Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Lentorata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle harppasi eteenpäin

Torstai 11.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyistä paremmat junayhteydet Tampereelta Helsinkiin ovat jokaisen järkevän poliitikon ajatusmaailmassa kärkilistalla.

 

 

Junayhteyden parantamisesta on käytetty erilaisia termejä ja niistä ehkä tunnetuin on

 

 

Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin

 

 

 

”Tunnin juna” –kaavailuihin liittyy tiiviisti se, että Tampereen ja Helsingin välille pitäisi koko matkalle saada kolmas raide.

 

 

Viime päivinä hankkeesta on alettu käyttämään termiä

 

 

Lentorata

 

 

Lentorata-hanke sai uutta tuulta siipiensä alle, kun Tampereen pormestari Lauri Lyly, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson ottivat näkyvästi kantaa Lentoradan puolesta.

 

 

 

Lentoradan aikaansaamisen uhkana saattaa olla muutama seikka ja eräs niistä on se, että myös varsinais-suomalaiset alkavat ponnekkaasti ajaa ”Tunnin junaa” Helsingin ja Turun välille.

 

 

Toivon, että Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittämistä ajavat tahot näkisivät laajemmat kokonaisuudet ja toimisivat Lentoradan puolesta.

 

 

Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittäminen on paikallaan, mutta samalla pitää muistaa se koko- ja monipuolisuusero, joka vallitsee Helsinki-Vantaan hyväksi.

 

 

Lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2014 tässä (luvuissa on eritelty kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäätärät):

 

Vuoden 2017 matkustajamääristä on olemassa ennusteet ja ne näyttävät tältä (matkustajamäärissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2014 vuoteen 2017):

 

Mielestäni nämä kaksi taulukkoa ovat pitävä perustelu sille, että Tampereen rautatieaseman ja Helsingin lentokentän välille pitää rakentaa Lentorata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentorata, Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin, Kolmas raide Tampereen ja Helsingin välille, Helsinki-Vantaan lentoasema, Tampere-Pirkkala -lentoasema, pormestari Lauri Lyly,

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.


Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.


Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.


Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie, lentomelu, Pirkkalan lentoaseman lentomelu, Hornet-melu, Hornet-lentomelu, Puolustuvoimat,

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

  • VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
  • VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
  • VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
  • Tampereen läntinen ohitusrata
  • Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
  • Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunkiraitiotie, raitiotie, raitiotiehanke, VT3, VT12, VT9, Tampereen järjestelyratapiha, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Yhdyskuntalautakunta,

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentomelu, Hornet, Hornet-lentomelu, Tampere-Pirkkala, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hallila, Koivistonkylä, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Härmälä, Pirkkala, Toivio,

Mielipide Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan

Sunnuntai 3.1.2010 klo 18:44 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteiden jättämisaika Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan päättyy 4.1.2010.

 

Tässä mielipiteeni, jonka lähetin Pirkanmaan liitolle tänään:

-----------------------------------

 

Esitän, että Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskuksen, VT3:n ns. Puskiaisten oikaisun, Tampereen läntisen oikoradan ja Tampereen kakkoskehätien rakentamiseen tarvittavat aluevaraukset tehdään Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Ehdotan myös, että maakuntakaavaan tehdään tarpeelliset aluevaraukset Tampereen järjestelypihan siirtämiseksi nykyiseltä paikaltaan etelämmäksi.

 

Toisen kiitoradan aluevaraus Tampere-Pirkkala -lentoasemalle olisi vastoin mm. niitä pyrkimyksiä, joilla Tampereen kaupunkiseudun melutasoa alennettaisiin. Kun myös muut seikat puolustavat sotilaskoneiden poistumista Pirkkalan lentotukikohdasta, esitän, että Pirkanmaan liitto aloittaisi välittömästi neuvottelut Puolustusvoimain, valtiovallan, naapurimaakuntaliittojen ja muiden tahojen kanssa sotilaslentotoiminnan siirtämisestä pois Tampere-Pirkkala - lentoasemalta.

 

Ehdotusteni perusteluina... 

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, logistiikkakeskus, Puskiaisten oikaisu, Tampereen järjestelypihan siirtäminen, Tampereen läntisen oikorata, Tampereen kakkoskehätie, Tampere-Pirkkala -lentoaseman toinen kiitorata, Pirkanmaan liitto

Kaava lisäisi lentomelua Tampereella

Lauantai 2.1.2010 klo 18:06 - -Esko Erkkilä-

1) Pirkkala joutuu kantamaan suuren vastuun, kun liikennettä ja logistiikkaa käsittelevään Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaan sisältyviä valtakunnallisia logistiikkaratkaisuja näinä päivinä sijoitellaan kartalle ja joskus tulevaisuudessa myös maastoon.

 

2) Toisessa vaihemaakuntakaavassa suunnitellut liikenne- ja logistiset ratkaisut ovat pääsääntöisesti kannatettavia.

 

3) Toista kiitoratahanketta lukuun ottamatta kaikki suunnitellut hankkeet alentavat Tampereen kaupunkiseudulla liikennemelusta kärsivien kansalaisten määrää.

 

Toivon, että Tampereen kaupunkiseudun...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hornet, Satakunnan Lennosto, Kankaanpää