Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Liettua maatalousmaana bussin ikkunasta nähtynä

Sunnuntai 19.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettua hyväksyttiin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 2004 ja voidaan katsoa, että silloin siitä tuli aito länsimainen valtio.

 

 

Neuvostoliiton miehitys alkoi vuonna 1940 ja sen jälkeen vuonna 1941 Saksa miehitti maan aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti uudelleen Liettuan.

 

 

Liettua itsenäistyi ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja se uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 neuvostomiehityksen jälkeen.

 

 

Liettua liittyi Natoon vuonna 2004 ja se otti valuutakseen euron vuonna 2015.

 

 

Tunnen Liettuan huonosti maatalousmaana, mutta taannoisella Kyröläismatkallamme sain ainakin bussin ikkunasta nähdä, että Liettua on voimakas maatalousmaa.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara, jossa bussin ikkunasta havainnoin Liettuaa maatalousmaana:

 

 

 

IMG_1792.JPG

 

 

 

 

 IMG_1794.JPG

 

IMG_1796.JPG

 

 

 

IMG_1799.JPG

 

 

 

IMG_1801.JPG

 

 

 

IMG_1803.JPG

 

 

 

IMG_1808.JPG

 

 

 

IMG_1813.JPG

 

 

 

IMG_1815.JPG

 

 

 

IMG_1874.JPG

 

 

 

IMG_1879.JPG

Hylätty kolhoosi ja niin tyypillinen vesitorni neuvostokolhoosilla!

 

 

 

IMG_1881.JPG

Haikaranpesä!

 

 

 

IMG_1912.JPG

 

 

 

IMG_2282.JPG

Ja taas haikaranpesä - nyt ollaan myös kotona!

 

 

 

IMG_2287.JPG

 

 

 

IMG_2317.JPG

 

 

 

IMG_2318.JPG

 

 

 

 

Toivottelen Liettuan tervetulleeksi Euroopan Unioniin myös maatalousbisneksen osalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liettua, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Liettua maatalousmaana, Liettuan liittyminen Euroopan Unioniin, Littuan liittyminen Natoon, Liettuan liittyminen euroon,

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

IMG_0896.JPG

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

IMG_0624.JPG

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron vapautuminen, Viron liittyminen Natoon, Viron hyväksyminen euroon, Viron laivanrakennusteollisuus, Soela, Ormsöön, Kihnu Virveen, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017, Baltic Workboats AS, Kuressaari,

Sauli Niinistö ottaa etäisyyttä Kokoomuksen Nato-kiivailuihin valitsijayhdistykseen tukeutumalla?

Tiistai 4.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Veikkaan, että media on rakentamassa tammikuun 2018 presidentinvaaleista Nato-vaaleja.

 

 

Joku voi sanoa, että se on median tehtäväkin.

 

 

Media pyrkii luomaan olosuhteita vastakkainasettelulle ja Nato-kysymys on varmaan sellainen – vastakkainasettelu myy ja aikaansaa paljon klikkauksia!

 

 

Viisaat presidenttiehdokkaat välttävät kiivailuita Naton puolesta tai sitä vastaan.

 

 

Kuusi vuotta eli seuraavan presidentin toimikausi on pitkä aika ja nyt ei ole aika naulita Nato-kantoja koko kaudeksi - ei Natoon liittymisen puolesta tai siihen liittymistä vastaan!

 

 

Korkea esimieheni tapasi sanoa, että edetään asioissa maaston mukaan ja niin pitää myös Suomen edetä Nato-kysymyksessä.

 

 

**************

 

 

Nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö haluaa lähteä hakemaan jatkokautta valitsijayhdistyksen kautta.

 

 

Päätöksessä on nähtävissä ainakin se, että näin menetellessään Niinistö hakee etäisyyttä niihin Kokoomuksen höyrypäihin, jotka muitta mutkitta ja enempää ajattelematta sitoisivat Suomen hetimmiten Natoon.

 

 

****************

 

 

Luulen aikanaan osaavani arvioida Natoon liittymisen ja Naton ulkopuolelle jäämisen plussat ja miinukset, mutta siihen tilanteeseen en toivo Suomessa jouduttavan, että Natoon liittymisestä järjestettäisiin kansanäänestys.

 

 

Nato-kansanäänestystä vaativat ovat pahimman luokan hännystelijöitä, jotka luulevat kansanäänestystä vaatimalla siloittelevan omaa poliittista polkuaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Presidentivaalit 2018, Sauli Niinistö, Kokoomuksen Nato-myönteisyys, Nato-kansanäänestys,

Euroopan uudet jännitteet

Keskiviikko 6.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokouksessa 10.6.2016 samanaikaisesti puoluekokousosanottajien valtakirjojen tarkastuksen kanssa oli mielenkiintoinen keskustelupaneeli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

 

 

On luonnollista, että osallistuin aktiivisena seuraajana, kuvaajana ja muistiinpanojen tekijänä keskustelupaneeliin.

 

 

 

ulko1.jpg

 

 

Keskustelutilaisuuden juontajana toimi kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan silloinen puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

 

 

 

ulko2.jpg

 

 

Keskustelun laatu oli taattu, sillä keskusteluun osallistuivat Keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Matti Vanhanen, Euroopan parlamentin jäsen ja varapuhemies Anneli Jäätteenmäki sekä suurlähettiläs Rene Nyberg.

 

 

 

Matti Vanhanen ja Anneli Jäätteenmäki ovat kaikille tuttuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan taitajia, mutta suurlähettiläs Rene Nyberg tarvinnee pienen esittelyn.

 

 

 

ulko3.jpg

 

 

Rene Nyberg nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan vuonna 2000 ja vuonna 2004 hän siirtyi suurlähettilääksi Berliiniin.

 

 

Vuonna 2008 Nyberg aloitti konsulttiyritys East Office´n toimitusjohtajana – eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2013.

 

 

 

ulko4.jpg

 

 

Suurlähettiläs Nyberg on yksi neljän henkilön työryhmästä, jolta Suomen Ulkoasiainministeriö tilasi arvion Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomen valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä – selonteko valmistui huhtikuussa 2016.

 

 

Suurlähettiläs Nybergin lisäksi työryhmään kuuluivat Mats Bergquist, Francois Heisbourg sekä Teija Tiilikainen.

 

 

Sain tuon selonteon kansanedustaja Pertti Hakaselta ja olen tutustunut siihen.

 

 

****************

 

 

Muutamia kirjauksia Vanhasen, Jäätteenmäen ja Nyberg´n käymästä keskustelusta:

 

 

 

ulko5.jpg

 

 

Rene Nyberg:

 

”Kumpikaan (EU ja Nato) ei voi tehdä päätöksiä, etteivätkö ne vaikuttaisi toiseenkin.”

 

 

 

ulko6.jpg

 

 

Anneli Jäätteenmäki:

 

”Kyllä jännitys näkyy Euroopan parlamentissa. Nyt keskusteluja hallitsee muuttoliikkeen hallinta EU:n ulkopolitiikassa, EU:n sisäpolitiikassa ja EU-maiden sisäpolitiikassa.”

 

”Nykyinen muuttoaalto Afrikasta on vain pientä alkusoittoa – Afrikkaan pitää saada kehitystä, sillä muuten muuttoaalto kiihtyy.”

 

 

 

ulko7.jpg

 

 

Matti Vanhanen:

 

”EU tarvitsee strategian, jossa yhteispelissä ovat mukana EU, Yhdysvallat ja Kiina.”

”Afrikasta voi tulla väkeä 100 miljoonaa, mutta voi tulla 200 miljoonaa”

 

 

 

Vakavia ja isoja asioita!

 

 

 

************************

 

 

 

Tuon keskustelutilaisuuden jälkeen seuraavana päivänä valitsimme Matti Vanhasen Keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin ja jo tässä referoimani keskustelun perusteella olin vakuuttunut, että olemme tekemässä oikean valinnan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan uudet jännitteet, muuttoaalto Afrikasta, Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki, Rene Nyberg, arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, Teija Tiilikainen, Mats Bergquist, Francois Heisbourg,

Kansanäänestyksen vaatiminen Nato-jäsenyydestä on vastuunpakoilua!

Tiistai 28.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Monet johtavat suomalaispoliitikot vaativat kansanäänestystä mm. Nato-jäsenyyden päättämisestä.

 

 

En kannata kansanäänestyksiä monimutkaisista asioista ja näen, että Nato-kysymys on sellainen.

 

 

Toivon, että maailmanlaajuiset kokemukset Britannian kansanäänestyksestä suitsevat nyt myös suomalaisia vaatimasta kansanäänestystä Natoon liittymisestä.

 

 

Kansanäänestyksen vaatinen on politiikoilta vastuunpakoilua – ei uskalleta ottaa vastuuta.

 

 

Kannatan edustuksellista demokratiaa ja se merkitsee minulle, että vaaleissa valitut edustajat ovat saaneet kansalta täyden valtakirjan – en halua pilkkoa valtakirjaa siten, että tuosta saat päättää, mutta tuossa asiassa haluan pitää valtakirjan itselläni.

 

 

Ymmärrä poliitikkojen mielistelynhalun vaalikampanjan aikana, mutta en sitä hyväksy.

 

 

Vaalikampanjan aikana monet ehdokkaat lupaavat kansanäänestyksen esim. juuri Nato-kysymyksestä, kun luulevat siten saavansa lisää ääniä.  Ei se näin mene!

 

 

Lähes kaikki ovat yksimielisiä, että Suomen on hyvä pitää Nato-ovea raollaan.

 

 

Luotan Tasavallan Presidenttiin, hallitukseen ja eduskuntaan siten, että en tarvitse kansanäänestystä, jos he päättävät liittymisestä Natoon.

 

 

Toivon myös, että Tasavallan Presidentti, hallitus sekä eduskunta luottavat itseensä tässä asiassa eivätkä lähde piiloutumaan kansan taakse!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansanäänestys, Nato-kansanäänestys?, kansanäänestys Natoon liittymisestä,

Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori tuli valloitettua!

Tiistai 16.2.2016 - -Esko Erkkilä-

pico1.jpg

 

 

Madeiralla kannattaa osallistua matkanjärjestäjien Saarikierrokseen, sillä sen aikana pääsee tutustumaan mm. Madeiran kolmanneksi korkeimpaan vuoreen Pico de Arieiroon, jonka korkein kohta on 1.818 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

 

pico2.jpg

 

 

Matka Pico de Arieiroon on jo kokemus sinänsä, sillä mutkaiset tiet antavat jännitystä perillepääsystä.

 

 

 

 

pico3.jpg

 

 

 

 

pico4.jpg

 

 

 

 

pico5.jpg

 

 

 

 

pico6.jpg

 

 

Lähellä vuorenhuippua on nähtävissä Naton ilmavalvontatutka…

 

 

 

 

pico7.jpg

 

 

…ja sen luokse päästyämme olemmekin jo perillä vuorenhuipulla.

 

 

 

 

pico8.jpg

 

 

pico9.jpg

 

 

 

 

pico10.jpg

 

 

 

 

pico11.jpg

 

 

 

 

pico12.jpg

 

 

Paul da Serran tuulivoimalat viereisellä vuorella.

 

 

 

 

pico10.jpg

 

 

 

 

 

pico14.jpg

 

 

Pitihän siellä minunkin päästä kuvaan!

 

 

 

 

pico16.jpg

 

 

Luonnonsuojelijat tai ovatko ”luonnonsuojelijoita” toivat vuorenhuipulle kasveja, joita he istuttavat vuorille – kasvintaimet lasketaan köysiradalla ämpäreissä alempana oleville vuorille ja istutetaan sinne.

 

 

 

 

pico17.jpg

 

 

Tutka-asema…

 

 

 

 

pico18.jpg

 

 

…taustallani.

 

 

 

 

pico19.jpg

 

 

Lähdimme jatkamaan matkaa ja huomaattehan, että olimme pilvien yläpuolella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pico do Arieiro, Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori, Madeiran Saaristokierros, Naton tutka-asema Pico do Arieirolla, Madeira2016,

Miksi pääministeri haastaa kaikkien kanssa riitaa?

Sunnuntai 21.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on totuttu, että pääministeri on Tasavallan presidentin kanssa puoluepoliittisten kähmintöjen yläpuolella ja että molemmat ajattelevat toimissaan Suomen parasta.

 

 

Alexander Stubb on romuttanut vanhan menettelyn ja haastaa jatkuvasti riitaa Tasavallan Presidentin, oman puolueensa valtaenemmistön ja muiden puolueiden kanssa.

 

 

Jokainen Stubb´n julkinen esiintyminen on riidanhaastamista.

 

 

Ulkopolitiikassa olemme oppineet, että se jos mikä pitää jättää riitelyn ulkopuolelle, mutta Stubb koheltaa silläkin alueella kuin keväällä ensimmäisen kerran laitumelle päässyt sonnimullikka.

 

 

On huolestuttavaa, että neljä minunkin arvostamaani kokoomuksen konkaripoliitikkoa erehtyi kuluneella viikolla tietyllä tavalla yhtymään siihen sonnimullikoiden joukkoon, jonka kärjessä Stubb heiluu.

 

 

Tunnustan, että olen pitänyt Suomen Natoon liittymistä varsin mahdollisena vaihtoehtona joskus lähitulevaisuudessa, mutta kokoomuslaisten sonnimullikoiden joukkion toiminta on merkinnyt tällä viikolla sitä, että joudun tarkistamaan mielipiteitäni.

 

 

Toivon, että Stubb pitää suunsa kiinni nyt ainakin Joulurauhan ajan.

 

 

Joulurauhan jälkeen meillä on kriittistä aikaa lähes neljä kuukautta ja jos tuota miestä ei sinä aikana pystytä pitämään hiljaisena, on maallamme vaara joutua suuriin vaikeuksiin.

 

 

On mielenkiintoista nähdä, että pitääkö Tampereen kokoomuslaisten kantti pyytää    Stubb´a esiintymään ennen eduskuntavaaleja Tampereelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stubb haastaa riiitaa, Miksi Stubb haastaa riitaa?, Alexander Stubb, Suomen liittyminen Natoon,

Virolaiset ovat ylpeitä, että maa kuuluu Natoon

Sunnuntai 14.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin Tallinnassa elokuun kahtena viimeisenä päivänä ja koin siellä paljon mielenkiintoista.

 

Ensimmäisenä päivänä eli lauantaina en osallistunut matkaan Ylemisten kauppakeskukseen ja toisena päivänä jäin pois Rocca al Mareen suuntautuneelta ostosmatkalta. Molemmat ratkaisuni olivat oikeita.

 

Liikuin varhain sunnuntai-aamuna Toompean mäellä ja tulin sieltä alas Viron Miehitysmuseon sekä kontra-amiraali Johan Pitkan patsaan kautta takaisin hotellille.

 

Matkalla tuli vastaan yksittäin ja muutaman miehen ryhmissä varttuneessa 65 – 75 vuoden iässä olevia veteraaneja, joilla oli päässään sininen ”verikauha”.

 

Lakki tosiaan muistutti Suomen Puolustusvoimien käytössä olevaa lakkia – verikauhaa – mutta siinä oli kokardina minulle kaukaa katsottuna outo merkki.

 

Tervehdin kahden veteraanin ”partiota” ja kysyin suomeksi, että mikä lakki tuo on?

 

Veteraaneista toinen otti lakkinsa pois päästään ja näytti ylpeänä siinä olevaa kokardia – Naton tunnusmerkkihän se oli!

 

”Se on Nato”, totesi veteraani ylpeänä minulle!

 

Harmittelen, että en pyytänyt lupaa saada valokuvata ”Nato-veteraaneja”!

 

 

***********

 

 

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman vierailu Virossa keskiviikkona 3.9.2014 lisäsi varmasti näidenkin veteraanien ylpeydentunnetta siitä, että Viro kuuluu Natoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viro kuuluu Natoon, Virolaiset ylpeitä että maa kuuluu Natoon, Barack Obaman vierailu Virossa, verikauha, Nato-merkki, Nato-logo, Toompean mäki, NATO, OTAN,

Totalitarismin Moolok -muistomerkki

Torstai 11.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen 7.7.2014 tapahtuneesta käynnistämme Levassovan muistohautausmaalla Pietarin lähellä.

 

 

************

 

 

Lainaan Levassovan muistohautausmaan esittelytekstin laatinutta A.Ja. Razumová kun hän nimeää Levassovan tyyppisiksi paikoiksi mm. seuraavat:

 

  • Moskovassa Butovo ja Kommunarka
  • Kiovassa Bykovnja
  • Solenskissa Katyn
  • Tverissä Mednoje
  • Voronezissa Dubovka
  • Rostsa Orenburgin lähellä Zauralnaja
  • Jar Tomskin alueella Kolpasevskij
  • Karjalassa Krasnyj Bor sekä Sandarmoh

 

 

 Olen noista paikoista käynyt Sandarmoh´ssa Petroskoin lähellä Karhumäellä.

 

 

*************

 

 

 

 

tota1

 

 

Levassovan muistohautausmaan porttia vastapäätä sijaitsee ”Totalitarismin Moolok”  -niminen muistomerkki.

 

Muistomerkki on Pietarin kaupungin pystyttämä ja sen paljasti Pietarin ensimmäinen demokraattisesti valittu kuvernööri Anatoli Sobtsak toukokuun 15. päivänä 1996.

 

 

 

 

tota2

 

 

Totalitarismin Moolok –muistomerkin tulkinnan jätän lukijan tehtäväksi, mutta sen sijainti Stalinin uhrien muistohautausmaan portilla osoittaa mielestäni, että virallinen Venäjä tuomitsi Stalinin hirmuteot ainakin vuonna 1996.

Toivottavasti hirmutekojen tuomitseminen on voimassa tänäänkin.

 

Mainittakoon, että Vladimir Putin toimi Pietarin apulaispormestarina, kun Anatoli Sobtsak oli kaupungin pormestarina.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Totalitarismin Moolok, Moolok Levassovan muistohautuasmaan portilla, Levassovan muistohautausmaa, Anatoli Sobtsak, Pietarin pormestari Anatoli Sobtsak,

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

vii1

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

vii2

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

vii3

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

vii4

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrö, Viljakkala, Suomenlahti2014, Tali-Ihantala, Viipuri, Viipurinlinna, Pietari, Neva, Nevajoki, Narvajoki, EU:n raja, Schengen-raja, Nato-raja, Schengen, Nato, Ihantalan kirkko, Ihantala,

Kaksisataakuusikymmentäseitsemän porrasta huipulle!

Perjantai 13.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki jäsenmatkan Viipuriin 9. – 11.6.2014.

 

Matkamme eräs kohteista oli tutustuminen Viipurin linnaan.

 

Käyntimme kohokohta oli, kun pääsimme kiipeämään linnan torniin.

 

Olen edellisen kerran kavunnut Viipurin linnan torniin vuonna 1982, joten edellisestä käynnistäni ehti kulua aikaa 32 vuotta.

Olikohan vuonna 1982 niin, että kamerat kerättiin pois torniin kiipeäviltä?

 

 

************

 

 

 

torni1

 

 

 

Tällä kerralla en keskittynyt kuvaamaan Viipurin linnaa ulkoapäin, sillä…

 

 

 

 

torni2

 

 

…tiesin, että pääsemme kiipeämään linnantorniin.

 

 

 

**********

 

 

 

torni3

 

 

Tornin sisäpuolella kiertää kaikkiaan 267 askelmaa…

 

 

 

 

torni4

 

 

…ja tornin laitoja kiertävien rappusten keskelle jää erilaisia puisia tukirakennelmia.

 

 

 

 

Huipulta avautuvat hienot näköalat ja niistä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

torni5

 

 

 

 

torni6

 

 

 

 

torni7

 

 

 

 

torni8

 

 

 

 

torni9

 

 

 

 

torni10

 

 

 

 

torni11

 

 

 

 

torni12

 

 

 

 

torni13

 

 

 

 

***********

 

 

Vielä pari yksityiskohtaa, jotka kuvasin kauko-objektiivilla tornista:

 

 

 

torni14

 

Hotelli Druzhba hieman poikkeavasta kulmasta kuvattuna…

 

 

 

torni15

 

 

…ja harvemmin myöskään Tervaniemellä sijaitsevaa Pietari Suuren patsasta kuvataan täältä!

 

 

Toivon, että Viipurin linnan linnatorni pidetään yleisölle avoinna vast´edeskin, sillä sieltä avautuvat näkymät ovat näkemisen arvoiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin linna, Viipurin linnan linnatorni, Druzhba, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Viipurissa, Tervaniemi, Pietari Suuren patsas Viipurin Tervaniemellä, viipuri2014,

Keskustan Vappu-tilaisuudessa Hämeenpuistossa Tampereella oli vahva usko parempaan tulevaisuuteen

Perjantai 2.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin työmarkkinatoimikunta järjesti eilen Tampereella Hämeenpuistossa ”Keskustahenkisen Vihreän Vapun”.

 

Sain osallistua tilaisuuteen ”kahta kättä heittäen”, mutta tilaisuuden juontaja Pilvi Kärkelä pyysi pariinkin kertaan minua tarttumaan juontomielessä mikrofoniin.

 

Kuulimme tilaisuudessa vahvaa asiaa ja asialle oli leimaa-antavaa, että se oli kaikista Suomen nykyongelmista huolimatta vahvasti tulevaisuuteen uskovaa.

 

Keskusta on vahvassa myötätuulessa ja kaikki uskovat, että nyt kolme vuotta kestänyt vaikea aika on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen menneen talven lumia.

 

 

vappu1

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Johannes Jonov avasi Vapputilaisuuden ja toivotti Kirjastotalo Metson eteen saapuneen yleisön tervetulleeksi paikalle.
 
Tapaamme kutsua Johannesta ”sadan maratonin mieheksi”, sillä niin monta maratonia 86-vuotias Johannes on ehtinyt taittaa.

 

 

 

vappu2

 

 

Eurovaaliehdokas Jouni Ovaska toi tilaisuuteen tervehdyksen vaalikentiltä ja toivoi, että kansalaiset lähtisivät runsain joukoin vaaliuurnille europarlamenttivaaleissa.
 
Pidän Jounin siitä keskeisestä sanomasta, jossa hän muistuttaa, että ainoastaan taloudellisesti terve EU pystyy takaamaan kansalaisille hyvät elinolosuhteet.

 

 

 

vappu3

 

Tamperelainen Kalle Kiili on valittu Keskustan Pirkanmaan piirin erääksi kansanedustajaehdokkaaksi ensi vuonna järjestettävissä eduskuntavaaleissa.
 
Työnantajansa luottamushenkilönä Kalle edustaa keskustalaista ammattiyhdistyssiipeä ja sen myötä hänen sanoillaan on paljon painoarvoa.

 

 

 

vappu4

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli jälleen kerran paneutunut oikein kunnolla sanottavaansa ja sen vuoksi hänen viestiään olikin mukava kuunnella.
 
Toivon, että minulla on jonain päivänä mahdollisuus kertoa laajemmin ”Pirkanmaan senaattorin” sanomisista, mutta nyt otan esille sen, kun Alatalo muistutti Pirkanmaan olevan vahva metsä- ja turvemaakunta.
Maamme metsätuotteet ja turvevarannot merkitsevät, että Kataisen-Urpilaisen-Ville Niinistön hiilenmusta energiapolitiikka eivät ole tarpeellisia Suomessa ja eivät myöskään Pirkanmaalla!

 

 

vappu5

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän jäsen Timo Vuohensilta painotti omassa puheenvuorossaan, että pienyritysten omistajat ja niiden työntekijät ovat kavereita keskenään.
 
Arvostan Vuohensillan mielipiteitä, sillä ne asettavat nykyisten Vapputilaisuuksien asiasisällön oikeisiin raameihin.

 

 

vappu6

 

Tartuin mikrofoniin ja haastoin Kalle Kiilin sekä Timo Vuohensillan depattiin työntekijän ja työnantajan näkemyksistä.
 
Ei varmaan ollut kenellekään yllätys, että pienyrittäjä Vuohensilta ja ammattiyhdistysaktiivi Kiili löysivät kaikista työelämän kysymyksiä heti yhteisen sävelen!

 

 

 

vappu7

 

Oli iloinen yllätys, että lihakarjatilan emäntä, luokanopettaja ja Keskustan eduskuntavaaliehdokas Minna Sarvijärvi Kurusta saapui paikalle ja kertoi mukavaan tyyliinsä seikoista, joita hän pitää tärkeinä.
 
Minna Sarvijärvi on Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja ja se tuo hänen sanomisilleen lisää painoarvoa.
 
Tulemme lähikuukausina kuulemaan Minna Sarvijärvestä enemmänkin!

 

 

vappu8

 

Tilaisuuden juontajana toiminut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokas Pilvi Kärkelä pääsi viimeisenä esittämään ajatuksiaan paremman Suomen rakentamiseksi.
 
On mainio asia, että Pilvi Kärkelä lähti tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäeltä, sillä yrittäjänä ja monipuolisen kokemuksen muutenkin omaavana hänellä on paljon annettavaa.

 

 

Keskustan Vapputilaisuudessa muistutettiin useamminkin kerran, että puheenjohtaja Juha Sipilä osallistuu Tampereen Tammelantorilla lauantaina toukokuun 3. päivänä järjestettävään kaikille avoimeen yleisötilaisuuteen.

 

Sipilä saapuu Tammelantorille klo 11.00, mutta aloitamme tilaisuuden jo tuntia aikaisemmin.

 

Olen ”otettu”, että Tammelantorin tilaisuuden käytännön järjestelyt ovat allekirjoittaneen vastuulla.

 

Tervetuloa Tammelantorille 3.5.2014 jo klo 10.00!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan Pirkanmaan piirin työmarkkinatoimikunta, Keskustan Pirkanmaan piiri, Johannes Jonov, Jouni Ovaska, Kalle Kiili, Mikko Alatalo, Timo Vuohensilta, Minna Sarvijärvi, Pilvi Kärkelä, Pirkanmaan Keskustanaiset, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö,

Suomen turvallisuuspolitiikasta on voitava keskustella!

Keskiviikko 30.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys on päättymässä 20.5.2015 ja varsinainen vaalipäivä on toukokuun 25. päivänä.

 

Eurovaalit eivät ole ehkä paras innoittaja, jotta voitaisiin syvällisesti keskustella Suomen turvallisuuspolitiikasta.

 

Keskustan eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen toki yritti avata keskustelua Suomen Nato-jäsenyyden tiimoilta, mutta asia on ainakin vielä nyt sivuutettu vaikenemalla.

 

Näen, että Suomen turvallisuuspolitiikka ja sen myötä Nato-keskustelu pitää avata heti eurovaalien jälkeen ja toivon, että se on tärkeä osa-alue, kun käydään eduskuntavaaleihin 2015.

 

Ukrainan tilanne merkitsee, että siirtoja Suomen ja Naton välisissä suhteissa ei tapahdu kriisin ollessa päällä, mutta se ei saa tukahduttaa kaikkien ajatuksissa olevaa kysymystä.

 

Asettaudun välimaastoon Nato-intoilijoiden ja Nato-keskustelujen kieltäjien väliin.

 

Odotan päättäjien asemassa olevilta kannanottoja Suomen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

 

Joudun samaan hengenvetoon toteamaan, että ulkopoliittiseen ajatteluun pystyvien päättäjien määrä on perin rajallinen.

 

Asemansa vuoksi pystyvien päättäjien joukkoon kuuluu luonnollisesti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, mutta hänen lisäkseen joukko on kovin harvalukuinen.

 

Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen lienevät Niinistön ohella ainoat, jotka omaavat kompetenssia linjata Suomen etuja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

 

Tuomiojalla lienee päivitetyt tiedot, mutta ovatko Väyrysen tiedot ajantasaiset?

 

On selvää, että nykyhallituksesta Tuomiojan lisäksi ei kenelläkään muulla ole taustaa linjata Suomen turvallisuuskysymyksiä.

 

Maan turvallisuuspolitiikka ja sen harjoittaminen pitäisi olla pitkäjänteistä toimintaa ja sen vuoksi on suuri ongelma, että hallituksen keskeisten ministereiden ”maanpakolaisuuden” vuoksi hallitus on toimintakyvytön eduskuntavaaleihin saakka.

 

Hallituksen toimintakyvyttömyys merkitsee, että kansalaiset tukeutuvat maan turvallisuuspolitiikan hoitamisessa nyt Tasavallan Presidentin linjauksiin!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Nato-keskustelu, Nato-keskustelu Suomessa, Sauli Niinistö, Mikael Pentikäinen, Erkki Tuomioja, Paavo Väyrynen,

Kaksi prosenttia BKT:sta!

Perjantai 21.3.2014 - -Esko Erkkilä-

On hyvä, että Nato-keskustelu on ”oraalla”.

 

Hetki todelliselle Nato-keskustelulle ei Ukrainan tilanteen vuoksi ole kuitenkaan nyt otollisimmillaan, mutta ehkä juuri Ukrainan tilanteen vuoksi sitä nyt pitäisikin käydä!

 

”Nato-raameihin” kuuluu, että järjestöön kuuluva maa sijoittaa puolustukseen 2 % bruttokansantuotteesta.

 

On kuitenkin tiedostettava, että ainoastaan neljä nykyistä Nato-maata täyttää tuon kahden prosentin vaatimuksen.

 

Saattaa olla joillekin yllätys, että nuo maat ovat

 

  • Yhdysvallat
  • Kreikka
  • Turkki
  • Viro

 

Natoon kuuluu 28 maata, joten ”2 % BKT:sta” –vaatimuksen täyttää ainoastaan 4/28!

 

Myös se on hyvä tiedostaa, että Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

Ei tänään tämän enempää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 2 % BKT:sta, Nato-maat, NATO, OTAN, Ukrainan tilanne, Nato-keskustelu, Nato-keskustelu Suomessa, Nato ja Yhdysvallat, Nato ja Kreikka, Nato ja Turkki, Nato ja Viro,

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

  • taktiset merkit
  • ilmavoimien kieli on englanti
  • tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan
  • laivaston käskymerkit
  • polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu
  • radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

ruokalanato

 

 

Jutun lopuksi vielä kuva kassakuitista, jonka sain maksettuani vaimolleni ja itselleni maukkaan lounaan Naton päämajassa henkilökunnan ruokalassa.
 
Ei paha hinta – 19,30 euroa kahden hengen lounaasta ja mukana hinnassa kaksi pientä putelia (3,33 € per puteli) erinomaista punaviiniä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, kommodori Tapio Maijala, kenraalimajuri Markku Nikkilä, Puolustusvoimain komentajan edustaja Natossa ja Euroopan Unionissa, Nato-yhteensopivuus, Bryssel 2014, Huoltovarmuuskeskus,

Mitä merkitsee artikla 5?

Maanantai 10.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Päätin eilisen Brysselin matkaamme selostaneen juttuni toteamalla Naton 5. artiklan, mutta sen avaaminen jäi tarkoituksella tekemättä.

 

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

 

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.

 

 

En lähde kommentoimaan viidettä artiklaa sen kummemmin kuin toteamalla, että UM:n sananselityksen mukaan se saattaisi merkitä uhkaan joutuneen maan auttamisessa ehkä myös varsin mietoja toimenpiteitä!

 

Olenkohan käsittänyt oikein?

 

 

***************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi, että Awacs-tutkakoneet Nato-maat ovat hankkineet yhdessä.

 

 

***************

 

 

 

Suomen erityisedustusto Natossa –yksikön päällikkö suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg luetteli meille Naton ydintehtävät näin:

 

  • jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
  • globaali kriisinhallintatoimija
  • kansainvälisen vakauden edistäjä kumppanuus-järjestelmän avulla

 

 

Globaaleja haasteita ja uhkia suurlähettilään mukaan ovat;

 

  • paikalliset konfliktit
  • kyber-uhat
  • energiaan ja turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat
  • merirosvous
  • ihmisten salakuljetus
  • biologiset ja kemialliset aseet

 

**********

 

 

Naton rahoituskuvioista suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi järjestön tavoitteena olevan, että maa käyttää puolustusmenoihin 2 % bruttokansantuotteesta – nyt Nato-maista tähän yltää neljä maata ja 24 maata ei yllä tavoitteeseen.

 

Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

**************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg muistutti, että Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy ns. Nato-optio.

 

Etsin eduskunnalle 22.6.2011 annetun valtioneuvoston tiedonannon ja siellä todetaan sivulla 22 näin:

 

 

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Suurlähettiläs tiesi, että mitä hän meille puhui!

 

 

********

 

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg selvitteli meille esityksensä lopuksi Naton ja EU:n eroja – kas näin:

 

  • Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ei ole käynyt Pekingissä
  • Vladimir Putin ei edellispäivänä Brysselissä käydessään vieraillut Natossa, mutta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi piipahtamassa Natossa
  • Naton ja Venäjän vuoropuhelu on Suomen kannalta OK

 

Toisiko Suomen liittyminen Natoon kriisin?

 

Suurlähettiläs Rantala-Engbeg vastasi itse esittämäänsä kysymykseen, että Baltian maiden liittyminen Natoon aiheutti tiettyä keskustelua!

 

Kiitän suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg´ä mielenkiintoisesta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, Suomi ja Nato, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, 5.artikla, Naton 5. artikla, Nato-optio, Kataisen hallitusohjelman Nato-optio, Awacs, Awacs-tutkakoneet, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa Brysselissä

Sunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.

 

Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.

 

Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.

 

 

natokuva1

 

 

Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.

 

 

Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.

 

 

Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…

 

 

natokuva2

 

 

..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.

 

 

Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:

 

  • Suomen erityisedustuston henkilövahvuus on n. 20 henkilöä

 

  • edustustossa ovat edustettuina ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat

 

  • edustusto seuraa paikan päällä ajankohtaisia keskusteluja sekä raportoi niistä presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

  • Naton kumppanuus merkitsee, että vain osa Naton asioista on avoinna Suomelle

 

  • luottamukselliset suhteet esim. Naton sihteeristöön ovat tärkeät

 

  • Suomen oman puolustuspolitiikan tekeminen tunnetuksi on tärkeä työsarka

 

  • edustuston tehtävänä on jakaa tietoa Suomen ja Naton välisestä yhteistyöstä

 

 

**************

 

  • Natossa on nyt 28 jäsenmaata ja niistä 22 maata on jäsenenä EU:ssa

 

  • 94 % EU-kansalaisista asuu Nato-maissa

 

  • Nato on nyt erilainen kuin vuonna 1949, jolloin se perustettiin

 

  • Word Trade Center´n kaksoistornien tuhoutuminen syyskuun 11. päivänä 2001 toi Naton tehtäviin uuden osatekijän, terrorismin torjunnan

 

  • Nato on nyt muodostunut turvallisuuspoliittiseksi ja kansainvälistä kriisinhallintaa harjoittavaksi hallitusten väliseksi järjestöksi

 

  • Naton päätöksenteossa konsensus on keskeinen seikka

 

  • Natossa siviilit päättävät

 

 

 

*************

 

 

  • Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

 

************

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-kumppanuus, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, Naton päämaja, Bryssel 2014, HVK, Huoltovarmuuskeskus, Ulkoasiaianministeriö, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Word Trade Center - Naton rooli, Naton 5. artikla,

Taustatieto Natosta on erityisen tarpeellista juuri nyt!

Tiistai 4.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen vierailustani Naton päämajassa.

 

Ukrainan tilanne kiristyy ja sen vuoksi kaikkinainen lisätietous Natosta on nyt tarpeellista.

 

Yritän muodostaa itselleni kuvaa Natosta ja kirjaan ainakin osan havainnoistani tähän blogikirjoitukseeni.

 

 

*************

 

 

 

Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa.

 

Pohjois-Atlantin Liitosta käytetään yleisesti lyhennettä NATO, mutta sen rinnalla näkee melkein kaikissa yhteyksissä lyhenteen OTAN.

 

 

NATO on lyhenne liiton englanninkielisestä nimestä

 

North Atlantic Treaty Organization

 

…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…

 

...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.

 

Käytän jatkossa tässä jutussa termiä NATO.

 

 

**********

 

Suomen Ulkoasiainministeriö toteaa, että Pohjois-Atlantin Liitto (Nato) on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö.

 

*********

 

Natossa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata ja se on perustamisensa jälkeen laajentunut monta kertaa.

 

Nykyiset jäsenmaat ovat liittyneet järjestöön seuraavasti :

 

 

Perustajajäsenmaat (1949)

 

  • Alankomaat
  • Belgia
  • Islanti
  • Italia
  • Kanada
  • Luxemburg
  • Norja
  • Portugali
  • Ranska
  • Tanska
  • Iso-Britannia
  • Yhdysvallat

 

 

Ensimmäinen laajentuminen (1952)

 

  • Kreikka
  • Turkki

 

 

Toinen laajentuminen (1955)

 

  • Saksa

 

 

Kolmas laajentuminen (1982)

 

  • Espanja

 

 

Neljäs laajentuminen (1999)

 

  • Puola
  • Tsekki
  • Unkari

 

 

Viides laajentuminen (2004)

 

  • Bulgaria
  • Latvia
  • Liettua
  • Romania
  • Slovakia
  • Slovenia
  • Viro

 

 

Kuudes laajentuminen (2009)

 

  • Albania
  • Kroatia

 

 

 

Jäsenmaiden ohella Natolla on rauhankumppanuusmaita.

 

Naton rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace) on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä.

 

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusmaaksi vuonna 1994.

 

Suomen lisäksi muut Naton rauhankumppanuusmaat ovat :

 

  • Armenia
  • Azerbaidzan
  • Bosnia ja Hertsegovina
  • Georgia
  • Irlanti
  • Itävalta
  • Kazakstan
  • Kirgisia
  • Makedonian tasavalta
  • Malta
  • Montenegro
  • Moldova
  • Ruotsi
  • Serbia
  • Sveitsi
  • Tadzikistan
  • Turkmenistan
  • Ukraina
  • Uzbekistan
  • Valko-Venäjä
  • Venäjä

 

 

Kiristyvä Ukrainan tilanne on vaarassa osoittaa, että Naton rauhankumppanuudella ei ole tositilanteessa paljonkaan arvoa, sillä ovathan molemmat kiistakumppanit Venäjä ja Ukraina NATO :n rauhankumppanuusmaita !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, NATO OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, Naton jäsenmaat, Naton rauhankumppanuusmaat, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Naton päämajassa

Maanantai 3.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Atlantin liitto eli NATO perustettiin vuonna 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa.

 

NATO:n päämaja sijaitsee Brysselissä ja pääsin käymään siellä tammikuun lopulla. Joillekin saattaa olla yllätys, että Naton päämaja sijaitsee Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa!

 

 

nato1

 

 

Naton päämaja (NATO Headquarters eli NATO HQ) sijaitsee Brysselin lentokentältä kohti kaupunkia ajettaessa valtaväylän varrella. Sen käyntiosoite on ”Avenue de Bourget/Bourgetlaan”.
 
Naton päämajassa työskentelee kokopäivätoimisesti n. 4.000 henkilöä.
 
Naton päämajan alueella ei ole mahdollista valokuvata, mutta tämä kuva onkin otettu bussin ikkunasta, kun olimme matkalla kohti Brysselin keskustaa.

 

 

 

nato2

 

 

Vierailimme lippurivistön vasemmalla puolella näkyvässä rakennuksessa.

 

 

 

nato3

 

 

Naton päämajan edessä olevassa lippurivistössä liehuvat kaikkien 28 jäsenmaan liput.
 
Oppaamme kertoi, että joskus jonkun maan lippu on puolitangossa ja se kertoo silloin kyseisen maan rauhanturvaajan kaatuneen rauhanturvaamistehtävissä jossain puolella maailmaa.

 

 

***********

 

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja Suomella onkin samalla tontilla Suomen Nato-edustusto.

 

Suomen Nato-edustusto sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Naton päämajasta, mutta Naton päämajan kokoustilat ovat suomalaisryhmien käytettävissä ja sen vuoksi emme käyneetkään Suomen Nato-edustuston tiloissa lainkaan.

 

Saimme nauttia omakustanteisesti maittavan lounaan Naton päämajan ruokalassa. Tarjottimelle kerättiin kunkin maun mukaisesti erilaisia ruokia, annokset punnittiin kassalla ja maksettiin omasta pussista!

 

Ruokailumme aikana päämajan työntekijät olivat omaan tahtiinsa ruokailemassa ja pääosin he olivat siviilivaatteissa – pieni osa esiintyi kotimaidensa sotilaspuvuissa.

 

 

************

 

 

 

 

nato4

 

 

Naton päämajalle ollaan rakentamassa uutta toimitaloa pääväylän toiselle puolelle.

 

 

nato5

 

 

Naton uusi päämaja valmistuu vuonna 2016 ja silloin Suomen Nato-edustusto pääsee muuttamaan nykyisen päämajan tiloihin.

 

 

Uskaltaako tulevaisuutta ennakoiden todeta, että jos Suomi on Nato-maa vuonna 2016, niin tilanne tietysti muuttuu!

 

 

 

nato6

 

 

Naton päämajassa oli saatavana esite, jossa oli kuvattuna tuleva päämajarakennus – hyvin ovat suunnitelmat etenemässä, sillä puolivalmis rakennus muistuttaa jo nyt suunniteltua lopputulosta!

 

 

 

nato7

 

 

Esitteessä oli esitettynä varsin yksityiskohtaisesti uuden päämajarakennuksen kustannusarvio.

 

”Total estimated construction cost” 750 M€, …

  

…mutta ”Total programme cost” esitettiin 1 B€!

 

Palaan ehkä vielä parissakin yhteydessä päämajassa saamaamme tietopakettiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Suomen Nato-edustusto, NATO HQ, New NATO HQ, Naton uusi päämajarakennus, NATO Headquarters, Suomen Nato-jäsenyys?, Bryssel 2014,

Bryssel - Euroopan vaiko vain Euroopan unionin pääkaupunki?

Perjantai 31.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina kotiin kolmen päivän mielenkiintoiselta matkalta Brysselistä.

 

Pääsin tutustumaan paikan päällä Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon, Naton päämajaan sekä useiden suomalaisten edunvalvontajärjestöjen toimintaan Brysselissä.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tällä saitilla edellä luettelemieni toimielinten ja järjestöjen toimintaa tarkemmin, mutta tässä jutussa kerron Brysselistä kaupunkina sillä kokemuksella, jonka siitä kolmen ohjelmaa täynnä olleen päivän aikana sain.

 

 

ylb1

 

 

Vaikka kyseessä oli tammikuu, orastavaa kevättä oli jo ilmassa. Mitään kukkaloistoa ei keskikaupungilla varmaan ole kesälläkään, mutta ensimmäiset istutukset puskivat maasta näkösälle.

 

 

 

ylb2

 

 

Nurmikot taitavat Brysselissä olla ikivihreitä, sillä alueen ilmasto on tyypiltään leuto ja sateinen meri-ilmasto.

 

 ***********

On selkeästi todettava, että Brysselin yleisilme ei ole siisti ja puhdas. Uskallan näin todeta, sillä mielipide ei ole yksinomaan omani.

 

Keskikaupungilla monet jalkakäytävät ovat laattakäytäviä ja kun useissa paikoissa laatat ovat irronneet, ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita.

 

Euroopan unionin hallintoon liittyvät monet toiminnot tuovat Brysseliin roppakaupalla rahaa ja on pienoinen ihme, että kaupungin infraa ei pystytä pitämään kunnossa.

 

Keskustelimme rempallaan olevista kaduista sekä jalkakäytävistä ja totesimme, että Bryssel ei ole lomanviettokaupunki.

 

 

ylb3

 

 

Toki kaupungissa katujen puhtaanapidosta huolehditaan, sillä näimme mm. tämän ”katukärsäkkään” puhdistamassa katuja.

 

 

ylb4

 

 

Jätehuollon järjestämisessä suomalaiset pystyisivät antamaan hyviä neuvoja ja käytänteitä brysseliläisille.

 

 

 

ylb5

 

 

Roskat tuodaan suoraan kadulle ja siitä roska-autot keräävät ne aamun tunteina – jos keräävät.

 

 

ylb6

 

 

Liikenne Brysselissä on vilkasta, mutta melko hyvin toimivaa. Kaupungissa on metroverkosto ja sen ansiosta merkittävä osa henkilöliikenteestä tapahtuu maan alla.
 
Kaduilla busseille ja takseille on varattu omat kaistansa ja ne on erotettu muusta liikenneväylästä kookkailla betonijöntiköillä.

 

 

 

ylb7

 

 

Sähköpyörä on keskikaupungilla liikuttaessa varmasti kätevä kulkuneuvo. Kaupungilla näkyi muutamia sähköpyörien latausasemia, joissa pyörien vihreä valo kertoi, että ne olisivat olleet valmiita käyttöön.

 

 

 

ylb8

 

 

Ainakin eräs sähköpyörien latausasema oli ”merkitty” tällä humoristisella pyöräilijällä.

 

 

 

ylb9

 

 

Leuto sää keskitalvellakin houkuttelee ravintolat tuomaan pöytiä myös kaduille. Ulkopöydissä oli nyt vielä perin vähän asiakkaita, mutta kevään edetessä ulkopöydät tulevat täyttymään.

Vanhassa kaupungissa ravintoloiden sisäänheittäjät osasivat heti muutaman saman suomea, kun ensiksi olivat varmistaneet kulkijan kansallisuuden. Näin toki myös muualla maailmalla!

 

 

ylb10

 

 

Liikennevaloihin pysähtyneiden autojen välissä kuljeskeli kaukomaiden tapaan kerjäläisiä ja heitä näytti yöpyvän peitteiden alla myös kaduilla. Mikään suuri ongelma kerjäläisyys ei Brysselissä kuitenkaan ole.
 

 

 *************

Grand-Place on kaupungin keskusaukio.

 

Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unecon maailmanperintöluetteloon.

 

Toria pidetään yhtenä maailman kauneimmista aukioista.

 

 

ylb11

 

 

Torin laidalla sijaitsevat mm. Kuninkaantalo sekä ammattikuntien talot.
 
Ranskalainen kirjailija Victor Hugo asui aikoinaan yhdessä torin laidalla sijaitsevassa talossa ja mm. hän piti Brysselin Grand-Placea maailman kauneimpana torina.

 

 

ylb12

 

 

Grand-Placen laidalla sijaitseva Kaupungintalo on niin suuri, että en päässyt siitä riittävän kauas, jotta olisin saanut sen kokonaan mahtumaan kuvaan!

 

 

************

 

 

ylb13

 

 

Belgian kuningas Philippe vannoi kuninkaan valan ja toisti valatekstin Belgian kolmella virallisella kielellä – hollanniksi, saksaksi ja ranskaksi – 21.7.2013.
 
Philippe on naimissa Mathilde d'Udekem d'Acozin kanssa ja heillä on neljä lasta.
 
Kuningasparin valokuvia näkyi kaupungilla eri paikoissa ja nämä kuvat olivat hotellimme vastaanottotilan seinällä.

 

***********

Tämän jutun otsikosta vielä sen verran, että koskaan ei ole päätetty Euroopan pääkaupungista – ei edes Euroopan unionin pääkaupungista - yhtään mitään, mutta todellisuudessa Bryssel on sellaiseksi muodostunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bryssel, kuningas Philippe, kuningatar Mathilde, Grand-Place, Victor Hugo, Unesco, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Naton päämaja, Mathilde d'Udekem d'Acoz, Bryssel 2014,

Vanhemmat kirjoitukset »