Draken- ja Mig 21- aikakausista Hornettien kautta F-35 -aikaan!

Lauantai 24.2.2024 - -Esko Erkkilä-

Sain aikoinaan kertausharjoituskutsun toistakymmentä kertaa ja niiden alussa olin jalkaväkijoukkojen organisaatiossa, mutta jossain vaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon.

 

Sain olla Ilmavoimien organisaatiossa, kun Draken- ja Mig 21-hävittäjäkalosto korvattiin Hornet-kalustolla.

 

Erään kertausharjoituksen aikana saimme vieraaksemme niitä hävittäjälentäjiä, jotka huolehtivat ensimmäisten Hornet-koneiden siirtolennoista Suomeen.

 

Laadukkaita kavereita!

 

*************

 

Pirkkalaan saapui neljä Hornet-hävittäjää 7.11.1995 ja sitten kolme Rissalaan 16.2.1996.

 

Loput Horneteista koottiin Jämsän Hallissa ja luovutettiin Ilmavoimille 1996 – 2000. Muutamat kertausharjoitukset sain muuten käydä Kuoreveden Hallissa.

 

***************

 

Suomen hallitus päätti vuonna 2021 tilata Lockheed Martinilta Suomen ilmavoimille 64 kappaletta F-35-hävittäjiä Hornet-hävittäjien tilalle.

***************

Hornet-aikakausi alkoi siis 1995 ja suunnitelmien mukaan F-35 korvaa vaiheittain sen vuosina 2025 – 2030 eli yksi hävittäjätyyppi pystyy olemaan voimissaan 30 – 35 vuotta!

 

***************

 

Oma ”hävittäjä-historiani” kattaa siis pätkän Draken- ja Mig 21-kaluston loppuajasta ja alkuvuodet Hornet-aikakaudesta!

 

Nyt seuraan sivusta F-35 –aikakauden alkamista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen turvallisuusasioilla ei pitäisi leikitellä

Perjantai 24.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Sanna Marin toimi ajattelemattomasti, kun taannoin heitti ilmoille ajatuksen, että Suomi voisi antaa Ukrainalle Hornet-hävittäjiä.

 

Marin teki suuren virheen, kun ilman kenenkään kanssa käytyä etukäteiskeskustelua meni ehdottelemaan, että Suomi luopuisi Horneteista Ukrainaan.

 

***************

 

Suomeen hankittiin aikoinaan 64 Hornet-hävittäjää ja niistä on vuosien varrella tuhoutunut erilaisissa lento-onnettomuuksissa 3.

 

***************

 

Minullakin on tietynlainen suhde Hornetteihin, sillä varusmiespalveluksen ja muutamien kertausharjoitusten jälkeen minut siirrettiin maavoimista Ilmavoimien organisaatioon.

 

Eräässä kertausharjoituksissa saimme illanistujaistemme vieraiksi muutaman lentäjän, jotka olivat osallistuneet Hornettien siirtolentoihin Yhdysvalloista Suomeen – laadukkaita pilotteja olivat.

 

*********************

 

Pidän Sanna Marinin mellastelua Hornet-asiassa aisan yli potkimisena ja annan täyden tukeni puolustusministeri Antti Kaikkosen toteamukselle, että Hornetit tarvitaan Suomen puolustukseen niiden käyttöiän loppuun saakka.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi allekirjoitti eilen hankintasopimuksen uusista hävittäjistä!

Lauantai 12.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Hallitus päätti 10. joulukuuta 2021 64 Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjän hankinnasta, joilla korvataan Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien vuoteen 2030 mennessä poistuva suorituskyky.

 

Päätöksen toimeenpano eteni eilen siten, että Puolustusvoimien logistiikkalaitos solmi hankintaesityksen mukaiset hankintasopimukset F-35-järjestelmästä ja ilmasta-ilmaan aseista.  Tämän sopimuksen allekirjoittaminen tapahtui eilen Tampereella ja sen suoritti Puolustusvoimien puolesta insinöörikenraalimajuri Kari Renko.

 

Samassa yhteydessä 10.12.2021 hallitus puolestaan valtuutti Puolustusministeriön allekirjoittamaan hävittäjähankinnan eli HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimus Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.  Tämän sopimuksen allekirjoittaminen tapahtui Helsingissä ja allekirjoittamisen suoritti…

 

 

 

…puolustusministeri Antti Kaikkonen.

 

 

*******************

 

 

Suoritin varusmiespalveluksen alokkaasta Reserviupseerikouluun, kokelaaksi ja vänrikiksi ylentämiseen saakka Maavoimissa, mutta jossain vaiheessa reserviläisenä sain siirron Ilmavoimiin, joten tunnen Ilmavoimat ”omaksi” aselajikseni.

 

 

Eräissä kertausharjoituksissa saimme vieraaksemme kaksikin pilottia, jotka olivat osallistuneet Hornet-hävittäjien siirtolentoon jenkeistä Suomeen – lupsakoita kavereita!

 

 

Hornet-hävittäjien korvaaminen F 35-hävittäjillä maksaa Suomelle lähemmäs 10 miljardia euroa ja pidän positiivisena sitä, että hankkeella on poliittisesti yksimielinen tuki.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

F-35 sai arvioinnissa 4,5 pistettä viidestä mahdollisesta!

Perjantai 17.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen hävittäjähankinta ”korpeaa” yhä edelleen monia ja ei vähiten ruotsalaisia.

 

Hävittäjäkisan ratkettua oli heti tiedossa, että valinnassa F-35 sai 4,5 pistettä, kun jaossa oli viisi pistettä.

 

Toiseksi tullut Super Hornet ylsi vain 3,8 pisteeseen, joten valinta oli helppo.

 

Vertailussa kolmanneksi tuli ruotsalainen Gripen, mutta sen saamia pisteitä ei ole julkistettu, - ne olivat kuitenkin huonommat kuin F-35:llä tai Super Hornetilla.

 

Kisaan osallistuivat myös yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon sekä ranskalainen Dassault Rafale, mutta ne karsiutuivat kisasta jo varhaisessa vaiheessa.

 

Suomen päätyminen F-35:n valintaan oli oikea ratkaisu monestakin syystä; saman konetyypin ovat valinneet myös Norja sekä Tanska ja merkitseehän F-35:n valinta Suomen sijoittumista Nato-yhteensopivaan kalustoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meni siten kuin olisin itse ollut päättämässä!

Lauantai 11.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilinen jää maamme turvallisuuspolitiikkaan suurena sekä myönteisenä päivänä, sillä päättihän hallitus eilen hankkia Hornet-hävittäjien korvaajaksi Lockheed Martinin F-35:n monitoimihävittäjän.

 

 

Hankintaprosessia on hoidettu ainakin kahden hallituksen toimesta ja tässä huomioin Antti Rinteen sekä Sanna Marinin hallitukset yhdeksi hallitukseksi.

 

Eilinen tiedotustilaisuus oli jämäkästi johdettu ja siitä kiitokset…

 

 

 

…pääministeri Sanna Marinille,...

 

 

 

…puolustusministeri Antti Kaikkoselle sekä...

 

 

 

…Puolustusvoimain komentaja Timo Kiviselle.

 

****

 

 

Puolustusministeri Antti Kaikkonen jatkoi mainioita ja vakuuttavia esityksiään illalla Seitsemän uutisissa ja Puoli yhdeksän uutisissa!

 

****

 

 

F-35:n valinta merkitsee, että Suomi liittyy Norjan ja Tanskan ohella niiden maiden joukkoon, jotka jatkossa luottavat F-35:n toimintakykyyn.

 

****************

 

 

Sain aikoinaan varusmiesaikana panssarintorjuntakoulutuksen ja sen aselajin piirissä pääsin käymään myös muutamat kertausharjoitukset ja silloin sain myös ensimmäisen reserviläisylennykseni.

 

Syytä en tunne, mutta jossain vaiheessa sain siirron Ilmavoimiin; en toki lentävään henkilöstöön!

 

Eräissä kertausharjoituksissa saimme illanviettoomme vieraiksi kaksi niistä Ilmavoimien piloteista, jotka huolehtivat Hornet-hävittäjien siirtolennoista Suomeen – oli mukavaa kuulla noiden pilottien kokemuksista!

 

Ehdin Ilmavoimien kertausharjoitusten tuloksena saada myös toisen reserviläisylennykseni, joten nyt jonkinmoisella asiantuntemuksella ja reservin yliluutnanttina osaan arvostaa eilen tehtyä hävittäjähankintapäätöstä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hornet-kaluston korvaaminen ja sote-uudistuksen toteuttaminen varmistuivat!

Torstai 11.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Tiistaina 9.2.2021 pidettiin Eduskunnan täysistunto, jossa pääministeri Sanna Marin sekä SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa Antti Lindtman totesivat kaksi tärkeää asiaa.

 

 

 

Pääministerin ilmoituksessa hallituksen politiikasta vuonna 2021 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä pääministeri Sanna Marin totesi eduskunnan pöytäkirjojen mukaan mm. näin:

 

”Kuluvan vuoden aikana valtioneuvosto tekee päätöksen hankintasopimuksesta, jolla korvataan täysimääräisesti nykyisen Hornet-kaluston suorituskyky. HX-hävittäjähankkeella on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmän koko suorituskyvylle, jonka uskottavuus vaikuttaa myös kriisien ennaltaehkäisykyymme."

 

 

 

Kansanedustaja Antti Lindtman puolestaan totesi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa mm. näin:

 

”Ja, arvoisat edustajat, eiköhän se sote-uudistuskin ole aika saada maaliin yli kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen – sen olemme suomalaisille velkaa.”

 

Kiitokset Sanna Marinille sekä Antti Lindtmanille, kun vahvistitte HX-hankkeen sekä sote-uudistuksen etenemisen kuluvan vuoden aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitaa olla Draken?

Sunnuntai 20.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Työhuoneeni seinällä kotona on eräiden kertausharjoitusten ammunnoista saamani valokuvataulu, jossa on ilmasta kuvattuna hävittäjälentokone.

 

Vaikka olenkin muutamat viimeiset kertausharjoitukset saanut olla Ilmavoimien palveluksessa, niin lentokoneiden tunnistaminen ei ole vahvuuksiani.

 

Sain tuon palkinnon syyskuussa 1995 järjestetyissä kertausharjoituksissa, joten tuo ajankohta rajaa esimerkiksi Hornetit pois kuvioista. 

 

Ensimmäiset Hornetit lennettiin Suomeen vasta marraskuussa samana vuonna – sain toki ”tutustua” Hornetteihin joissain seuraavissa kertausharjoituksissa, sillä kertausharjoitusporukkamme vieraina olivat eräässä saunaillassa kaksikin pilottia, jotka olivat lentäneet Hornetit jenkeistä Suomeen.

 

Mutta…

 

 

 

 

 

…tähän kuvaan!

 

Aluksi oletin kuvassa olevan Hornettin edeltäjän Hawk´n, mutta nyt olen päätymässä siihen, että kyseessä on Hawk´n edeltäjän eli ruotsalaisvalmisteinen Draken.

 

Drakeneita valmistettiin aikoinaan yhteensä 883 konetta ja niitä valmistettiin useita eri versioita.

 

Drakeneita käyttivät neljä maata ja maittain lukumäärät olivat seuraavat:

 

• Ruotsi                758 konetta

• Tanska                51 konetta

• Suomi                  50 konetta

• Itävalta                24 konetta

 

Olkoon tämä pieni muistelus alku sille, että ensi vuonna Suomi on valitsemassa Hornet-kalustolle korvaajan – toivon, että HX-hankkeelle ei kukaan ole vastahankaan, sillä me tarvitsemme turvaksemme seuraavan hävittäjätyypin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ummehtunut tuulahdus Neuvostoliiton ajalta!

Keskiviikko 2.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli 200 entistä ja osin myös nykyistä kommunistia sekä tunkkaisen neuvostoajan kärkiairuetta julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he vaativat hävittäjähankkeellemme eli HX-hankkeelle aikalisää, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Joukkiossa ei ole mukana ainuttakaan maanpuolustuksen asiantuntijaa ja onneksi ei myöskään politiikkoja.

 

Toisaalta joudun surukseni toteamaan, että samansuuntaisia ummehtuneita tuulahduksia on kuultu myös tavallisesti vastuuntuntoisten poliittisten päättäjienkin tahoilta.

 

Kertaan, että HX-hankkeessa ovat ehdolla seuraavat hävittäjätyypit:

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

 

 

Puolustusvoimissa työskentelee HX-hankkeen parissa noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

 

Luotan, että hallitus päättää hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

 

******************

 

Sen vielä totean tuosta eilen julkisuuteen saatetusta ummehtuneesta hankkeesta, että eipä sitä uskallettu julkistaa edellispäivänä eli 30.11.2020, sillä silloin tuli kuluneeksi tasavuosia, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Niinistö totesi eilen, että Suomen edessä olevaa HX-hankintaa on pidettävä Yhdysvaltain kanssa esillä jatkossakin

Maanantai 9.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Suomen ilmapuolustus tukeutuu lentokaluston osalta Hornet-kalustoon ja niiden taloudellinen käyttöikä päättyy vuoteen 2030 mennessä.

 

Hornet-kaluston korvaamiseksi alkanut HX-hävittäjähanke on alkanut vuonna 2015 ja hallituksen on tarkoitus päättää korvaavan konetyypin hankinnasta ensi vuonna eli 2021.

 

HX-hankkeen lyhenne tulee siitä, että H-kirjain merkitsee korvattavaa hävittäjätyyppiä eli Hornettia ja X-kirjain puolestaan sitä konetyyppiä, jolla Hornetit aikanaan korvataan.

 

Tarjouskilvassa ovat mukana seuraavat konetyypit:

 

• F/A-18

• F-35

• JAS Gripen

• Rafale

• Eurofighter Typhoon

 

On selvää, että Puolustusvoimien kalustohankinnat herättävät keskustelua ja niin myös tässäkin tapauksessa. Asiantuntemattomimmat ovat esittäneet jopa koko hankkeesta luopumista ja monet järkeviksikin tahoiksi luullut ovat esittäneet jatkoajan myöntämistä hankkeelle.

 

Osin nuo ulostulot ymmärtääkin, sillä onhan kyseessä Suomen kaikkien aikojen hintavin kalustohankinta eli 10 miljardia euroa.

 

 

 **************************

 

 

Vastuullisena Ilmavoimien reserviläisenä kannatan HX-hanketta ja arvostan, että presidentti Sauli Niinistö asettui sitä eilisessä puheessaan kannattamaan.

 

Niinistö totesi ”Presidentin kynästä” –puheessaan ja kirjoituksessaan näin:

 

 

 

”Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyössä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästä turvallisuuspolitiikasta. Suomalainen teknologia, erityisesti jäänmurtaja- ja 5G-osaaminen, on noussut viime vuosina yhteyksissämme vahvasti esille. Näistä aiheista presidentti Trumpin kanssa vuosi sitten Washingtonissa puhuimme, enkä usko, että kiinnostus niihin hallinnon vaihtumisen myötä vähenee. Toki myös Suomen edessä oleva HX-hankinta on jatkossakin esillä.”

 

************************

 

Hyvä kannanotto, joka varmaan vie ainakin osan arvostelijoiden kritiikistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hornet-hävittäjät ovat olleet Suomessa 25 -vuotta!

Sunnuntai 8.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli päivälleen kuluneeksi 25 – vuotta siitä, kun ensimmäiset Hornet-hävittäjät laskeutuivat Suomen maankamaralle.

*******************

 

 

Lainaan Ilmavoimien arkistoja, kun kerron Hornettien historiasta seuraavaa:

 

”Ilmavoimien ensimmäiset neljä kaksipaikkaista F/A-18D Hornet -hävittäjää saapuivat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan 7. marraskuuta 1995. McDonnell Douglasin (nyk. Boeing) tehtaalla Missourin osavaltion St. Louisissa rakennetut koneet lennettiin Atlantin yli Suomeen Yhdysvaltain ilmavoimien KC-10-ilmatankkauskoneen tukemana. Siirtolento kesti noin 9 tuntia ja 35 minuuttia.

 

HN-462, HN-464, HN-465 ja HN-466 tulivat laskuun iltapäivällä kolmen jälkeen. Koneiden yhdysvaltalaisista ja suomalaisista ohjaajista koostuneilla miehistöillä oli takanaan noin 8 200 kilometrin matka. Tampere-Pirkkalan lentoaseman siviilipuolelle oli kokoontunut suuri väkijoukko seuraamaan ensimmäisten Hornetien saapumista Suomeen.

 

Valtioneuvoston vuonna 1992 tekemän päätöksen mukaisesti Suomi hankki yhteensä 64 Hornetia Yhdysvaltain puolustusministeriön Foreign Military Sales -järjestelyn kautta. Loput kolme kaksipaikkaista Hornetia saapuivat Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan 16. helmikuuta 1996. Kaikki 57 yksipaikkaista F/A-18C Hornet -hävittäjää puolestaan koottiin Suomessa Patrian tehtaalla Jämsän Hallissa, ja luovutettiin Ilmavoimille aikataulun mukaisesti vuosina 1996‒2000.

 

Hornetien hankinta merkitsi Ilmavoimille harppausta ikääntyneistä Draken- ja MiG-21 -koneista suorituskyvyltään moderniin hävittäjäkalustoon. Hornetien suorituskykyä ylläpidetään ja kehitetään suunnitellusti kaluston koko 30-vuotisen elinkaaren ajan. Vuosina 2006‒2016 toteutetuilla elinkaaripäivityksillä (Mid-Life Upgrade, MLU) on tehostettu Hornetien ilmataistelukykyä (MLU1) ja luotu kyky ilmasta maahan -aseistuksen käyttöön (MLU2).

 

Elinkaaripäivitysten sekä suunnitelmallisen kunnossapidon ansiosta Hornetien suorituskyky säilyy Suomen turvallisuusympäristöön nähden riittävällä tasolla 2020-luvun loppuun asti. HX-hankkeessa vuonna 2021 valittavan uuden monitoimihävittäjäkaluston on määrä korvata Hornetit vaiheittain vuosien 2025‒2030 kuluessa.”

 

 

*******************

 

 

 

Minulla on ensimmäisten Suomeen lennettyjen Hornettien historiasta omakohtaista kokemusta, sillä erään kertausharjoituksemme aikana illanviettomme kunniavieraiksi saapui kaksi tai kolme Hornet-pilottia, jotka olivat lentäneet nuo ensimmäiset Hornet-hävittäjät Suomeen.

 

Olivat muuten laadukkaita sotilaita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Voimme olla rauhallisia, sillä hävittäjähankinnat toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti

Perjantai 29.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan A-talkissa aiheena olivat Suomen hävittäjähankinnat ja päävieraana oli…

 

 

 

…puolustusministeri Antti Kaikkonen.

 

 

Mukana olivat myös…

 

 

 

…puolustusvaliokunnan pj Ilkka Kanerva (kok.),…

 

 

 

…ulkoasiainvaliokunnan pj Mika Niikko (ps.) ja…

 

 

 

…eduskuntaryhmän pj Paavo Arhinmäki (vas.).

 

Keskustelussa juontaja jankutti, että miksi hävittäjähankintoja ei voida lykätä, miksi ne maksavat 10 miljardia ja eikö riittäisi vähemmän kuin 64 hävittäjää.

 

Heti alussa Kaikkonen totesi, että teoriassa hävittäjähankintoja voitaisiin lykätä, mutta järkevää se ei olisi.

 

Arhinmäki osoitti hataran tietomääränsä, kun hän totesi, että hankittavien hävittäjien määrää voitaisiin alentaa ”parilla, kolmellakymmenellä” – käsittämätöntä asiantuntemuksen puutetta!

 

Ilkka Kanerva puolestaan osoitti suurta asiantuntemusta, kun hän valotti, että 64 on sopiva määrä, sillä vain sillä määrällä pystytään varmistamaan koko alueemme ilmapuolustus.

 

********************

 

Olen ollut huolestunut, sillä jopa Keskustan piirissä on ilmennyt hoipertelua ja mielipiteitä, että hävittäjähankintoja voitaisiin siirtää – toivon, että eilisiltainen A-talk vakuutti myös nuo Keskustan hoipertelijat palaamaan yhdessä päätettyyn aikatauluun, hävittäjämäärään sekä rahoituskehykseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hävittäjähankinnoista ei pidä luopua edes aikataulua rukkaamalla!

Keskiviikko 8.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne on antanut maamme puolustusvalmiudesta vähät välittäville tilaisuuden alkaa puhumaan hävittäjähankinnoista luopumisesta tai ainakin niiden viivästyttämisestä.

 

Suomen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu Hornet-hävittäjistä, jotka otettiin Suomessa käyttöön 1995–2000. Niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta ja viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Uusien hävittäjien pitäisi olla käytössä vuonna 2025 eli aikaa ei ole hukattavissa.

 

 

 

Sain aikoinaan palvella reserviläisurani lopussa Ilmavoimien leivissä ja silloin opin tuntemaan mm. niitä pilotteja, jotka lensivät jenkeissä valmistettuja Hornetteja Suomeen.

 

Tässä kuva eräässä kertausharjoituksessa saamastani palkintotaulusta, jonka sain ammunnoissa pärjäämisestäni.

 

******************

 

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31.10.2019 tarkennetut tarjouspyynnöt Hornetit korvaavista hävittäjistä.

 

Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

 

Kaikki ehdokkaana olevat hävittäjät olivat näytillä Pirkkalan tukikohdassa ennen korona-kriisiä ja Pirkkalan lentokentän itäisen laskeutumisreitin alla asuvana sain aitiopaikalta seurata hävittäjäehdokkaiden esittelylentoja.

 

Suomen hallitus tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021. Hankkeen budjetin enimmäismäärä on 10 miljardia euroa. Investoinnin suuruutta arvioitaessa pitää muistaa, että koronan extra-kustannukset Suomelle ovat ainakin 20 miljardia euroa.

 

 

Niin olisihan Suomella toki vaihtoehto Hornettien korvaajaksi eli liittyminen Natoon, vaan eipä taida saada kannatusta edes niidenkään keskuudessa, jotka kritisoivat Hornettien korvaajien hankintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaiset pilotit lensivät F-18 D - Hornetit USA:sta Suomeen!

Maanantai 23.3.2020 - -Esko Erkkilä-

En ole koskaan ollut mikään mestariampuja rynnäkkökiväärillä tai pystykorvalla, mutta kun joskus kertausharjoituksissa sain yksikön varapäällikkönä olla samassa porukassa esimieheni eli erään kapteenin kanssa ”työparina”, niin sain minäkin palkinnoksi vuonna 1995…

 

 

…tämmöisen taulun.

 

Kyseessä on tuolloin vielä meikäläisittäin F-18 D kaksipaikkainen koulutuksessa käytettävä hävittäjä, myöhemmän elinkaaripäivityksen myötähän tyyppi on muuttunut F/A-18:ksi, kun Suomenkin Hornetit ovat saaneet ilmasta maahan -toimintakyvyn.

 

Nämä D-mallit rakennettiin USA:ssa McDonnel Douglasin - nykyään Boeingin - tehtailla ja lennettiin meikäläisten lentäjien toimesta Atlantin yli; Suomi tilasi näitä konetyyppejä seitsemän kappaletta ja koneet luovutettiin yhdessä Patrian tehtailla valmistettujen 57 Hornet F-18C- mallin kanssa Ilmavoimille marraskuusta 1995 elokuuhun 2000.

 

Samoissa kertausharjoituksissa vuonna 1995 - jolloin sain tuon palkintotaulun – sain olla mukana saunaillassa, jossa seurassamme oli kaksi tai kolme Ilmavoimien pilottia, jotka lensivät nuo Hornetit jenkeistä Suomeen.

 

Kertoivat mielenkiintoisista kokemuksista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Suomella varaa hankkia 64 Hornetteja korvaavaa hävittäjää?

Torstai 7.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Vaalien alusaika on otollista aikaa ehdokkaille yrittää profiloitua mahdollisimman monella saralla.  Eräs näitä ”saroista” on olla omaa mieltä meneillään olevasta HX-prosessista eli siitä miten Suomen pitäisi menetellä Hornettien korvaamisessa.

 

 

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti asetti eräitä reunaehtoja ja selvitteli HX-projektin taustoja Tampereella 4.3.2019 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa, jossa olin paikalla.

 

 

Juusti oli kerännyt hankkeesta esitettyjä väitteitä ja käsitteli niistä aluksi nämä:

 

 

• Miksi ostetaan uusia hävittäjiä, kun niitä ei ole varaa ylläpitää?

• Kun hankinta on 7 – 10 miljardia, niin elinkaari maksaa 14 – 20 miljardia lisää

• Miksi tähän ei ole varauduttu?

 

 

Juusti vastasi yksiselitteisesti näin:

 

Ei maksa, on varauduttu ja kyllä on varaa käyttää ostettuja koneita!

 

 

 

 

 

Sanomansa tueksi Juusti esitti kuvan, josta ilmenee sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksiksi 2,4 miljardia euroa ja sen, että kokonaissummasta Hornettien käytön ja ylläpidon kustannukset ovat vain alle 10 %!

 

 

*************************

 

 

 

Toisena kysymyspatterina kansliapäällikkö Jukka Juusti toisti ohjustorjuntaan liittyvät mielipiteet ja kysymykset – kas näin:

 

 

• Suomen pitäisi rakentaa ballististen ohjusten torjuntakyky

• Jos Ruotsi varautuu ballististen ohjusten torjuntaan, niin miksei Suomi?

• Ohjusten torjunta on helppoa ja halpaa

 

Kansliapäällikkö Juusti vastasi näille ohjustorjunnan puolestapuhujille näin:

 

 

Kukaan ei varaudu ballististen ohjusten torjuntaan, eikä se ole helppoa tai halpaa.

 

 

Mielipiteensä tueksi Juusti esitti allaolevan kuvan…

 

 

 

 

 

…eli totesi, että keskipitkän torjuntajärjestelmän torjuntaetäisyys yksittäistä maalia vastaan on n. 200 kilometriä ja hinta n. 3 miljardia

 

ja

 

Lyhyen kantaman torjuntajärjestelmän kantama on n. 25 kilometriä ja hinta n. 1 miljardi euroa!

 

 

Haluan Juustin esityksestä vielä mainita sen, että Suomen HX-projektiin osallistuu n. 100 henkilöä.

 

 

************************

 

 

Tein yleisökysymyksen ja kysyin hävittäjähankintojen vastakauppamahdollisuuksista.

 

 

Juusti totesi vuonna 2012 voimaantulleen direktiivin kieltävän vastaostot. Asiassa on kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia vapaaehtoisin järjestelyin; kansliapäällikkö Juusti mainitsi vastauksessaan mahdollisuudet 30 %:n arvoisiin järjestelyihin ja näitä vapaaehtoisia järjestelyjä voidaan kuvata EK:n kehittelemällä termillä ”innovaatiokumppanuusohjelma”!

 

 

Oma mielenkiintonsa on sillä, että Saab kertoi viime vuoden alussa uuden teknologiakeskuksensa perustamisesta Tampereelle!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja HX-projektin osalta, mutta otsikossani esittämään kysymykseen vastaan KYLLÄ!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien HX-hanke alkaa etenemään

Keskiviikko 6.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain varusmiesaikanani peruskoulutuksen Maavoimissa ja siellä panssarintorjunnassa – olin panssarintorjuntamiehenä mukana myös muutamissa kertausharjoituksissa, mutta sitten minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon.

 

 

Muutamat kertausharjoitukset Ilmavoimissa olivat mielenkiintoisia, sillä pääsin henkilökohtaisesti tutustumaan mm. lentäjiin, jotka suorittivat Hornettien siirtolennot jenkeistä Suomeen.

 

 

 

 

 

Ilmavoimat ovat siis lopullinen aselajini ja sen vuoksi olikin mielenkiintoista kuulla, kun ex-insinöörikenraalimajuri ja nykyinen Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti alusti 4.3.2019 Tampereen Valtuustosalissa mm. tulevista hävittäjähankinnoista.

 

 

 

 

 

Jukka Juusti nimitettiin värikkäiden vaiheiden Puolustusministeriön kansliapäälliköksi 5-vuotiskaudeksi 1.1.2016 – 31.12.2020. Valitan kuvani heikkoa laatua – Tampereen Valtuustosali on vaikea kuvauspaikka, sillä valoa tulvii esiintyjän takaa aivan liiaksi!

 

 

 

 

 

Juustin kilpailijana oli kenraaliluutnantti Arto Räty, joka hoiti Puolustusministeriön kansliapäällikön tehtäviä edellisen viisivuotiskauden.

Kokoomus olisi halunnut Rädyn jatkavan myös toisen kauden kansliapäällikkönä, mutta nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö päätti nimittää tehtävään Juustin.

Yllä kuva Rädystä – löysin kuvan omasta arkistostani eli olen ottanut kuvan 15.10.2013 Tampereella pidetyn kansliapäälliköiden ”esittelypäivän” yhteydessä.

 

 

Mutta siitä HX-hankkeesta!

 

 

Nimi HX-hanke tulee H:n osalta nimestä Hornet ja X puolestaan siitä, että Hornetille haetaan seuraajaa eli X-hävittäjää.

 

 

HX-hankkeen tarjouspyynnöt on lähetetty ja Hornettien seuraajaksi Suomelle on tarjolla seuraavat monitoimihävittäjät…

 

 

 

 

 

…eli niminä ja tarjoamaiden osalta yksilöityinä seuraavat hävittäjät:

 

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab Gripen (Ruotsi)

 

 

 

Pyrin palaamaan kansliapäällikkö Jukka Juustin esityksen kommentointiin jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

• Helsinki                                       20.848.838

• Oulu                                              1.096.917

• Rovaniemi                                        644.144

• Turku                                               369.432

• Kittilä                                               354.561

• Vaasa                                               315.900

• Kuopio                                             245.682

• Ivalo                                                242.457

• Tampere                                          228.096

• Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäiset Suomen Ilmavoimien Hornetit lennettiin St. Luosista Pirkkalaan vuonna 1995

Maanantai 10.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuskin paljastan sotasalaisuuksia, kun kerron muutamalla sanalla…

 

 

 

 

 

…työhuoneessani olevasta lentokonetaulusta muutaman sanan.

 

 

Sain tuon taulun muistoksi, kun osallistuin eräissä kertausharjoituksissani tavallisiin ampumarata-ammuntoihin 4. – 8.9.1995.

 

Muodostin tuolloin kertausharjoituksissa sotilasesimieheni eli erään kapteenin kanssa taisteluparin ja pärjäsimme koulutusammunnoissa kahdestaan palkinnon eli tuon taulun arvoisesti.

 

 

Taisi olla vasta seuraavissa kertausharjoituksissa, kun erääseen illanviettoomme saapui muutama lentäjä, jotka aikoinaan olivat lentäneet Suomen Ilmavoimien ensimmäiset Hornetit St. Lousista Pirkkalaan.

 

 

Lento kesti 9,5 tuntia ja kyseessä oli neljän hävittäjän suora lento.  Lennon varalaskupaikaksi oli päätetty Reykjavikin Keflavik ja siellä vallinneen heikon sään vuoksi siirtolento Pirkkalaan myöhästyi hieman.

 

 

Anneli Taina oli siirtolennon aikana maamme puolustusministerinä ja kenraali Martti Ahola Ilmavoimien komentajana. Nyt tapailen Anneli Tainaa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen kokouksissa.

 

 

Ensimmäiset Hornetit lennettiin Suomeen vasta 7.11.1995, joten syyskuussa 1995 pidettyjen kertausharjoitusten aikana Hornetteja ei vielä ollut Suomessa, joten kuvassa oleva ei ole ainakaan Suomen ilmatilassa lentävä Hornet.

 

 

Sain aikoinaan peruskoulutukseni Panssarintorjuntajoukoissa Säkylässä ja ehdinkin olla muutamissa jalkaväen kertausharjoituksissa ennen kuin minut siirrettiin Ilmavoimiin.

 

 

En luonnollisestikaan kuulunut lentäviin reserviläisiin, mutta ainakin eräiden kertausharjoitusten aikana sain henkilökohtaisesti tutustua Hornetit Suomeen lentäneisiin pilotteihin.

 

 

Kelpo kavereita kaikki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko niin, että pääministeri ei nauti Puolustusvoimain luottamusta?

Tiistai 3.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman hallituksen taival on ollut kivinen ja se näyttää muodostuvan entistäkin kivisemmäksi, kun pääministeri Kataisen ura Suomen pääministerinä on loppusoittoa vaille päätöksessä.

 

Venäjän Suomen ilmatilaan kohdistuneet loukkaukset ja pääministeri Kataisen selvitykset ovat olleet hämmästyttävää seurattavaa.

 

On kysyttävä, että miten Suomen pääministeri on noin ulkona Suomen turvallisuuteen keskeisesti liittyvissä kysymyksissä?

 

Sain varusmiesaikana peruskoulutukseni maavoimissa panssarintorjunnassa, mutta kertausharjoitusvaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien riveihin.

 

Opin sen, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmavoimilla on keskeinen rooli.

 

 

*************

 

 

Olen katsellut useaankin kertaan videon, jossa pääministeri Katainen (kokoomus) vakuutti IS:n Eurogrillissä 22. toukokuuta kolme kertaa kahdessa minuutissa, että Hornetit puuttuivat Venäjän koneiden tekemään ilmatilan loukkaukseen heti.

 

Katainen ilmaisi asian näin: ”Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön”, mutta todellisuudessa Hornetit eivät nousseet lainkaan ilmaan!

 

Katainen jäi kiinni rysän päältä, kun Savon Sanomat uutisoi 31. toukokuuta, etteivät Hornet-hävittäjät ehtineet lainkaan paikalle kahden Suomen ilmatilaa loukanneen venäläiskoneen luo.

 

Merkittävää on, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti Savon Sanomien kertoman asian Ylen Ykkösaamussa samana päivänä.

 

 

****************

 

 

On tärkeää, että Suomi huolehtii ilmapuolustuksestaan. Siitä ei kenelläkään ole poikkipuolista sanaa!

 

Poliittisen järjestelmän luotettavuuden kannalta keskeistä on, että kansalaiset voivat luottaa maan poliittisen johdon sanomisiin.

 

Nyt Suomessa ei näin ole, sillä pääministeri päästeli Venäjän suorittamien ilmatilaloukkausten jälkiselvittelyissä selkeää palturia.

 

Kansalaiset toivovat asiaan nopeaa muutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-