Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

teko.jpg

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Pinsiön tekopohjavesihanke, Vehoniemi-Isokankaan tekopohjavesihanke, Miharin-Ylöjärvenkankaan tekopohjavesihanke, Pirkanmaan maakuntakaava 2040,

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat tähyävät nyt vain vajaan kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin - heitä ei näytä kiinnostavan Pirkanmaan maakuntakaava 2040!

Lauantai 21.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä torstaina 19.3.2015 ja olen surullinen.

 

 

 

 

mkaava1

 

 

Osallistuin tänään eli 19.3.2015 Tampereen Vanhassa kirjastotalossa Pirkanmaan Liiton järjestämään monituntiseen seminaariin, jossa esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040.

 

 

Olen surullinen sen vuoksi, että mielenkiintoiseen ja tulevaisuuteen tähyävään tilaisuuteen osallistui vain muutama henkilö, joka ovat nyt ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Olikohan niin, että paikalla oli ainoastaan yksi henkilö, joka on ehdokkaana huhtivaaleissa?

 

 

 

 

mkaava2

 

 

Maakuntajohtaja Esa Halme piti mainion avauspuheenvuoron, jossa hän painotti, että nyt on vaikuttamisen paikka – kun kaavavalmistelu etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, on vaikuttaminen paljon vaikeampaa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tähyää ”raamikaavana” kahdenkymmenenviiden vuoden päähän tulevaisuuteen.

 

 

 

Nyt suunniteltava maakuntakaava on tarkoitus saada niiden päättäjien hyväksyttäväksi, jotka valittiin kuntien ja kaupunkien valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia jokapäiväiseen toimintaamme liittyviä asioita, joille nyt luodaan raamit vuoteen 2040 saakka. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta vaalikentillä kirmaavia eduskuntavaaliehdokkaita?

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n nähtävillä oloaika alkoi 5.3.2015 ja se päättyy jo 10.4.2015.

 

 

Ihmettelen näin suurta kiirettä – onko kiireen syy, että virkahenkilöiden suunnittelemaan kaavaluonnokseen ”rahvas” ei ehtisi antaa montaakaan muistutusta ja muutosehdotusta? Tuntuu, että ainakin maakunnan kansanedustajaehdokkaiden suhteen tämä näyttää onnistuvan.

 

 

Tavallisena kaupunkilaisena ja tamperelaisena kiinnitän huomiota ainakin kahteen seikkaan:

 

  • Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden kiitoradan suunnittelu ja sen toteuttaminen tulevat ratkaisevasti lisäämään lentomelualuetta Tampereella. Kun nykyinen äänekäs Hornet-kalusto tullaan suunnittelukaudella uusimaan, on suuri todennäköisyys, että uusien koneiden lentomelu on jopa suurempi kuin nykyisen Hornet-kaluston. Tämä merkitsee, että lentomelu Tampereella tulee lisääntymään siis myös kalustomuutoksen vuoksi!
  • järjetön tekopohjavesihanke Tavase näyttää edelleen elävän kituliasta, mutta sitkeää elämäänsä maakuntakaavassa – käsittämätöntä, mutta totta!

 

 

Kun kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat nukkuvat Ruususen unta, on tavallisten tallaajien eli mm. minun puututtava Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa esiintyviin muutostarpeisiin.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaa, Pirkanmaan Liitto, maakuntajohtaja Esa Halme,

Mikko Alatalo: "Koko Pirkanmaata on kehitettävä!"

Keskiviikko 12.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kokousti 10.6.2013 ja kokouksen tärkein asia oli linjata maakunnan päättäjien mielipide Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista.

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hyvän puheenvuoron käyttikin.

 

Kansanedustaja Alatalo osoitti olevansa koko Pirkanmaan puolestapuhuja ja siitä annan suuren tunnustuksen senaattorillemme.

 

Maakuntavaltuusto on forum, jossa pitäisi unohtaa nurkkakuntaisuus ja katsoa asioita maakunnan parhaan kannalta – tässä Mikko Alatalon puheenvuoro täytti kaikki hyvälle puheenvuorolle asetettavat kriteerit.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon puhe on luettavissa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n nettisivuilta – www.tampereenkeskusta.fi – ja siihen on myös linkki kunnallisjärjestömme facebook-sivuilta, jonne löytää facebook-haulla ”Tampereen Keskusta”. Kiitokset kunnallisjärjestömme tiedotusasioita hoitaville Titta Mattilalle sekä Kalle Kiilille!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan Maakuntavaltuustossa 10.6.2013 löytyy myös Pirkanmaan maakuntaliiton nettisivuilta www.pirkanmaa.fi kohdasta ”Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista pidetyt ryhmäpuheenvuorot 10.6.2013”.

 

Tutustu Alatalon puheenvuoroon ja toteat varmaan, että kyseessä on koko Pirkanmaan parasta ajavan maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan puheenvuoro!

 

Tässä kopioituna Alatalon puheenvuoron ydinkohdat:

 

  •  Ydinkaupungin johtava asema ei ole missään vaiheessa uhattuna.

  • Tampereen seudun hyvinvointi tukee koko maakuntaa, kun työnjako seutujen kesken selviää.

  •  Seutukeskusten rooli on tärkeä liikenteessä, opetuksessa ja yritystoiminnassa.

  •  Seutukeskuksille tulee antaa riittävät mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja entisiä kuntakeskuksia nykyaikaa vastaaviksi ja edistyviksi taajamiksi.

  •  Esitetyistä maakuntakaavan vaihtoehdoista mikään ei sellaisenaan ole optimaalinen, mutta Tähdet 2-monikeskusmalli on tasapainoinen ja koko maakuntaa kehittävä maankäytön perusta, jossa myös aurinko paistaa ja planeetat kulkevat

 

  •  Maaseudun kylät ovat maakunnan voimavara. Yritystoiminta ja asuminen kylissä pitää kylien maiseman kunnossa ja vetää kaupunkien ihmisiä vapaa-ajan viettoon. Näillä alueilla voidaan tuottaa lähiruokaa ja bioenergiaa. Metsävaltaisella Pirkanmaalla on myös kauppatasetta auttava valtakunnallinen tehtävä teollisuuden ohella. Ympäristöä huomioiden realistisella luontosuhteella!

 

Pari kuvaa, jotka muistuttavat, että koko Pirkanmaata on kehitettävä!

 

 

maakuntavaltuusto1

 

Kotieläintalous on Pirkanmaalla pidettävä elinvoimaisena. On hieno asia, että Valio Oy panostaa Tampereen jalostuslaitoksensa kehittämiseen 30 miljoonaa euroa!

Valion investointipäätös merkitsee, että vakaviin talousongelmiin ajautuneella Tampereella elintarviketeollisuuden työpaikat säilyvät ainakin maidonjalostusteollisuudessa.

 

 

maakuntavaltuusto2

 

Voimaperäinen maatalous on jatkossakin Pirkanmaan selkäranka.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, kansanedustaja Mikko Alatalo, Pirkanmaan Liitto, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaan maakuntavaltuusto, Keskustan ryhmäpuheenvuoro, Keskusta Pirkanmaa, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö,