Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat tähyävät nyt vain vajaan kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin - heitä ei näytä kiinnostavan Pirkanmaan maakuntakaava 2040!

Lauantai 21.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä torstaina 19.3.2015 ja olen surullinen.

 

 

 

 

 

 

Osallistuin tänään eli 19.3.2015 Tampereen Vanhassa kirjastotalossa Pirkanmaan Liiton järjestämään monituntiseen seminaariin, jossa esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040.

 

 

Olen surullinen sen vuoksi, että mielenkiintoiseen ja tulevaisuuteen tähyävään tilaisuuteen osallistui vain muutama henkilö, joka ovat nyt ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Olikohan niin, että paikalla oli ainoastaan yksi henkilö, joka on ehdokkaana huhtivaaleissa?

 

 

 

 

 

 

Maakuntajohtaja Esa Halme piti mainion avauspuheenvuoron, jossa hän painotti, että nyt on vaikuttamisen paikka – kun kaavavalmistelu etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, on vaikuttaminen paljon vaikeampaa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tähyää ”raamikaavana” kahdenkymmenenviiden vuoden päähän tulevaisuuteen.

 

 

 

Nyt suunniteltava maakuntakaava on tarkoitus saada niiden päättäjien hyväksyttäväksi, jotka valittiin kuntien ja kaupunkien valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia jokapäiväiseen toimintaamme liittyviä asioita, joille nyt luodaan raamit vuoteen 2040 saakka. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta vaalikentillä kirmaavia eduskuntavaaliehdokkaita?

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n nähtävillä oloaika alkoi 5.3.2015 ja se päättyy jo 10.4.2015.

 

 

Ihmettelen näin suurta kiirettä – onko kiireen syy, että virkahenkilöiden suunnittelemaan kaavaluonnokseen ”rahvas” ei ehtisi antaa montaakaan muistutusta ja muutosehdotusta? Tuntuu, että ainakin maakunnan kansanedustajaehdokkaiden suhteen tämä näyttää onnistuvan.

 

 

Tavallisena kaupunkilaisena ja tamperelaisena kiinnitän huomiota ainakin kahteen seikkaan:

 

• Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden kiitoradan suunnittelu ja sen toteuttaminen tulevat ratkaisevasti lisäämään lentomelualuetta Tampereella. Kun nykyinen äänekäs Hornet-kalusto tullaan suunnittelukaudella uusimaan, on suuri todennäköisyys, että uusien koneiden lentomelu on jopa suurempi kuin nykyisen Hornet-kaluston. Tämä merkitsee, että lentomelu Tampereella tulee lisääntymään siis myös kalustomuutoksen vuoksi!

• järjetön tekopohjavesihanke Tavase näyttää edelleen elävän kituliasta, mutta sitkeää elämäänsä maakuntakaavassa – käsittämätöntä, mutta totta!

 

 

Kun kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat nukkuvat Ruususen unta, on tavallisten tallaajien eli mm. minun puututtava Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa esiintyviin muutostarpeisiin.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri mukana paneelikeskustelussa ja kuulijoita vain muutama - miksi näin?

Lauantai 11.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kauppakamari, kaupunkilehti Tori, Tampereen TE-toimisto ja Honkalamedia Oy järjestivät REKRYTORI 2012 -messutapahtuman Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona helmikuun 1. päivänä 2012.

Vaikka tapahtuma olikin suunnattu lähinnä nuorille, jotka etsivät työ- tai opiskelupaikkaa, siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa myös varttuneille.

Tapahtuman vetonaula, jonka vuoksi minäkin menin heti aamutuimaan Pirkka-halliin, oli paneelikeskustelu, jolla oli haastava teema eli

Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?

Paneelikeskusteluun osallistui seitsemän panelistia ja…

…sen puheenjohtajana toimi Pirkanmaan Liiton maakuntajohtaja Esa Halme.

Panelisteina olivat:

Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli,

Tampereen työ-ja elinkeinotoimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgren-Holappa,

Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren,

TAYS Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä,

Tampereen kaupungin apulaispormestari Olli-Poika Parviainen,

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aluepäällikkö Nina Heikkilä

 ja työministeri Lauri Ihalainen.

Panelikeskustelu oli harvinaislaatuisen korkeatasoinen ja on harmi, että kuulijoita oli paikalla ainoastaan kymmenkunta. Näistäkin valtaosa oli panelistien avustajia tai muuten virkansa puolesta paikalla olleita, joten aitoja kuulijoita oli lisäkseni vain pari henkilöä.

Aihe oli mielenkiintoinen ja panelistit eivät antaneet harvalukuisen yleisön haitata, vaan keskustelussa joka sana oli asiaa.

Käsittelen huomenna tällä palstalla ministeri Ihalaisen puheenvuoroja, mutta tässä muutama havainto muiden panelistien sanomisista:

Kaupunginjohtaja Salli muistutti terveyden edistämisestä ja painotti jokaisen henkilökohtaista vastuuta terveydestää.

Salli muistutti, että myös kuntasektorin pitää hallita markkinat. Hän kertoi, että tietotekniikan kilpailuttaminen on herkkä laji ja sen kilpailuttamisessa usein päädytään kiistatilanteisiin.

Kuntien vajavainen hankintaosaaminen nousi koko keskustelussa tärkeälle sijalle ja mm. Mikko Wiren kertoi, että jossain kunnassa oli kunta antanut laatupisteitä yritykselle, jonka tarjoama ruoka oli halvinta!

Wiren kertoi tositapauksesta, jossa kunnan johtava virkahenkilö oli todennut, että eihän kunta voi kaikkia suosituksia noudattaa – ei siihen mitkään rahat riitä!

Kari Niemelä peräänkuulutti, että tuottavuuden lisääminen on tapahduttava yhdessä henkilöstön kanssa. Hän totesi, että Suomessa erikoissairaanhoito on maailman hajautunein.

Sairaanhoitoalan häiriköiksi Niemelä listasi HUS:n, Terveystalo Oy:n sekä Mehiläinen Oy:n. Heikkilä painotti, että hankintalakia on korjattava.

Erityistä mielenkiintoa tamperelaisena tunsin tietysti apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen linjauksiin.

Parviainen mainitsi, että Tampere on kohtuullisen houkutteleva kaupunki, mutta myönsi, että erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella haasteita riittää. Suorittavia käsiä tarvitaan Tampereella, totesi apulaispormestari.

Parviaisella oli hieman samanlainen kuva tietojärjestelmistä kuin kaupunginjohtaja Sallilla. Olli-Poika Parviainen peräänkuulutti, että eri tietojärjestelmien pitäisi pystyä ”keskustelemaan” keskenään nykyistä paremmin.

Olin ilahtunut, että apulaispormestari Parviainen painotti osatyökykykyisten aseman parantamista. Hän mainitsi, että osatyökykyisiä koskevia joustoja kaivattaisiin erityisesti kunnilta.

Myös siitä olin ilahtunut, että apulaispormestari kaipasi nykyistä enemmän seuraa ja mittareita kaupungin ja kaupungille ulkopuolisten tekemiin töihin.

Parviaisen linjaukseen, että palvelutehtävien benchmarkkaus tehtäisiin julkisen palvelutason kautta, en kuitenkaan voi yhtyä.  Jos benchmarkkauksen perusteena olisi ainoastaan julkisen tahon palvelutaso ja erityisesti tehokkuus, niin tuskin koskaan pystyisimme todelliseen tehokkuuteen kuntasektorilla. Bechmarkkausta tarvitaan, mutta siinä on kaikissa käänteissä oltava periaatteena, että vain paras on kyllin hyvää!

Maakuntajohtaja Esa Halmeen loppuyhteenvetona toteamaan on helppo yhtyä, kun hän totesi, että julkisen vallan on opeteltava palvelujensa tuottamista. Halme totesi asiakkaan toiveena olevan, että ongelmat ratkaistaan nopeasti, halvalla ja kerralla oikein!

-Esko Erkkilä-

Maakuntajohtajan muisteluksia vuodelta 2030: "Suomen ensimmäinen pitäjähallitus saatiin aikoinaan Hervantaan"

Tiistai 20.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön 50-vuotisjuhlaseminaarin eräänä esiintyjänä 10.9.2011 oli maakuntajohtaja Esa Halme.

 

Maakuntajohtajan esityksen aihe oli: ”Pirkanmaa 2030 aluekehityksen näkökulmasta”.

 

Halme toteutti esityksensä asettumalla vuoteen 2030 ja ”muisteli” ajanjaksoa 2011 – 2030.

 

Roolinsa mukaisesti maakuntajohtaja keskittyi muisteluksissaan kuntarakenteen sekä seutuhallinnon kehittymisen tarkasteluun ”muistelusjaksona”.

 

Kuntakentän osalta maakuntajohtajan muisteluksessa nousivat nyt osin uusina käsitteinä esille emäpitäjät sekä regionit. Vanhoina käsitteinä olivat kylät sekä pitäjät.

 

Kylät muodostivat maakuntajohtajan muisteluksissa sen perustan, jolle hallinto perustui muistelusjaksona.

 

Pitäjät muodostuivat kylistä ja…

 

…emäpitäjät pitäjistä.

 

Regionit muodostuivat emäpitäjistä ja myös ne olivat demokraattisesti hallittuja.

 

Pirkanmaan osalta tulevaisuudenuskoa luo se, että maakuntajohtaja Esa Halmeen vuodelle 2030 ajoittuvissa muisteluksissa todetaan Tampereen emäpitäjän säilyttäneen Suomen halutuimman asuinalueen maineen, jota toki sama alue oli jo vuonna 2011, jolloin muisteluksenaikaista hallinto-organisaatiota ei ollut olemassa.

 

Tampere-keskeinen regioni oli vuoteen 2030 mennessä kasvanut rannikkoregioniksi. Tämä merkinnee sitä, että vuonna 2011 itsenäisinä toimineet Pirkanmaa ja Satakunta olivat yhdistyneet Tampere-vetoiseksi hallintoalueeksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Kuten otsikossa todetaan, niin Hervantaan oli perustettu Suomen ensimmäinen pitäjähallitus.

 

Tietynasteista itsehallintoa edustavat pitäjät kuuluivat osana vuonna 2013 alkanutta kuntakentän uudistamista. Kuntakentän uudistamisen ensiaskeleet olivat hankalat ja tavoitteeksi olisi maakuntajohtaja Halmeen mielestä pitänyt ottaa jo alusta alkaen asukasdemokratia.

 

Maakuntajohtajan tulevaisuudenkuva Pirkanmaan osalta vuoteen 2030 oli mielenkiintoinen ja myös tapa esittää asia oli poikkeava.

 

Kuvassa juhlaseminaarin yleisöä. Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtajan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen vieressä maakuntajohtaja Esa Halme ja hänestä vasemmalle kansanedustajat Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

Tilaisuuden juontajana toiminut Jouni Koskela totesi Halmeen esityksen jälkeen, että maakuntajohtajan esittämä tulevaisuudenkuva on mielenkiintoista aineistoa niille, jotka järjestävät Pirkanmaan Säätiön 70-vuotisjuhlaseminaarin vuonna 2031!

 

Koskelan mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-