publici – oli luonnollisesti omat osastot naisille – Donne – ja miehille – Uomini.

 

 

 

 

 

 

Tunsin lievää tarvetta ”käydä keventämässä”, mutta suuri halu oli tutustua italialaiseen käymälään ja tältä se miesten puolella näytti!

 

Käsitän, että suuremmatkin tarpeet suoritetaan ”notkistetuin polvin” ja sitten huuhdotaan aikaansaannokset jätevesijärjestelmään.

 

Italialainen seisomakäymälä on siisti ja hygieninen, kun sitä vertaa venäläismalliseen versioon.

 

Käymäläkäynnin jälkeen ymmärsin oikein hyvin opastamme, joka suositteli varsinkin naisia ajoittamaan vessakäynnit julkisten vessojen sijaan kahviloiden yhteydessä olevien palvelujen käyttämiseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-