Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyjä

Torstai 17.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin muutamia päiviä sitten Lihulan piispanlinnan raunioista. Käytännössä samalla alueella sijaitsee Lihulan kartanorakennus.

 

 

 

IMG_1167.JPG

 

 

Tässä Lihulan kartanorakennus piispanlinnan raunioilta päin kuvattuna eli tältä näyttää Lihulan kartano ”takaapäin”!

 

 

 

IMG_1171.JPG

 

 

Tässä Lihulan kartanon julkisivu.

 

 

 

Saarenmaan-matkaajilla on yleensä niin kiire meno- ja tulomatkallaan, että Lihula jää vain oppaiden maininnaksi mennessä vasemmalla ja palatessa oikealla.

 

 

Me ehdimme kyröläismatkallamme Saarenmaalta palatessamme poiketa Lihulan piispanlinnan raunioilla, mutta aikataulusyistä emme ehtineet tarkemmin tutustua Lihulan kartanoon.

 

 

Olisi pitänyt ehtiä ja toivonkin, että lukijani ehtisivät ajan kanssa poikkeamaan Lihulan kartanossa!

 

 

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään kesäisin mm. taidenäyttelyjä.

 

 

 

**********************

 

 

Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilla kerrotaan Lihulasta mm. seuraavaa:

 

 

 

 

Kunst on tõsi - Suomalaista litografiaa Lihulassa

 

Lihulan kartanossa Virossa on 16.7-6.8. esillä seitsemän huippugraafikon teoksia. Mukana ovat Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö.

Kuutta suomalaista ja yhtä norjalaista taiteilijaa yhdistää kivilitografia, joskin Kuutti Lavoselta on näytteillä muutakin grafiikkaa. Näyttelyn teokset on vedostettu Helsingin Kivipainossa.

Lihulan kartano antaa taidenäyttelylle upeat kulttuurihistorialliset puitteet. Vanhan kartanon kiviseinille kivilitografiat sulautuvat täydellisen harmonisesti. Näyttely on auki Lihulassa 6. elokuuta asti ja siirtyy sen jälkeen Tallinnaan.

Taidenäyttely on osa 16. heinäkuuta alkavia Lihulan musiikkipäivien tapahtumia. Poikkitaiteellinen kokonaisuus kutsuu kulttuurin äärelle nauttimaan kesästä.

 

 

 

********************

 

 

Suosittelen, että Saarenmaan-matkallanne poikkeatte Lihulaan ja tutustuttu piispanlinnan raunioihin sekä niiden vierellä sijaitsevaan Lihulan kartanoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lihulan kartano, Lihula möis, Lihula muuseum, Kunst on tõsi, Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä, Kaisu Sirviö, Saarenmaa2017,

Lihulan piispanlinna tuhoutui Liivin sodassa

Lauantai 12.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereella matkalla Saarenmaalle sijaitsee Lihulan entinen kaupunki.

 

 

Oppaat esittelevät valtatiestä menomatkalla vasemmalle jäävän Lihulan, mutta kun kiire on Saarenmaalle, niin harvoin Saarenmaan-matkalaiset pysähtyvät Lihulassa.

 

 

Heinäkuisella kyröläismatkallamme oli matkaohjelmaan varattuna paluumatkalla poikkeaminen Lihulaan ja nyt tiedän, että miltä Lihulan piispanlinnan rauniot näyttävät:

 

 

*******************

 

 

Lihulan kivilinnoitus rakennettiin vuosina 1238 – 1242.

 

 

Se oli 1300-luvulla eräs läntisen Viron keskuksista, jopa koko Viron tärkeimmistä keskuksista.

 

 

Liivin sodassa (1558 – 1583) Lihulan linnoitus tuhoutui ja sitä ei ole koskaan sen jälkeen palautettu entiseen muotoonsa.

 

 

Linnoitus mainitaan kuitenkin vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhansopimuksessa.

 

 

 

On selvää, että 1500-luvun loppupuolella tapahtuneen tuhon jälkeen linnoituksesta ei ole paljoa jäljellä.

 

 

Tässä kuitenkin kuvakertomus Lihulan piispanlinnan nykyisistä raunioista:

 

 

 

IMG_1147.JPG

 

 

 

IMG_1148.JPG

 

 

 

IMG_1149.JPG

 

 

 

IMG_1150.JPG

 

 

 

IMG_1152.JPG

 

 

 

IMG_1155.JPG

 

 

 

IMG_1156.JPG

 

 

 

IMG_1157.JPG

 

 

 

IMG_1160.JPG

 

 

 

IMG_1161.JPG

 

 

 

IMG_1162.JPG

 

 

 

IMG_1165.JPG

 

 

 

IMG_1169.JPG

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lihula, Lihulan piispanlinna, Lihula linn, Liivin sota, Täyssinän rauhansopimus, Saarenmaa2017,

Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?

Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.

 

 

Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.

 

 

Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.

 

 

 

IMG_0971.JPG

 

 

Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään  16 metriä.

 

 

Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.

 

 

Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.

 

 

 

IMG_0967.JPG

 

 

Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella.

***********

 

On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä:

 
Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen,
läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi,
läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.

 

 

*****************

IMG_1112.JPG

 

 

Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.

 

 

 

 

 

 

IMG_0961.JPG

 

 

 

Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.

 

 

 

IMG_0963.JPG

 

 Samalla pihalla sijaitsee myös hyvinvarustettu Kauplus eli kauppa!

 

 

 

Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

7 kommenttia . Avainsanat: Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn, Kaalin kraateri, Kalevala ja Kaalin kraateri, Lennart Meri, Höbevalge, Hopeavalkea, Eesti Vabariigi President Lennart Meri, Eesti Vabariigi, Saarenmaa2017,

Aamukävely Kuressaaressa Piispanlinnan alueella

Maanantai 7.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen kyröläismatkamme toinen aamu oli liikkeellelähdön kannalta verkkainen ja sen vuoksi lähdinkin aamulla tutustumaan Piispanlinnaan sen ulkopuolelta.

 

 

Saarenmaan musiikkijuhlat olivat edessä ja kun niiden pääesitykset esitetään Piispanlinnan linnanpihalla, niiden vaatimien rakenteiden rakentaminen olivat parhaillaan kiivaimmillaan.

 

 

Tässä kuvakertomus käynnistäni Piispanlinnan pihalla, vallihaudoilla ja linnan ympäristössä:

 

 

 

IMG_0840.JPG

 

 

 

IMG_0841.JPG

 

 

 

IMG_0844.JPG

 

 

 

IMG_0846.JPG

 

 

 

IMG_0848.JPG

 

 

 

IMG_0849.JPG

 

 

 

IMG_0850.JPG

 

 

 

IMG_0852.JPG

 

 

 

IMG_0853.JPG

 

 

 

IMG_0854.JPG

 

 

 

IMG_0855.JPG

 

 

 

IMG_0857.JPG

 

 

 

IMG_0860.JPG

 

 

 

IMG_0861.JPG

 

 

 

IMG_0868.JPG

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

 

IMG_0881.JPG

 

 

 

**************

 

 

 

Aamukävelyn jälkeen palasin hotelliimme SPA Mereen!

 

 

IMG_0884.JPG

 

 

 

************

 

 

 

Kuressaaressa pitää ehdottomasti käydä tutustumassa Piispanlinnassa sijaitsevaan museoon, mutta myös aamukävely linnanpihalla on paikallaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuressaari, Kuressaaren Piispanlinna, Piispanlinna, Saarenmaa2017,

Kassarin jättiläinen Leiger

Sunnuntai 6.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki Saarenmaalla vierailleet tuntevat Saarenmaan jättiläisen Suur Töllin ja hänen vaimonsa Piretan sekä heihin liittyvät tarinat.

 

 

 

Saarenmaan naapurisaarella Hiidenmaalla – tai tarkasti ottaen Kassarin saarella, on oma tarunsa saaren jättiläisestä nimeltään Leiger.

 

 

 

Kassarin saaren erottaa Hiidenmaasta puolisen metriä syvyydeltään oleva meri ja saaria yhdistää pengertie.

 

 

 

Kassarin ja Hiidenmaan välissä oleva Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisampia vesiä.

 

 

 

*******************

 

 

Saarenmaalainen jättiläinen Suur Tölli ja Kassarin saarella asuva jättiläinen Leiger vierailivat toistensa luona, mutta kerran Suur Tölli oli sanonut, että hän tulee Leigerin luo vain jos tämä rakentaa sillan Saarenmaan ja Hiidenmaan välille.

 

 

Silta on rakentamatta vielä tänä päivänä!

**************

 

 

 

IMG_0794.JPG

 

 

 

Kassarin saarella paljastettiin 27.10.1997 kuvanveistäjä Kalju Reitel´n veistämä lähes neljä metriä korkea patsas Leigeristä.

Virossa muuten todetaan, että Kassarin saarella olevat miehet ovat tavallista kookkaampia ja sanotaankin näin:

"Niin suuri jalka kuin Kassarin miehellä!"

 

 

*****************

Pysähdyimme taannoisella Hiidenmaan matkallamme Leiger´n patsaalla.

 

 

 

Leigerin patsas sijaitsee lähellä Aino ja Oskar Kallaksen ”suvemajaa” eli kesäasuntoa.

 

 

 

Pysähtykää Leigerin patsaalla, kun olette matkalla Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kassarin jättiläinen Leiger, Kassari, Kassarin saari, Leiger, Suur Tölli, Hiidenmaa2017, Saarenmaa2017, Käinalahti, Kalju Reitel,

Abrukan saarelta merenpohjaa pitkin kävellen Vehasensaareen

Lauantai 29.7.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_0929.JPG

 

 

Tässä kartassa esiintyy Kuressaaren vieressä sijaitseva Abrukan saari ja sen vieressä Vehasen saari.

 

 

 

Nämä saaret tulevat aina mieleeni, kun muistelen ensimmäistä käyntiäni Saarenmaalla ja Kuressaaressa.

 

 

 

***********************

 

 

Käyntini oli eräänlainen korruptiomatka, sillä isäntänä vuonna 1995 toteutuneella ”opintomatkalla” oli Kesko.

 

 

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja Kesko oletti, että viljamarkkinoilla kaikki jatkuu entisellään eli teollisuus vastaanottaa edelleen viljaa vain niiltä tavarantoimittajilta, joihin sillä on hyvät suhteet.

 

 

Tämän oletuksen pohjalta Kesko halusi järjestää ”opintomatkan” Raision Maatalousryhmän henkilöille Saarenmaalle.

 

 

Vastasin silloin ostopäällikkönä yhtiömme rehuviljan hankinnasta ja sain kutsun matkalle.

 

 

Majoituimme Kuressaaressa matkustajakotitasoiseen majapaikkaan ja iltaohjelmassamme oli laivamatka Abrukan saarelle.

 

 

Abrukan saaren lähivedet ovat matalia ja sen vuoksi emme päässeet aluksellamme rantaan saakka, vaan jouduimme rantautumaan pienveneillä tai osa kahlaamalla.

 

 

Illanvietto Abrukassa oli kaikin puolin rattoisa ja hyvää ruokaa sekä juomia tarjoiltiin Keskon toimesta riittävästi.

 

 

Merenkäynti voimistui illan edetessä ja isäntämme totesivat, että paluumatkamme ei ole mahdollista Abrukasta.

 

 

Viereisellä Vahasensaarella oli kuulemma toimiva syväsatama ja kun sinne piti kulkea polviin saakka yltävässä ”meripolussa”, niin jouduimme kahlaamaan muutaman sadan metrin matkan Vahasensaarelle.

 

 

Kaikki matkalaiset olivat siinä kunnossa, että kahluumatka onnistui ja kukaan ei kaatunut veteen.  Kokemus oli tuokin!

 

 

 

Vahasensaarella piti kulkea kilometrin verran satamaan ja kulkeminen tapahtui kurapolkuja pitkin kenkiä kantaen ja paljain jaloin.

 

 

Tarjoilut paranivat aluksella ja maittia riitti.

 

 

Muistan aina ne huonetoverini ja työkaverini kuraiset jalat, jotka aamulla pilkistivät hänen sängystään puhtaiden ja valkoisten lakanoiden välistä, kun aloimme heräillä ensimmäiseen aamuumme Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kursesaari, Saarenmaa, Abruka, Vahasensaari, Vahanen, Saarenmaa2017, Saarenmaa1995, Suomen liittyminen Euroopan Unioniin, viljakauppa EU:ssa,

Viron miehittäminen vuonna 1944 vaati Neuvostoliitolta yli puoli vuotta

Torstai 27.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Monilla lienee mielikuva, että Viron miehittäminen vuonna 1944 oli Neuvostoliitolle vain pieni suupala.

 

 

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan puna-armeija eteneminen itäisestä Narvasta Viron lounaiskolkan Sörvanniemeen vaati aikaa yli puoli vuotta.

 

 

Narvan taistelut alkoivat 2.2.1944 ja taistelut päättyivät nykynäkemyksen mukaan saksalaisten voittoon.

 

 

Neuvostoliitto toki valloitti Narvan 26.7.1944, mutta aikakirjoissa todetaan, että Narvan taistelut päättyivät vasta 10.8.1944.

 

 

Suomen kannalta tärkeimmät taistelut Suomenlahden eteläpuolella olivat Sinimäkien taistelut 25.7. – 10.8.1944.

 

 

Sinimäkien taisteluiden merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei vielä nytkään osata arvostaa, mutta niiden ansiosta puna-armeija ei päässyt koukkaamaan Karjalan kannaksella taistelleiden suomalaisten niskaan.

 

 ****************

 

Mutta siihen Viron miehitykseen ja sen etenemisaikatauluun:

 

 

Narvan taistelut alkoivat siis 2.2.1944 ja puna-armeija sai Viron miehityksen ”valmiiksi” eilen kertomani Tehumardin taistelun jälkeen eli 10.8.1944.

 

 

Viron kokemukset osoittivat, että perinteisen sodankäynnin menetelmillä pienen maan sitkeä vastarinta pystyy pidättelemään suurvallan sotakonettakin varsin tehokkaasti.

 

 

Toki pitää tiedostaa, että puna-armeijan ykköstavoite tuolloin oli Berliini ja Viron viivytystaisteluista vastasivat saksalaiset.

 

 

 

 

IMG_0939.JPG

 

 

Nykyinen Sörvenniemen majakka eli Sõrven majakka eli Sõrve tuletorn on rakennettu vuonna 1960.

 

 

Majakan historia alkaa vuodesta 1770, mutta se tuhoutui niissä taisteluissa vuonna 1944, joista edellä kerroin.  Väliaikainen puurakenteinen majakka palveli vuodesta 1949 vuoteen 1960.

 

 

IMG_0941.JPG

 

 

Majakan juurelta näkyy Latvian rannikko, ja siihen suuntaan tässä matkaseurueemme katselee.

 

 

Sörvanniemessä matkailijoiden kännykät tapaavat kytkeytyä Latvian kännykkäverkkoihin, sillä niin lähellä Latvia sijaitsee.

 

 

 

IMG_0944.JPG

 

 

Olen käynyt kahdesti Sörvenniemen majakalla, mutta molemmilla kerroilla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt vierailla Sorvekeskuksen näyttelytiloissa.

 

 

Ota riittävästi aikaa, kun vierailet Sörvenniemellä ja ja poikkea Sörvekeskuksessa!

 

 

Tutustu www.sorvekeskus.ee ja Sörvekeskuksella on myös hyvät fb-sivut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narvan taistelu, Sinimäkien taistelut, Sinimäkien taisteluiden merkitys Suomelle, Sörvanniemi, Sõrven majakka, Sõrve tuletorn, Saarenmaa2017,

Tehumardin taistelu vuonna 1944 oli saksalaisten taktiikkavoitto

Keskiviikko 26.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Toinen maailmansota oli 8.10.1944 edennyt Viron Saarenmaalla siihen vaiheeseen, että vetäytyvät saksalaisjoukot ja hyökkäävä puna-armeija kohtasivat verisessä taistelussa Kuressaaresta kohti Sörvänniemeä jatkuvalla niemellä Tehumardin kohdalla.

 

 

 

IMG_0915.JPG

 

 

Sörvanniemi sijaitsee Viron lounaiskulmassa ja kyseinen niemi näkyy tällä kartalla lounaaseen suuntautuvana niemenä.

 

 

Tehumardi sijoittuu karttasanasta ”Salme” hieman pohjoiseen.

 

 *******************

 

Olen saanut muutaman kerran käydä Tehumardin taistelupaikalla ja minulle on aiemmilta käynneiltäni jäänyt vaikutelma, että saksalaiset hävisivät Tehumardin taistelun ”kuusi –nolla”!

 

 

Toki saksalaiset joutuivat perääntymään Tehumardista, mutta kun sodankäyntiin kuuluu myös termi ”hallittu perääntyminen”, voidaan Tehumardin taistelun todeta päättyneen saksalaisten taktiseen voittoon.

 

 

 

IMG_0907.JPG

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki analysoi meille kyröläismatkaajille Tehumardin taistelun kulkua sen tapahtumapaikalla 7.7.2017.

 

 

Kenraalilla oli kädessään tilanteeseen hyvin sopiva ”karttakeppi”!

 

 

Saksalaisten komentajana Tehumardin taistelussa oli Klaus Ritter ja neuvostoliittolaisten komentajina olivat Vladimir Miller sekä Grigori Karaulnõi.

 

 

Puna-armeijalla oli miesylivoima, sillä neuvostosotilaita osallistui taisteluun 670 sotilasta, kun saksalaisten miesvahvuus oli 360 sotilasta.

 

 

Molemmat osapuolet menettivät taistelussa kaatuneina 200 sotilasta.

 

 

 

IMG_0923.JPG

 

 

Vuonna 1967 taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi.

 

 

 

IMG_0920.JPG

 

 

"Nougokude sojameestele – Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile" eli…

 

 

”Työntekijöiden ja talonpoikien puna-armeija – Saarenmaan kaitsijoille ja vapauttajille” 

 

 

…on muistomerkin paljastusajankohtaan sopivasti kirjoitettu muistomerkkiin!

 

 

No, jokainen ajattelee tavallaan ja aikakauteen sopivasti!

 

 

 

IMG_0926.JPG

 

 

Tehumardin muistomerkkiin kuuluvat nämä muistokivet taistelussa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.

 

 

 

Oli jo ainakin neljäs kerta – kaksi ensimmäistä Saarenmaalle suuntautuneiden kylpylämatkojen yhteydessä sekä kolmas toissavuonna tuttavapariskunnan kanssa, kun sain vierailla Tehumardin taistelupaikalla ja vasta nyt suomalaisen kenraalin selostus taistelun kulusta auttoi minua muodostamaan kokonaiskuva Tehumardin taistelusta 8.10.1944!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tehumardi, Tehumardin taistelu, Tehumardin taistelu 8.10.1944, Klaus Ritter, Vladimir Miller, Grigori Karaulnõi, Saarenmaa2017, Nougokude sojameestele - Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile,

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

IMG_0896.JPG

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

IMG_0624.JPG

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron vapautuminen, Viron liittyminen Natoon, Viron hyväksyminen euroon, Viron laivanrakennusteollisuus, Soela, Ormsöön, Kihnu Virveen, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017, Baltic Workboats AS, Kuressaari,

Vieraana Aino ja Oskar Kallase suvemajalla Hiidenmaalla

Maanantai 24.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen Viron saarille vetämän kulttuuri- ja sotahistoriamatkan eräs kohde Hiidenmaalla oli kun poikkesimme Kassarin saarella katsomaan Aino ja Oskar Kallaksen suvemajaa eli kesäasuntoa.

 

 

 

IMG_0770.JPG

 

 

Tien varrella oleva viitta osoittaa, että ”Aino ja Oskar Kallase suvemaja” sijaitsee sadan metrin kävelymatkan päässä.

 

 

 

IMG_0771.JPG

 

 

Olkikattoinen kesäasunto on julkisivultaan niin suuri, että en saanut mahtumaan sitä kuvaa.

 

 

 

IMG_0772.JPG

 

 

Suvemajan seinässä on kyltti, jossa todetaan kirjailija Aino Kallaksen viettäneen täällä kesät 1924 – 1938.

 

 
Tuona ajanjaksona Aino Kallas oli tuottelias kirjailija.

 

 

 

***************

 

 

 

Aino ja Oskar Kallaksen suvemaja ei ollut avoinna, mutta otin ikkunoista kolme valokuvaa suvemajan sisätiloista.

 

 

 

IMG_0774.JPG

 

 

 

IMG_0773.JPG

 

 

 

IMG_0778.JPG

 

 

 ****************

 

 

 

IMG_0782.JPG

 

 

Suvemajan takana pihapiiriä oli niin pitkälti, että sain koko tilavan suvemajan samaan kuvaan.

 

 

 

IMG_0785.JPG

 

 

Suvemajan pääty.

 

 

 

IMG_0786.JPG

 

 

Ulkohuussi on aivan suvemajan vierellä.

 

 

 

IMG_0787.JPG

 

 

Vielä viimeinen vilkaisu Aino ja Oskar Kallase suvemajaa kohti ja matkamme jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aino ja Oskar Kallase suvemaja, Aino Kallas, Oskar Kallas, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Hiiu Vill - toimiva vanha villatehdas Hiidenmaalla

Sunnuntai 23.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteistamme Hiidenmaalla oli…

 

 

 

IMG_0734.JPG

 

 

… Hiiu Vill – yrityksen villatehtaaseen tutustuminen.

 

 

 IMG_0733.JPG

 

 

Tehdas toimii liuskekivitalossa, joka on vuonna 1841 rakennettu Vaelman kartanon heinäladoksi.

 

1950-luvulla Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti perusti taloon villatehtaan.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana tehtaassa oli aktiivista toimintaa ja kerrotaan, että tehtaan seinillä oli kuvia hyviin tuotantotuloksiin yltäneistä työläisistä.  Parhaimpaan tulokseen yltäneestä työläisestä ei kuitenkaan ollut kuvaa ja syy oli se, että tämä ”stahanovilainen” toveri ei ehtinyt valokuvaamoon, sillä niin tehokas ja työteliäs hän halusi olla.

 

 ****************

 

Vuonna 1992 Jüri Valdma ja Tiiu Valdma hankkivat yrityksen omistukseensa ja nyt he pyörittävät villatehdasta.

 

 

Valdman pariskunta esittelee mielellään tehdasta, mutta käyntimme aikana tehtaalla oli menossa mainosfilmin kuvaaminen ja se merkitsi, että tuotesuunnittelusta vastaava Tiiu Valdman oli varattuna filmintekijöiden kaitsijana.

 

 

 

IMG_0743.JPG

 

 

Tuotannosta vastaava Jüri Valdma esitteli hyvällä suomenkielellä villanjalostusprosessia.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia tuotantoprosessiin liittyvistä koneista:

 

 

 

IMG_0737.JPG

 

 

 

IMG_0745.JPG

 

 

 

IMG_0749.JPG

 

 

 

IMG_0754.JPG

 

 

 

************************

 

 

 

 

IMG_0747.JPG

 

 

 

Mainosfilmiä työstävä ryhmä oli ehtinyt jo kehruukoneelle ja tässä Tiiu Valdman esittelee tuotantoprosessia filmiryhmälle.

 

 

 

IMG_0756.JPG

 

 

Tehtaan vanhimmat koneet ovat alkuperältään puolalaisia, jossa sellaisten valmistaminen aloitettiin jo 1860-luvulla.

 

 

Koneet ovat ilmeisen toimintavarmoja ja niihin kuulemma on edelleen saatavissa varaosia.

 

 

Koneiden yksinkertaisuudesta kertoo mm. tämä kädessäni oleva työkalu!

 

 

 

IMG_0757.JPG

 

 

Tehtaan tuotteet myydään paikallismyyntinä suoraan tehtaalta, mutta Hiiu Vill on mukana kerran vuodessa mm. Turun Markkinoilla! En varmistanut, että onko kyseessä Turun Keskiaikaiset Markkinat.

 

 

Tuotteet ovat Tiiu Valdman suunnittelemia ja siten niillä on tietty desing-arvo.

 

 

Tiiu Valdman oli erittäin tyytyväinen, että yli nelikymmenhankinen suomalaisseurue sattui tutustumaan tehtaaseen ja ostoksille juuri silloin, kun heillä oli käynnissä yrityksen mainoskuvaus.

 

 

 

IMG_0735.JPG

 

 

Hiiu Vill:lla on hyvät nettisivut mm. suomeksi ja sen vuoksi en tämän tarkemmin kerro yrityksen laitteista tai esim. heidän raaka-ainehankinnastaan – kannattaa tutustua nettisivuihin sekä hankkiutua Hiiu Vill:n asiakkaaksi, kun he ovat myymässä tuotteitaan Turun Markkinoilla!

 

 

Poiketkaa Hiiu Vill:n laitoksella, kun matkailette Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017, Hiiu Vill, Vaelman kartano, stahanovilaisuus, Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti, Jüri Valdma, Tiiu Valdma, Turun Markkinat, Turun Keskiaikaiset Markkinat,

Rannapaargun ravintola Kärdlassa ja Suuremõisan linnan mahtikartano Pühalepan kunnassa kuuluvat Hiidenmaan suosittuihin matkailukohteisiin

Lauantai 22.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

IMG_0698.JPG

 

 

Kyröläismatkamme Hiidenmaa-päivän ruokailu tapahtui meren rannalla Kärdlassa sijaitsevassa Rannapaargun ravintolassa.

 

 

 

Ruoka oli hyvää ja maisemat merelle hienot.

 

 

 

IMG_0694.JPG

 

 

Ihmettelimme, että miten meri voi näyttää meille matkaajille viittä eri väriä, mutta totta se kuitenkin oli!

 

 

 

Voin suositella muillekin Rannapaargun ravintolapalvelujen käyttämistä!

 

 

 

*******************

 

 

 

IMG_0726.JPG

 

 

 

Barokkityylisen Suuremõisan linnan Pühalepan kuntaan rakennutti vuosina 1755-1760 kreivitär Ebba-Margaretha Stenbock (syntyjään De la Gardie).

 

 

Kartanolinnan omistajaksi tuli Reigin kirkonrakentajanakin kunnostautunut Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg vuonna 1796.

 

 

 

IMG_0725.JPG

 

 

Emme valitettavasti käyneet Suuremõisan linnassa, vaikka ovella vieraita odottikin viehättävä linnanneito!

 

 

Enemmän aikaa Hiidenmaalla vieraileville lukijoilleni kerron, että Suuremõisan linnan päärakennuksen ympäristössä on mahdollista tutustua Hiidenmaan ammattikoulun koristepuutarhaan sekä englantilaistyyliseen puistoon.

 

 

Suuremõisan linnalla on värikäs sekä mielenkiintoinen historia ja siihen kannattaa tutustua www.hiiumaa.ee –sivuilla kohdassa ”Suuremõisan linna”.  Kannattaa tutustua - itsemurha, miestappo, karkotus Siperiaan, haaksirikkoutuneiden laivojen ryöstelyä jota toki ei pystytty todistamaan, kummituksia!

 

 

*****************

 

 

Kannattaa ottaa Hiidenmaan vierailunne ohjelmaan Rannapaargun ravintola sekä Suuremõisan kartanolinna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hiidenmaa, Rannapaargu, Suuremõisan linna, www.hiiumaa.ee, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Reigin papin "työmaalla"

Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.

 

 

Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.

 

 

En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.

 

 

 

IMG_0664.JPG

 

 

Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.

 

 

Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.

 

 

 

IMG_0679.JPG

 

 

Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.

 

Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.

 

 

 

IMG_0665.JPG

 

Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.

 

 

 

IMG_0672.JPG

 

 

Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.

 

 

 

Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

 

 

 

IMG_0673.JPG

 

 

 

IMG_0674.JPG

 

 

 

IMG_0675.JPG

 

 

 

IMG_0676.JPG

 

 

 

IMG_0677.JPG

 

 

 

IMG_0678.JPG

 

 

 

Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.

 

 

 

IMG_0681.JPG

 

 

Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.

 

 

Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.

 

 

 

IMG_0669.JPG

 

 

Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Reigi kirkko, Reigin pappi, Reigin pappi hiidenmaalainen tarina, Aino Kallas, Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg, Paul Andreas Lempelius, Reigi kalmistu, Reigin hautausmaa, Reigi kirik, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Kõpu tuletorn on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista majakoista

Torstai 20.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn eli Kõpun majakka on eräs Hiidenmaan tunnetummista nähtävyyksistä.

 

Se on yksi maailman vanhimmista yhä toiminnassa olevista majakoista.

 

 

Sain kyröläismatkamme aikana tutustua Kõpu tuletorn´iin.

 

 

 

IMG_0648.JPG

 

 

Kõpun majakka on rakennettu Hiidenmaan korkeimpaan paikkaan, 67 metrin korkeudella merenpinnasta olevalle mäelle. Majakan korkeus maasta on 36 metriä. Majakan valo on 102,6 metrin korkeudella merenpinnasta, eikä Itämeren rannikoilla ole sitä korkeammalla olevia majakanvaloja. Valon sektori on valkoinen 0°–360°, ja se näkyy 26 merimailin etäisyydelle.

 

 

Kõpun majakasta ja sen historiasta saa tietoa, jos googlaa vaikkapa; “Hiidenmaan majakka“!

 

 

 

IMG_0658.JPG

 

 

Kõpun majakan katselutasanteelle kiipeäminen on tiukka paikka, vaikka kiivettävänä on vain hieman yli sata askelmaa, sillä alimmat rappuset ovat nousukorkeudeltaan käsittämättömän korkeat.

 

 

Kiipeämisen loppuosuudella eli tässä rappusten nousukorkeus normalisoituu.

 

 

********************

 

Tässä näkymiä majakan katselutasanteelta; huomaa, että joka puolella on meri ja se, että miten metsäinen saari Hiidenmaa on:

 

 

 

IMG_0650.JPG

 

 

 

IMG_0651.JPG

 

 

 

IMG_0653.JPG

 

 

 

IMG_0655.JPG

 

 

 

IMG_0657.JPG

 

 

**************

 

 

 

IMG_0656.JPG

 

 

Onkohan tämä neuvostomiehityksen ajalta?

 

 

*************

 

 

 

IMG_0663.JPG

 

 

Kõpun majakka jäi taakse ja uudet kohteet odottivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kõpun majakka, Kõpu tuletorn, Hiidenmaa, Hiidenmaan majakka, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Saarenmaalta on lauttayhteys Tiigrin satamasta Hiidenmaalle Sörun satamaan

Keskiviikko 19.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteuttamamme kyröläismatkan toinen päivä eli 6.7.2017 kului Hiidenmaalla.

 

 

Lähdimme anivarhain ajamaan Saarenmaan Kuressaaresta kohti Tiigrin satamaa…

 

 

 

IMG_0620.JPG

 

 

 

…joka on lähtösatama Saarenmaalla, kun lauttamatka Hiidenmaalle alkaa.

 

 

 

IMG_0617.JPG

 

 

Tiigrin satamarakennus on sinällään vaatimaton, mutta…

 

 

 

IMG_0618.JPG

 

 
…varsinaiset satamalaitteet ovat ”viimmesen päälle” ja…

 

 

 

IMG_0623.JPG

 

 

…ihmekös tuo, sillä me kaikki EU-maiden kansalaiset olemme osaltamme olleet tukemassa, että Tiigrin satama pystyy palvelemaan Hiidenmaalle matkustavia oikein hyvin.

 

 

 

IMG_0622.JPG

 

 

”Soela”-lautta purjehtii Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä.

 

 

 

IMG_0635.JPG

 

 

Soela purjehtii kesäkautena neljä päivittäistä matkaa Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä joka päivä.
 

 

Soelan aikataulu on oiva tapa opetella viikonpäivien nimet virolaisittain:

 

 

  • esmaspäev

  • teisipäev

  • kolmapäev

  • neljapäev

  • reede

  • laupäev

  • pyhapäev

 

 

 

IMG_0634.JPG

 

 

Hiidenmaan Sörun satama lähestyy ja pian lähdemme uusille seikkailuille Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaa, Hiidenmaa, Tiigri, Söru, Tiigrin satama, Sörun satama, esmaspäev, teisipäev, kolmapäev, neljapäev, reede, laupäev, pyhapäev, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Pieni rakennusvirhe Viron vanhimmassa kivikirkossa

Sunnuntai 16.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Järjestyksessään toinen kirkko, johon taannoisella Saarenmaan matkallamme tutustuimme, oli Valjalan Martinin kirkko.

 

 

 

IMG_0563.JPG

 

 

Valjalan kirkko on Viron vanhin säilynyt kivikirkko ja sen historia juontaa alkunsa vuoteen 1227.

 

 

Kuvasta näkee selvästi, että kirkonrakentajille on sattunut pieni rakennusvirhe, sillä kirkon pääovi on hieman liiaksi oikealla.

 

 

Toki saattaa olla, että pääoven poikkeuksellinen sijainti on harkittu!

 

 

Kirkossa on massiivinen dolomiittinen kastemalja, mutta se jäi minulta kuvaamatta. Kyseisestä kastemaljasta tiedetään, että se on todennäköisesti alkujaan sijainnut Haapsalun linnan kirkossa.

 

 

 

IMG_0565.JPG

 

 

Valjalan kirkon alttaritaulussa on kuvattuna sama näkymä, kuin lukemattomissa muissa kirkoissa eri puolilla maailmaa.

 

 

 

IMG_0569.JPG

 

 

Alttaritaulun yläpuolella ja sen molemmilla sivuilla on taidokkaita lasimaalauksia.

 

 

 

IMG_0573.JPG

 

 

Kirkon korkeat ja kapeat ikkunat kertovat, että kirkolla on joskus ollut puolustuksellinen rooli tai ainakin valmius puolustukseen.

 

 

 

Kävimme Valjalan kirkossa 5.7.2017 ja saman päivän iltana kirkossa järjestettiin ”Upea-ääniset Saarenmaan urut” – musiikkikiertueeseen liittyvä tapahtuma, mutta emme ehtineet jäädä sitä kuulemaan, sillä meillä alkoi olla kiire Kuressaareen.

 

 

 

Poiketkaa Valjalan kirkossa, varsinkin jos olette liikkeellä omalla autolla kohti Saarenmaata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Valjalan kirkko, Valjalan kirkko Saarenmaalla, Upea-ääniset Saarenmaan urut, Valjala, Saarenmaa2017,

Muhun Katariinan kirkkoa on käytetty myös linnoituksena

Lauantai 15.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme tutustuimme moniin Viron kirkkoihin.

 

 

Ensimmäisenä tutustuimme Muhun saarella sijaitsevaan Katariinan kirkkoon.

 

 

Muhu on se saari, jolle Viron mantereelta Virtsusta Saarenmaalle matkaavat saapuvat lautoilla – lautat rantautuvat Kuivastun satamaan.

 

 

Viron pitkästä kulttuuriperinnöstä kertoo se, että monien virolaiskirkkojen historia alkaa 1200-luvulta ja niin myös Muhun Katariinan kirkon historia, sillä ensimmäiset maininnat tästä kirkosta ajoittuvat vuodelle 1267.

 

 

Muhun evankelisluterilainen kirkko on pyhitetty Katariina Aleksandrialaiselle.

 

 

 

 

IMG_0554.JPG

 

 

 

IMG_0555.JPG

 

 

Kirkon kapeat ikkunat ja sisätilajärjestelyt ovat saaneet tutkijat päätymään siihen, että kirkolla on aikoinaan ollut puolustuksellinen rooli.

 

 

 

IMG_0558.JPG

 

 

Kirkkomaan aidalla on komea tammenrunko kantoineen – hienoa, että kaatunutta tammea ei ole pätkitty polttopuiksi!

 

 

 

Muhun Katariinan kirkko on virolaisista kirkoista kiinnostuneelle haastavassa paikassa, sillä massaturismiin keskittyneet matkatoimistot ajattavat Saarenmaalle matkaavat bussinsa lujaa vauhtia Kuivastusta kohti Kuressaarta ja silloin ei jää aikaa poiketa tutustumaan Muhulla Katariinan kirkkoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Muhu, Saarenmaa, Kuivastu, Kuivastun satama, Muhun Katariinan kirkko, Muhu saar, Muhu St. Catherine´s Church, Saarenmaa2017,

Kahdenkymmenenseitsemän minuutin lauttamatka mantereelta Saarenmaalle

Perjantai 14.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereelta Saarenmaalle mentäessä on kuljettavana 27 minuuttia kestävä lauttamatka…

 

 

 

IMG_0541.JPG

 

 

…Virtsun satamasta Kuivastun satamaan  - Kuivastu sijaitsee Muhun saarella, mutta sieltä on pengertie varsinaiselle Saarenmaan saarelle.

 

 

Tallinnasta on 147 kilometriä Virtsuun ja Kuivastusta alkava pengertie – Väinatamm - on pituudeltaan neljä kilometriä.

 

 

 

IMG_0542.JPG

 

 

Virtsun ja Kuivastun satamien välillä kulkee kaksi lauttaa ja tässä niiden aikataulut Virtsun satamassa kuvaamanani.

 

 

 

IMG_1136.JPG

 

 

Matkasimme mennen tullen tällä lautalla ja…

 

 

 

IMG_1139.JPG

 

 

…linjan toisena lauttana toimii Piret.

 

 

 

Saarenmaalle kulkevilla lautoilla on autokannen yläpuolella laadukas kahvila, mutta jokaisen pitää huolehtia, että ehtii ennen lautan rantautumista takaisin autolle, sillä autot puretaan heti sen jälkeen, kun lautta on rantautunut.

 

 

Lauttojen kahvilapalvelut on kilpailutettu ja niistä huolehtii Arensburg – myymälätoiminnasta vastaa R-kioskilta.

 

 

 

Tervetuloa Saarenmaan lautoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Virtsun satama, Kuivastun satama, Tallinnasta Saarenmaalle, lauttaliikenne Saarenmaalle, Virtsu sadam, Saarenmaa2017,

Riisiperen kartano on tulevaisuuden turistikohde?

Keskiviikko 12.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt Saarenmaalla puolenkymmentä kertaa suurten matkatoimistojen järjestämillä kylpylämatkoilla.

 

 

Suurten matkatoimistojen tavoite on kuljettaa matkalaiset mahdollisimman nopeasti Tallinnasta Kuressaareen ja kylpyläjakson jälkeen takaisin.

 

 

Kyse on massaturismista, jossa ei ole mahdollisuutta tutustua Tallinnan ja Saarenmaan välillä oleviin kohteisiin.

 

 ****************

 

Osallistuin 5. – 8.7.2017 VL-Matkojen järjestämälle kulttuuri- ja sotahistoriamatkalle Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle. Saimme matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla tutustua myös sellaisiin kohteisiin, joihin massaturistimatkatoimistojen matkoilla ei ole mahdollisuutta tutustua.

 

 

Kerroin jo eilen, kun poikkesimme Saarenmaan valssin synnyinpaikalla ja nyt kerron poikkeamisestamme Riisiperen kartanolla.

 

 

*****************

 

 

Riisipere sijaitsee Viron mantereella ja hieman lähempänä Tallinnaa kuin Virtsun satamaa.

 

 

Ensimmäistä kertaa Riisiperen kartano mainitaan vuonna 1394 vanha-Riisiperen kartanona.

 

 

Kartanonomistaja Peter Gustav von Stackelberg ( 1762-1826) toi kartanon 1810 – 1820 uuteen paikkaan eli nykyisille sijoilleen.

 

 

Kartano valmistui vuonna 1821.

 

 

Riisiperen kartanon monipolvisiin vaiheisiin pääsee tutustumaan, kun googlaa ”Riisipere mois” eli Riisiperen kartano.

 

 

Kartano oli ennen nykyaikaa tyhjänä ja rappioitumassa sen vaiheen jälkeen, kun siellä oli iso orpokoti.

 

 

Nykyisin kartano on yksityisessä omistuksessa ja tiiviin restauroinnin kohteena.

 

 

Riisiperen kartano muodostaa Viron huomattavimman klassisistisen kartanokokonaisuuden.

 

 

Päärakennus on kaksikerroksinen kivirakennus, jonka pääjulkisivussa on asteellisesti leikattu pylväikkö ja marmoriportaat, siivissä ulokkeet.


Alakerta on holvattu, yläkerran edustustiloista huomionarvoisimmat ovat rakennuksen keskellä oleva kupolisali ja länsisiiven pylvässali. Päärakennuksen takana olevaa puistoa ympäröi suuri tekolampi.

 

 

Kartanoon pääsee nykyisin tutustumaan vain ulkopuolelta ja tässä muutamia kuvia, jotka otin 5.7.2017:

 

 

 

IMG_0519.JPG

 

 

 

IMG_0523.JPG

 

 

 

IMG_0525.JPG

 

 

 

****************

 

 

 

IMG_0526.JPG

 

 

Monet kartanon ulkorakennukset on hävitetty ja niistä on vain kivikasoja jäljellä.

 

 

 

Ennustan, että muutaman vuoden kuluttua Riisiperen kartano tulee olemaan eräs Viron suosituimmista kartanonähtävyyksistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riisipere, Riisiperen kartano, Riisipere mois, Peter Gustav von Stackelberg, Saarenmaa2017,

Saarenmaan valssin synnyinpaikalla

Tiistai 11.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen nyt viidennentoista kyröläismatkan ensimmäisen päivän eli 5.8.2017 mielenkiintoisin kulttuurikohde oli Muhun saarella Valjalassa sijaitseva kohde, jossa Saarenmaan valssi on syntynyt.

 

 

 

IMG_0576.JPG

 

 

Olen käynyt lukuisia kertoja Saarenmaalla, mutta vasta nyt pääsin käymään tässä syrjässä sijaitsevassa kohteessa.

 

 

 

IMG_0578.JPG

 

 

Tällä paikalla järjestettiin sunnuntaina 9.6.1946 talkootanssit, joiden tunnelmia Saarenmaan valssin sanoittaja…

 

 

 

IMG_0581.JPG

 

 

…Debora Vaarandi kuvaa suuren suosion ainakin Suomessa saaneessa laulussa.

 

 

Saarenmaan valssin sanat ovat katkelmia Debora Vaarandin kirjoittamasta runosta, jonka alkuperäinen nimi on ”Talgud Lööne soos” eli Talkoot Löönen suolla.

 

 

 

IMG_0582.JPG

 

 

Sävellyksen Saarenmaan valssiin on laatinut Raimond Valgre, joka on syntynyt lähellä Saarenmaan Valssin synnyinpaikkaa eli Riisiperessä.

 

 

 

IMG_0580.JPG

 

 

Saarenmaan valssin teki Suomessa tunnetuksi virolainen ooppera- ja viihdelaulaja Georg Ots – laulun suomensi Ilkka Kortesniemi.

 

 

 

Saarenmaan valssi kertoo neuvostosotilaasta, joka tanssii Saarenmaalla pellavapäisen virolaisneidon kanssa, ihastuu tähän, mutta ei saa tätä omakseen.

 

 

 

IMG_0583.JPG

 

 

Löönen suomaalla sijaitseva opastaulu ja…

 

 

 

IMG_0584.JPG

 

 

…muistokivi, jossa kerrotaan Saarenmaan valssin syntymisestä.

 

 

 

Heti ensimmäisenä matkapäivänämme saimme kyröläismatkamme aluksi tutustua hienoon kulttuurikohteeseen!

 

 

Kiitokset oppaallemme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talgud Lööne soos, Saarenmaan valssin synnyinkohdalla, Saarenmaan valssin synnyinkohta, Debora Vaarandi, Raimond Valgre, Georg Ots, Saarenmaan valssi, Riisipere, Valjala, Saarenmaa2017, Muhu, Hiidenmaa, Talkoot Löönen suolla, Saaremaa valsi synnikoht,

Vanhemmat kirjoitukset »