Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

  • vehnää 258 miljoonaa kiloa

  • ruista 91 miljoonaa kiloa

  • ohraa 16 miljoonaa kiloa

  • kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

  • vehnä 70 miljoonaa kiloa

  • ruis 5 miljoonaa kiloa

  • ohra 5 miljoonaa kiloa

  • kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varmuusvarastojen pienentäminen, polttoöljyn varmuusvarastojen pienentäminen, leipäviljan varmuusvarastojen pienentäminen, Huoltovarmuuskeskus, HVK, MMM:n TIKE, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, rukiinviljely, rukiinviljelyn supistuminen, MMM, MMM:n Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Tike, Fazer, Fazer Mylly, Oululainen, ProRuis ry,

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

areena1

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

areena2

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

areena3

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

  • suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi
  • uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen
  • nuoren sukupolven viljelijät huomioiva
  • viherryttäminen uusi keino

 

 

areena4

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

areena5

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.


Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 


areena6

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!


Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Farmari 2013, Seinäjoki, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Antti Siljamäki, Jerzy Plewna, MMM, Jari Koskinen, MTK, Juha Marttila, Anneli Jäätteenmäki,

Neonikatinoideja sisältävien öljykasvinsiementen peittausaineiden kieltäminen lisää paineita GMO-soijarouheen käytön lisääntymiselle

Keskiviikko 19.6.2013 - -Esko Erkkilä-

EU kieltää joulukuun 1. päivästä alkaen neonikatinoideja sisältävien hyönteistorjunta-aineiden käytön.

 

Päätös merkitsee, että rypsin- ja rapsinsiementen peittauksessa nykyisin käytettävät valmisteet poistuvat markkinoilta.

 

Keskustelin asiasta MMM:n maatalousylitarkastaja Tove Jern´n kanssa ja hän kertoi, että Suomeen on nyt rekisteröity kolme eri valmistetta, joissa tehoaineena on joulukuun alussa kiellettävä aine – kolmesta hyväksytystä valmisteesta vain kahta käytetään Suomessa.

 

Totean yksioikoisesti, että komission tekemä päätös käytännössä lopettaa rypsin- ja rapsinviljelyn Suomesta. Jatkossa keltaisena hohtavat rypsi- ja rapsipellot ovat harvinaisuus.

 

Suomalaiselle kotieläintaloudelle päätös merkitsee, että GMO-soijarouheelle tulee lisää markkinoita.

 

Minulle soijarouheen GMO-pitoisuus ei merkitse mitään, mutta useille kuluttajille sillä tuntuu olevan merkitystä.


**********

 

Olen työurani aikana tehnyt pontevasti työtä kotimaisen öljykasvinviljelyn edistämiseksi ja nyt tuntuu, että tekemäni työ on valumassa hiekkaan.

 

Kymmenkunta vuotta sitten pidimme tavoitteena, että Suomessa saataisiin rypsin ja rapsin yhteinen viljelyala nostettua 100.000 hehtaariin.

 

Tavoitteeseen päästiinkin, sillä kolme vuotta sitten rypsin viljelyala ylti peräti 140.000 hehtaariin.

 

Surkeus on kuitenkin käsillä jo ennen neonikatinoidi-päätöstäkin, sillä nyt rypsiä on Suomessa kasvamassa vaivaiset 36.000 hehtaaria ja rapsia sen lisäksi 16.000 hehtaaria. Öljykasveja on nyt siis viljelyssä vain 52.000 hehtaaria – eipä olisi uskonut, että näin alas vajotaan.

 

Laskin joskus kotieläinten ruokinnassa käytetyn kotimaisen valkuaisen osuuden ja päädyin tasolle 11 %. Luvussa ei ole mukana nurmiviljelyn eikä viljojen valkuaispitoisuutta.

 

Nykymenolla kotimaisen valkuaisen osuus lähentelee nollaa jo ehkä vuoden kuluttua.

 

Jotkut puhuvat härkäpavusta kotimaisen valkuaistuotannon pelastajana.


Haavekuvia sanon minä - härkäpavusta on turha odottaa sellaista kasvia, jolla olisi muuta arvoa kuin tietty imagoarvo. Siksi toisekseen; härkäpavun viljelyala on sekin koko ajan alenemassa!


**********


Neonikatinoidien vaikutuksista mehiläisten kuolemiin ei ole suomalaista tutkimustietoa ja sen vuoksi MTT ja Evira ovatkin aloittaneet yhteistyössä tutkimuksen, jossa tutkitaan neonikatinoidien vaikutusta mehiläisiin suomalaisissa pelto-olosuhteissa.

 

Pelkään, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa, sillä tutkimustyö vaatii aikaa.

 

Komissio on luvannut tarkistaa päätöksensä perustelut kahden vuoden kuluttua. Samassa yhteydessä komissio kuulee myös jäsenmaiden antamat uudet tutkimustulokset.

 

MMM toteaa aivan oikein, että Suomessa öljykasvien viljelytekniikka on erilaista kuin keski-Euroopassa; siellä kylvö tapahtuu usein paineilmalaitteistoilla, jolloin siemenen peittauspölyä saattaa joutua ympäristöön. Suomessa paineilmaa ei öljykasvinsiementen kylvössä käytetä.

 

Surullista, että EU on lopettamassa Suomesta kahden merkittävän kasvin – rypsin ja rapsin – viljelemisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: neonikatinoidit, neonikatinoidien käyttökielto, rypsinviljely, rapsinviljely, valkuaisen omavaraisuus, soijarouhe, GMO-soijarouhe, MMM, TIKE,

Megosz - Unkarin yksityismetsänomistajien edunvalvontajärjestö

Torstai 12.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Metsien yksityisomistus on Unkarissa nuorta ja se myös selittää sen, että vasta vuonna 1994 Unkariin on perustettu yksityismetsänomistajien puolestapuhuja eli Megosz.

 

Megosz on nimilyhenne ja se perustuu liiton unkarinkieliseen nimeen eli; ”Magan Erdőtulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége”.

 

Megosz ajaa jäsentensä oikeuksia, edesauttaa metsien yksityisomistuksen laajentumista ja edustaa Unkarin yksityismetsänomistajia kansallisilla sekä kansainvälisillä foorumeilla.

 

Metsakeskus

 

Vierailimme Unkarin-matkallamme Unkarin Metsätalouskeskuksessa, jossa sijaitsee mm. Megosz´n toimitilat. Metsätalouskeskus sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Budapestin ulkopuolella.

Mainittakoon, että isäntämme kertoivat samaan paikkaan seuraavalla viikolla olevan tulossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoittamaan Suomen ja Unkarin kahdenväliseen metsätalousyhteistyöhön liittyviä sopimuksia.

Varmistin asian seuraavalla viikolla Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä ja sain sähköpostiini tämän vastauksen:

**********

"Hei,

ministerin Unkarin matkan agendalla ei ollut metsäsopimusten allekirjoitusta.


terv. Sara Seppälä / MMM Viestintä"

**********

MMM:n tiedottajan Sara Seppälän allekirjoittama viesti kertoo, että unkarilaiset isäntämme olivat joko kohteliaita tai ylioptimistisia Suomen ja Unkarin yhteistyöstä metsäasioissa!


 

Metsalogot

 

Samassa toimipisteessä sijaitsee useita unkarilaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon liittyvien organisaatioiden toimitiloja. Mm. metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä Budapestin kaupunkiseudun metsien informaatiokeskus sijaitsevat täällä. Nimikyltin alimmaisena on Megosz´n logo sekä nimi koko pituudeltaan.

 

Tynde_ja_Sarvari

 

Saimme oppaaksemme Megosz´n hallituksen puheenjohtajan, tohtori Janos Sarvarin. Sarvari tässä matkaoppaamme Tünde Fodor´n kanssa.

 

 

Unkarin metsistä 43 % on yksityisomistuksessa. Metsiä palautetaan koko ajan yksityisille ja Megosz haaveilee ajasta, jolloin Unkarin metsistä puolet olisi yksityisten hallussa.

 

Valtio antaa yksityisille heikkolaatuisia metsiä ja siitä kertoo mm. se, että yksityismetsissä puuvaranto per hehtaari on pienempi kuin valtion omistamissa metsissä. Myös puulajit ovat erilaisia valtion metsissä kuin yksityismetsissä.

 

Havaitsimme, että yksityismetsien omistus perustui yhteismetsiin, sillä metsien keskikoko oli ainoastaan 1,8 hehtaaria per henkilö ja samalla metsälohkolla saattoi olla satakin eri omistajaa. Sirpaleisuus metsien omistamisessa haittaa tehokasta metsänhoitoa, vaikka metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaankin 50 %:n päätöksentekokynnystä.

 

Metsänomistuksen sirpaleisuus on perinnönjakojen vuoksi lisääntymässä ja ennustetaankin, että 20 vuoden kuluttua metsänomistajien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

 

Tynde_Janos_ja_Stihl

 

Moottorisahamarkkinoista Unkarissa 80 % on Stihl´n hallinnassa. Stihl ilmeisesti myös sponsoroi Metsätalouskeskusta ainakin siitä päätellen, että sen mainoslakana oli esittelytilassa näkyvällä paikalla.

 

Luonnonsuojelijat (= eli ”luonnonsuojelijat”) rajoittavat Unkarissa järkevää metsähoitoa. Myös ratsastajien, retkeilijöiden ja moottoripyöräharrastajien kanssa yksityismetsänomistajat joutuvat jatkuvasti neuvottelemaan.

 

Unkarissa ei ole Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta metsässä liikkumiseen. Unkarin tiukkaa menettelyä kuvaa se, että metsästä saa sieniä poimia vain 2 kiloa omaan käyttöön!

 

Unkarin puulajeista tohtori Sarvari halusi pitkään luennoida akaasiapuusta.

 

Akaasia on ”ihmepuu” monessakin mielessä. Sitä voi polttaa heti kaatokuivana ja se on kovaa. Akaasiapuita käytetään viiniköynnösten tukiseipäinä ja ne kestävät maahan iskettyinä 30 vuotta lahoamatta. Unkarista viedään Ranskaan akaasiaseipäitä viinitarhakäyttöön 1.500 rekka-autolastillista vuodessa.

 

”Luonnonsuojelijat” vastustavat akaasiapuiden kasvattamista, sillä se on aikoinaan tuotu Unkariin. He haluavat, että Unkarissa kasvatettaisiin ainoastaan alkuperäisesti unkarilaisia puulajeja.

 

Metsakirjasto

 

Metsäkeskuksen tiloissa oli myös Unkarin metsänhoitoon liittyvä kirjasto ja pienmuseo. Näiden tilojen ilmeenä olivat paljolti metsästykseen liittyvät aiheet.

 

Arvostimme suuresti tohtori Sarvarin esitystä unkarilaisesta metsätaloudesta, mutta vierailu kirkasti meille sen, että Suomi on metsänhoidossa kaukana keski-Euroopan maita edellä.

Vierailumme lopuksi paljastui, että metsäalan tärkeästä vakanssistaan huolimatta tohtori Sarvari ei ole milloinkaan käynyt Suomessa!

Onneksi hän kuitenkin lupasi korjata tämän seikan lähiaikoina.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Megosz, Magan Erdötulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége, Janos Sarvari, Dr. Janos Sarvari, Jari Koskinen, akaasiapuu, MMM:n Viestintä, Sara Seppälä,

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, syysruis, rukiin omavaraisuus, huoltovarmuus, Huoltovarmuuskeskus, MMM:n tike, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, pannaan puolet petäjäistä, Saarijärven Paavo, J.L. Runeberg,