Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kansanedustajina on jatkossakin kaksi agrologia ja onhan koulukuntamme edustettuna myös EU-parlamentissa!

Maanantai 25.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen ylpeä koulutustaustastani.

 

Koulukuntamme on kasvattanut monia ansioituneita valtiomiehiä ja erityismaininnan ansaitsee Martti Miettunen, joka muodosti kolmesti Suomeen hallituksen.

 

Miettunen valmistui Mustialasta agrologiksi vuonna 1932 ja hän on yhä edelleen ainoa agrologi, jolla päästötodistuksessaan oli ainoastaan kymppejä!

 

Agrologi Martti Miettusen muodostamat hallitukset olivat lyhytaikaisia, mutta maamme vaurastumisen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauden kannalta tärkeitä:

 

  • Miettusen I hallitus 14.7.1961–13.4.1962

  • Miettusen II hallitus 30.11.1975–29.9.1976

  • Miettusen III hallitus 29.9.1976–15.5.1977

 

Presidentti Urho Kekkonen myönsi agrologi Martti Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

 

 

*********************

 

Saimme eilen eli 24.11.2019 kuulla suruviestin, että kansanedustaja, agrologi Antti Rantakangas on kuollut viime perjantaina.

 

Olin Antin kanssa ”käsipäivätuttu” ja lausun hänen perheelleen sekä läheisilleen syvät surunvalitteluni.

 

******************

 

Luulin aluksi, että hyvin tuntemani pirkanmaalainen Arto Pirttilahti olisi jatkossa ainoa agrologi Eduskunnassa, mutta sitten sain kuulla, että Antti Rantakankaan tilalle nousee 31-vuotias agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta!

 

On hyvä juttu, että agrologien asiantuntemusta on edelleen käytettävissä kahden agrologi-kansanedustajan voimin Eduskunnassa.

 

*****************

 

 

Muistutan, että EU-parlamentaarikkomme Elsi Katainen on koulutukseltaan agrologi eli agrologien ääni kuuluu jatkossakin painavana Suomen Eduskunnan lisäksi myös EU-parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, Agrologit, Martti Miettunen, Antti Rantakangas, Arto Pirttilahti, Elsi Katainen, Tuomas Kettunen, kansanedustaja Tuomas Kettunen, EU-parlamentti, Suomen Eduskunta, Agrologit kansanedustajina, Mustialan Maatalousopisto,

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maanviljelysneuvos Allan Nukari, agrologi Allan Nukari, Kasviöljy Oy, Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Allan Nukari, Vehnä Oy, Vehnä Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja V.J. Sukselainen, Raision Tehtaat, Agrologien Liitto ry, Agrologit,

Isännänviiri liehumaan!

Sunnuntai 25.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alkukesän liputussesonki on ohi ja nyt pääsee vetämään salkoon isännänviirin.

 

 

Meillä on lippusalot omakotitalotontilla Tampereella ja mökillä Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Mökillä lippusalossamme liehuu liputuspäiviä lukuunottamatta isännänviirinä agrologien koulukuntaviiri.

 

 

 

IMG_0324.JPG

 

 

Agrologiviirissä on kuvattuna lyhde sekä eräänlainen hammaspyörä.

 

 

Lyhde viittaa maatalouden tuntemiseen ja hammaspyörällä pyritään kertomaan, että agrologit ymmärtävät myös koneista jotain – tuo koneista ymmärtäminen ei paljoakaan koske minua, mutta maataloudesta saatan jotain ymmärtää.

 

 

 

IMG_0325.JPG

 

 

Olen hieman osallinen, että agrologeilla on isännänviiri, sillä Pirkanmaan Agrologeilla oli aikoinaan ideakilpailu, jossa ideoitiin uusia toimintatapoja Agrologien Liitolle.

 

 

En väitä, että olisin ollut ainoa, joka ideoi oman isännänviirin saamista, mutta olen ainakin yksi idean ideoijista.

 

 

Nykyinen isännänviirimme on jo toinen viiri, sillä ensimmäinen rispaantui tuulessa ja tuiverruksessa käyttökelvottomaksi.

 

 

 

IMG_0326.JPG

 

 

Soisin mielelläni, että isännänviiri-innostus laajenisi, sillä ilman isännänviiriä lipputangot ovat aivan liian vähällä käytöllä.

 

 

On toki todettava, että en minäkään isännänviiriä tule vetämään omakotitalotontimme lipputankoon, mutta mökillä isännänviiri sopii oikein hyvin mökkitontin lipputankoon!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Isännänviiri, Agrologien Liitto, agrologi,

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

IMG_7289.JPG

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

IMG_7301.JPG

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

IMG_7293.JPG

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

IMG_7304.JPG

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, agrologi Timo Tukia, Agrologien liitto, Pirkanmaan Agrologit, Katariina Pylsy, Esko Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan Agrologit, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi,

Nerokasta bisneksentekoa!

Lauantai 24.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Mateus Rose on ainakin joidenkin tietojen mukaan maailman suosituin roseviini.

 

 

Mateus Rose erottuu muista viineistä erikoisenmuotoisen pullonsa vuoksi ja sen vuoksi, että pullon etiketissä on kuvattu hieno palatsirakennus.

 

 

Meillä oli tilaisuus taannoisella agrologien viininkorjuumatkalla pohjois-Portugaliin vierailla Mateus Rose –viinipullon etiketissä kuvatulla palatsilla Vila Realin kaupungissa.

Palatsi, jolla kävimme, sillä ei ole mitään yhteyttä Mateus Rosen valmistamiseen, mutta palatsin kuvaa käytetään pullon etiketissä!  Aineetonta markkinointia parhaimmillaan!

 

Palatsilla on kielialueesta riippuen monta nimeä: Mateus Palace, Palacio de Mateus, Solar de Mateus tai Casa de Mateus.

 

 

Palatsi on arkkitehti Nicolau Nasoli´n suunnittelema ja sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1739 ja se valmistui vuonna 1743.

 

Palatsi on vuonna 1911 luokiteltu ”National Monument” eli kansalliseksi monumentiksi.

 

 

Palatsi on suunniteltu italialaiseen arkkitehtuurityyliin arkkitehti Nasolinin mukaan.

 

 

************************

 

 

Mateus Rose –roseviinillä ei ole siis mitään muuta yhteyttä Mateus Palace´seen kuin se, että palatsin julkisivu on kuvattu Mateus Rose –viinipullon etiketissä.

 

 

Tässä on se nerokas bisneksenteko, jota Mateus Palace´n omistama säätiö on osannut tehdä palatsinsa hyödyntämiseksi.

 

 

Vierailimme agrologimatkallamme Mateus Palace´ssa ja seuraavassa kuvakimara vierailustamme:

 

 

 

IMG_3909.JPG

 

 

Tienviitta Palacio de Mateus –palatsiin.

 

 

 

IMG_3908.JPG

 

 

Palatsin portilla oli mies, joka myi…

 

 

 

 

IMG_3910.JPG

 

 

…valmistamiaan taidokkaita polkupyörien ja moottoripyörien pienoismalleja.

 

 

Taustalla kyltti, joka kertoi myyjän polvi- sekä säärivammoista.

 

 

 

IMG_3911.JPG

 

 

Palatsin pihalammikon takaa näimme osan palatsin julkisivusta.

 

 

 

IMG_3915.JPG

 

 

Palatsin pihalammikossa on portugalilaisen kuvanveistäjän John Cutileiron vuonna 1981 marmorista veistämä naisfiguuri, joka nukkuu vedessä.

 

 

 

IMG_3916.JPG

 

 

Tässä palatsin julkisivu sellaisena kuin sen näemme Mateus Rose –roseviinipullon etiketissä.

 

 

 

IMG_3912.JPG

 

 

Yksityiskohtia…

 

 

 

IMG_3918.JPG

 

 

…palatsin julkisivusta.

 

 

 

IMG_3923.JPG

 

 

Saimme osallistua kiertokäynnille palatsin toisen kerroksen huoneisiin, mutta kun siellä ei saanut valokuvata, on tyydyttävä tähän kuvaan, jossa on kuvattuna portaat, jotka veivät palatsin toisen kerroksen huoneisiin.

 

 

 

IMG_3943.JPG

 

 

No, yhden kuvan ehdin ottamaan ennen kuvauskiellon julistamista!

 

 

 

*****************

 

Palatsi tarjoaa kahdenlaisia tutustumiskierroksia turisteille; tutustuminen palatsin sisätiloihin ja sen lisäksi tutustuminen palatsin puutarhaan tai pelkästään tutustuminen puutarhaan.

 

 

Me tutustuimme palatsin lisäksi myös puutarhaan ja puutarhasta nyt muutama kuva ilman selityksiä:

 

 

 

IMG_3947.JPG

 

 

 

IMG_3952.JPG

 

 

 

IMG_3953.JPG

 

 

 

IMG_3951.JPG

 

 

 

IMG_3950.JPG

 

 

 

IMG_3949.JPG

 

 

 

IMG_3948.JPG

 

 

 

IMG_3946.JPG

 

 

 

IMG_3945.JPG

 

 

 

IMG_3944.JPG

 

 

 

*****************

 

 

 

IMG_3956.JPG

 

 

 
Palatsin hienoa ulkonäköä hyödynnetään nykyisin myös mm. oliiviöljyn markkinoinnissa – piti ostaa, mutta sitten huomasin, että kyseessä olikin oliiviöljy!

 

 

 

IMG_3957.JPG

 

 

Palatsi osaa hyödyntää markkinoinnissaan mm. viininpoljentaa, sillä siihen oli mahdollisuus monessakin poljentasammiossa ja…

 

 

 

IMG_3958.JPG

 

 

…maksu poljennasta oli vapaaehtoinen!

 

 

IMG_3966.JPG

 

 

Jatkoimme matkaamme uusiin seikkailuihin, mutta tässä vielä viimeinen katsahdus Mateus Palace – palatsin suuntaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mateus Rose, Mateus Palace, Palacio de Mateus, Solar de Mateus, Casa de Mateus. Nicolau Nasoli, agrologit2016, agrologit Portugalissa, Agrologien Liitto, viininpoljenta,

Agrologien viininkorjuumatka pohjois-Portugaliin oli suuri menestys

Sunnuntai 18.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Joulukuussa ilmestynyt Luonnonvarassa-lehti...

luva11.jpg

...julkaisi agrologien pohjois-Portugaliin suuntautuneesta viininkorjuumatkastamme...

luva2.jpg

...laatimani matkakertomuksen.

********************

Tässä otsikkoaiheinen juttuni siinä muodossa, kuin se lehdessä julkaistiin:

*************

Agrologien Liiton yhdessä matkatoimisto SUBLU Tour Portugal´n kanssa lokakuun alussa toteuttama viininkorjuumatka pohjois-Portugaliin oli kokeneellekin matkaajalle hieno kokemus. Mukana matkalla oli yli 30 agrologia ja heidän läheistään. Matkaohjelmassamme oli n. 25 erilaista kohdetta, mutta matkan aikana kohteita kertyi kymmenkunta lisää, joten kahdeksan päivän ohjelma oli tupaten täynnä mielenkiintoisia kokemuksia.

 

Lensimme Helsinki-Vantaalta suoraan Lissaboniin, josta jatkoimme Nazaren-kaupunkiin – kaupunkiin, jonka rannat ovat syksyin surffaajien mielipaikkoja, sillä siellä on tavattu jopa 32 metrisiä aaltoja. Viiden yön verran tukikohtamme oli kaupunki nimeltään Vila Real, josta teimme päivämatkoja viineistään kuuluisan Douro-jokilaakson eri kohteisiin.

 

 

Rypäleitten polkeminen on kovaa työtä

 

 

Viininkorjuumatkamme eräs kokokohta ajoittui keskiviikolle 5.10.2016, kun saimme osallistua Caleirosissa Quinta do Bucheiron viinitilalla viinirypäleiden poimintaan ja sen jälkeen viinirypäleiden polkemiseen.

 

Varsinainen korjuuaika tilalla oli jo loppusuoralla, mutta meitä varten oli jätetty riittävästi viinirypäleitä korjaamatta. Voitte uskoa, että itse puutarhasaksilla viiniköynnöksistä leikatut rypäleet maistuivat herkullisilta! Kypsät rypäletertut kerättiin poimintasankojen avulla keräilytynnyreihin, jotka sitten täysinä kuljetettiin avolavapakettiautolla pihapiirissä sijaitseville poljentasammioille. Saimme vajaan tunnin aikana kerättyä viinirypäleitä 900 kiloa ja niistä kerrottiin saatavan 750 litraa viiniä.

 

Viinirypäleiden poiminnan ja polkemisen jälkeen saavuimme Vila Realiin hotellille ja saimme kokea matkamme vaikuttavimman extra-ohjelman, kun hotellimme ohitse kulki vajaan kahden tunnin ajan sadonkorjuun onnistumista juhliva kulkue. Kulkueessa oli lukemattomia kuorma-autoja ja traktoreita, joiden lavoilla ja peräkärryissä maanviljelijät, vaimot ja lapset esittivät erilaisia kuvaelmia viljelytoimenpiteistä ja sadonkorjuusta.

 

Tanssivia, laulavia ja soittavia ryhmiä oli kulkueessa jatkuvasti. Viljelijät tarjosivat katselijoille viiniä leileistään, juustonviipaleita ja erilaisia hedelmiä. Pitkäsarviset härät ja niiden vetämät vankkurit toivat tiettyä arvaamattomuutta kulkueen käyttäytymiseen. Kulkueen perässä kulkevat uskonnolliset osastot ja ryhmät muistuttivat, että maanviljelyssä tarvitaan myös uskoa asioiden onnistumiseen. Kerrassaan mahtava kokemus!

 

 

Douro-jokea alavirtaan

 

 

Matkamme viimeistä edellisenä päivänä teimme 180 kilometrin mittaisen jokilaivaristeilyn Douro-jokea alavirtaan. Lähdimme jokilaivaristeilylle Peso da Reguasta ja päädyimme valtameren äärelle Portoon. Leppoisa tuulenvire ja muutenkin hieno sää tekivät laivamatkastamme nautittavan.

 

Melkein heti Peso da Reguasta lähdettyämme huomasimme, että hedelmällinen Douro-joen viininviljelyalue loppui ja kohti valtamerta edetessämme rantamaisemat muuttuvat karuiksi. Douro-jokilaakson viinit kuljetettiin Portoon ennen rabelos-laivoilla ja matka kesti alavirtaan 6 – 8 päivää – nousu Portosta Douron alueelle kesti 14 päivästä jopa kolmeen kuukauteen.

 

Agrologien viininkorjuumatkalle osallistuneet kiittävät Agrologien Liittoa ja matkaopastamme Mika Paloa hienosta kokemusviikosta. Uskallamme suositella samanlaisen matkan järjestämistä jo vaikkapa syyskesällä 2017!

 

 

**********************

 

 

Ja sitten jutun kuvituksena olleet kuvat ja niiden selitykset:

 

 

 

luva31.jpg

 

 

Peso da Reguan ja Porton välillä on kaksi sulkua – Euroopan korkein sulku eli Carraptelon on sulutuskorkeudeltaan 35 metriä ja Crestuma-Lever –sulku, jonka sulutuskorkeus on 14 metriä. Molempien sulkujen sulutukset onnistuivat nopeasti ja olivat nekin matkamme eräät elämykset!

 

 

 

luva4.jpg

 

 

Ensimmäiset innokkaat viininpolkijamme pääsivät Don Miitun johdolla Quinta da Avessadan viinitilan Enotecassa eli viini-infokeskuksessa kokeilemaan viinirypäleiden polkemista! Polkijoilla ja meillä katselijoilla oli hauskaa! Viinirypäleiden polkeminen on raskas taitolaji.  Polkijat työskentelevät tiiviissä ”käsikynkkäketjussa” ja tukevat näin toisiaan, jotta kukaan ei kaadu poljentasammioon.

 

 

 

luva5.jpg

 

 

Poiminta- ja poljentarupeaman jälkeen talo tarjosi talkooväelle viinitilan perinteisen työläisten lounaan.
 

 

 

IMG_3213.JPG

 

 

Saimme matkallamme useita hyviä elämänviisauksia ja yksi niistä oli Quinta da Varzean viinitilan emännän varakreivitär Maria Manuel Cyrnen toteamana: ”Älkää koskaan lakatko unelmoimasta!” Varakreivitär tässä yhdessä mainion oppaamme Mika Palon seurassa.

 

 

 

luva6.jpg

 

 

Viininkorjuumatkamme huipentui viimeisenä iltana Fado-esitykseen – fado-musiikki on vuonna 2011 lisätty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

 

 

 

 

**********

 

 

Omien kuvieni lisäksi kuvituksena oli yksi mainio agrologi-veli Pertti Keltalan ottama kuva hienosta viiniköynnösviljelmästä ja sen selitystekstinä oli laatimani selitys eli

 

 

”Hyvät – paljolti EU:n rahoituksella rakennetut tiet ja henkeäsalpaavat näkymät tekivät matkastamme nautittavan.”

 

 

 

********************

 

 

 

Kiitän matkamme aikana minulle tuntemattomassa ja salaisessa paikassa kokoontunutta Ikivanhojen Veljien Neuvostoa vuosimallia 1965, joka velvoitti minut Nuorena Veljenä laatimaan matkastamme matkakertomuksen joulukuussa 2016 ilmestyvään LUVA-lehteen.

 

 

Tämmöinen siitä sitten tuli!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Luonnon varassa, Luonnon varassa-lehti, Agrologien Liitto, Douro, Douro-joki, Carraptelo, rabebos, Crestuma-Lever, Quinta da Avessada, Peso da Regua, Porto, viinirypäleiden polkeminen,

Merkillistä!

Maanantai 5.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Huomenna vietämme Suomen 99:ttä itsenäisyyspäivää.

 

 

Ritarikunnat ja tasavallan presidentti palkitsevat itsenäisyyspäivämme kunniaksi 3.786 ansioitunutta suomalaista kunniamerkeillä.

 

 

Korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen ruusun suurristin saavat pääministeri Juha Sipilä ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan perusti valtionhoitaja G. Mannerheim 1919 isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi. Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella. Uuden ritarikunnan perustaminen mahdollisti kunniamerkkien helpomman ja tarkemman sovittamisen palkittavan aseman ja ansioiden mukaan.

 

 

 

kunniamerkki.jpg

 

 

Olen vuosia sitten saanut Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin.

 

 

Saamani kunniamerkin tunnus on SVR Ar ja sen on korkeampi kuin esimerkiksi Suomen Leijonan ansioristi tai Suomen Punaisen ristin ansioristi.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

 

Tiedän, että merkin minulle anoi Pirkanmaan Agrologit ry.

 

 

Kiitokset Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle ja Pirkanmaan Agrologit ry:lle!

 

 

 

 

*****************

 

 

Olen vuosien saatossa saanut olla mukana useiden kunniamerkkien anomisessa ja niistä jokunen ajatus niille hyödynnettäväksi, jotka jatkossa tulevat anomaan yhteisöissään ansioituneille henkilöille kunniamerkkejä.

 

 

Anomus kannattaa tehdä ajoissa

 

  • itsenäisyyspäivänä myönnettävien ansiomerkkien anomukset pitää hoitaa ritarikuntien hallituksille mielellään jo ennen juhannusta

 

Pyytäkää ehdottamanne saajan itse kertoa ansioistansa!

 

  • pitää kuitenkin tehdä selväksi, että anomuksen hyväksyy ritarikunnan hallitus ja siihen päätökseen anojalla ei ole mahdollista vaikuttaa
  • tiedän lukuisia tapauksia, joissa anojalla ei ole ollut tietoa ehdokkaan ansioista ja sen vuoksi anomus on hylätty. Agrologeilla on aina ollut tapana, että ehdokas on itse kertonut saavutuksensa ja sen vuoksi agrologien osalta hyväksymisprosentti on korkea. Jos anomuksen tekee työnantaja, niin työnantaja ei voi tietää kaikkia ehdokkaan ansioita ja siksi monet työnantajan tekemät anomukset on hylätty tai ehdokas on saanut liian vaatimattoman kunniamerkin – tunnen monta tällaista tapausta!
  • viittaan edelliseen, kun kerron, että sain ainakin kahdelle ennen hylätylle alaiselleni kunniamerkin, kun pyysin heitä itse kertomaan saavutuksensa ja liitin ne kunniamerkkianomukseen. Ritarikuntien hallitukset arvostavat siviilipuolella aikaansaatuja tuloksia, sillä niiden mielestä työelämän saavutukset pelkästään eivät useinkaan ole riittäviä ansioita – myös tästä tiedän lukuisia tapauksia!

 

Arvioikaa, että kannattaako kunniamerkkianomuksesta kertoa ehdokkaalle

 

  • pääsääntöisesti kannattaa, sillä asian julkistaminen saa aikaan ainakin sen, että ehdokas arvostaa työnantajaansa/kunniamerkin anojaa

 

Ohjeet kunniamerkkien anomisesta löytyvät, kun googlaa ”Ritarikunnat”!

Kaikki kunniamerkkianomukset kuuluvat tietyn ministeriön piiriin ja kokemuksesta luulen tietäväni, että ministeriöillä on ohjeelliset kiintiöt esittää ritarikuntien hallituksille kunniamerkkianomuksia - anakin takavuosina esim. omakotiyhdistysten anomukset kuuluivat ympäristöministeriön kiintiöön.

 

 

Kerron vielä yhden tositapauksen kunniamerkin anomisesta:

 

 

  • toimin 1970-luvun alkupuolella Etelä-Pohjanmaa Agrologit ry:n sihteerinä ja anoimme itsenäisyyspäivän kunniamerkkiä eräälle ansioituneelle agrologi-veljelle.  Kyseinen agrologi-veli oli niin ansioitunut, että ritarikunnan hallitus päätti myöntää hänelle varsin arvokkaan kunniamerkin. Kunniamerkki oli niin korkea, että siitä joutui anoja – Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry – maksamaan varsin korkean hinnan.
  • muistelen, että kunniamerkin lunastushinta oli tasoa 700 markkaa ja kun yhdistyksen saldotilanne silloin oli n. 1.500 markkaa, niin panostus agrologiveljemme kunniamerkkiin oli merkittävä!
  • alemmat kunniamerkit ovat maksuttomia

 

 

 

Kannustan yhdistyksiä, kuntia, kuntainliittoja ja erilaisia muita tahoja anomaan ansioituneille jäsenilleen kunniamerkkejä, mutta tiedostakaa ne ”vaarat”, jos kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ritarikunnat, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, Agrologien Liitto ry, Pirkanmaan Agrologit, kunniamerkin anominen, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, Juha Sipilä Suomen Valkoisen Ruusun suurristi,

Auringonlasku Nazare´ssa

Keskiviikko 19.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monissa Portugalin mainoskuvissa on kuvia auringonlaskusta Nazaren kaupungissa.

 

 

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisenä iltana 1.10.2016 saimme omin silmin seurata tätä tapahtumaa.

 

 

Majapaikkamme Nazaressa oli Miramar Hotel & Spa ja sen ravintolassa olimme aitiopaikalla seuraamassa tuota hienoa tapahtumaa.

Osassa kuviani on heijastuksia ravintolasalin ikkunoista, mutta toivottavasti ne eivät kohtuuttomasti häiritse.

 

 naza.jpg

 

naza2.jpg

 

 

 

naza3.jpg

 

 

 

naza4.jpg

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

IMG_2884.JPG

 

 

 

Nazaren rinteellä – alhaalta Praiasta ylhäällä sijaitsevaan Sition näköalapaikkaan – on rakennettu funiculaari, eli köysirata eli vuoristorata eli hissi eli elevator eli Nazare Funicular eli Ascensor de Nazare.

 

 

Paikallisessa opastuksessa käytetään termiä ”ascensor” eli niitä viittoja kannattaa seurata, kun tavoittelee funiculaaria.

 

 

Funiculaari rakennettiin vuonna 1891 ja ennen sitä pääsy Sition näköalakukkulalle oli vaikeaa, sillä kävelyreitti oli soratietä ja matka Nazaren kaupungista näköalakukkulalle oli 3 kilometriä.

 

 

Funiculaarin pituus on 380 metriä ja sen kulmakerroin on 42 astetta.

 

 

Funiculaarin rakentamisesta vastaava henkilö oli Raul Mesnie du Ponsard, joka oli Gustava Eiffelin eli Pariisin Eiffel-tornin rakentajan oppilas.

 

 

Nazaren funiculaarin kyydistä nauttii nykyisin yli miljoona henkilöä vuodessa!

 

 

 

******************

 

 

 

Olen käynyt nyt jo kahdesti Nazaressa, mutta funiculaarilla ajaminen on edelleen tekemättä.

 

 

Pitääkö Nazaressa käydä vielä kolmannen kerran, jotta ehtii nauttimaan funiculaarin kyydistä?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Auringonlasku Nazare´ssa, Nazare, agrologit2016, Agrologien Liitto, Miramar Hotel & Spa. Nazare Funicular, Ascensor de Nazare, Raul Mesnie du Ponsard, Eiffel, Eiffel-torni, Gustave Eiffel, Alexandre Gustave Eiffel,

Kuusi agrologia jatkaa kansanedustajina

Torstai 2.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Mustialasta vuonna 1970 valmistuneena agrologina on mukava todeta, että koulukuntamme jäsenistä kuusi agrologia jatkaa kansanedustajina myös uudessa eduskunnassa.

 

 

Agrologi-kansanedustajien määrä oli sama myös edellisessä eduskunnassa ja eduskuntavaalit merkitsivät, että entiset agrologi-kansanedustajat saivat kansalta jatkopestin.

 

 

On luonnollista, että tunnen kaikki koulukuntamme agrologi-kansanedustajat, mutta nyt löydän kuvan heistä ainoastaan Lasse Hautalasta ja Arto Pirttilahdesta.

 

 

 

 

 

lassejaarto.jpg

 

 

Kuva on Keskustan puoluevaltuuston ja Keskustan eduskuntaryhmän yhteiskokouksen aloittaneelta lounastarjoilulta Helsingistä 27.5.2015, jossa sain olla samassa pöydässä agrologi-veljien Lasse Hautala (vasemmalla) ja Arto Pirttilahden kanssa. Olin mukana Keskustan puoluevaltuuston varajäsenen ominaisuudessa.

 

 

Kaikki valituiksi tulleet agrologit ovat Agrologien Liitto ry:n jäseniä kuten myös minä.

 

 

Suurimman äänimäärän kansanedustajiksi valituista agrologeista sai

 

 

Elsi Katainen, 7.084 ääntä.

 

 

 

Seuraavina äänimääräjärjestyksessä olivat:

 

 

  • Lasse Hautala, 7.037 ääntä
  • Arto Pirttilahti, 6.629 ääntä
  • Eeva-Maria Maijala, 5.515 ääntä
  • Antti Rantakangas, 5.960 ääntä
  • Timo Korhonen, 5.180 ääntä

 

 

Kaikki valituiksi tulleet agrologit edustavat Keskustaa.

 

 

Onnittelen Elsiä ja Eeva-Mariaa sekä kaikkia neljää agrologi-veljeä kansanedustajapaikasta!

 

 

 

-Esko-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, Elsi Katainen, Lasse Hautala, Arto Pirttilahti, Eeva-Maria Maijala, Antti Rantakangas, Timo Korhonen,

Olutsveren kartanoon saatiin sähköt ensimmäisenä paikkana koko Baltiassa

Torstai 22.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viron kartanomatkamme toinen kohde oli Olutsveren kartano Viljandinmaalla.

 

Tallinnasta on Olutsvereen matkaa 142 kilometriä.

 

 

olu1

 

 

Kartanossa toimii peruskoulu sekä Olutsveren Palvelu- ja Maatalouskoulu eli Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskool.

 

Kartano on Viron valtion omistuksessa, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että Norja on vahvasti tukenut kartanon opetustoimintaa.

 

 

olu2

 

 

Kartanoa esitteli meille hyvällä suomenkielellä ja iloisella tavallaan Elvira Grosberg, joka kertoi omaavansa kartanossa emännän roolin sekä tyttöjen opettajana toimimisen.

 

 

*******

 

 

Kartanossa opiskellaan mm. maanviljelijöiksi, kokeiksi sekä elintarviketeollisuuden monipuolisiksi taitajiksi.

 

Lehmiä kartanossa ei ole, mutta hevosia on peräti 12, muutama poni, vuohia sekä lampaita – kartanossa on myös mehiläisiä.

 

Olutsveren kartanon pinta-ala on 800 hehtaaria ja siitä on peltoa 160 hehtaaria.

 

Ruis on kartanon tärkein viljalaji ja sen lisäksi viljellään vehnää, speltti-vehnää, ohraa, kauraa, rapsia, perunaa sekä juureksia.

 

Hehtaarisadot ovat hyviä, sillä viime vuonna rukiin ja vehnän satotaso oli 7,8 tonnia per hehtaari ja rapsia tuli 4.000 kiloa hehtaarilta.

 

Kartano työllistää 70 ihmistä.

 

 

********

 

Kartanon historia on värikäs ja siitä kertoo mm. se, että eräällä entisaikojen kartanonomistajalla oli 6 lasta vaimonsa kanssa ja niiden lisäksi 13 avioliiton ulkopuolista lasta!

 

Kartanon salongeissa oli seinillä useita muotokuvia ja kysyinkin, että onko muotokuvissa tämä ihmemies, mutta Elvira-emäntä kertoi, että hänestä ei ole muotokuvaa kartanossa.

 

 

********

 

 

Olutsveren kartanolla on hyvät nettisivut ja ne löytyvät googlaten:

”Olutsvere möis”.

 

********

 

Muutamia kuvia kartanosta, sen sisätiloista ja puutarhasta:

 

 

olu3

 

 

Kartanon eteishallin matot ovat Viron parlamentin entisiä mattoja.

 


 

olu4

 

 



olu5

 

 



olu6

 


 

olu7


Pitihän kartanon tuoleja kokeilla!




olu8

 

 


olu9

 

 


********

 


 

olu10

 

 


olu11

 


 

olu12





olu13

 

 

*******

 

 

olu14

 

 

Olutsveren kartanon tähän rakennukseen on aikoinaan saatu sähköt ensimmäisenä koko Baltiassa!

 

 

*******

 

Suosittelen Olutsveren kartanon ottamista Viron matkojenne ohjelmaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Olutsveren kartano, Olutsvere, Olutsvere Teenindus- ja Maamajanduskool, Elvira Grosberg, Matka-Agentit, Agrologien Liitto,

Pirgun kartano on ensimmäisiä Neuvostoliiton miehityksen jälkeen entisöityjä kartanoita Virossa

Keskiviikko 21.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Aloitimme viimeviikkoisen Viron kartanokierroksemme tutustumalla Pirgun kartanoon, joka sijaitsee 44 kilometrin etäisyydellä Tallinnasta.

 

Virossa oli ennen neuvostomiehitystä lähes tuhat kartanoa, kun niitä nyt on satakunta.

 

 

 

pirgu1

 

 

Pirgun kartano on ensimmäisiä virolaisia kartanoita, jotka on entisöity Neuvostoliiton miehityksen päättymisen jälkeen.

 

 

pirgu2

 

 

Kartano oli ulkoasultaan sata vuotta sitten jokseenkin samanlainen kuin nyt, mutta…

 

 

 

pirgu3

 

 

…vuonna 1983 sen kunto oli surkea.

 

 

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa tapahtui kommunistien epäonnistunut vallankaappausyritys.

 


******

 


Pirgun kartano on rakennettu 1820-luvulla ja rakentajana oli Gideon von Staal.

Vuodesta 1997 alkaen kartano on ollut yksityisomistuksessa. Sen omistaa psykologi Ruth-Kaja Pekk.

 

Kartanossa on mahdollisuus järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia, häitä ja muita juhlia.

 

Ennen yksityisomistukseen siirtymistä Pirgussa toimi kehityskeskus ja mm. teatteri.

 

 

pirgu4

 

 

Kartanon huoneissa on mahdollisuus vaatimattomaan majoitukseen, joka useimmissa huoneissa on yhteismajoituksen luonteista.

 

 

pirgu5

 

 

Tässä kirjastohuoneessa on mahdollisuus myös hieman yksilöllisempään yöpymiseen.

 

 

 

pirgu6

 

 

Kartanon majoitustilojen palveluvarustukseen kuuluu myös sauna.

 

 

pirgu7

 

 

Koulutustilat sijaitsevat vanhojen holvien alla.

 

 

 

*********

 

Pirgun kartanolla on omat nettisivut viroksi ja englanniksi. Ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Pirgu möis”.

 

*********

 

Matkanjärjestäjämme oli suunnitellut kartanomatkamme siinä mielessä oikein, että saimme aluksi tutustua melko vaatimattomaan kartanoon.

 

Pirgun kartanon sijainti lähellä Tallinnaa luo kuitenkin hyvät mahdollisuudet kehittää kartanosta matkailijoille ja kokousväelle haluttu kohde.

 

Kartanolla on tällä hetkellä omistuksessaan maata vain kaksi hehtaaria ja niin pieni pinta-ala asettaa omat rajoituksensa kartanon kehittämiselle.

 

 

Kun katselee kartanosta vuonna 1983 otettua valokuvaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen, on omistajalle annettava täysi tunnustus kartanon saattamisesta nykytilaansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Pirgun kartano, Gideon von Staal, Pirgu möis, Agrologien Liitto, Matka-Agentit,

Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestö

Tiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.

 

”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.

 

Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.

 

Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.

 

Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.

 

Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.

 

 

agrologit1

 

 

Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.

 

 


agrologit2

 

 

Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!

 

 

 

agrologit3

 

 

Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.

 

 

********

 

 

Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!

 

Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.

 

Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.

 

”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.

 

Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.

 

Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!

 

Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!

 

Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!

 

******

 

Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin.


Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". 


Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!


 


Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.

 

Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.


Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!


Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, koulukuntajärjestö, Mustialan Maatalousopisto, Martti Miettunen, valtioneuvos Martti Miettunen, Mustialan agrologit, Suomen Matka-Agentit Oy, Lea Asso, matkaopas Lea Asso, agrologit Virossa 2013,

Ehdotukset Itsenäisyyspäivänä myönnettävistä kunniamerkeistä on tehtävä heinäkuun aikana

Tiistai 19.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Kevättalvi on aikaa, jolloin monet yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan.

 

Usein vuosikokouksen ohjelmassa on Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivänä eli joulukuun 6. päivänä myöntämien kunniamerkkien jakaminen yhdistyksen toiminnassa ansioituneille.

 

Toinen merkittävä päivä kunniamerkkien jakamisessa on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä eli kesäkuun 4. päivä.

 

Olen vuosien saatossa ollut osallisena useiden kunniamerkkien anomisessa eri yhdistyksissä ja työyhteisöissä ansioituneille henkilöille. Kokemukseni liittyvät koulukuntani Agrologien Liiton, omakotiyhdistysten sekä yritysmaailmassa kunniamerkkien anomisessa hankittuihin kokemuksiin.

 

Tässä muutamia ruohonjuuritasoisia kokemuksia ja näkemyksiä kunniamerkkien anomisesta:

 

Suomessa on kolme ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta ja Vapaudenristin ritarikunta.

 

Kokemukseni pohjaavat Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle ja Suomen Leijonan ritarikunnalle tehtyihin kunniamerkkianomuksiin.

 

Mainituilla ritarikunnilla on yhteinen hallitus, jonka Suurmestarina toimii Tasavallan Presidentti.

 

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä myönnettävien kunniamerkkien anominen pitää tapahtua viimeistään huhtikuun 15. päivä ja Itsenäisyyspäivänä myönnettävien kunniamerkkien anomukset on jätettävä viimeistään heinäkuussa.

 

Yhdistyksillä ja yrityksillä kunniamerkkianomukset osoitetaan sille ministeriölle, jonka kiintiöstä kunniamerkkiä aiotaan anoa. Samoin on varmaan myös julkishallinnossa, mutta vastuuministeriötä/vastuuministeriöitä en tiedä.

 

Kunniamerkkien anomuskaavakkeita on saatavana eri ministeriöistä ja niistä keskusjärjestöistä, joiden piirissä hakeminen tulee tapahtumaan.

 

Kaavakkeen täyttämisessä kannattaa panostaa siihen, että kaikki kunniamerkkianomuksen kohdehenkilön ansiot tulevat kirjattua.

 

Tiedän tapauksia, joissa anomuskaavake on täytetty puutteellisesti ja kunniamerkkianomus on sillä kerralla hylätty. Tiedän myös tapauksia, jossa aiemmin hylätty anomus on vuoden tai kahden kuluttua tuonut tuloksen, kun kohdehenkilön ansiot on osattu kattavasti kertoa Ritarikuntien hallitukselle.

 

Vihjeenä ansiomerkkien hakijoille se, että pyydä kohdetta itse kertomaan ne seikat, joissa hän on kunnostautunut. Toteutin bisnesmaailmassa onnistuneesti tätä periaatetta, jonka olen yhdistyksissä toimiessani oppinut. Yritysten henkilöosastot saattavat kauhistella tätä tapaa, mutta oikein toteutettuna se on tehokas tapa.

 

Erityisen tärkeitä ovat vaikkapa partiotoiminnassa, jalkapallon- tai jääkiekon seuratoiminnassa, lentopallojoukkueen vetäjänä ja muissa vastaavissa toimissa hankitut luottamustehtävät! Kolmannen sektorin riennossa osoitettu kansalaiskunto on vahvaa meriittiä kunniamerkkien saamisessa.

 

Minulle on kerrottu ja olen samaa myös itse havainnoinut, että erityisesti julkisessa hallinnossa kunniamerkkien saaminen on työlästä – siellä löytyy aina esimiesportaalta henkilöitä, jotka kokevat alaisille haettavan kunniamerkin piikkinä omassa lihassaan! Myös poliittiset raja-aidat jarruttavat pätevien henkilöiden palkitsemista julkishallinnossa kunniamerkeillä.

 

Samaa joutuu ehkä toteamaan myös yritysten piirissä – toki siellä hakuprosessia hidastaa se, että ei tunneta työntekijän tai toimihenkilön ansioita hänen ”siviilielämässään”.

 

*********

 

Sain pontimen tämän jutun laatimiselle, kun puheenjohdin Pirkanmaan Agrologit ry:n kevätkokouksen viime viikolla ja luovutimme kokouksessamme korkean kunniamerkin yhdistyksemme puheenjohtaja Katariina Pylsylle.

 

 

kunniamerkki1

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen lukemassa kunniamerkkiin liittyvää kunniakirjaa…

 

 

kunniamerkki2

 

…ja tässä hän kiinnittää kunniamerkkiä Katariinan rintapieleen.

 

 

kunniamerkki3

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n puheenjohtaja, Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy Hämeenkyröstä sai Agrologien Liiton anomana Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Katariinan saaman kunniamerkin virallinen lyhenne on SVR I R ja se asettuu kunniamerkkien keskinäisessä arvojärjestyksessä varsin korkealle.

 

Mainittakoon, että puheenjohtajallemme myönnetty ansiomerkki on ”yhden pykälän arvokkaampi” kuin Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitali!

 

Onnittelut Katariinalle myös tätä kautta!

 

 

********

 

Kävin Katariinan saamasta kunniamerkistä kipinän saaneena oman kirjahyllyni vitriinillä ja hain sieltä esille runsaat kymmenen vuotta sitten saamani kunniamerkin.

 

 

kunniamerkit4

 

Kyseessä on saman ritarikunnan ansiomerkki kuin Katariinalla, mutta hieman alempiarvoisempi.

Sain aikoinaan Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin, jonka virallinen lyhenne on SVR Ar.

Myös siitä kiitokset kuuluvat Agrologien Liitto ry:lle.

 

 ***********


Kannustan yhdistysväkeä laittamaan kunniamerkkianomukset vetämään. Kunniamerkkien anomiseen liittyy tietysti aina pieni riski, sillä ritarikuntien hallitukset ovat viime vuosina joutuneet hylkäämään ansioituneidenkin kansalaisten kunniamerkkianomuksia.

 

Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ritarikunnat, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, Vapaudenristin ritarikunta, Itsenäisyyspäivän ansiomerkit. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän ansiomerkit. SVR I R, SVR Ar, Agrologien Liitto Ry, Katariina Pylsy,

Suomen lippu juhlistaa keskikesän juhlaa - Juhannusjunan etenemisen seuraaminen luo uutta kulttuuria!

Lauantai 23.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilen kello 18.00 lukemattomat siniristiliput kohosivat lipputankoihin juhlistamaan keskikesän juhlaa – Juhannusta.

 

Siniristilippu kohosi salkoon myös meillä.

 

nnusisannanviire

 

Mökkimme lipputangossa on muutaman päivän ajan kesän aikana ehtinyt liehua isännänviirinä Agrologi-viiri eli koulukuntani tunnusviiri sen merkiksi, että isäntäväki on paikalla.

 

agrologiviiri

 

Agrologi-viirin tunnuskuviossa on lyhde kuvaamassa sitä tietämystä, jonka koulukuntani jäsenet omaavat maa-, metsä- sekä kotieläintaloudesta. 

Siinä on myös rataskuvio ja se kuvaa sitä käytännön kokemusta, jota agrologikunta omaa. Rataskuvio tulkitsee sitä monipuolista kokemusta ja tietämystä, jota agrologikoulutus tuo tullessaan lukuisiin yhteiskunnan eri tehtäviin.

 

Laskin isännänviirin lippusalosta klo 18.00…

 

Suomenlippumajajarvella

 

…ja nostin lipputankoon Suomen lipun.

 

souteluamajajarvella

 

Pienten juhannusvieraidemme toivomuksesta laskimme vesille tänä kesänä ensimmäisen kerran soutuveneemme ja vieraamme tekivät isäntäväen edustajien kanssa souteluretken järvellä.

 

*******

 

Juhannusjuna on Yleltä hieno idea ja sen toteuttaminen sopii mainiosti juhannukseen.

 

Idean esimerkkinä on ollut mm. norjalainen Hurtigruten ja ohjelma on Ylen sekä keskieurooppalaisen ARTE-kulttuurikanavan yhteishanke. 


Mökkimme vierellä ja maittemme keskellä kulkee Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie.

 

Sen alle joutui aikoinaan neljä hehtaaria metsäämme. Tiedän siis omakohtaisesti, että mitä merkitsee oman tilan pirstoutuminen teiden ja rautateiden rakentamisen seurauksena. Radan rakentaminen ja metsälohkon silpoutuminen oli kova paikka isälleni, joka oli hankkinut metsäpalstan synnyinkodinsa maista.

 

Juhannusjuna – kuten kaikki pääradalla kulkevat junat – kulki maidemme halki ja sen vuoksi kävelinkin 150 metrin matkan mökiltämme ratapenkalle seuraamaan Juhannusjunan kulkemista.

 

Pohjoiseen matkaavat matkustajajunat tapaavat  ohittaa mökkimme 18 minuutin kuluttua siitä, kun ne lähtevät Tampereelta.

 

Juhannusjuna oli kuitenkin liikkeellä verkkaisesti, sillä se saapui kohdallemme huomattavasti myöhemmin.

 

junalahestyy1

 

Otin saapuvasta Juhannusjunasta kuvia aluksi ”sarjatulella” ja tässä muutama lähestymiskuva. Juna on näissä kuvissa saapumassa Hämeenkyröstä Viljakkalaan.

 

junalahestyy2

 

junalahestyy3

 

junakohdalla

 

Junan ohjaamosta tervehdittiin myös meitä, jotka metsätaipaleella olimme katsomassa Juhannusjunan etenemistä.


junahelikopteri

 

Kiirettä piti, sillä junan vauhti oli tavanomaiset 160 kilometriä tunnissa ja jossain välissä piti valokuvata myös Juhannusjunaa seurannut helikopteri! 


junapohjoiseen

 

Juhannusjuna matkalla kohti Rovaniemeä, jonne se saapuu tänään aamusella.

 

 

kiskotvievatpohjoiseen

 

”Kiskot vievät pohjoiseen” Majajärven kohdalla Viljakkalassa.

 

nakymaradalle

 

Radalla käynnin jälkeen kävin vielä mökkilaiturillamme ja kuvasin järvimaiseman Viljakkalasta Hämeenkyrön sekä rautatien suuntaan.

Järven pohjukassa rautatie kulkee aivan rannalla, joten laituriltamme voi seurata kaikkea rautatieliikennettä pääradallamme!

Onkin mukava seurata harvinaisempien mökkivieraiden ryntäämistä laiturille, kun junia kulkee radalla.

Juhani Ahon kertoma Matin ja Liisan ihmettely junia kohtaan elää edelleen!

 

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä-


2 kommenttia . Avainsanat: Juhannus, Juhannusjuna, Matti ja Liisa, Juhani Aho, rautatie ja pakkolunastus, agrologi, Agrologien Liitto, agrologi-viiri,

"Minkä nuorena pakolla oppii, siitä vanhana iloiten nauttii"

Tiistai 8.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on mukaelma vanhasta suomalaisesta kansanviisaudesta ”Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”!

Mukaelma on itse keksimäni ja sen tausta on seuraava:

Opiskelin Tammelassa Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970 agrologiksi.

Toivottavasti arvoiset vanhan ajan mustialiitit eivät pahastu, kun kerron, että silloin Instituutti oli voimissaan.

Instituutin eräs keskeinen ilmentymä oli se, että nuorempi kurssi piti vanhemman kurssin ”ohjauksessa” huolen talvella lumitöistä ja keväällä puiston haravoimisesta.

Lumesta puhtaat jalankulkuväylät piti ensinnäkin olla viivasuoria ja lumipenkkojen oli oltava täsmälleen 45 asteen kulmassa. Lumityöt menivät niin kauan uusiksi, että molemmat ehdot täyttyivät.

Töiden valmistumisessa ei katsottu kelloa – ehtona oli ainoastaan se, työ piti olla kelvollisessa kunnossa aamulla kello varhain.

Olen tänä talvena pystynyt soveltamaan Mustialan oppejani omassa pihassani.

Lunta on ollut riittävästi. Ruokomäenkadun äärellä tonttimme kohdalla kulkevan jalkakäytävän jatkuva kolaaminen ja lumivallien oikea kaltevuus ovat itsestäänselvyys.

Talon ympäri kiertää yli metrin levyinen lumesta puhdas käytävä lipputangolle – lipputangolla oli käyttöä Kalevalan päivänä - ja kompostille. Ne kaikki ovat olleet hienossa kunnossa ja lumipenkkojen kulmakerroin on luonnollisesti 45 astetta!

Tässä muutama kuva tonttimme lumitöiden toteuttamisesta:

 

pict1153.jpg

 

Postimestarin on helppo ajaa hyvin hoidetulla jalkakäytävällä ja pudottaa posti postilaatikkoon, sillä postilaatikon ympäriltäkin lumi on kolattu pois.

 

pict1187.jpg

 

Talon lasiveranta jää melkein kokonaan lumipenkan taakse. Lumipenkkojen kaltevuuskulmat ovat tietysti moitteettomasti 45 asteen kulmassa!

 

 

pict1188.jpg

 

Kulkuväylä kompostille pitää talvellakin olla kunnollinen ja lumipenkkojen kaltevuuskulma luonnollisesti 45 astetta!

 

 

Yli 40-vuotta sitten tuskalla ja vanhemman kurssin ”ohjauksessa” opitut työtavat ovat nyt todellisena lumitalvena saaneet toteutua käytännössä.

Kiitän nuorena saamastani opista - silloin saatua oppia on nyt ollut mainio soveltaa käytäntöön!  

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, agrologi, Agrologien Liitto, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa,