Eilen tuli kuluneeksi 45 vuotta Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksestä

Keskiviikko 14.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun 13. päivänä 1976 tapahtui Suomen rauhanajan eräs suurimmista onnettomuuksista eli Lapuan Patruunatehtaan räjähdys.

 

Olin silloin töissä Seinäjoella ja ihmettelin töihin tullessani, kun ilmassa oli jatkuva hälytysajoneuvojen ulvonta.

 

Siihen aikaan ei ollut nettiä ja ei ainakaan minulla edes matkapuhelinta, joten olimme uutispimennossa jonnekin aamukymmeneen saakka.

 

Meitä oli Raision konttorilla keskellä Seinäjokea puolenkymmentä myyntimiestä sekä -naista ja sinne oli joku meistä tuonut matkaradion, josta sitten aikoinaan kuulimme, että mitä oli tapahtunut.

 

*********************

 

Lapuan Patruunakeskus sijaitsi aivan Lapuan keskustassa ja säästyneissä rakennuksissa sijaitsee nykyään Vanha Paukku eli Lapuan Kulttuurikeskus.

 

Lapuan Patruunatehtaan teollinen toiminta jatkui, mutta Jouttikallion teollisuusalueelle siirrettynä.

 

Olen saanut erään retkikunnan jäsenenä tutustua Lapuan Patruunatehtaan toimintaan Jouttikalliolla ja siellä toiminta on nyt hajautettu pieniin yksiköihin ja nuo yksiköt ovat hiekkavalleilla eriytetty toisistaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Impilahden kirkon urut soivat nyt Tiistenjoen kirkossa

Tiistai 16.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Pontimena tälle kirjoitukselle oli se, kun eräs facebook-kaverini kertoi poikenneensa Tiistenjoen kirkossa.

 

 

Muistelin, että olen kirjoittanut jutun käynnistäni Tiistenjoen kirkossa, mutta google-haut ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” ja ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” eivät antaneet yhtään osumaa.

 

 

Nyt siis paikkaamaan tilanne:

 

 

 

Tiistenjoki on vireä kylä Lapuan kaupungissa, jossa se sijaitsee kantatie 66:n varrella, kun Lapualta lähdetään kohti Kuortanetta, Alavusta ja saapuen lopulta Virroille.

 

 

Poikkesin viitisentoista vuotta sitten tutustumaan Tiistenjoen kirkkoon, joka on kylän keskustassa.

 

 

Kyse oli arkipäivästä, mutta kirkon touhukas suntio oli paikalla ja alkoi esittelemään minulle kirkkoa.

 

 

Esittelyn aluksi tuli esille, että kirkossa olevat urut ovat alkujaan olleet Impilahden kirkossa.

 

 

Suntion maininta Impilahden kirkosta herätti kiinnostukseni ja olinkin tyytyväinen, kun suntio kutsui minut tutustumaan Tiistenjoen kirkon urkuihin.

 

 

Kiipesimme ahtaita portaita urkuparven taakse ja sain nähdä alkujaan Impilahden kirkossa toimineiden urkujen toiminnan.

 

 

Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut on asennettu Tiistenjoen kirkkoon vuonna 1953. Alunperin urut on asennettu Impilahden kirkkoon vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisodan alkamista.

 

 

Ollessani matkalla Sortavalasta Aunukseen tapaan pyytää matkanjohtajaa poikkeamaan Impilahden kautta – yleensä matkanjohtajat suostuvat pyyntööni, sillä osaan kertoa ”mutkan” aikana useita mielenkiintoisia seikkoja.

 

 

Impilahden kirkkoraunioiden kohdalla on paikallaan kertoa, että Impilahden kirkossa olleet urut soivat nykyään Lapualla Tiistenjoen kirkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun julkaisemisen jälkeen olen parin päivän kuluttua varma, että googlehaku ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” tai ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” tuovat tulosta!

Viron miehittäjä hävitti vuonna 1940 Vapaussodan muistomerkin Rakveressä

Keskiviikko 25.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Rakveressä käydessään kannattaa varata yksi kokonainen päivä kaupunkiin tutustumiseen.  Se merkitsee, että Rakveressä pitää olla samalla matkalla vähintään kaksi yötä.

 

 

 

 

Osoitteessa L. Koidula tn, 12 A sijaitseva Vapaussodan muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1925.

 

 

Patsaan kuusiportaisen betonijalustan valmisti rakennusmestari Reinhold Veigel rakennusinsinööri Ferdinand Gustav Adoffin johdolla.

 

 

Pronssivalokset tehtiin Italiassa kuvanveistäjä Amandus Adamsonin mallien mukaan.

 

 

Muistomerkin kokonaiskorkeus oli yli 8,5 m, pronssivalosten korkeus noin 2 m.

Muistomerkissä oleva teksti kuuluu näin:

Vapadussojas langennuile

eli vapaasti suomentaen "Vapaussodassa kaatuneille".

 

 

Neuvostomiehittäjät tuhosivat muistomerkin syksyllä 1940.

 

 

Nykyinen patsas, entisen patsaan kopio, paljastettiin 30. elokuuta 1992 – kahden paljastuspäivän väliä oli siis tasan 67 vuotta!

 

 

Nykyisen patsaan tekivät kuvanveistäjä Lembit Palm ja arkkitehti Kuno Raude.

Muistomerkki on korjattu vuonna 2004.

 

 

 

 

Patsaan jalustaan on kiinnitetty vuonna 1999 kivilaatta, jossa on 31 suomalaisen kaatuneen taistelijan nimet ja kivilaatan otsikkotekstinä lukee

 

 

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko

taisteli pohjoisrintamalla 1919

 

 

Kivilaatan allekirjoituksena on

 

 

Nurmon kunta

Lapuan kaupunki

Suomen opetusministeriö

Lapuan Viro-Suomi seura

 

 

 

Kunnia niille suomalaisille, jotka taistelivat Viron itsenäisyyden puolesta Viron vapaussodassa 1918 – 1920 ja kiitokset niille suomalaistahoille, jotka vuonna 1999 kiinnittivät kunnialaatan Viron vapaussodassa Rakveren tienoilla kaatuneille suomalaissotilaille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistan sen aamun!

Perjantai 15.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämä juttuni olisi pitänyt ilmestyä jo toissapäivänä – toissapäivänä sen vuoksi, että silloin tuli kuluneeksi 40 vuotta Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä.

 

 

Huhtikuun 13. päivänä 1976 tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli 40 ja loukkaantui 60 ihmistä.

 

 

Surullista oli, että kaikki surmansa saaneet olivat naisia ja useimmat heistä perheellisiä.

 

 

Räjähdys tapahtui klo 07.42 ja muistan hyvin sen aamun.

 

 

Työpaikkani oli silloin Seinäjoella ja menin tavalliseen tapaan autollani töihin Seinäjoen keskustassa silloisen Helsingin Osake-Pankin talossa sijainneelle Raision konttorille.

 

 

Pysäköin autoni omalle paikalleni talon pysäköintitasanteella ja olin lähdössä kerrosta ylempänä sijainneelle konttorille.

 

 

Oli kuulas kevätaamu ja kaikkialta kuului ambulanssien sekä muiden hälytysajoneuvojen tauoton hälytysääni.

 

 

Menin konttorille ja me kaikki työtämme aloittamassa olleet olimme ymmällä, että mistä on kyse, sillä hälytysajoneuvojen äänet vaan voimistuivat.

 

 

Siihen aikaan ei ollut matkapuhelimia ja eikä nettiä, joten tilanteen selviämiseen kului aikaa.

 

 

Olimme niin työorientuneita, että meillä – puolentusinalla Raision eri yksiköiden myyntihenkilöillä – ei ollut edes radiota työpaikalla.

 

 

Kesti varmaan puolisen tuntia, kunnes radioiden ääressä olleet asiakkaamme soittivat ja kertoivat tapahtuneesta.

 

 

Järkytyimme, sillä muutamilla konttorimme työntekijöistä oli läheisiä Lapualla ja kuuluihan Lapua meidän kaikkien myynti- sekä vastuualueelle.

 

 

**************

 

 

 

Olin Seinäjoella toimiessani Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeri ja järjestimme parisen vuotta räjähdyksen jälkeen kokoontumisen Lapualla. Kokoontumiseemme kuului tutustuminen uudelleen rakennettuun Lapuan Patruunatehtaaseen.

 

 

Tutustuimme ”hajasijoitettuun” tehtaaseen, sillä nyt patruunatehtaan toiminnot oli hajasijoitettu pieniin yksiköihin hiekkakankaalle Lapuan Jouttikallion teollisuusalueelle.

 

 

Nykyisin entinen Lapuan Patruunatehdas – paikkakunnalla lempinimi ”Paukku” – kuuluu pohjoismaiseen Nammo-konserniin.

 

 

Nammo-konsernin suomalaistehtaat sijaitsevat Lapualla, Laukaassa ja Sastamalassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun Lapuan patruunatehdas räjähti huhtikuun 13. päivänä 1976?

Torstai 1.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa yhteyksissä on suosittua kysellä, että missä olit, kun se ja se suuri tapahtuma tapahtui.

 

”Suosituin” tapahtuma näissä yhteyksissä on USA:n presidentti John F. Kennedyn salamurha Dallasissa marraskuun 22. päivänä 1963.

 

Muistan tapahtuman, mutta en sitä missä olin, kun sain tiedon murhasta.

 

Olen kai huonomuistinen, sillä muistan ainoastaan muutaman tapahtuman, jotka muistan siten, että missä olin, kun sain tiedon tapahtumasta.

 

Varhaisin näistä tapahtumista on Lapuan patruunatehtaan räjähdys huhtikuun 13. päivä 1976.

 

Olin silloin töissä Seinäjoella ja konttorimme sijaitsi keskellä Seinäjokea Helsingin Osake-Pankin talon toisessa kerroksessa.

 

Autojemme paikoitustilat olivat HOP-talon toisessa kerroksessa ja ihmettelimme aamulla hälytysajoneuvojen jatkuvaa hälytysääntä, jotka kuuluivat Seinäjoella.

 

Myöhemmin päivällä selvisi, että Lapuan patruunatehtaalla oli tapahtunut aamulla klo 07.43 tuhoisa räjähdys, jonka lopputulemana lopulta 40 henkilöä sai surmansa ja heidän lisäkseen 60 henkilöä loukkaantui.

 

Onnettomuuspaikka sijaitsi aivan Lapuan keskustassa ja sen keskuspaikkana oli lataamo, jossa onnettomuuden tapahtuessa työskenteli viitisenkymmentä ihmistä.

 

Valtaosa onnettomuuden uhreista oli perheellisiä naisia ja heiltä jäi monia orpoja lapsia.

 

*******

 

Onnettomuuden jälkeen Lapuan patruunatehtaan toiminnot siirrettiin Lapuan keskustasta Seinäjoen suuntaan sijaitsevalle Jouttikallion teollisuusalueelle.

 

Olen saanut vierailla Lapuan patruunatehtaan Jouttikalliolla sijaitsevilla tuotantolaitoksilla ja voin todeta, että nykyisellä paikalla on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen.

 

******

 

Lapualla tapahtuva toiminta kuuluu nykyisin Nammo-konserniin – Nammo konsernin omistavat puoliksi Patria ja Norjan valtio!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Länkipohjan taistelussa 16.3.1918 kaatuneen lapualaisen talonpoikaispäällikön Matti Laurilan muistolaatta 9-tien varrella on paikka, jossa kannattaa pysähtyä

Sunnuntai 21.8.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lapuan lumiaura” – isä Matti Laurila sekä hänen poikansa Ilmari ja Matti – muodostivat Vapaussodassamme kunniakkaan sotilasperheen.

 

Ilmari Laurila ja isä ”Ukko”Laurila kaatuivat Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

 

Isä ja poika Laurilan kaatuminen kirvoitti ylipäällikkö Mannerheimia lähettämään sähkösanoman kaatumista seuraavana päivänä Lapualle.

 

Mannerheimin viesti luettiin kirkossa seuraavana sunnuntaina ja se kuului näin:

 

”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. - - Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan  kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

 

Lauriloiden muiston kunnioittamiseksi on pystytetty kaikkiaan kolme erillistä muistomerkkiä.

 

Isä-Laurilan kaatumispaikka sijaitsee 9-tien varrella ja sille paikalle on v. 1990 hankittu muistolaatta.

 

Tapaan 9-tietä ajaessani usein poiketa Matti Laurilan muistolaatan äärellä ja siten osoittaa kunnioitustani Länkipohjan taistelun sankarille.

 

 

 

Matti Lauilan kaatumispaikka ja paikalle vuonna 1990 pystytetty muistolaatta sijaitsevat aivan 9-tien kupeessa. Paikalle ohjaa tienviitta Länkipohjassa.

 

 

 

Muistolaatassa on teksti:

Tällä paikalla kaatui Lapuan Pataljoonan kompp. pääll. luutn. Matti Laurila Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

"Kunnian miehistä kaunein on luku. Sankarit vaan niin käy kuolemaan"

 

”Lapuan lumiauran” kolmas jäsen – jääkärieversti Matti Laurila selvisi Vapaussodasta ja Talvisodasta, mutta Jatkosodassa hän joutui esimiehensä eversti Hannukselan toimesta mahdottoman tehtävän eteen Kumurin taistelussa. Hannuksela salasi Laurilalta vihollistiedot ja siten saattoi eversti Laurilan mahdottomaan tilanteeseen.

 

Laurila halusi säästää miehiään ja joutui sen vuoksi esimiehensä epäsuosioon.

 

Pohjalaisista kiistakumppaneista kenraaliksi ylennetty Hannuksela kuoli sydänkohtaukseen 1942, mutta eversti Laurila sai elää aina vuoteen 1983 saakka.

 

Etelä-pohjalaiset olivat aktiivisia jääkärieversti Matti Laurilan ylentämiseksi kenraaliksi. Muistan omakohtaisesti niitä keskusteluja, joita hankkeen tiimoilta Seinäjoen seudulla käytiin.

 

Predentti Kekkonen ei kuitenkaan suostunut Laurilan ylentämiseen ja siten hän kuolikin kaikkien etelä-pohjalaisten arvostamana everstinä.

 

 

-Esko Erkkilä-