Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Etiketti bussipysäkkikäyttäytymisessä

Perjantai 21.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappiobudjetti on tasoa 13 miljoonaa euroa, mutta tamperelaiseen taloudenpitoon kuuluu, että kulubudjetit ylitetään ja sen vuoksi joukkoliikenteen tappio pyöriikin tasolla 15 miljoonaa euroa.

 

 

Viisitoista milliä jaettuna Tampereen asukasluvulla merkitsee, että jokainen tamperelainen ”maksaa” joukkoliikenteen riemuista 65 euroa vuodessa ja summan joutuvat maksamaan myös ne, jotka eivät käytä joukkoliikennettä – maksamaan ja maksamaan, sillä joukkoliikenteen tappio on pois kaikesta muusta kaupungin palvelutoiminnasta.

 

 

Joukkoliikenteen tappiota kutsutaan muuten kiertoilmaisulla ”joukkoliikenteen subventio”!

 

********************

Mutta nyt piti kirjoittaa bussiliikennepysäkkien etiketistä!

 

 

Otan esille kaksi asiaa ja ensimmäinen niistä on tupakointi bussipysäkillä.

 

 

Tupakoitsijat ovat valtaosiltaan fiksua väkeä ja he harjoittavat myös bussipysäkeillä pahettaan hieman etäämmällä muista.  Hyvä niin, mutta onhan se melkoisen kamalaa, kun jotkut tupakoitsijat vetävät ”viimeisen henkosensa tupakkia” juuri ennen astumistaan bussiin!

 

 

Toisena asiana bussipysäkkietiketissä otan esille nousemisjärjestyksen bussiin.

 

 

On mielestäni itsestäänselvyys, että bussiin noustaan siinä järjestyksessä kuin kukin on saapunut bussipysäkille.

 

 

Syyllistyisin varmaan vihapuheeseen, kun kertoisin esimerkkejä niistä ihmisryhmistä, jotka eivät tässä asiassa noudata bussipysäkkietikettiä!

 

 

Sen kuitenkin totean, että maahanmuuttajat ovat mielestäni tässä asiassa turhan arkoja ja he eivät kehotuksestakaan halua nousta bussiin omalla vuorollaan vaan antavat muiden kiirehtiä edelleen.

 

 

Tämmöistä mielessä tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joukkoliikenteen tappio Tampereella, joukkoliikenteen subventio Tampereella, bussipysäkki, bussipysäkkietiketti,

Kannatettava tonttikauppa!

Sunnuntai 22.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 23.4.2018 ja sen esityslistalla on erään tonttikaupan hyväksyminen.

 

 

Kyseessä on tonttikauppa, jolla Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 3,8 hehtaarin suuruisen tontin Lakalaivan kaupunginosasta, osoitteesta Lempääläntie 31.

 

 

Tontti sijaitsee ohikulkutien varrella ja sen hankkiminen kaupungin omistukseen merkitsee ensiaskeleen ottamista Lakalaivan alueelle suunnitellun eteläisen Tampereen aluekeskuksen toteuttamiselle.

 

 

Tervehdin suurella myötäsukaisuudella tonttikaupan varmistumista, sillä omakotialueemme välittömään läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettava Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus parantaa alueemme palveluita.

 

 

Ymmärrän toki mm. Härmälän ja Koivistonkylän alueen asukkaiden harmistuneisuuden, kun tuleva hyvinvointikeskus ei tule heidän alueelleen.

 

 

Hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020 ja ensimmäiset asukkaat tulevat muuttamaan uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella.

 

 

Tonttikaupan hinta on 3.300.000 euroa eli neliöhinnaksi muodostuu n. 86 euroa/neliömetri!

 

 

Toivottavasti nuija paukkuu kaupunginvaltuuston kokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus, Lempääläntie 31,

Kuntavaalit ovat lähivaalit

Maanantai 27.3.2017 - -Esko Erkkilä-

En varmaan ole ainoa, joka ihmettelee ja kummastelee, kun monet kuntavaaliehdokkaat horisevat turuilla, toreilla ja somessa oman erinomaisuutensa perusteluina asioista, joita ei vähimmässäkään mielessä päätetä kunnan- tai kaupunginvaltuustoissa.

 

 

Taitettu indeksi ja sote-ratkaisuun liittyvät yksityiskohdat ovat suosituimmat aiheet, joita kyseiset ehdokkaat käsittelevät.

 

 

Miellän kuntavaalit lähivaaleiksi ja sen myötä pyrin vaatimattomassa vaalikampanjassani keskittymään asioihin, jotka koskettavat asukkaiden jokapäiväisiä askareita.

 

 

Laadin lyhyen monisteen, jonka sanoman kohdistan sen omakotitaloalueen asukkaille, jossa omakin omakotitaloni sijaitsee.

 

Tässä monisteeni keskeinen sisältö:

 

 

 

*****************************

 

 

 

 1. On huolehdittava, että omakotitalotonttien vuokrat pysyvät kohtuullisina myös nykyisen vuokra-ajan päättymisen jälkeen – nykyiseen vuosivuokraan ei saa tulla nollaa summan perään!

 2. On huolehdittava, että Lempääläntien ja Automiehenkadun risteyksen tienoille suunnitteilla oleva ”Peltolammin hyvinvointikeskus” palvelee Palokallion alueen asukkaita ja että sen rakennustyöt eivät aiheuta lähiluonnollemme ongelmia.

 3. On huolehdittava, että moottoritien itäpuolella Palokallion ja Multisillan kohdalla sijaitsevan Lahdesjärven työpaikka-alueen lähiaikoina alkavat louhinnat ja räjäytystyöt pystytään minimoimaan sellaisiksi, että ne eivät tuhoa kotejamme.

 

Kiitokset Palokallion Omakotiyhdistys ry:lle, jonka vaikuttamistyön tuloksena saimme Lahdesjärven louhintamäärät alle puoleen kaupungin alkuperäisistä suunnitelmista – sain olla mukana vaikuttamassa!

 

 

Esko osaa huolehtia, hän uskaltaa huolehtia ja häneen voi huolehtijana luottaa!

 

 

**************************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit ovat lähivaalit, kuntavaalit 2017, kuntavaalit Tampereella 9.4.2017, taitettu indeksi, Peltolammin hyvinvointikeskus, Lahdesjärven työpaikka-alue, räjäytysvahingot, omakotitalotonttien vuokrankorotukset,

Miksi jotkut huutavat netissä?

Sunnuntai 19.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Minua ärsyttää suunnattomasti, kun jotkut ihmiset huutavat netissä – huutavat keskustelupalstoilla, huutavat facebookissa ja huutavat nettikirjoituksissaan.

 

 

Huutamisella tarkoitan isoilla kirjaimilla kirjoittamista.

 

 

En hyväksy isoilla kirjaimilla kirjoittamista ja jos joku haluaa, että en lue hänen tekstejään, hän pääsee tavoitteeseensa, kun kirjoittaa viestinsä isoilla kirjaimilla.

 

 

Olen jonkun kerran huomauttanut isoilla kirjaimilla kirjoittavaa hänen tavastaan ja olen saanut melkeinpä vihamielisen vastauksen. No, hän on tiensä valinnut ja hänen mielipiteensä ei tavoita minua.

 

 

Isoilla kirjaimilla kirjoittavat ovat pieni vähemmistö, mutta hankala vähemmistö.  Hankala vähemmistö itselleen, sillä siten he varmistavat, että vain harva haluaa lukea isoilla kirjaimilla kirjoitettua tekstiä.

 

 

Asiat eivät huutamalla etene!

 

 

Huutamisen eli isoilla kirjaimilla kirjoittamisen sijaan suosittelen joidenkin tekstinosien tummentamista tai fonttikoon suurentamista.

 

 

Vaikka kuulossani onkin pientä ongelmaa, en hyväksy, että minulle suunnatussa viestinnässä huudetaan eli kirjoitetaan isoilla kirjaimilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Netiketti, netissä huutaminen, netissä huutaminen on vastenmielistä, isoilla kirjaimilla kirjoittaminen on kamalaa, isoilla kirjaimilla kirjoittaminen ei tavoita lukijoita, älä kirjoita isoilla kirjaimilla,

Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

  • vehnää 258 miljoonaa kiloa

  • ruista 91 miljoonaa kiloa

  • ohraa 16 miljoonaa kiloa

  • kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

  • vehnä 70 miljoonaa kiloa

  • ruis 5 miljoonaa kiloa

  • ohra 5 miljoonaa kiloa

  • kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varmuusvarastojen pienentäminen, polttoöljyn varmuusvarastojen pienentäminen, leipäviljan varmuusvarastojen pienentäminen, Huoltovarmuuskeskus, HVK, MMM:n TIKE, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

viljasadot

 

 

Suomessa viljantuotannon volyymin osalta merkittävä paalu on 4 miljardin kilon kokonaisvolyymi.
 
Tietokoneen ruudulta kuvaamani taulukko kertoo, että 4 miljardiin kiloon on päästy vuosina 2000, 2005, 2007, 2008, 2009 sekä myös viime vuonna.

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

  • vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
  • vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
  • vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
  • vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljatase 2013 - 2014, viljasadot 2013, viljasato 2013, rukiin omavaraisuus 2014, rukiin omavaraisuus, Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus, TIKE, TIKE:n satoarviotilasto, satoarviotilastot, pane leipään puolet petäjäistä,

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, rukiinviljely, rukiinviljelyn supistuminen, MMM, MMM:n Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Tike, Fazer, Fazer Mylly, Oululainen, ProRuis ry,

Kahdella kellolla kerkiää

Perjantai 12.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan tuntevat lausahduksen;

 

Kahdella kalenterilla kerkiää

 

Toteamus merkitsee, että merkitessään menojaan kahteen kalenteriin, saa sovittua asioita paljon enemmän kuin merkitsisi menemisensä ainoastaan yhteen kalenteriin.

 

Kahden kalenterin menetelmässä on se heikkous, että tosipaikassa ei ehdikään jokaiseen lupaamaansa paikkaan tai tapahtumaan.

 

 

Koin eilen aamulla hieman samaa, mutta nyt kellon orjana.

 

Meillä on mökillä parikin seinäkelloa ja yleensä ne ovat samassa ajassa.

 

 

kello1

 


Nyt kuitenkin ”aito kiinalaisvalmisteinen” punttikellomme oli konstaillut ja sen käyntiinlähdössä oli ollut ongelmia. Sain kellon edellisiltana käymään, mutta en siirtänyt kelloa oikeaan aikaan ja sen vuoksi punttikellomme kulki 2 tuntia etuajassa.

 

 

Tiesin, että muu perhe ja pienet kesävieraamme saapuvat mökille puolilta päivin ja sen vuoksi olin valmistautunut tekemään pienen marjastusretken ennen porukan saapumista.

 

Nousin ylös punttikellon mukaan klo 8.30 ja aloin valmistumaan marjametsälle.


Ihmettelin hieman, että aurinko paistoi matalalta ja maassa oli vahvasti yökastetta.

 

 

kello2

 

 

Olin melkein lähdössä, kun katsoin toisessa huoneessa tikuttavaa heilurikelloa ja huomasin oikean ajan – olin elänyt kaksi tuntia etuajassa!

 

 

Kahdella kellolla kerkiää – totuus tuli todistettua, sillä ennen eilistä marjastusretkeäni ehdin ”löytämään” tietokoneeni näppäimistöltä mm. tämän jutun ja tekemään paljon muuta!  


********

 

Ennenaikaan meillä maalla ja myös lähes kaikissa naapuritaloissa elettiin tarkoituksellisesti ”kahdella kellolla”, sillä talon kellot saattoivat olla tarkoituksellisesti puolikin tuntia etuajassa.

 

Menettelyä puolusteltiin sillä, että ehtimisille jäi näin menetellen pelivaraa.

 

*******


Monesti esimerkiksi matkoilla tuntuu, että kroonisille myöhästelijöille olisi suorastaan määrättävä kellot, jotka kulkisivat ainakin vartin etuajassa.

En tosin ole lainkaan varma, että pystyisivätkö nämä ongelmanaiheuttajat siitä huolimatta olemaan aiheuttamatta ongelmia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kahdella kalenterilla ehtii, kahdella kalenterilla kerkiää, kahdella kellolla kerkiää, kellot etuajassa, heilurikello, punttikello, krooniset myöhästelijät, myöhästelijät,

Neonikatinoideja sisältävien öljykasvinsiementen peittausaineiden kieltäminen lisää paineita GMO-soijarouheen käytön lisääntymiselle

Keskiviikko 19.6.2013 - -Esko Erkkilä-

EU kieltää joulukuun 1. päivästä alkaen neonikatinoideja sisältävien hyönteistorjunta-aineiden käytön.

 

Päätös merkitsee, että rypsin- ja rapsinsiementen peittauksessa nykyisin käytettävät valmisteet poistuvat markkinoilta.

 

Keskustelin asiasta MMM:n maatalousylitarkastaja Tove Jern´n kanssa ja hän kertoi, että Suomeen on nyt rekisteröity kolme eri valmistetta, joissa tehoaineena on joulukuun alussa kiellettävä aine – kolmesta hyväksytystä valmisteesta vain kahta käytetään Suomessa.

 

Totean yksioikoisesti, että komission tekemä päätös käytännössä lopettaa rypsin- ja rapsinviljelyn Suomesta. Jatkossa keltaisena hohtavat rypsi- ja rapsipellot ovat harvinaisuus.

 

Suomalaiselle kotieläintaloudelle päätös merkitsee, että GMO-soijarouheelle tulee lisää markkinoita.

 

Minulle soijarouheen GMO-pitoisuus ei merkitse mitään, mutta useille kuluttajille sillä tuntuu olevan merkitystä.


**********

 

Olen työurani aikana tehnyt pontevasti työtä kotimaisen öljykasvinviljelyn edistämiseksi ja nyt tuntuu, että tekemäni työ on valumassa hiekkaan.

 

Kymmenkunta vuotta sitten pidimme tavoitteena, että Suomessa saataisiin rypsin ja rapsin yhteinen viljelyala nostettua 100.000 hehtaariin.

 

Tavoitteeseen päästiinkin, sillä kolme vuotta sitten rypsin viljelyala ylti peräti 140.000 hehtaariin.

 

Surkeus on kuitenkin käsillä jo ennen neonikatinoidi-päätöstäkin, sillä nyt rypsiä on Suomessa kasvamassa vaivaiset 36.000 hehtaaria ja rapsia sen lisäksi 16.000 hehtaaria. Öljykasveja on nyt siis viljelyssä vain 52.000 hehtaaria – eipä olisi uskonut, että näin alas vajotaan.

 

Laskin joskus kotieläinten ruokinnassa käytetyn kotimaisen valkuaisen osuuden ja päädyin tasolle 11 %. Luvussa ei ole mukana nurmiviljelyn eikä viljojen valkuaispitoisuutta.

 

Nykymenolla kotimaisen valkuaisen osuus lähentelee nollaa jo ehkä vuoden kuluttua.

 

Jotkut puhuvat härkäpavusta kotimaisen valkuaistuotannon pelastajana.


Haavekuvia sanon minä - härkäpavusta on turha odottaa sellaista kasvia, jolla olisi muuta arvoa kuin tietty imagoarvo. Siksi toisekseen; härkäpavun viljelyala on sekin koko ajan alenemassa!


**********


Neonikatinoidien vaikutuksista mehiläisten kuolemiin ei ole suomalaista tutkimustietoa ja sen vuoksi MTT ja Evira ovatkin aloittaneet yhteistyössä tutkimuksen, jossa tutkitaan neonikatinoidien vaikutusta mehiläisiin suomalaisissa pelto-olosuhteissa.

 

Pelkään, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa, sillä tutkimustyö vaatii aikaa.

 

Komissio on luvannut tarkistaa päätöksensä perustelut kahden vuoden kuluttua. Samassa yhteydessä komissio kuulee myös jäsenmaiden antamat uudet tutkimustulokset.

 

MMM toteaa aivan oikein, että Suomessa öljykasvien viljelytekniikka on erilaista kuin keski-Euroopassa; siellä kylvö tapahtuu usein paineilmalaitteistoilla, jolloin siemenen peittauspölyä saattaa joutua ympäristöön. Suomessa paineilmaa ei öljykasvinsiementen kylvössä käytetä.

 

Surullista, että EU on lopettamassa Suomesta kahden merkittävän kasvin – rypsin ja rapsin – viljelemisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: neonikatinoidit, neonikatinoidien käyttökielto, rypsinviljely, rapsinviljely, valkuaisen omavaraisuus, soijarouhe, GMO-soijarouhe, MMM, TIKE,

Juice Leskisen kirjaston säilyttäminen kokonaisuutena ja sen pitäminen yleisön tavoitettavissa on kulttuuriteko

Maanantai 12.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivan Viola-kotiyhdistys ry:n tarkoituksena on vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantaminen sekä heidän henkisen ja fyysisen kuntonsa ylläpitäminen.

 

Viola-kotiyhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimimalla kahdessa palvelutalokiinteistössä aivan Tampereen keskustassa Tampellan alueella. Molemmat kiinteistöt on suunniteltu liikuntaesteettömiksi.

 

Viola-kodin yhteydessä toimii kerhotila, joka on nimetty...


...Juicen kirjastoksi.

 

Juicen kirjasto sijaitsee osoitteessa Pellavatori 2, mutta sinne ei voi kävellä suoraan kadulta, sillä se ei ole yleisölle avoin.

 

Sain jokin aika sitten vierailla Juicen kirjastossa, sillä sitä vuokrataan ulkopuolisille erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

 

Kirjastotilassa on tilat ehkä viidellekymmenelle vieraalle ja Viola-kodin henkilökunta pystyy hoitamaan tarjoilut sovitusti.

 

Juice Leskinen eli Juhani Juice Leskinen syntyi Juankoskella v. 1950 ja kuoli Tampereella 2006. Hän oli suomalaisten rakastama lauluntekijä, laulaja, sanoittaja, runoilija, kääntäjä ja kolumnisti.

 

Juicelta jäi kuollessaan yli 2.300 teosta sisältävä kotikirjasto.

 

Taiteilijan toive oli, että hänen kirjastonsa pysyisi hänen kuoltuaan yhtenäisenä ja että se päätyisi Viola-kodin yhteyteen. Viola-koti sijaitsee taiteilijan viimeisen kodin lähellä.

 

Juicen_kirjasto

 

Juicen toive toteutui, kun Reino- ja Aino-kenkien valmistaja Reino & Aino Kotikenkä Oy osti perikunnalta koko kirjaston ja lahjoitti sen Viola-kodille. Juice Leskinen oli Reino-kenkien käyttäjä, kuten minäkin, sillä mm. nämä rivit ovat syntyneet Reinot jalassa!

 

Juicen kotikirjaston kirjat ovat nyt Viola-kodin kerhohuoneessa yhtenäisenä kokoelmana.

 

Reino & Aino Kotikenkä Oy:n lahjakirja on päivätty 1.5.2009 ja sen on allekirjoittanut yrityksen hallituksen puheenjohtaja Tuire Erkkilä sekä toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

Mainittakoon, että MSL-Tampere myönsi vuosittain jaettavan kulttuuripalkintonsa Arto Huhtiselle 22.3.2010 siitä, että Reino & Aino Kotikenkä Oy:n toiminnan johdosta Juicen kotikirjasto pysyi yhtenäisenä ja että se on yleisön tavoitettavissa.

 

Juicen_nojatuoli

 

Lasivitriinin edessä on Juicen lempinojatuoli.

 


juicen_patsas

 

Juicen kirjastossa on myös Hannu Riikosen vuonna 1987 tekemä maalatusta kipsistä valmistettu Juicen näköispatsas, jonka nimi on:

”Juice vastaanottaa kansan suosion”.

 

Taitelija on allekirjoittanut patsaan luovutuskirjan 5.11.2009. Luovutuskirjassa todetaan, että patsas on lahjoitettu Arto Huhtiselle ja ”hänen kauttaan edelleen Tampereen Viola-kotiin Juicen kirjastoa vahtimaan”.

 

Juicen omaa tuotantoa kirjastossa ei ole, sillä se jäi muistoksi hänen perillisilleen.

 

Kiitokset Arto Huhtiselle arvokkaan kotikirjaston säilyttämisestä kokonaisuutena ja kiitokset myös Viola-kodin johdolle, joka on antanut paikan Juicen kirjastolle!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Juice Leskinen, Juicen kirjasto, Viola-koti, Reino & Aino Kotikenkä Oy, Arto Huhtinen, MSL-Tampere, MSL-Tampereen kulttuuripalkinto, Hannu Riikonen, Juice vastaanottaa kansan suosion,

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, syysruis, rukiin omavaraisuus, huoltovarmuus, Huoltovarmuuskeskus, MMM:n tike, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, pannaan puolet petäjäistä, Saarijärven Paavo, J.L. Runeberg,