Pohjoismainen lannoiteyhteistyö on saumatonta

Torstai 31.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin suomalainen viljelijä ja puutarhatuotteiden pienkasvattaja käyttää satonsa varmistamiseksi lannoitteita.

 

 

 

 

 

Lannoiteketju toimii pohjoismaisen työnjaon mukaisesti ja työnjaossa Suomelle kuuluu orpopojan osuus - Norja, Ruotsi sekä Tanska korjaavat suurimman bonuksen.

 

 

***************

 

 

Suomalainen viljelijä ja suomalainen kuluttaja saavat osallistua työnjakoon maksumiehinä.

 

 

Lannoitteet Suomessa valmistaa norjalainen Yara.

 

 

Lannoitteiden myynnistä vastaavat ruotsalaisomisteinen Lantmännen Agro eli entinen K-Maatalous ja tanskalaisomisteinen Danish Agro, joka Suomessa toimii nimellä Hankkija.

 

 

Muutaman säkillisen ostajana kysyn, että onko ruotsalais- ja tanskalaisomisteisilla yrityksillä yksinoikeus myydä Suomessa norjalaisyrityksen valmistamia lannoitteita!

 

 

Olisiko Kilpailuvirastolla paikka tutkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nopea laskutus on kaikkien etu

Tiistai 27.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Käytän tässä jutussani esimerkkiyrityksenä Ikaalisten Matkatoimisto Oy:tä ja käytän sitä sen vuoksi, että sieltä laskutus tapahtuu nopeasti.

 

 

Nopea laskutus on kaikkien etu ja sen vuoksi arvostan Ikaalisten Matkatoimiston toimintaa.

 

 

Jos tänään tilaat matkan Ikaalisten Matkatoimistolta, niin viimeistään ylihuomenna postilaatikossasi tai sähköpostissasi on lasku matkasta - hyvä niin!

 

 

En ole varmaan ainoa, joka on anellut laskua sellaiselta tavarantoimittajalta/palveluntuottajalta, jonka laskua joutuu odottamaan.

 

 

On suorastaan ihmeellistä, että liian monet yrittäjät laiminlyövät laskun lähettämisen ajoissa.  Toisaalta he valittavat heikkoa kannattavaisuutta, mutta samaan aikaan viivyttelevät laskun lähettämisessä.

 

 

Laskun lähettäminen ja siihen merkitty eräpäivä ovat kokonaan kaksi eri asiaa ja sen haluaisin yrittäjien muistavan.

**************

 

Työelämässä minä ja alaiseni sopivat lukemattomia kampanjoita, joihin kuului työnantajani lupaama ”sponsorointiosuus”.  Jos kyseessä oli esimerkiksi yksityinen K-maatalousyrittäjä, jossa laskutuksen hoiti perheyrityksen vaimo, niin laskutus tuli ajallaan ja nopeasti.  Jos taas kyseessä oli osuustoiminnallinen yritys, jossa vastuuta ei ole kenelläkään, niin laskua olisi saanut odottaa iäisyyspäivään saakka.

 

 

Yksityiselämässä harmittavat nuo laskutuksen viivyttelijät, sillä minulla ja muilla useinkin on kyse siitä, että laskut voidaan maksaa tietyn verotusvuoden aikana, jotta ne olisi mahdollista kirjata kyseisen verotusvuoden kuluiksi.

 

 

Peräänkuulutan tavarantoimittajilta ja palveluntuottajilta nopeaa laskutusta, sillä se on kaikkien etu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko heitti maatalouskaupassa pyyhkeen kehään!

Keskiviikko 12.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutinen bisnesmaailmassa oli se, kun Kesko ilmoitti myyvänsä maatalousliiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännenille.

 

Uutinen ei yllättänyt minua, sillä on ollut selviö, että maatalouskauppa ei ole Keskon ydintoimintaa.

 

Kaupalla on yllättävän pienet henkilöstövaikutukset, sillä se koskee suoranaisesti ”palkkanauhatasolla” ainoastaan 45 työntekijää.

 

 

Kaupalla on ilmeisen suuret vaikutukset kuitenkin niiden 43 kauppiasyrityksen toimintaan, jotka tekevät maatalouskauppaa 78 eri toimipisteessä.

 

 

Miten kauppiasmalli sopii Lantmännenin toimintaan on suuri kysymysmerkki.

 

 

Miksi uutinen ei yllättänyt minua?

 

 

Tilakoon kasvaminen, tuottajien suorat osto kotimaiselta ja ulkomaiselta teollisuudelta, maailmanlaajuinen tietoverkkojen toiminta sekä maatalouden ahdinko ovat merkinneet, että maatalouskauppa välistävetäjänä on heikoilla.

 

Maatalouskauppa ei ole enää vuosiin pystynyt tuomaan mitään lisäarvoa tavallisen maataloustuottajan tilanteeseen.

 

 

Tämän kehityksen aistii jo pikaisellakin pistäytymisellä maatalouskaupassa, sillä siellä on tarjonnan painopiste siirtynyt hevosalan tuotteisiin ja erilaisiin harrastustuotteisiin.

 

Kukapa enää nykyään ostaa esimerkiksi tuotantoeläinten rehuseoksia maatalouskaupasta?

 

 

Keskon myytyä maatalouskauppansa Lantmännenille katoaa suomalaisomisteinen maatalouskauppa kokonaan Suomesta, sillä peitenimellä ”Hankkija” toimiva maatalouskauppa on tanskalais- ja ruotsalaisomisteisen DLA:n toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suuri näyttelyvieraiden määrä Kone-Forumissa todisti, että suomalainen ruuantuottaja luottaa vaikeuksista huolimatta kotimaisen maatalouden tulevaisuuteen

Lauantai 15.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko sekä Yrittäjien Maatalous järjestivät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kolmipäiväisen konenäyttelyn 6…8.10.2011.

Näyttelylle oli varattuna A-, B- sekä C-hallit ja niiden lisäksi ulkotilaa.

Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui 26.700 näyttelyvierasta.

Näyttelyvieraiden lukumäärä kertoo mielestäni sen, että maataloustuottajat jaksavat kaikesta huolimatta uskoa suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden sekä metsätalouden tulevaisuuteen.

Näyttelyn nimi oli ja ollut jo useita vuosia Kone-Forum. Nimi antaa oikeuden näytteilleasettajille keskittyä koneteemaan. Pidän koneteeman näin voimakasta esiintuomista valitettavana ja haluaisin tuoda nykyistä enemmän esille ”säkkitavaralinjaa”. Syynä tähän on paljolti se, että olen aina ollut agribisneksessä ”säkkitavaramies”.

Konemyyjät ja heidän aikaansaannoksensa ovat saaneet agribisneksessä kohtuuttoman suuren huomion. Konepuolen suurta huomiota perustellaan sillä, että konemyynnistä saatava kate on maatalousliikkeille parempi kuin lannoitteista, rehuista tai siemenistä saatava myyntikate. Myös se, että tilalle myyty tietynmerkkinen kone on pysyvä mainos, on usein käytetty peruste konekaupan suosimiselle.

Konemyyjiä on aina palkittu ruhtinaallisesti aikaansaannoksistaan. Muistan hyvin, kun entinen SOK:n säkkilinjan osastopäällikkö manasi, että osuuskaupan myyntimies pääsee ulkomaanmatkalle, jos saa myytyä yhden moottorisahan ketjun!

Säkkitavaroiden pieni osuus näyttelyissä on toisaalta hyväksyttävää ja oikein, sillä rehujen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynti tapahtuu nykyisin valtaosin suoraan tuottajalta ja/tai maahantuojalta viljelijälle. Myös viljakauppa painottuu nykyisin suoratoimintaan viljelijän ja viljateollisuuden tai viljan vientiyrityksen kesken. Maatalouskauppa on siis jäänyt ns. ”lehdelle soittamaan”.

Suoramyynti on hyvä, sillä se purkaa päällekkäisyyksiä maatalouskaupasta. Maatalouskaupalla ei riitä ammattitaitoa vastata viljelijöiden ongelmiin rehu-, lannoite-, tai kasvinsuojeluaineiden kaupassa eikä viljakaupassa.

Toisaalta odotan aikaa, jolloin myös konevalmistajat ja maatalouskoneiden maahantuojat pystyvät aloittamaan suoramyynnin viljelijöille. Se olisi myös kuluttajien etu, sillä tarpeettomia välistävetäjiä maataloustuotantomme ei kestä.

 

-Esko Erkkilä-