Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onko Suomella varaa hankkia 64 Hornetteja korvaavaa hävittäjää?

Torstai 7.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Vaalien alusaika on otollista aikaa ehdokkaille yrittää profiloitua mahdollisimman monella saralla.  Eräs näitä ”saroista” on olla omaa mieltä meneillään olevasta HX-prosessista eli siitä miten Suomen pitäisi menetellä Hornettien korvaamisessa.

 

 

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti asetti eräitä reunaehtoja ja selvitteli HX-projektin taustoja Tampereella 4.3.2019 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa, jossa olin paikalla.

 

 

Juusti oli kerännyt hankkeesta esitettyjä väitteitä ja käsitteli niistä aluksi nämä:

 

 

  • Miksi ostetaan uusia hävittäjiä, kun niitä ei ole varaa ylläpitää?
  • Kun hankinta on 7 – 10 miljardia, niin elinkaari maksaa 14 – 20 miljardia lisää
  • Miksi tähän ei ole varauduttu?

 

 

Juusti vastasi yksiselitteisesti näin:

 

Ei maksa, on varauduttu ja kyllä on varaa käyttää ostettuja koneita!

 

 

 

IMG_7732.JPG

 

 

Sanomansa tueksi Juusti esitti kuvan, josta ilmenee sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksiksi 2,4 miljardia euroa ja sen, että kokonaissummasta Hornettien käytön ja ylläpidon kustannukset ovat vain alle 10 %!

 

 

*************************

 

 

 

Toisena kysymyspatterina kansliapäällikkö Jukka Juusti toisti ohjustorjuntaan liittyvät mielipiteet ja kysymykset – kas näin:

 

 

  • Suomen pitäisi rakentaa ballististen ohjusten torjuntakyky
  • Jos Ruotsi varautuu ballististen ohjusten torjuntaan, niin miksei Suomi?
  • Ohjusten torjunta on helppoa ja halpaa

 

Kansliapäällikkö Juusti vastasi näille ohjustorjunnan puolestapuhujille näin:

 

 

Kukaan ei varaudu ballististen ohjusten torjuntaan, eikä se ole helppoa tai halpaa.

 

 

Mielipiteensä tueksi Juusti esitti allaolevan kuvan…

 

 

 

IMG_7734.JPG

 

 

…eli totesi, että keskipitkän torjuntajärjestelmän torjuntaetäisyys yksittäistä maalia vastaan on n. 200 kilometriä ja hinta n. 3 miljardia

 

ja

 

Lyhyen kantaman torjuntajärjestelmän kantama on n. 25 kilometriä ja hinta n. 1 miljardi euroa!

 

 

Haluan Juustin esityksestä vielä mainita sen, että Suomen HX-projektiin osallistuu n. 100 henkilöä.

 

 

************************

 

 

Tein yleisökysymyksen ja kysyin hävittäjähankintojen vastakauppamahdollisuuksista.

 

 

Juusti totesi vuonna 2012 voimaantulleen direktiivin kieltävän vastaostot. Asiassa on kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia vapaaehtoisin järjestelyin; kansliapäällikkö Juusti mainitsi vastauksessaan mahdollisuudet 30 %:n arvoisiin järjestelyihin ja näitä vapaaehtoisia järjestelyjä voidaan kuvata EK:n kehittelemällä termillä ”innovaatiokumppanuusohjelma”!

 

 

Oma mielenkiintonsa on sillä, että Saab kertoi viime vuoden alussa uuden teknologiakeskuksensa perustamisesta Tampereelle!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja HX-projektin osalta, mutta otsikossani esittämään kysymykseen vastaan KYLLÄ!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko Suomella varaa Hornetteja korvaaviin hävittäjiin? Hornet, HX-projekti, Hävittäjähankintojen vastakaupat, innovaatiokumppanuusohjelma, Saabin teknologiakeskus Tampereella,

Puolustusvoimien HX-hanke alkaa etenemään

Keskiviikko 6.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain varusmiesaikanani peruskoulutuksen Maavoimissa ja siellä panssarintorjunnassa – olin panssarintorjuntamiehenä mukana myös muutamissa kertausharjoituksissa, mutta sitten minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon.

 

 

Muutamat kertausharjoitukset Ilmavoimissa olivat mielenkiintoisia, sillä pääsin henkilökohtaisesti tutustumaan mm. lentäjiin, jotka suorittivat Hornettien siirtolennot jenkeistä Suomeen.

 

 

 

IMG_7728.JPG

 

 

Ilmavoimat ovat siis lopullinen aselajini ja sen vuoksi olikin mielenkiintoista kuulla, kun ex-insinöörikenraalimajuri ja nykyinen Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti alusti 4.3.2019 Tampereen Valtuustosalissa mm. tulevista hävittäjähankinnoista.

 

 

 

IMG_7735.JPG

 

 

Jukka Juusti nimitettiin värikkäiden vaiheiden Puolustusministeriön kansliapäälliköksi 5-vuotiskaudeksi 1.1.2016 – 31.12.2020. Valitan kuvani heikkoa laatua – Tampereen Valtuustosali on vaikea kuvauspaikka, sillä valoa tulvii esiintyjän takaa aivan liiaksi!

 

 

 artoraty.jpg

 

 

Juustin kilpailijana oli kenraaliluutnantti Arto Räty, joka hoiti Puolustusministeriön kansliapäällikön tehtäviä edellisen viisivuotiskauden.

Kokoomus olisi halunnut Rädyn jatkavan myös toisen kauden kansliapäällikkönä, mutta nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö päätti nimittää tehtävään Juustin.

Yllä kuva Rädystä – löysin kuvan omasta arkistostani eli olen ottanut kuvan 15.10.2013 Tampereella pidetyn kansliapäälliköiden ”esittelypäivän” yhteydessä.

 

 

Mutta siitä HX-hankkeesta!

 

 

Nimi HX-hanke tulee H:n osalta nimestä Hornet ja X puolestaan siitä, että Hornetille haetaan seuraajaa eli X-hävittäjää.

 

 

HX-hankkeen tarjouspyynnöt on lähetetty ja Hornettien seuraajaksi Suomelle on tarjolla seuraavat monitoimihävittäjät…

 

 

IMG_7729.JPG

 

 

 

…eli niminä ja tarjoamaiden osalta yksilöityinä seuraavat hävittäjät:

 

  • Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)
  • Dassault Rafale (Ranska)
  • Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)
  • Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)
  • Saab Gripen (Ruotsi)

 

 

 

Pyrin palaamaan kansliapäällikkö Jukka Juustin esityksen kommentointiin jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HX-hanke, Hornet, Hornettien korvaaja, hävittäjähankinta, Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35, Saab Gripen,

Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

  • Helsinki                                       20.848.838
  • Oulu                                              1.096.917
  • Rovaniemi                                        644.144
  • Turku                                               369.432
  • Kittilä                                               354.561
  • Vaasa                                               315.900
  • Kuopio                                             245.682
  • Ivalo                                                242.457
  • Tampere                                          228.096
  • Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finavia, Finavian matkustajamäärätilastot, Tampere-Pirkkalan lentoasema, Satakunnan Lennosto, lentomelu, Hornet-kalusto, Hornet-kaluston lentomelu,

Ensimmäiset Suomen Ilmavoimien Hornetit lennettiin St. Luosista Pirkkalaan vuonna 1995

Maanantai 10.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuskin paljastan sotasalaisuuksia, kun kerron muutamalla sanalla…

 

 

 IMG_6525.JPG

 

 

…työhuoneessani olevasta lentokonetaulusta muutaman sanan.

 

 

Sain tuon taulun muistoksi, kun osallistuin eräissä kertausharjoituksissani tavallisiin ampumarata-ammuntoihin 4. – 8.9.1995.

 

Muodostin tuolloin kertausharjoituksissa sotilasesimieheni eli erään kapteenin kanssa taisteluparin ja pärjäsimme koulutusammunnoissa kahdestaan palkinnon eli tuon taulun arvoisesti.

 

 

Taisi olla vasta seuraavissa kertausharjoituksissa, kun erääseen illanviettoomme saapui muutama lentäjä, jotka aikoinaan olivat lentäneet Suomen Ilmavoimien ensimmäiset Hornetit St. Lousista Pirkkalaan.

 

 

Lento kesti 9,5 tuntia ja kyseessä oli neljän hävittäjän suora lento.  Lennon varalaskupaikaksi oli päätetty Reykjavikin Keflavik ja siellä vallinneen heikon sään vuoksi siirtolento Pirkkalaan myöhästyi hieman.

 

 

Anneli Taina oli siirtolennon aikana maamme puolustusministerinä ja kenraali Martti Ahola Ilmavoimien komentajana. Nyt tapailen Anneli Tainaa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen kokouksissa.

 

 

Ensimmäiset Hornetit lennettiin Suomeen vasta 7.11.1995, joten syyskuussa 1995 pidettyjen kertausharjoitusten aikana Hornetteja ei vielä ollut Suomessa, joten kuvassa oleva ei ole ainakaan Suomen ilmatilassa lentävä Hornet.

 

 

Sain aikoinaan peruskoulutukseni Panssarintorjuntajoukoissa Säkylässä ja ehdinkin olla muutamissa jalkaväen kertausharjoituksissa ennen kuin minut siirrettiin Ilmavoimiin.

 

 

En luonnollisestikaan kuulunut lentäviin reserviläisiin, mutta ainakin eräiden kertausharjoitusten aikana sain henkilökohtaisesti tutustua Hornetit Suomeen lentäneisiin pilotteihin.

 

 

Kelpo kavereita kaikki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hornet, Hornetit Suomeen vuonna 1995, Hornettien siirtolento Pirkkalaan,

Onko niin, että pääministeri ei nauti Puolustusvoimain luottamusta?

Tiistai 3.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman hallituksen taival on ollut kivinen ja se näyttää muodostuvan entistäkin kivisemmäksi, kun pääministeri Kataisen ura Suomen pääministerinä on loppusoittoa vaille päätöksessä.

 

Venäjän Suomen ilmatilaan kohdistuneet loukkaukset ja pääministeri Kataisen selvitykset ovat olleet hämmästyttävää seurattavaa.

 

On kysyttävä, että miten Suomen pääministeri on noin ulkona Suomen turvallisuuteen keskeisesti liittyvissä kysymyksissä?

 

Sain varusmiesaikana peruskoulutukseni maavoimissa panssarintorjunnassa, mutta kertausharjoitusvaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien riveihin.

 

Opin sen, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmavoimilla on keskeinen rooli.

 

 

*************

 

 

Olen katsellut useaankin kertaan videon, jossa pääministeri Katainen (kokoomus) vakuutti IS:n Eurogrillissä 22. toukokuuta kolme kertaa kahdessa minuutissa, että Hornetit puuttuivat Venäjän koneiden tekemään ilmatilan loukkaukseen heti.

 

Katainen ilmaisi asian näin: ”Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön”, mutta todellisuudessa Hornetit eivät nousseet lainkaan ilmaan!

 

Katainen jäi kiinni rysän päältä, kun Savon Sanomat uutisoi 31. toukokuuta, etteivät Hornet-hävittäjät ehtineet lainkaan paikalle kahden Suomen ilmatilaa loukanneen venäläiskoneen luo.

 

Merkittävää on, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti Savon Sanomien kertoman asian Ylen Ykkösaamussa samana päivänä.

 

 

****************

 

 

On tärkeää, että Suomi huolehtii ilmapuolustuksestaan. Siitä ei kenelläkään ole poikkipuolista sanaa!

 

Poliittisen järjestelmän luotettavuuden kannalta keskeistä on, että kansalaiset voivat luottaa maan poliittisen johdon sanomisiin.

 

Nyt Suomessa ei näin ole, sillä pääministeri päästeli Venäjän suorittamien ilmatilaloukkausten jälkiselvittelyissä selkeää palturia.

 

Kansalaiset toivovat asiaan nopeaa muutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmatilan loukkaus, ilmatilan loukkaukset, Suomen ilmatilan loukkaukset, Jyrki Katainen, Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön, Savon Sanomat, Tasavallan Presidentti,

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.


Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.


Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.


Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie, lentomelu, Pirkkalan lentoaseman lentomelu, Hornet-melu, Hornet-lentomelu, Puolustuvoimat,

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentomelu, Hornet, Hornet-lentomelu, Tampere-Pirkkala, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hallila, Koivistonkylä, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Härmälä, Pirkkala, Toivio,

Kaava lisäisi lentomelua Tampereella

Lauantai 2.1.2010 klo 18:06 - -Esko Erkkilä-

1) Pirkkala joutuu kantamaan suuren vastuun, kun liikennettä ja logistiikkaa käsittelevään Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaan sisältyviä valtakunnallisia logistiikkaratkaisuja näinä päivinä sijoitellaan kartalle ja joskus tulevaisuudessa myös maastoon.

 

2) Toisessa vaihemaakuntakaavassa suunnitellut liikenne- ja logistiset ratkaisut ovat pääsääntöisesti kannatettavia.

 

3) Toista kiitoratahanketta lukuun ottamatta kaikki suunnitellut hankkeet alentavat Tampereen kaupunkiseudulla liikennemelusta kärsivien kansalaisten määrää.

 

Toivon, että Tampereen kaupunkiseudun...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hornet, Satakunnan Lennosto, Kankaanpää