Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Presidentti Niinistö totesi eilen, että Suomen edessä olevaa HX-hankintaa on pidettävä Yhdysvaltain kanssa esillä jatkossakin

Maanantai 9.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Suomen ilmapuolustus tukeutuu lentokaluston osalta Hornet-kalustoon ja niiden taloudellinen käyttöikä päättyy vuoteen 2030 mennessä.

 

Hornet-kaluston korvaamiseksi alkanut HX-hävittäjähanke on alkanut vuonna 2015 ja hallituksen on tarkoitus päättää korvaavan konetyypin hankinnasta ensi vuonna eli 2021.

 

HX-hankkeen lyhenne tulee siitä, että H-kirjain merkitsee korvattavaa hävittäjätyyppiä eli Hornettia ja X-kirjain puolestaan sitä konetyyppiä, jolla Hornetit aikanaan korvataan.

 

Tarjouskilvassa ovat mukana seuraavat konetyypit:

 

  • F/A-18

  • F-35

  • JAS Gripen

  • Rafale

  • Eurofighter Typhoon

 

On selvää, että Puolustusvoimien kalustohankinnat herättävät keskustelua ja niin myös tässäkin tapauksessa. Asiantuntemattomimmat ovat esittäneet jopa koko hankkeesta luopumista ja monet järkeviksikin tahoiksi luullut ovat esittäneet jatkoajan myöntämistä hankkeelle.

 

Osin nuo ulostulot ymmärtääkin, sillä onhan kyseessä Suomen kaikkien aikojen hintavin kalustohankinta eli 10 miljardia euroa.

 

 

 **************************

 

 

Vastuullisena Ilmavoimien reserviläisenä kannatan HX-hanketta ja arvostan, että presidentti Sauli Niinistö asettui sitä eilisessä puheessaan kannattamaan.

 

Niinistö totesi ”Presidentin kynästä” –puheessaan ja kirjoituksessaan näin:

 

 

 

”Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyössä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästä turvallisuuspolitiikasta. Suomalainen teknologia, erityisesti jäänmurtaja- ja 5G-osaaminen, on noussut viime vuosina yhteyksissämme vahvasti esille. Näistä aiheista presidentti Trumpin kanssa vuosi sitten Washingtonissa puhuimme, enkä usko, että kiinnostus niihin hallinnon vaihtumisen myötä vähenee. Toki myös Suomen edessä oleva HX-hankinta on jatkossakin esillä.”

 

************************

 

Hyvä kannanotto, joka varmaan vie ainakin osan arvostelijoiden kritiikistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HX-hanke, HX-hävittäjähanke, F/A-18, F-35, JAS Gripen, Rafale, Eurofighter Typhoon, Honettin korvaaja, Hornet, Ilmavoimat, Puolustusvoimien ylipäällikkö, Sauli Niinistö,

Hornet-hävittäjät ovat olleet Suomessa 25 -vuotta!

Sunnuntai 8.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli päivälleen kuluneeksi 25 – vuotta siitä, kun ensimmäiset Hornet-hävittäjät laskeutuivat Suomen maankamaralle.

*******************

 

 

Lainaan Ilmavoimien arkistoja, kun kerron Hornettien historiasta seuraavaa:

 

”Ilmavoimien ensimmäiset neljä kaksipaikkaista F/A-18D Hornet -hävittäjää saapuivat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan 7. marraskuuta 1995. McDonnell Douglasin (nyk. Boeing) tehtaalla Missourin osavaltion St. Louisissa rakennetut koneet lennettiin Atlantin yli Suomeen Yhdysvaltain ilmavoimien KC-10-ilmatankkauskoneen tukemana. Siirtolento kesti noin 9 tuntia ja 35 minuuttia.

 

HN-462, HN-464, HN-465 ja HN-466 tulivat laskuun iltapäivällä kolmen jälkeen. Koneiden yhdysvaltalaisista ja suomalaisista ohjaajista koostuneilla miehistöillä oli takanaan noin 8 200 kilometrin matka. Tampere-Pirkkalan lentoaseman siviilipuolelle oli kokoontunut suuri väkijoukko seuraamaan ensimmäisten Hornetien saapumista Suomeen.

 

Valtioneuvoston vuonna 1992 tekemän päätöksen mukaisesti Suomi hankki yhteensä 64 Hornetia Yhdysvaltain puolustusministeriön Foreign Military Sales -järjestelyn kautta. Loput kolme kaksipaikkaista Hornetia saapuivat Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan 16. helmikuuta 1996. Kaikki 57 yksipaikkaista F/A-18C Hornet -hävittäjää puolestaan koottiin Suomessa Patrian tehtaalla Jämsän Hallissa, ja luovutettiin Ilmavoimille aikataulun mukaisesti vuosina 1996‒2000.

 

Hornetien hankinta merkitsi Ilmavoimille harppausta ikääntyneistä Draken- ja MiG-21 -koneista suorituskyvyltään moderniin hävittäjäkalustoon. Hornetien suorituskykyä ylläpidetään ja kehitetään suunnitellusti kaluston koko 30-vuotisen elinkaaren ajan. Vuosina 2006‒2016 toteutetuilla elinkaaripäivityksillä (Mid-Life Upgrade, MLU) on tehostettu Hornetien ilmataistelukykyä (MLU1) ja luotu kyky ilmasta maahan -aseistuksen käyttöön (MLU2).

 

Elinkaaripäivitysten sekä suunnitelmallisen kunnossapidon ansiosta Hornetien suorituskyky säilyy Suomen turvallisuusympäristöön nähden riittävällä tasolla 2020-luvun loppuun asti. HX-hankkeessa vuonna 2021 valittavan uuden monitoimihävittäjäkaluston on määrä korvata Hornetit vaiheittain vuosien 2025‒2030 kuluessa.”

 

 

*******************

 

 

 

Minulla on ensimmäisten Suomeen lennettyjen Hornettien historiasta omakohtaista kokemusta, sillä erään kertausharjoituksemme aikana illanviettomme kunniavieraiksi saapui kaksi tai kolme Hornet-pilottia, jotka olivat lentäneet nuo ensimmäiset Hornet-hävittäjät Suomeen.

 

Olivat muuten laadukkaita sotilaita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hornet-hävittäjät, Hornet-hävittäjät saapuivat Suomeen 7.11.1995, HN-462, HN-464, HN-465, HN-466, Hornettien siirtolennot Suomeen, McDonnell Douglas, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Ilmavoimat,

Voimme olla rauhallisia, sillä hävittäjähankinnat toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti

Perjantai 29.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan A-talkissa aiheena olivat Suomen hävittäjähankinnat ja päävieraana oli…

 

 

IMG_8192.JPG

 

…puolustusministeri Antti Kaikkonen.

 

 

Mukana olivat myös…

 

 

IMG_8190.JPG

 

…puolustusvaliokunnan pj Ilkka Kanerva (kok.),…

 

 

IMG_8183.JPG

 

…ulkoasiainvaliokunnan pj Mika Niikko (ps.) ja…

 

 

IMG_8191.JPG

 

…eduskuntaryhmän pj Paavo Arhinmäki (vas.).

 

Keskustelussa juontaja jankutti, että miksi hävittäjähankintoja ei voida lykätä, miksi ne maksavat 10 miljardia ja eikö riittäisi vähemmän kuin 64 hävittäjää.

 

Heti alussa Kaikkonen totesi, että teoriassa hävittäjähankintoja voitaisiin lykätä, mutta järkevää se ei olisi.

 

Arhinmäki osoitti hataran tietomääränsä, kun hän totesi, että hankittavien hävittäjien määrää voitaisiin alentaa ”parilla, kolmellakymmenellä” – käsittämätöntä asiantuntemuksen puutetta!

 

Ilkka Kanerva puolestaan osoitti suurta asiantuntemusta, kun hän valotti, että 64 on sopiva määrä, sillä vain sillä määrällä pystytään varmistamaan koko alueemme ilmapuolustus.

 

********************

 

Olen ollut huolestunut, sillä jopa Keskustan piirissä on ilmennyt hoipertelua ja mielipiteitä, että hävittäjähankintoja voitaisiin siirtää – toivon, että eilisiltainen A-talk vakuutti myös nuo Keskustan hoipertelijat palaamaan yhdessä päätettyyn aikatauluun, hävittäjämäärään sekä rahoituskehykseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hävittäjähankinnat, Hornettien korvaajat, Puolustusvoimat, Ilmavoimat, Suomen turvallisuus, Antti Kaikkonen, Ilkka Kanerva, Mika Niikko, Paavo Arhinmäki, A-talk 28.5.2020,

Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus - hakaristi - ei perustu aseveljeyteen Saksan kanssa

Sunnuntai 22.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3931.JPG

 
 
Ymmärrän niitä kansalaisia, jotka eivät ymmärrä, että miksi Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus oli hakaristi.

 
 
Nykyisin hakaristin käyttäminen on kielletty Saksan lisäksi mm. Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä, Ranskassa, Brasiliassa, Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä.
 
 
Adolf Hitler väittää Mein Kampf omaelämäkerrassaan, että hän suunnitteli Saksalle hakaristilipun, mutta Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena hakaristi oli paljon ennen Hitlerin aikaa.
 
 
 
IMG_3927.JPG
 
 
Hakaristi oli Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena vuodelta 1918 vuoteen 1945 saakka.
 

 
Hakaristi ilmavoimien tunnuksena oli peräisin Suomen Ilmavoimien ensimmäisestä lentokoneesta, joka saatiin lahjoituksena Ruotsista.
 
 
Koneen lahjoitti Suomelle kreivi Erik von Rosen, joka lahjoitti koneen Vapaussotamme aikana hallituksemme joukoille.
 
 
 
Kreivi von Rosen oli maalauttanut koneen siipiin ennen siirtolentoa oman henkilökohtaisen onnenmerkkinsä ”mariininsinisen hakaristin”!

 

 

Lahjana saadussa Morane-Saulnier Parasol koneessa ollut hakaristi oli alkuna Suomen Ilmavoimien hakaristitunnukselle!

 

 

Sotien jälkeen Ilmavoimien kansallisuustunnukseksi otettiin kokardi, joka oli muuallakin Puolustusvoimissa käytössä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Ilmavoimat, Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus, hakaristi, kreivi Erik von Rosen, Morane-Saulnier Parasol -lentokone, Adolf Hitler, Mein Kampf,

Arvokas luottamustehtävä

Sunnuntai 2.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain arvokkaan luottamustehtävän, kun olimme heinäkuun 11. päivänä palaamassa Latviassa Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kohti Tallinnaa ja kotiamme.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut kukkalaitteen laskijaksi sille muistomerkille, joka on pystytetty 23.4.1943 maahan syöksyneen Suomen Ilmavoimien omistaman Junkers JK-274:n putoamispaikalle.

 

 

Puhun suulla suuremmalla, kun kopion netistä Suomalaisen Klubin sivuilta löytämääni tietoa maahan syöksyneestä pommikoneesta:

 

 

****************

 

 

Junkers JK-274:n viimeinen lento

Suomen Ilmavoimat osti alkuvuodesta 1943 Saksasta 24 uudenaikaista Junkers Ju 88 A-4 -pommikonetta. Tehdas luovutti koneet tilaajalle huhtikuussa 1943 ja ne lennettiin Suomeen kahdessa erässä. Jälkimmäinen 12 koneen erä starttasi Pohjois-Saksasta Tutowista huhtikuun 22. päivänä. Yksi koneista oli JK-274, jonka miehistöön kuuluivat kersantti Urho Jääskeläinen ohjaajana, luutnantti Lauri Suhonen tähystäjänä ja kersantti Aimo Valkeeniemi radiosähköttäjänä. Lisäksi matkustajana oli alikersantti Erkki Horma, joka palveli suomalaisessa vapaaehtoispataljoonassa Saksassa ja oli lomamatkalla Suomeen. Koneen lentomatka päättyi traagisesti. Se sai moottorivian Riian pohjoispuolella ja syöksyi metsään lähellä Pabazin kylää, 40 km pohjoiskoilliseen Riiasta 23.4.1943 kello 11:35. Kone syttyi palamaan ja tuhoutui täysin. Kolmehenkinen miehistö ja matkustaja saivat välittömästi surmansa.

 

 

Muistomerkistä ja siihen liittyvästä muistomerkkihankkeesta kerrotaan samoilla nettisivuilla lisäksi näin:

 

 

Junkers JK-274:n ja sen maahansyöksyssä surmansa saaneiden neljän suomalaisen sotilaan muistomerkki sijaitsee lähellä vanhaa Saulkrasti-Riika -maantietä 40 km Riiasta, paikalla, jossa lentokone syöksyi maahan 23.4.1943. Betonisen muistomerkin metalliosaan on leikattu täsmälleen Junkers Ju 88 A-4 -pommikoneen siluetin mukainen kuvio. Muistomerkissä on metallikirjaimin teksti Junkers JK-274:n viimeinen lento päättyi tällä paikalla 23.4.1943 sekä surmansa saaneiden nimet ja syntymäajat. Muistomerkkialueen luona on opastaulu, jossa on latviaksi, suomeksi ja englanniksi kerrottu viimeisen lennon vaiheista ja esitetty mm. uhrien valokuvat sekä kuva onnettomuuspaikalta tapahtumapäivänä.

JK-274:n muistomerkki oli Lapin lennoston killan ja Saulkrastin kaupungin yhteishanke. Kilta oli ottanut hankkeen perinnetyön ohjelmaansa, kuuluihan Junkersien Pommituslentolaivue 44 Lentorykmentti 4:ään, joka on Lapin lennoston perinnejoukkoyksikkö. Saulkrastin kunta oli välittömästi kytkeytynyt hankkeeseen ja vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Muistomerkin on suunnitellut latvialainen arkkitehdiksi valmistuva Dace Ungure ja sen on valmistanut saulkrastilainen yritys SIA ZK Celtnieciba. Hanketta ovat tukeneet rahallisesti suomalaiset ja latvialaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Yksi tukijoista on SIA Neste Latvija, joka myös antoi luvan pystyttää muistomerkki yhtiön omistamalle maa-alueelle.

 

**************

 

Tässä muutama kuva kukkalaitteemme laskemistilaisuudesta ja muistomerkistä:

 

IMG_2517.JPG

 

 

 

IMG_2518.JPG

 

 

 

IMG_2519.JPG

 

 

 

IMG_2520.JPG

 

 

 

IMG_2521.JPG

 

 

 

IMG_2528.JPG

 

 

 

IMG_2531.JPG

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Baltia2018, Kyröläismatka2018, Saulgrast, Saulgrasti, Junkers JK-274, Junkers JK-274:n putoamispaikka, Suomen Ilmavoimat, kersantti Urho Jääskeläinen, luutnantti Lauri Suhonen, kersantti Aimo Valkeeniemi, alikersantti Erkki Horma,

VR ja Ilmavoimat on saatava mukaan Tampereen meluntorjuntaan

Tiistai 29.7.2008 klo 13:56 - Esko Erkkilä

VR JA ILMAVOIMAT ON SAATAVA MUKAAN TAMPEREEN MELUNTORJUNTAAN 

 Tampereella on kevään 2008 aikana julkaistu useitakin autoliikenne- ja rautatiemeluun sekä rataturvallisuuteen liittyviä suunnitelmia.  

 

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat perustuvat EU:n ympäristömeludirektiiviin. Tieliikenteen melutorjuntasuunnitelmien osalta Tiehallinto on vastuullinen toimija ja rautatiemelun osalta päävastuullinen toimija on Ratahallintokeskus.  

 

Tampereen kaupunki on mukana Tampereen rataympäristöselvityksessä ja se on ollut osaltaan aktiivinen myös kaupungin pahimpien melukohteiden kartoittamisessa.  

 

Laaditut meluselvitykset ja toimenpidesuunnitelmat ovat asukkaan kannalta kannatettavia.  Huolestumista aiheuttaa kuitenkin se, että em. suunnitelmien toteuttamisen maksumies on kateissa!  Ainoa lähiaikoina valmistuva meluntorjuntahanke lienee Palokallion asukkaiden aktiivisuuden tuloksena VT 3:lle toteutuva 1,1 milj. euroa maksava melueste. Myös Tampereen kaupungin kaavailema ydinkeskustan nopeusrajoitushanke toteutunee, vaikka sen melua vähentävästä merkityksestä voidaan olla vähintään kahta eri mieltä. Sen välittömät kustannukset ovat ainoastaan muutaman kymmenen uuden liikennemerkin hankintahinnan verran!  

 

Meluntorjunnan esteenä on rahan lisäksi se, että Tampereen kahta suurinta melunaiheuttajaa ei ole sitoutettu meluntorjuntaan - VR Osakeyhtiö ja Ilmavoimat loistavat poissaolollaan!  

 

Ratahallintokeskus ylläpitää rataverkoston, mutta sitä käyttää ja rautatiemelun aiheuttaa VR.   

 

Esim. Rautaharkon alueella vaunujen järjestelyssä syntyvää 118 dB:n suuruista iskumelua ei nykyisillä meluntorjuntakeinoilla pystytä estämään.  Työtiloissa on käytettävä kuulosuojaimia, jos melutaso ylittää 85 desibeliä. Ainoa keino rautatiemelun lievittämiseksi on kehittää rautatiekalustoa sekä uusia meluttomampia ja siten "hellävaraisempia" työmenetelmiä - päättäjien pitää sitouttaa VR Osakeyhtiö tähän.  

 

Hawk-koneiden muuttaminen Kauhavalle ja Satakunnan Lennoston siirtyminen Hornet-kaluston käyttäjäksi lisäsi Tampereen alueen lentomelun moninkertaiseksi.  

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman itäisellä laskeutumislinjalla Hornet joutuu jo Hallilan kohdalla vetämään laskeutumissiivekkeensä ulos ja moottoritehot täysille.  Itäisen laskeutumislinjan meluvyöhyke ulottuu kentästä siis n. 10 kilometrin etäisyydelle.  Hornet-kaluston laskeutumismelu tällä alueella yltää yli 100 desibelin. Hornet-laskeutumisen aikana esim. matkapuhelinkeskustelu ulkosalla Palokalliolla, Peltolammilla tai Multisillassa on mahdoton.  

 

Tampereella asuu häiritsevän katu- ja tieliikennemelun vaikutusalueella yli 40.000 henkilöä. Kun lukuun lisätään rautatie- sekä lentomelun alueella asuvat, niin "uhrilukumäärä" yli kaksinkertaistuu. On muistettava, että monet lentomelualueella asuvat altistuvat myös tieliikenne- tai/ja rautatiemelulle.  

 

Tampereen meluselvityksissä on rahoituksen etsimisen lisäksi panostettava lentomelukysymykseen ja meluntorjuntasuunnitelmiin on sitoutettava myös VR sekä Ilmavoimat.     

 

Esko Erkkilä

Raaka-ainepäällikkö, Tampere

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: VR ja Ilmavoimat, melu