Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_0205.JPG

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

IMG_6584_hakanen.JPG

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

IMG_0206.JPG

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansanedustaja Pertti Hakanen, Karjala Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Pertti Hakanen - ehdokasnumero 140, MTK-Pirkanmaa, MTK-Hämeenkyrö, MTK-Ikaalinen, MTK, Maaseudun Tulevaisuus,

Maaseudun Tulevaisuus -lehden tilaaja: Ilahduta kukkakauppiastasi!

Perjantai 11.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Eräs tuttavani kertoi päivänä muutamana, että hän on keksinyt keinon ilahduttaa omaa kukkakauppiastaan!

 

 

Tuttavani asuu Tampereella, mutta hänellä on kiinteät suhteet maaseudulla sijaitsevaan synnyinkotiinsa, jonne tilataan ja jossa luetaan maataloustuottajajärjestön äänenkannattajaa Maaseudun Tulevaisuus –lehteä.

 

 

 

 

maastul.jpg

 

 

Olen Maaseudun Tulevaisuus –lehden tilaaja, joten tunnen tuon maamme toiseksi suurimman lehden hyvin.

 

 

 

Tuttavani oli taannoin synnyinkotonaan käydessään koonnut ison pinkan Maaseudun Tulevaisuus –lehtiä ja vienyt ne sitten ”omalle” kukkakauppiaalleen kukkien käärepapereiksi!

Kukkakauppias oli ollut hyvin ilahtunut saamastaan ja oli kertonut, että hän joutuu ostamaan kelvotonta käärinpaperia, jonka hinta on 10 senttiä per kappale - nyt tuttavaltani saadut Maaseudun Tulevaisuudet korvaavat tuon ostohankinnan!

 

 

Maaseudun Tulevaisuus on edelleen vanhanaikaisen kokoinen lehti, joten se sopii vallan erinomaisen hyvin kukkupukettien käärepaperiksi.  Lähes kaikki muut lehdet ovat siirtyneet tabloid-kokoon ja eihän sellaiset lehdet sovi kukkapukettien käärepapereiksi!

 

 

Maaseudun Tulevaisuus on puoluepoliittisesti sitoutumaton maataloustuottajien ammattilehti, joka ilmestyy kolme kertaa viikossa.

 

 

On parasta kierrätystä, että lukemisen jälkeen Maaseudun Tulevaisuus –lehdet viedään kukkakauppaan, jotta ne tuottavat hyötyä vielä senkin jälkeen, kun ne on luettu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maaseudun Tulevaisuus,

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

  • Virve Kähkönen

 

MTV3

  • Helena Petäistö

 

STT-FNB

  • Susanna Jääskeläinen

 

YLE

  • Elina Ravantti
  • Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

  • Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

  • Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

  • eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
  • vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, suomalainen media Brysselissä, Helsingin Sanomat Brysselissä, YLE Brysselissä, Maaseudun Tulevaisuus Brysselissä, MTV3 Brysselissä, www.finland.eu,

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!


**************


On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.


PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.


Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry , PAM, Tutustu ja tienaa -sopimus , Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), VATT, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, Juhana Vartiainen, Maaseudun Tulevaisuus, Jyrki Katainen, työministeri Lauri Ihalainen,

Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiä

Tiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.

 

Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.

 

MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.

 

Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin.


Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.

 

MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.

 

Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.

 

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia.


Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.

 

Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.

 

Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein.


On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.

 

Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huoltovarmuuskeskus, huoltovarmuus, Maaseudun Tulevaisuus, Lauri Ihalainen,

Mielipiteeni Valmaan Tampereen rakennusjärjestysluonnokseen ilmalämpöpumpuista, Tampereen kaupungin korvausvastuista räjäytysvahingoissa sekä asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" päivittämistarpeesta

Lauantai 13.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kiitän niitä Tampereen kaupungin johtavia luottamushenkilöitä, jotka vaikuttivat siihen, että Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos tuli Valmaan tavallisten kaupunkilaisten kommentoitavaksi.

 

Valma-valmistelufoorumin kautta tamperelainen voi esittää mielipiteensä Tampereen kaupungin käsittelyssä olevista asioista. Tavoitteena on taata kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin koko valmistelutyön ajan.

 

 

Kommentointiaika päättyi 12.8.2011 ja jätin oman kommenttini 11.8.2011 eli aivan viime tippaan se jäi.

 

Kommenttini koski kolmea asiakokonaisuutta ja se kuului näin:

____________

 

1. Ilmalämpöpumppujen asentamisen luvanvaraisuus ja erityisesti luvasta perittävät maksut "eivät ole tästä päivästä".

 

Esitän, että hankkeesta luovutaan. Voidaan toki vallan hyvin laatia yleisohje ilmalämpöpumppujen asentamisperiaatteista, sillä se palvelisi asukkaita ja myös asennusliikkeitä.

 

2. Rakennusjärjestykseen olisi saatava pysyväismääräys Tampereen kaupungin korvausvelvollisuudesta niissä tapauksissa, joissa on esim. kaavamääräyksillä jouduttu tilanteeseen, jossa hankkeen toteuttaja pystyy suorittamaan lähiasuntoja/omakotitaloja vaurioittavia räjäytystöitä.

 

3. Hallituksen ja asuntoasioista vastaavan ministerin vaihtuminen asettaa Tampereen seudulla kaavaillun asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" uuteen valoon.

 

Jan Vapaavuoren vaihtuminen Krista Kiuruun merkitsee haja-asutusalueiden kunnian palauttamista. Tämä linjanmuutos päättäjien linjauksissa pitää näkyä Tampereen rakennusjärjestyksessä.

 

Muutos on välttämätön Tampereen itsensä kannalta, mutta se on välttämätön myös sen vuoksi, että Tampereen seutukunnan muut kaupungit ja kunnat seuraavat aktiivisesti Tampereen linjauksia.

 

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun haja-asutusalueita koskeviin linjauksiin voi tutustua mm. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.7.2011 julkaistun haastattelun kautta.

Toivon, että mielipiteelläni on merkitystä Tampereen uutta rakennusjärjestystä laadittaessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin rakennusjärjestys, Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos, Valma, Tampere, ilmalämpöpumput, seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi, Krista Kiuru, Jan Vapaavuori, Maaseudun Tulevaisuus,

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus rokottaa tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien tilaajia 83 miljoonan euron tasaverolla

Sunnuntai 24.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus säätää tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille yhdeksän prosentin arvonlisäveron.

Kyse on tasaverosta, joka kirpaisee eniten vähätuloisia.

Tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille hallituksen päättämä arvonlisävero on teknisesti helppo toteuttaa, sillä nyt laissa ja asetuksissa todetaan, että ne ovat arvonlisäverollisia. Nyt toki todetaan, että arvonlisäveroprosentti niille on nolla!

Tilattavien sanomalehtien levikki on vuonna 2010 suoritetun levikintarkastuksen mukaan seuraava:

 

  • Helsingin Sanomat 383.000 kappaletta
  • Aamulehti 131.000 kappaletta
  • Turun Sanomat 107.000 kappaletta
  • Maaseudun Tulevaisuus 83.000 kappaletta

Ilta-Sanomien levikki oli 150.000 kappaletta ja Iltalehden 107.000 kappaletta.

 

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus perustelee tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille asetettavaa arvonlisäveroa kahdella syyllä. Hallitusneuvotteluissa talousryhmää vetänyt kokoomuksen tamperelaiskansanedustaja Kimmo Sasi kertoo, että lehdistön arvonlisäverolla halutaan tasapainottaa valtion taloutta (niinpä niin) ja yhdenmukaistaa viestintään kohdistuvia maksuja.

Keskustelin asiasta Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Lauri Kontron kanssa Porin Farmari- maatalousnäyttelyssä ja Kontro kertoi, että kyseessä on laskennallisesti 83 miljoonan euron suuruinen potti.

Kontro lupasi, että Maaseudun Tulevaisuus pitää tilaajahintansa samoina vuonna 2012 kuin ne ovat nyt.

Maaseudun Tulevaisuus-lehden tilaajana olen tyytyväinen Kontron lupauksesta. Harmittelen kuitenkin, että todennäköisesti Aamulehti, Hämeenkyrön Sanomat sekä Suomenmaa joutuvat korottamaan tilaajamaksujaan.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös merkinnee kohdaltani, että en tilaa ensi vuonna edes lyhyitä pätkätilauksia Helsingin Sanomia! Kaksien vaalien vaalivuonna tarkoitukseni oli tilata ainakin pari pätkää Helsingin Sanomia, mutta hallituksen arvonlisäveropäätöksen jälkeen rahat eivät siihen riitä!

Useiden lehtitalojen johto on todennut, että ne joutuvat siirtämään hallituksen määräämän lisäikeen suoraan tilaajahintoihin.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös on isku suoraan tiedonvälityksen kasvoihin.

Verolla saatava valtion lisätulo on todella laskennallinen, sillä lehtien tilaajamäärät tulevat uuden veron myötä laskemaan. Äsken kertomani oma päätökseni on siitä esimerkki.  Veropäätös on ilmiselvä tasavero ja tasavero kohtelee aina vähätuloisia tiukemmin kuin hyvä- tai keskituloisia.

Ihmettelen, että SDP sekä Vasemmistoliitto hyväksyivät tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron yhdeksään prosenttiin. Siinä Urpilainen ja Arhinmäki vähät välittivät omista kannattajistaan – hallituskipeys voitti periaatteet!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kataisen-Urpilaisen hallitus, Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus, Lehdistön arvonlisävero, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Lauri Kontro,

Vastuutonta haihattelua

Tiistai 15.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on vuosikaudet ollut esillä Punkaharjulle suunnitteilla oleva bioetanolitehdas.

Oletin tämän pähkähullun suunnitelman olleen jo kuopattu, mutta helmikuun alkupuolella asia nousi uudestaan esille.

Projekti on muka muuten OK, mutta onneksi puuhamiehet toteavat, että rahoitus ei ole kunnossa.

Rahoituksesta puuttuu mahtavat 95 miljoonaa euroa! Rahoitusvajeen lisäksi suunnitelma lyö rajusti vastaan kansantalouden perusasioita.

Rahoituskysymyksen osalta toki kerrotaan, että alueen rutiköyhät kunnat ovat valmiit myöntämään takaukset yrityksen omarahoitukselle – ovat tainneet sen kaikessa viisaudessaan jo tehdäkin!

Sanoudun jäykästi irti Punkaharjun bioetanolihankkeen toteuttamisesta.

Innovatiivinen pitää olla, mutta haihattelullakin on oltava rajat – Punkaharjulle suunniteltu bioetanolitehdas kuuluu haihattelujen raskaimpaan sarjaan.

Meidän kaikkien eli Suomen Valtion omistama Altia Oyj teki aikoinaan päätöksen, että se ei lähde rakentamaan Ilmajoen Koskenkorvalle bioetanolitehdasta. Päätös oli oikea, sillä hankkeella ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta kannattavaisuuteen. Koskenkorvalla olisi kaikki bioetanolihankkeen infra ollut valmiina, mutta siitä huolimatta Altia luopui hankkeesta.

Punkaharjulle olisi bioetanolitehtaan tarvitsema ”ensimmäinenkin paskahuusi” rakennettava, sillä tontilla ei ole mitään tuotantotoimintaa mahdollistavaa rakennettuna.                    

Punkaharjulle kaavailtu laitos on jo lähtökohdiltaan naurettava. Se ylittää moninkertaisesti kaikkein vihreimpienkin tuulivoimalaitossuunnitelmat mielettömyydellään.

Laitoksen perustamista perusteellaan Punkaharjun läheltä saatavalta metsähakkeelta, mutta unohdetaan täysin se, että laitoksen raaka-aineeksi tarvittava ohra pitäisi kuljettaa Punkaharjulle läntisestä Suomesta tai hyvin todennäköisesti tuoda Suomeen ulkomailta!

Suunnitelmissa todetaan raaka-ainetarpeeksi 228 miljoonaa kiloa ohraa vuodessa. Mistä se aiotaan hankkia Punkaharjulle? Tunnen Suomen ja itäisen Suomen ohravarannot ja tiedän, että määrän hankkiminen ei järkevästi ole mahdollista.

Suunnitelma lyö korville kotimaisen ruuantuotannon hintakilpailukykyä, sillä Punkaharjun bioetanolilaitos merkitsisi koko maan kotieläintaloudelle lisääntyviä kustannuksia ja sitä kautta kaikkien kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden rajua hinnannousua.

Uskon, että emme ole valmiit elintarvikkeiden suureen hinnannousuun!

Peräänkuulutan mielettömien suunnitelmien lämmittämisessä myös median vastuuta. Kokemattomia Maaseudun Tulevaisuuden toimittajia on nyt viety kuin sitä kuuluisaa sammakkoa äkeen alla, kun Punkaharjun etanolitahdashanke on saanut taas ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa julkisuutta. Onneksi kyseisen lehden kokeneet toimittajat eivät ole langenneet ansaan.

Viljan interventiotoiminta on päättynyt, mutta se ei saa merkitä järjettömien suunnitelmien laatimista. On jokseenkin varmaa, että Suomen ohrantuotanto on kohtuullisen vientitoiminnan myötä suurin piirtein tasapainossa tulevinakin vuosina. Siihen ei tarvita järjettömiä bioetanolitehdassuunnitelmia missään tapauksessa Punkaharjulle ja ei ehkä muuallekaan Suomeen.

Toivon, että Punkaharjun haihatteluista saataisiin ainakin Valtiovarainministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielipide julkisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bioetanolitehdas, Punkaharjun bioetanolitehdas, Altia Oyj, Koskenkorva, Valtiovarainministeriö, Maa- ja metsätalouministeriö, Kauppa- ja Teollisuusministeriö, Maaseudun Tulevaisuus,