Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

  • vehnää 258 miljoonaa kiloa

  • ruista 91 miljoonaa kiloa

  • ohraa 16 miljoonaa kiloa

  • kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

  • vehnä 70 miljoonaa kiloa

  • ruis 5 miljoonaa kiloa

  • ohra 5 miljoonaa kiloa

  • kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varmuusvarastojen pienentäminen, polttoöljyn varmuusvarastojen pienentäminen, leipäviljan varmuusvarastojen pienentäminen, Huoltovarmuuskeskus, HVK, MMM:n TIKE, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

viljasadot

 

 

Suomessa viljantuotannon volyymin osalta merkittävä paalu on 4 miljardin kilon kokonaisvolyymi.
 
Tietokoneen ruudulta kuvaamani taulukko kertoo, että 4 miljardiin kiloon on päästy vuosina 2000, 2005, 2007, 2008, 2009 sekä myös viime vuonna.

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

  • vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
  • vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
  • vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
  • vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljatase 2013 - 2014, viljasadot 2013, viljasato 2013, rukiin omavaraisuus 2014, rukiin omavaraisuus, Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus, TIKE, TIKE:n satoarviotilasto, satoarviotilastot, pane leipään puolet petäjäistä,

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, rukiinviljely, rukiinviljelyn supistuminen, MMM, MMM:n Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Tike, Fazer, Fazer Mylly, Oululainen, ProRuis ry,

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, syysruis, rukiin omavaraisuus, huoltovarmuus, Huoltovarmuuskeskus, MMM:n tike, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, pannaan puolet petäjäistä, Saarijärven Paavo, J.L. Runeberg,