Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

IMG_4812.JPG
 
 
 
IMG_4813.JPG
 
 
 
IMG_4814.JPG
 
 
 
IMG_4815.JPG
 
 
 
IMG_4816.JPG
 
 
 
IMG_4817.JPG
 
 
 

******************


 
 
 
IMG_4820.JPG
 
 
Juhlatilaisuutemme juonsi puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja…
 

 
 
IMG_4823.JPG
 
 
…”valtiovallan tervehdyksen” juhlaamme toi agrologi-veljemme kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************


 
 
 
IMG_4827.JPG
 
 
Pitihän juhlatilaisuudesta ottaa ”luokkakuva”!

 
 
 
IMG_4842.JPG

 

 

Hyvästi Tunkelo tällä kerralla – toivottavasti tapaamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäryijyt tuovat tunnelmaa, Tunkelo, Pirkanmaan Agrologit ry, puheenjohtaja Katariina Pylsy, kansanedustaja Arto Pirttilahti,

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

IMG_4801.JPG
 
 
Tunkelon Ratsutilan päärakennus on poikkeuksellisen suuri, hyvin säilynyt uusrenesanssipäärakennus elävänä esimerkkinä 1800-luvun lopun vauraasta talonpoikaisrakentamisesta ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen asumiskulttuurista, sillä aikoinaan tilan omistanut Elias August Ekman (1846 – 1915, vuodesta 1905 Tunkelo) oli aikanaan talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja!

 
 
 
IMG_4804.JPG
 
 
Tunkelon pihapiirissä on Museoviraston ohjeiden mukaisten kunnostustöiden alla oleva aittarakennus ja…

 
 
 
IMG_4843.JPG
 
 
…pihapiirissä on myös se kuuluisa ”päästä vedettävä kivinavettakin”!

 
 
 
IMG_4810.JPG
 
 
Nautimme Tunkelon viitisen metriä korkeassa pirtissä juhlalounaan ja sitä ennen oli mielenkiintoista kuulla emännän eloisaa selvitystä Tunkelon tilan historiasta!


 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapio Rautavaara, Tapio Rautavaara Korttipakka, Oriveden Längelmäki, Tunkelo, Tunkelon Ratsutila, Elias August Ekman, Pirkanmaan Agrologit, Tunkelon 54 ikkunaa, Museovirasto, "päästä vedettävä kivinavetta",

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

IMG_4790.JPG
 
 
Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius eli ”Paperiperkele”, joka moniin suuntiin vihamiehiäkin saatuaan loi Mänttään kukoistavan paperinvalmistustehtaan. Emil Wikströmin veistos vuodelta 1897.
G.A.Serlachius sai yritysnimensä tämän miehen nimestä!

 
 
 
IMG_4792.JPG
 
 
Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen muotokuva, jonka Wäinö Aaltonen veisti vuosina 1937 – 1942.

 
 
 
IMG_4749.JPG
 
 
Kristus, Aimo Tukiainen vuodelta 1951

 
 
 
IMG_4755.JPG
 
 
Akseli suksilla, Emil Wikström 1906

 
 
 
IMG_4778.JPG
 
 
Vedennoutajatyttö, Wäinö Aaltonen 1922

 
 
 
IMG_4780.JPG
 
 
Hevosenkesyttäjä, Emil Wikström 1919

 
 
 

*******************


 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
 
IMG_4764.JPG
 
 
Hugo Simbergin maalaus "Veljekset" vuodelta
n. 1902 – 1906.

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperiperkele, Gustaf Adolf Serlachius, G.A.Serlachius, Serlachius-museot, Wäinö Aaltonen, Emil Wikström, Aimo Tukiainen, Hugo Simberg, Tampereen Tuomiokirkko, Pirkanmaan Agrologit,

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

IMG_4769.JPG
 
 
...Albert Edelfelt ja tässä esimerkkinä hänen vuonna 1886 maalaamansa herkkä teos ”Sukkaa kutova tyttö”!

 
 
 

******************


 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
 
IMG_4753.JPG
 
 
…”Leppäkoski” –teos.

 
 
 

****************


 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
 
pekkahalonenjaesko.JPG
 
 
…"Veneentervaaja”

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serlachius-museot, Gösta-museo. Kultakausi, Suomen taiteen kultakausi, Akseli Gallen-Kallela, Adolf Edelfelt, Pekka Halonen, Veneentervaaja, Pekka Halonen Veneentervaaja, Tampereen Raatihuone, Pirkanmaan Agrologit ry,

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

IMG_4729.JPG

 

 

 

IMG_4726.JPG

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: G.A. Serlachius, Pirkanmaan Agrologit ry, henkilöhakuvalot,

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maanviljelysneuvos Allan Nukari, agrologi Allan Nukari, Kasviöljy Oy, Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Allan Nukari, Vehnä Oy, Vehnä Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja V.J. Sukselainen, Raision Tehtaat, Agrologien Liitto ry, Agrologit,

Miksi niin harvoin?

Maanantai 1.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Opiskelin agrologiksi Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970.

 

 

Ensimmäisenä vuonna opiskeluihin kuului lähes pakollisena opiskeluaiheena avantouinti, sillä ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden tehtäviin kuului avannon ylläpito Mustialanlammen saunarannassa.

 

 

Avantouintiharrastukseni jäi unohduksiin pitkäksi aikaa, mutta runsaat neljä vuotta sitten otin sen ohjelmaani.

 

 

Maaliskuussa tuli kuluneeksi neljä vuotta, kun olen jokaisena kalenterikuukautena uinut joko avannossa tai avovedessä.  Kesäaikaan avovesiuintikertoja kertyy paljonkin, sillä saatan käydä uimassa muutaman kerran päivässäkin!

 

 

IMG_8954.JPG

 

 

Huhtikuun avantouintini jäi viime tinkaan, sillä hoidin asian vasta eilen.

 

 

Kyseessä ei ollutkaan avantouinti, sillä jäät olivat lähteneet Peltolammilta, jossa hoidin ”velvollisuuteni”!

 

 

 

IMG_8955.JPG

 

 

Osoitan tämän juttuni otsikkokysymyksen itselleni, sillä jokaisen avantouintikerran jälkeen olo on todella hieno – miksi talvisaikaan käyn niin harvoin avannossa?

 

 

Tapaan käydä avannossa ”kylmiltään”, sillä en kaipaa saunomista tai muutakaan valmistelevaa toimintaa avantouinnilleni.

 

 

Laitan uimahousut jalkaani, kylpytakin niskaani ja hyppään ilman sukkia kumisaappaisiin sekä ajan vajaan kilometrin päässä sijaitsevalle Peltolammin uimarannalle.

 

 

Otan varmistajaksi jonkun perhekuntamme jäsenistä, sillä varmistaja pitää aina olla mukana avantouintireissulla.

 

 

Niin, miksi niin harvoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avantouinti, Mustialan Maatalousopisto, Mustiala, agrologitutkinto,

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

IMG_7289.JPG

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

IMG_7301.JPG

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

IMG_7293.JPG

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

IMG_7304.JPG

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, agrologi Timo Tukia, Agrologien liitto, Pirkanmaan Agrologit, Katariina Pylsy, Esko Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan Agrologit, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi,

Antonio Guterres - YK:n pääsihteeri 1.1.2017 alkaen

Sunnuntai 8.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Ulkomaanmatkoilla harvoin ehtii paneutumaan kohdemaan päivänpoliittisiin kysymyksiin ja uutisiin, mutta lokakuisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme ehdin torstaina 6.10.2016 seuraamaan hotellihuoneemme televisiosta, kun portugalilaiset saivat suuren tunnustuksen – jopa voiton - maailmanpolitiikassa!

 

 

Lokakuun 6. päivänä viime vuonna varmistui, että Portugalin entinen pääministeri Antonio Guterres on 1.1.2017 alkaen YK:n pääsihteeri.

 

 

Guterresin valinta alkoi varmistumaan jo edellispäivänä, kun Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tsurkin kertoi kansainväliselle lehdistölle, että Guterres on turvallisuusneuvoston jäsenmaiden keskuudessa selkeä suosikki.

 

 

Rádio e Televisão de Portugal, eli suomeksi Portugalin radio ja televisio on Portugalin valtion tukema yleisradiotoimintaa harjoittava yritys. Yleensä se lyhennetään kirjaimin RTP.

 

 

Seurasin RTP:n televisiolähetystä Rouvan kanssa huoneessamme 6.10.2016 hieman iltaseitsemän jälkeen, kun Guterresin valinta varmistui.

 

 

Tässä muutama kuva hotellihuoneemme television ruudulta kuvattuna:

 

 

 

IMG_4078.JPG

 

 

 

IMG_4079.JPG

 

 

 

IMG_4080.JPG

 

 

 

IMG_4081.JPG

 

 

*******************

 

Guterres seuraa YK:n pääsihteerinä eteläkorealaista Ban-Ki-moonia.

 

 

 

Yhdistyneitten kansakuntien turvallisuusneuvosto valitsee YK:n pääsihteerin ja YK:n yleiskokous nimittää hänet viideksi vuodeksi.

 

 

YK:n pääsihteerin virka-asunto sijaitsee Manhattanilla New York´ssa.

 

 

YK:ssa on vakiintunut käytäntö, että pääsihteeriä ei valita turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista, jotka ovat Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat.

 

 ************

 

Portugalilla on aikaisemminkin ollut hyvä ”herraonni” kun jaetaan kansainvälisesti tärkeitä johtopaikkoja – muistamme, että Jose Manuel Barroso toimi kymmenen vuotta Euroopan komission puheenjohtajana vuodesta 2004 alkaen.

 

 

Mainittakoon, että Barroso toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002 – 2004 ja Guterres puolestaan häntä ennen eli vuosina 1995 – 2002.

 

 

Viikon verran YK:n pääsihteerinä toiminut Guterres vieraili YK:n pakolaisavun pääsihteerinä eli UNHCR:n johtajana Suomessa vuonna 2015.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Antonio Guterres - YK:n pääsihteeri 1.1.2017 alkaen, Antonio Guterres, Jose Manuel Barroso, UNHCR, Rádio e Televisão de Portugal, RTP, Ban Ki-moon, YK:n turvallisuusneuvosto, YK:n yleiskokous,

Obidos - aikamatka menneisyyteen

Perjantai 6.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Obidos on keskiaikainen linnoitettu kylä, joka sijaitsee n. 80 kilometriä Lissabonista pohjoiseen.

 

 

 

IMG_4446.JPG

 

 

Pohjoisesta Lissabonia kohti ajettaessa Obidos näkyy ajosuunnassa oikealla korkean vuoren päällä.

 

 

 

IMG_4454.JPG

 

 

Obidoksen ”kylänraitin” muodostaa kapea katu, jota turistit kulkevat ylös linnoitukselle ja takaisin.

 

 

Katu kulkee harjanteella, joten pääkadun molemmin puolin olevat sivukujat ovat hyvin jyrkkiä.

 

 

 

IMG_4458.JPG

 

 

Kadun varrella on vieri vieressä myymälöitä, joissa…

 

 

 

IMG_4468.JPG

 

 

…myydään erilaisia koriste- ja matkamuistoesineitä.

 

 

 

IMG_4482.JPG

 

 

Obidos on kuuluisa ginja-likööristään ja sitä tavataan Obidosissa nauttia pienistä ”suklaamukeista”.

 

Kuvassa oppaamme kädessä pullo ”Ginja de Obidos” –likööriä ja toisessa kädessä pakkaus ”suklaamukeja”.

 

 

Ginja-likööri on valmistettu kirsikasta, se on väriltään rubiini ja sitä voidaan nauttia ennen ruokailua tai ruokailun jälkeen.

 

 

Obidoksen pääkadun varrella on toinen toisensa vieressä ”katubaareja”, joista voi ostaa suklaamukillisen Ginja-likööriä yhdellä eurolla.

 

 

***********

 

 

Olen käynyt kerran aikaisemminkin Obidoksen linnoituskylässä, mutta vasta nyt lokakuisella agrologimatkalla kiipesin linnoituksen huipulle.

 

 

Kiipeämisestä ja huipulta avautuvista näköaloista muutama kuva:

 

 

 

IMG_4490.JPG

 

 

Kuva portaista, joita pitkin sukulaismiehen kanssa kiipesimme linnoituksen huipulle.  Suomalaiset turvallisuusmääräykset eivät sallisi turistien kiivetä noita portaita, sillä minkäänlaisia turvakaiteita ei ollut!

 

 

******

 

 

IMG_4489.JPG

 

 

Näkymät linnoituksen huipulta olivat komeat!

 

 

 

IMG_4491.JPG

 

 

 

IMG_4492.JPG

 

 

 

IMG_4494.JPG

 

 

 

IMG_4496.JPG

 

 

*******

 

Alas kuitenkin pääsimme kunnialla ja saatoimme läheltä ihailla linnoitusta.

 

 

 

IMG_4497.JPG

 

 

 

IMG_4498.JPG

 

 

 

IMG_4499.JPG

 

 

******

 

 

Linnoituksella käynnin jälkeen aloimme palailla bussimme luo.

 

 

 

IMG_4503.JPG

 

 

 

IMG_4509.JPG

 

 

Hevosvaunut mahtuivat juuri ja juuri pääkadulle turistien joukkoon, mutta vahinkojakin sattui, sillä ollessamme eräässä liikkeessä ostoksilla kuului särkyvien lasien helinää, kun joko hevonen tai hevosta väistänyt turisti kaatoi myymälän ulkopuolella esillä olleita lasitavaroita kadulle ja rikkihän ne menivät!

 

 

 

Veikkaan, että jos olette turistimatkalla Lissabonista pohjoiseen, niin matkaohjelmaanne kuuluu Obidosissa poikkeaminen – kyllä sinne kannattaa poiketa, sillä siellä saa hyvän kuvan keskiaikaisesta portugalilaisesta kaupungista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Obidos, Ginja, Obidos - aikamatka menneisyyteen, Ginja de Obidos,

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

IMG_4513.JPG

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

IMG_4514.JPG

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

IMG_4516.JPG

 

 
Tässä eräs hevosvaunu asiakkaita kyyditsemässä.

 

 

 

IMG_4511.JPG

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

IMG_4518.JPG

 

 
”Potan” tyhjentäminen tapahtui hevosvaunujen parkkipaikalla ajurien toimesta.

 

 

 

IMG_4519.JPG

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

IMG_4517.JPG

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Obidos, Envitecpolis Oy, HELMET - hevosenlanta menestystarinoiksi, HELMET-projekti, hevosenlannan hyötykäyttöprojekti, lannoitemyynti, rehuseosten valmistus 2015, Obidos horse drawing,

Centro de Talassoterapia da Nazare eli Nazaren merivesikylpylä oli mielenkiintoinen kokemus

Keskiviikko 4.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen lokakuisen agrologimatkamme viimeinen Portugal-päivä valkeni tavanomaisen leppeänä hotellissamme Nazare´ssa.

 

 

 

IMG_4408.JPG

 

 

Aloitin päiväni hotellimme uima-altaassa…

 

 

 

IMG_4415.JPG

 

 

…aamu-uinnilla.

 

 

 

Aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen ohjelmamme jatkui edelleen vetisissä merkeissä, sillä siirryimme hotellin pikkubusseilla Nazaren rannalla sijaitsevaan…

 

 

 

IMG_4423.JPG

 

 

...Centro de Talassoterapia da Nazare  –merivesikylpylään pulikoimaan.

 

 

 

IMG_4424.JPG

 

 

Talassokeskuksessa oli saatavana monenlaisia hoitoja sekä hierontoja ja eräät seurueemme jäsenet niitä olivatkin viikon aikana oppaamme välityksellä varanneet.

 

 

 

IMG_4422.JPG

 

 

Talassokylpylän vastaanotossa jouduimme täyttämään lomakkeen, jossa ruksaamalla kerroimme terveydentilamme ja sen, että meillä ei ollut sellaisia sairauksia, jotka rajoittaisivat merivesikylpylässä käyntiä.

 

 

Kylpylä oli niin höyryinen, että valokuvaaminen ei ollut siellä mahdollista.

 

 

******************

 

 

Nazaren talassokylpylä hyödyntää kivennäisrikkaan meriveden ominaisuuksia.

 

 

Kylpylä hankkii merivetensä 300 metrin päästä ja merivesi lämmitetään lisäämättä siihen mitään lisäaineita – vesi vaihtuu jatkuvasti.

 

 

Kylpylän sisäilmassakin on aistittavissa jodirikas meri-ilma, joka Portugalissa tunnetaan reumaattisia sairauksia ja hengitystieongelmia parantavasta vaikutuksestaan.

 

 

Kylpylävieraille on tarjolla uima-allas lämmitetyllä merivedellä, vastavirta, turkkilainen sauna, melko voimakkaita vedenalaisia suihkuja sekä jääallas – kaikki niitä piti kokeilla ja erityisesti pidin vedenalaisista suihkuista, jotka pehmittivät pohkeita ja sääriä.

 

 

*****************

 

Muutama kommentti Nazaren talassokylpylästä ja sen vertailusta suomalaisiin sekä virolaisiin kylpylöihin.

 

 

  • merivesi kylpyvetenä on selkeä seikka, joka puhuu merivesikylpylän puolesta
  • yleinen siisteys ja pukuhuoneiden väljyys ovat haaste merivesikylpylälle
  • erilaisia saunoja merivesikylpylässä saisi olla enemmän
  • merivesikylpylän kylpyaikaa moni olisi halunnut pidentää
  • kipattava kylmävesikiulu sekä kylmävesiallas olivat plussaa merivesikylpylälle

 

 

Ymmärrän niitä Portugalin-matkaajia, jotka varaavat matkansa siten, että voivat käydä Nazaren merivesikylpylässä useamman kertaa matkansa aikana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, agrologimatka Portugaliin2016, Centro de Talassoterapia da Nazare, Nazaren merivesikylpylä, Talasso-merivesikylpylä, Nazare, Talasso-merivesikylpylä Nazare´ssa,

3F:n Portugali

Tiistai 3.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Fado, Futbol ja Fatima muodostavat F3:n Portugalin.

 

 

Olen Portugalin matkoillani tutustunut kaikkiin noihin kolmeen asiaan, jotka ovat tärkeitä Portugalissa ja ovat tärkeitä portugalilaisille.

 

 

Fatima on katolilaisille tärkeä paikkakunta pohjois-Portugalissa.

 

 

Fatima on tunnettu pyhiinvaelluspaikka, sillä Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen siellä Fatiman ilmestyksessä vuonna 1917 kolmelle lapselle; Lucialle, Jacitalle ja Fransescolle.

 

 

Lokakuisella agrologimatkallamme emme käyneet Fatimassa, mutta tapasimme eri kohteissa turisteja – pyhiinvaeltajia - jotka olivat juuri käyneet tai olivat menossa Fatimaan.

 

 

Olen saanut kerran aiemmin käydä Fatimassa – huomasin, että googlettamalla ”Esko Erkkilä Fatima” löytyi juttujani vain madeiralaisesta Fatima-bussinkuljettajasta, joka ajoi meitä kyyditessämme kolarin eli en ole lainkaan kirjoittanut tälle saitille juttua Fatima-pyhiinvaelluspaikasta. Pitääpä joskus korjata tuo asia.

 

 

Futbol eli jalkapallo on portugalilaisille tärkeä asia.

 

 

Portugali voitti viime heinäkuussa jalkapalloilun Euroopan mestaruuden, joten tulostakin on syntynyt.

 

 

Emme viime kesän agrologimatkallamme käyneet katsomassa jalkapallo-ottelua, mutta hotellihuoneen televisiosta sitä tuli eri kanavilta ympäri vuorokauden.

 

 

 

Fado on 1820-luvulla Portugalissa kehittynyt kansanmusiikin tyylilaji.

 

 

Portugalin kolmesta F:stä näimme ja kuulimme fadoa.

 

 

 

Fado on ilmeeltään surumielistä musiikkia, mutta aina sitä kannattaa kuunnella, kun käy Portugalissa.

 

 

Fado merkitsee suomennettuna kohtaloa.

 

 

Fado on vuonna 2011 liitetty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

 

 

 

Meillä ei ollut agrologimatkamme ohjelmassa fado-esitystä, mutta halusimme sellaisen kokea viimeisenä iltanamme Portugalissa ja asia järjestyi mainion oppaamme Mika Palon toimesta.

 

 

 

IMG_4372.JPG

 

 

Meille esiintyneessä fado-yhtyeessä oli kolme soittajaa,…

 

 

 

IMG_4385.JPG

 

 

…miessolisti sekä…

 

 

 

IMG_4386.JPG

 

 

…naissolisti.

 

 

 

IMG_4391.JPG

 

 

Fado-esitys sai matkaseurueemme hieman surullisen näköiseksi vai oliko surumielisyyden syynä, että pian matkamme läheni loppuaan!

 

 

 

IMG_4402.JPG

 

 

Vielä hienot pokkaukset ja fado-esitys oli päättynyt.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologit2016, agrologimatka Portugaliin 2016, 3F Portugal, Fado, Fotboll, Fatima, Fado ja Unesco, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön lista, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo,

Porto on asukasluvultaan Portugalin toiseksi suurin kaupunki

Maanantai 2.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Peso da Reguasta alkanut agrologimatkamme jokiristeily Douro-jokea pitkin päättyi Atlantin rannalla sijaitsevaan Portugalin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Portoon.

 

 

Porto on asukasluvultaan Tampereen kokoinen kaupunki, sillä siellä on n. 230.000 asukasta.

 

 

Tutustumisemme Portoon jäi ainoastaan rantanäkymien ihailuun risteilyaluksemme kannalta.

 

 

Douro-jokea myöten kun saavuimme Portoon, niin ilmeeksi muodostui siltojen kaupunki!

 

 

 

Tässä muutamia siltoja, kun olimme saapumassa kaupungin keskustassa sijaitsevaan jokiristeilysatamaan.

 

 

 

IMG_4288.JPG

 

 

 

IMG_4294.JPG

 

 

 

IMG_4296.JPG

 

 

 

IMG_4298.JPG

 

 

 

IMG_4302.JPG

 

 

 

IMG_4306.JPG

 

 

 

IMG_4308.JPG

 

 

 

IMG_4312.JPG

 

 
Eräänlainen silta se on köysiratakin – ainakin jos se ylittää joen!

 

 

 

IMG_4314.JPG

 

 
Satamassa oli ankkuroituna vene, jossa oli mahdollisuus saada risteilyselostuksia 16:lla eri kielellä. Oli mukava havaita, että suomenkielikin oli huomioitu.

 

 

 

IMG_4301.JPG

 

 

Miehistö aloitti maihinnousun valmistelut jo hyvissä ajoin…

 

 

 

IMG_4333.JPG

 

 

…ja se sujuikin joutuisasti.

 

 

 

IMG_4335.JPG

 

 

Oppaamme huhuili joukkomme koolle, jotta ehtisimme lähtemään nopeasti kohti majapaikkaamme. 

 

 

Valitettavasti emme ehtineet lainkaan tutustua Porton kaupunkiin, joka on saanut nimensä portviinistä ja sanotaan, että myös Portugalin maannimi on saanut alkunsa Portosta!

 

 

****************

 

 

Jotain herkkää kuitenkin koimme Portossa, sillä saimme todistaa morsiusparin ensisuudelman!

 

 

 

IMG_4341.JPG

 

 

 

IMG_4340.JPG

 

 

 

*******************

 

 

IMG_4350.JPG

  

”Ajoneuvoon nouse” -komento kuului ja matkamme Nazaren kaupunkiin ja kohti fado-esitystä alkoi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan Portoon, Peso da Regua, Porto, Douro, Douro-joki,

Ja matka jatkui kohti Portoa!

Sunnuntai 1.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Edellisessä agrologien Portugalin matkastamme kertoneessa jutussani laskeuduimme Douro-joessa olevan Euroopan korkeimman sulun eli Carrapatelon läpi kohti Portoa.

 

 

Carrapatelon sulutuskorkeus on 35 metriä.

 

 

Jatkoimme matkaa ja nyt ohjelmassa laivalla oli…

 

 

 

IMG_4240.JPG

 

 

…ruokailu.

 

 

 

IMG_4241.JPG

 

 

Keittoa eturuuaksi,…

 

 

 

IMG_4246.JPG

 

 

…kunnon pihvi lisukkeineen ja…

 

 

 

IMG_4244.JPG

 

 

…hyvä juomavalikoima takasivat onnistuneen ruokailun.

 

 

 

IMG_4247.JPG

 

 

Carrapatelo-sulussa samassa sulutuksessa kanssamme ollut ”Barcadouro” – alus pysyi kiltisti takanamme, mutta sitten se kiristi vauhtiaan ja…

 

 

 

IMG_4251.JPG

 

 

…porhalsi vasemmalta ohitsemme.

 

 

 

IMG_4252.JPG

 

 

Lähestyimme Portoa ja jokilaivaliikenne…

 

 

 

IMG_4256.JPG

 

 

…oli selvästi vilkastumassa.

 

 

 

IMG_4265.JPG

 

 

Edessä näkyi Atlantilta Douro-jokea nousten ensimmäinen sulku eli Crestuma-sulku; sen sulutuskorkeus on 14 metriä eli sen verran meidän piti sulun kohdalla laskeutua, jotta saavuttaisimme Atlantin tason.
 

 

 

IMG_4268.JPG

 

 

Sulutustoiminta Crestuma-sululla on vilkasta ja…

 

 

 

IMG_4269.JPG

 

 

…jouduimmekin odottamaan, että…

 

 

 

IMG_4272.JPG

 

 

…Douro-jokea ylöspäin menevä risteilylaiva oli päässyt pois sulusta.

 

 

 

IMG_4276.JPG

 

 

Edellisessä sulussa takamanne ollut Barcadouro-alus pääsi Crestuma-sulkuun ennen meitä, mutta kun Crestuma-sulun pituus on 470 metriä, mahduimme vallan hyvin samaan sulutukseen.

 

 

Crestuma-sulun patohanke alkoi vuonna 1976 ja pato valmistui vuonna 1985 – padon omistaa ”Companhia Portuguesa de Producao de Electricidade” –yhtiö; sama yhtiö omistaa myös Carrapatelo-sulun.

 

 

 

IMG_4284.JPG

 

 

Nelitoistametrinen sulutus onnistui nopeasti ja pääsimme jatkamaan matkaamme.

 

 

 

IMG_4286.JPG

 

 

Seuraava laiva oli jo odottamassa, jotta se pääsisi nousemaan Douro-joessa ”seuraavalle tasolle”!

 

 

 

Portugalissa osataan maanteiden ja moottoriteiden rakentaminen, sillä suuret korkeuserot vaativat hyvää sillanrakennustaitoa.

 

 

Voimme antaa hyvän arvosanan myös Portugalin kanavanrakennustaidolle, sillä Euroopan korkein sulku Carrapatelo ja äsken kokemamme Crestuma-sulku on molemmat rakennettu hyvin toimiviksi.

 

 

Carrapatelon sulutuskorkeus 35 metriä ja Crestuma´n sulutuskorkeus 14 metriä merkitsivät, että saimme jokiristeilymme aikana kokea suluissa 49 metrin ”pudotuksen” kohti Atlantia!  "Sulkupudotuksen " lisäksi on huomioitava se pudotus, joka kertyy matkalla ennen sulkuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, Douro, Douro-joki, jokiristeily Douro-joella, Carrapatelo, Crestuma, Companhia Portuguesa de Producao de Electricidade,

Carrapatelo - Euroopan korkein sulku

Torstai 29.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen ”esteestä”, jonka kohtasimme, kun lokakuisella agrologimatkallamme matkasimme jokilaivalla Douro-jokea pitkin Paso da Reguasta kohti Portoa.

 

 

”Este” oli Carrapatelon sulku Douro-joessa.

 

 

Carrapatelo on Euroopan korkein sulku ja sillä on korkeutta 35,5 metriä.

 

 

Monet meistä ovat käyneet Saimaan kanavan kautta Viipurissa ja tässä vertailuksi Saimaan kanavan sulut sekä suluissa kunkin sulun pudotuskorkeudet:

 

 

  • Suomen puolella
    • Mälkiä (12,4 m)
    • Mustola (7,2 m)
    • Soskua (8,3 m)
  • Venäjän puolella
    • Pälli (11,7 m)
    • Lietjärvi (10,2 m)
    • Rättijärvi (5,5 m)
    • Särkijärvi (11,4 m)
    • Juustila (10,0 m)

 

*******************

 

Seuraavassa kuvakimara, kun laskeudumme Milenio do Douro –jokilaivalla alas  Carrapatelo –sulusta –pudotuskorkeus on siis Euroopan korkein eli 35,5 metriä!

 

 

Carrapatelo-sulku on pituudeltaan niin tilava, että perässämme tullut Barcadouro-laiva mahtui samaan sulutukseen.

 

 

 

IMG_4202.JPG

 

 

 

IMG_4204.JPG

 

 

 

IMG_4205.JPG

 

 

 

IMG_4207.JPG

 

 

 

IMG_4211.JPG

 

 

Saimme siis seuraksemme samaan sulutukseen ”Barcadouro” –aluksen.

 

 

 

IMG_4213.JPG

 

 

 

IMG_4216.JPG

 

 

 

IMG_4218.JPG

 

 

 

IMG_4219.JPG

 

 

 

IMG_4220.JPG

 

 

 

IMG_4222.JPG

 

 

 

IMG_4226.JPG

 

 

 

 

 

 

IMG_4227.JPG

 

 

 

IMG_4229.JPG

 

 

 

IMG_4230.JPG

 

 

 

IMG_4233.JPG

 

 

 

IMG_4235.JPG

 

 

Sulutus on onnellisesti ohi ja myös Barcadouro pääsi jatkamaan matkaansa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Carrapatelo, Mälkiä, Mustola, Soskua, Pälli, Lietjärvi, Rättijärvi, Särkijärvi, Juustila, Euroopan korkein sulku, Saimaan kanava, Douro,

Jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan kohti Portoa

Keskiviikko 28.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs parhaista kokemuksistamme alkoi…

 

 

 

IMG_4139.JPG

 

 

…perjantaina 7. lokakuuta klo 11.00, kun aloimme matkata…

 

 

 

IMG_4134.JPG

 

 

…Milenio do Douro –jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan kohti Porton kaupunkia.

 

 

******************

 

 

Oppaamme valisti meitä etukäteen, että Peso da Reguan laiturilla on paikallisia aktiivisia kauppiaita, jotka kauppaavat hellehattuja.

 

 

Tieto piti paikkansa sillä hellehattukauppiaita oli!

 

 

Kuten kuvistakin näkee, hellehattukauppiaat karttoivat valokuvaamista – miksiköhän?

 

 

 

IMG_4126.JPG

 

 

 

IMG_4125.JPG

 

 

 

IMG_4128.JPG

 

 

 

IMG_4131.JPG

 

 

********************

 

 

IMG_4132.JPG

 

 

Milenio do Douro on 250 hengen viihtyisä jokilaiva.  Varustamon esitteessä painotetaan laivan sekä miehistön turvallisuusorientoitumista. 

 

 

 

IMG_4143.JPG

 

 

Portugalin lippu liehui lähdön hetkellä lempeässä kesätuulessa, kun Peso da Reguan kaupunki jäi taakse.
 

 

 

IMG_4147.JPG

 

 

Douro-joki saa alkunsa kaukaa Espanjan puolelta, sillä sen pituus on 895 kilometriä.

 

 

Peso da Reguasta matkaa Atlantille on 180 kilometriä ja sen matkan me kuljimme.

 

 

 

***************

 

 

Seuraavassa kuvia – ilman selityksiä - , kun etenemme kohti Portoa:

 

 

 

IMG_4148.JPG

 

 

 

IMG_4149.JPG

 

 

 

IMG_4152.JPG

 

 

 

IMG_4153.JPG

 

 

 

IMG_4154.JPG

 

 

 

IMG_4155.JPG

 

 

 

IMG_4157.JPG

 

 

 

IMG_4159.JPG

 

 

 

IMG_4161.JPG

 

 

 

IMG_4163.JPG

 

 

 

IMG_4165.JPG

 

 

 

IMG_4169.JPG

 

 

 

IMG_4178.JPG

 

 

 

IMG_4182.JPG

 

 

 

IMG_4183.JPG

 

 

 

IMG_4188.JPG

 

 

 

IMG_4190.JPG

 

 

 

IMG_4194.JPG

 

 Mitä nyt?????

 

IMG_4201.JPG

 

 

Hetkinen, mikä este se siellä edessä näkyy?

 

 

Ehkä jo huomenna kerron tuosta ”esteestä”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan kohti Portoa, Peso da Regua, Porto, Douro, Douro-joki,

Viini on Portugalille tärkeä vientituote

Tiistai 27.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalin BKT:sta palvelut muodostavat 75 %, teollisuus 22 % ja maatalous 3 %.

 

 

Maatalous työllistää väestöstä kuudenneksen, mutta sen tuottavuus on heikko.

 

 

Tärkeimmät maatalouden viestituotteet ovat viini ja kalatuotteet.

 

 

Eräs kohteemme agrologimatkallamme oli yritys nimeltään Caves Santa Marta; yritys sijaitsee Santa Marta de Penaguiao´n kylässä.

 

 

 

IMG_4008.JPG

 

 

Caves Santa Marta on yritysmuodoltaan osuuskunta ja siihen kuuluu 1.850 jäsentä.  Yritys työllistää 69 henkilöä.

 

 

Yritys tuottaa vuodessa viinejä n. 13 miljoonaa litraa, joka edustaa kymmenesosaa Douron alueen viinintuotannosta.

 

 

Caves Santa Marta vie viinejään useisiin maihin, joista voidaan mainita mm.:

 

 

Espanja, Ranska, Belgia, Luxemburg, Andorra, Alankomaat, Sveitsi, Saksa, Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Japani, Kiina, Angola, Unkari, Tsekin tasavalta ja Italia.

 

 

Tutustumiskäynnillämme aloitimme tehdaskierroksen oikeaoppisesti valmiin tavaran varastoista eli viinikellareista ja etenimme valmistuksen vuokaaviossa vastavirtaan eli lopuksi näimme, kuinka viinirypäleitä vastaanotettiin prosessiin.

 

 

 

***************

 

Nukahdin bussissa ennen saapumistamme kohteeseemme ja kaverit tekivät minulle pienen jekun ehkä tahtomattaan ja eivät herättäneet minua.

 

 

Heräsin ja aloin etsimään porukkaamme, mutta se ei ollutkaan helppo tehtävä.

 

 

Kiertelin tyhjissä tuotantotiloissa, mutta ei jälkeäkään porukastamme.

 

 

 

IMG_4010.JPG

 

 

Vihdoin tapasin erään henkilön, joka olikin yrityksen tuotantopäällikkö ja hän aloitti jäljittämään, että missä etenee ”gruppa Finlandia”!

 

 

 

IMG_4014.JPG

 

 

No, viinikellareista sitten tavoitin ryhmämme!

 

 

 

IMG_4023.JPG

 

 

Viinit saavat loppuarominsa suurissa tammisäiliöissä.

 

 

 

IMG_4026.JPG

 

 

Viinikellareiden jälkeen saimme maistajaisten merkeissä tutustua yrityksen valmistamiin viineihin.

 

 

 

*******************


 

Ja sitten se raaka-ainepuoli, johon tutustuimme viimeiseksi:

 

 

 

IMG_4012.JPG

 

 

Tapasin jo ”harharetkillä ollessani” näytteenottopisteen, jossa viinirypälekonttiin upotettavalla kairalla selvitettiin kuorman laatutaso.

 

 

 

IMG_4029.JPG

 

 

Näytteenottopiste muistutti pienoiskoossa sellaista näytteenottopistettä, joka Suomessa on käytössä kaikilla viljanvastaanottopisteillä.

 

 

IMG_4036.JPG

 

 

Viinirypäleitä tuova auto punnittiin ennen konttien tyhjentämistä ja toisen kerran sen jälkeen, kun rypälekontit oli tyhjennetty vastaanottoaltaaseen. Näin saatiin tietää kilolleen tehtaalle tuotujen viinirypäleitten määrä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuljetuskontit tyhjennettiin…

 

 

 

IMG_4037.JPG

 

 

 

IMG_4038.JPG

 

 

 

IMG_4039.JPG

 

 

 

IMG_4040.JPG

 

 

 

IMG_4042.JPG

 

 

…vastaanottoaltaaseen, josta ne pohjakierukan avulla siirrettiin tuotantoprosessiin.

 

 

Hyvin tuttua tekniikkaa viljamaailmasta!

 

 

 

***************

 

 

 

IMG_4048.JPG

 

 

Oli luonnollista, että tehdasvierailun päätteeksi oli mahdollisuus ostosten tekemiseen tehtaanmyymälästä.

******************************

 

IMG_4045.JPG

 Oli aika kätellä isäntiämme ja tein sen oikein mielelläni sen tuotatopäällikön kanssa, joka johdatteli minut "eksyneen lampaan" porukkani kanssa yhteyteen!

************************

 

 

IMG_4028.JPG

 

 

Saimme koko matkamme aikana perin niukasti tietoa siitä, että miten EU tukee portugalilaista viininviljelijää ja vielä vähemmän saimme valaistusta siihen, että millaisia ovat Portugalin valtion kansalliset tukitoimenpiteet maan viininviljelijöille.

 

 

Varmuutta siitä, että tukea tulee EU:sta, saimme mm. tästä plakaatista, jossa kerrotaan Euroopan Unionin maataloutta koskevan ohjaus- ja tukirahaston ”läsnäolosta” tämän yrityksen toimintojen tukemisessa.

 

 

On selvää, että vierailumme kohteena ollut yritys on niin suuri, että sen toimintaa tuetaan kaikin mahdollisin keinoin ja myös se on varmaa, että näiden tukitoimien vaikutus yltää osuuskunnan jokaisen jäsenen viininviljelyksille.

 

 

Sopii hieman ihmetellä sitä salailua, joka selvästi oli vallalla, kun kyselimme EU:n tukitoimista portugalilaisen viininviljelijän hyväksi!

 

 

Kannattaa tiedostaa, että jokaisen nauttimamme viinipullollisen tuottamiseen on käytetty meidän yhteisiä varoja, jos viini on tuotettu EU-maissa!

Valtiollista tukea on luonnollisesti käytetty myös niiden viinien tuottamisessa, jotka on tuotettu EU:n ulkopuolella, mutta myydään meillä Suomessa - niiden tukemiseen käytettyjä rahoja me emme ole maksaneet, mutta tuottajavaltiot ovat maksaneet!

Ilmaisia tai puoli-ilmaisia viinejä tai muitakaan elintarvikkeita ei ole olemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, viinintuotannon tukeminen, viinintuotannon EU-tuet, kansalliset viinintuotannon tuet, Caves Santa Marta, Santa Marta de Penaguiao´n kylä, Santa Marta de Penaguiao, viinirypäleitten näytteenotto, näytteenotto,

Viinitarhatyöläisen perinteinen lounas Fontesin kylässä Portugalissa

Maanantai 26.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ohjelmassa luki Casa de Mateus –palatsissa käynnin jälkeen torstaina 6.10.2016 näin:

 

 

”Ajamme Maraon vuoristomaisemien kautta Fontesin kylään, jossa syömme perinteisen lounaan.”

 

 

Tässä aluksi Maraon vuoristomaisemia bussin ikkunan läpi kuvattuna:

 

 

IMG_3974.JPG

 

 

 

IMG_3975.JPG

 

 

 

IMG_3977.JPG

 

 

 

IMG_3978.JPG

 

 

 

IMG_3982.JPG

 

 

 

IMG_3984.JPG

 

 

 

IMG_3986.JPG

 

 

 

IMG_3987.JPG

 

 

 

IMG_3988.JPG

 

 

 

 

Ja sitten kuvia siitä perinteisestä lounaasta.

 

 

Lounas vastasi tavallisen portugalilaisen viinitarhatyöntekijän lounasta ja siihen kuuluu luonnollisesti oleellisena osana viinit.

 

 

 

IMG_3989.JPG

 

 

Kylmät alkupalat

 

 

 

 

IMG_3992.JPG

 

 Lämminruoka

 

IMG_3993.JPG

 

Jälkiruoka

 

*****************

 

IMG_3994.JPG

 

 

Lounaskatoksen eräällä seinällä oli portugalilaiseen tapaan kerrottuna kaakelilaattakuvilla viininviljelyn eri vaiheita.

 

Lounaan jälkeen matkamme jatkui hienojen portugalilaismaisemien keskellä…

 

 

 

IMG_3999.JPG

 

 

 

IMG_4001.JPG

 

 

 

IMG_4003.JPG

 

 

 

IMG_4004.JPG

 

 

 

IMG_4006.JPG

 

 

 

IMG_4007.JPG

 

 

 

…kohti seuraavaa kohdettamme, joka oli Caves Santa Martan viininjalostamo, yrityksen viinikellarit sekä tietysti yrityksen museo, mutta niistä joskus toisella kerralla eri juttuna.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Fontes Portugal, Portugal, perinteinen portugalilainen lounas, viinitarhatyöläisen lounas, Maraon vuoristo Portugal,

Nerokasta bisneksentekoa!

Lauantai 24.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Mateus Rose on ainakin joidenkin tietojen mukaan maailman suosituin roseviini.

 

 

Mateus Rose erottuu muista viineistä erikoisenmuotoisen pullonsa vuoksi ja sen vuoksi, että pullon etiketissä on kuvattu hieno palatsirakennus.

 

 

Meillä oli tilaisuus taannoisella agrologien viininkorjuumatkalla pohjois-Portugaliin vierailla Mateus Rose –viinipullon etiketissä kuvatulla palatsilla Vila Realin kaupungissa.

Palatsi, jolla kävimme, sillä ei ole mitään yhteyttä Mateus Rosen valmistamiseen, mutta palatsin kuvaa käytetään pullon etiketissä!  Aineetonta markkinointia parhaimmillaan!

 

Palatsilla on kielialueesta riippuen monta nimeä: Mateus Palace, Palacio de Mateus, Solar de Mateus tai Casa de Mateus.

 

 

Palatsi on arkkitehti Nicolau Nasoli´n suunnittelema ja sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1739 ja se valmistui vuonna 1743.

 

Palatsi on vuonna 1911 luokiteltu ”National Monument” eli kansalliseksi monumentiksi.

 

 

Palatsi on suunniteltu italialaiseen arkkitehtuurityyliin arkkitehti Nasolinin mukaan.

 

 

************************

 

 

Mateus Rose –roseviinillä ei ole siis mitään muuta yhteyttä Mateus Palace´seen kuin se, että palatsin julkisivu on kuvattu Mateus Rose –viinipullon etiketissä.

 

 

Tässä on se nerokas bisneksenteko, jota Mateus Palace´n omistama säätiö on osannut tehdä palatsinsa hyödyntämiseksi.

 

 

Vierailimme agrologimatkallamme Mateus Palace´ssa ja seuraavassa kuvakimara vierailustamme:

 

 

 

IMG_3909.JPG

 

 

Tienviitta Palacio de Mateus –palatsiin.

 

 

 

IMG_3908.JPG

 

 

Palatsin portilla oli mies, joka myi…

 

 

 

 

IMG_3910.JPG

 

 

…valmistamiaan taidokkaita polkupyörien ja moottoripyörien pienoismalleja.

 

 

Taustalla kyltti, joka kertoi myyjän polvi- sekä säärivammoista.

 

 

 

IMG_3911.JPG

 

 

Palatsin pihalammikon takaa näimme osan palatsin julkisivusta.

 

 

 

IMG_3915.JPG

 

 

Palatsin pihalammikossa on portugalilaisen kuvanveistäjän John Cutileiron vuonna 1981 marmorista veistämä naisfiguuri, joka nukkuu vedessä.

 

 

 

IMG_3916.JPG

 

 

Tässä palatsin julkisivu sellaisena kuin sen näemme Mateus Rose –roseviinipullon etiketissä.

 

 

 

IMG_3912.JPG

 

 

Yksityiskohtia…

 

 

 

IMG_3918.JPG

 

 

…palatsin julkisivusta.

 

 

 

IMG_3923.JPG

 

 

Saimme osallistua kiertokäynnille palatsin toisen kerroksen huoneisiin, mutta kun siellä ei saanut valokuvata, on tyydyttävä tähän kuvaan, jossa on kuvattuna portaat, jotka veivät palatsin toisen kerroksen huoneisiin.

 

 

 

IMG_3943.JPG

 

 

No, yhden kuvan ehdin ottamaan ennen kuvauskiellon julistamista!

 

 

 

*****************

 

Palatsi tarjoaa kahdenlaisia tutustumiskierroksia turisteille; tutustuminen palatsin sisätiloihin ja sen lisäksi tutustuminen palatsin puutarhaan tai pelkästään tutustuminen puutarhaan.

 

 

Me tutustuimme palatsin lisäksi myös puutarhaan ja puutarhasta nyt muutama kuva ilman selityksiä:

 

 

 

IMG_3947.JPG

 

 

 

IMG_3952.JPG

 

 

 

IMG_3953.JPG

 

 

 

IMG_3951.JPG

 

 

 

IMG_3950.JPG

 

 

 

IMG_3949.JPG

 

 

 

IMG_3948.JPG

 

 

 

IMG_3946.JPG

 

 

 

IMG_3945.JPG

 

 

 

IMG_3944.JPG

 

 

 

*****************

 

 

 

IMG_3956.JPG

 

 

 
Palatsin hienoa ulkonäköä hyödynnetään nykyisin myös mm. oliiviöljyn markkinoinnissa – piti ostaa, mutta sitten huomasin, että kyseessä olikin oliiviöljy!

 

 

 

IMG_3957.JPG

 

 

Palatsi osaa hyödyntää markkinoinnissaan mm. viininpoljentaa, sillä siihen oli mahdollisuus monessakin poljentasammiossa ja…

 

 

 

IMG_3958.JPG

 

 

…maksu poljennasta oli vapaaehtoinen!

 

 

IMG_3966.JPG

 

 

Jatkoimme matkaamme uusiin seikkailuihin, mutta tässä vielä viimeinen katsahdus Mateus Palace – palatsin suuntaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mateus Rose, Mateus Palace, Palacio de Mateus, Solar de Mateus, Casa de Mateus. Nicolau Nasoli, agrologit2016, agrologit Portugalissa, Agrologien Liitto, viininpoljenta,

Vanhemmat kirjoitukset »