Pääratamme tarvitsee toisen raiteen Tampereen ja Seinäjoen välille

Sunnuntai 25.7.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Näin kesäaikaan seuraan päivittäin niitä rataongelmia, jotka ovat jokapäiväisiä pääradallamme Tampereen ja Seinäjoen välillä.

 

 

Meiltä pakkolunastettiin aikoinaan pääratamme rakentamiseksi neljä hehtaaria parasta kasvullista metsämaata.  Maittemme kohdalla on nyt Majajärven liikennepaikka, josta ”pikajunavauhtia” on matkaa Tampereen rautatieasemalle 16 minuuttia.

 

Majajärven liikennepaikalla on kaksoisraiteet ja saankin päivittäin seurata, kun joku henkilöjunista tai tavarajunista ohjataan sivuraiteelle, jotta nopeampi henkilöjuna pääsee ohittamaan liikennepaikan pysähtymättä.

 

Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu–Tornio-välillä kulkeva päärata on kriittisen tärkeä väylä paitsi Suomelle myös koko EU:lle. Tämän osoittaa EU:n maaliskuussa pääradalle vahvistama Euroopan ydinverkkokäytävän status.

 

 

******************

 

 

 

 

Seurasin toissapäivänä, kun pohjoisen suunnalta liikkunut henkilöjuna pysähtyi Majajärven liikennepaikalle…

 

 

 

…ja odotti etelän suunnalta saapuvaa pikajunaa runsaat viisi minuuttia!

 

 

Eilen seurasin samanlaista systeemiä, kun pohjoisen suunnalta saapunut tukkeja kuljettava tavarajuna joutui pysähtymään Majajärvellä ja odotti etelästä saapuvaa henkilöjunaa.

 

*****************

Asiaan on toki herätty, mutta vie varmaan ainakin kymmenen vuotta ennen kuin Tampereen ja Seinäjoen välille saadaan toinen raide!

 

Kannustan Pirkanmaan Liittoa ja muita vastuullisia tahoja työskentelemään sen puolesta, että pääradallemme Tampereen ja Seinäjoen välille saadaan pikaisesti toinen raide!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat tähyävät nyt vain vajaan kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin - heitä ei näytä kiinnostavan Pirkanmaan maakuntakaava 2040!

Lauantai 21.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä torstaina 19.3.2015 ja olen surullinen.

 

 

 

 

 

 

Osallistuin tänään eli 19.3.2015 Tampereen Vanhassa kirjastotalossa Pirkanmaan Liiton järjestämään monituntiseen seminaariin, jossa esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040.

 

 

Olen surullinen sen vuoksi, että mielenkiintoiseen ja tulevaisuuteen tähyävään tilaisuuteen osallistui vain muutama henkilö, joka ovat nyt ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Olikohan niin, että paikalla oli ainoastaan yksi henkilö, joka on ehdokkaana huhtivaaleissa?

 

 

 

 

 

 

Maakuntajohtaja Esa Halme piti mainion avauspuheenvuoron, jossa hän painotti, että nyt on vaikuttamisen paikka – kun kaavavalmistelu etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, on vaikuttaminen paljon vaikeampaa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tähyää ”raamikaavana” kahdenkymmenenviiden vuoden päähän tulevaisuuteen.

 

 

 

Nyt suunniteltava maakuntakaava on tarkoitus saada niiden päättäjien hyväksyttäväksi, jotka valittiin kuntien ja kaupunkien valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia jokapäiväiseen toimintaamme liittyviä asioita, joille nyt luodaan raamit vuoteen 2040 saakka. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta vaalikentillä kirmaavia eduskuntavaaliehdokkaita?

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n nähtävillä oloaika alkoi 5.3.2015 ja se päättyy jo 10.4.2015.

 

 

Ihmettelen näin suurta kiirettä – onko kiireen syy, että virkahenkilöiden suunnittelemaan kaavaluonnokseen ”rahvas” ei ehtisi antaa montaakaan muistutusta ja muutosehdotusta? Tuntuu, että ainakin maakunnan kansanedustajaehdokkaiden suhteen tämä näyttää onnistuvan.

 

 

Tavallisena kaupunkilaisena ja tamperelaisena kiinnitän huomiota ainakin kahteen seikkaan:

 

• Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden kiitoradan suunnittelu ja sen toteuttaminen tulevat ratkaisevasti lisäämään lentomelualuetta Tampereella. Kun nykyinen äänekäs Hornet-kalusto tullaan suunnittelukaudella uusimaan, on suuri todennäköisyys, että uusien koneiden lentomelu on jopa suurempi kuin nykyisen Hornet-kaluston. Tämä merkitsee, että lentomelu Tampereella tulee lisääntymään siis myös kalustomuutoksen vuoksi!

• järjetön tekopohjavesihanke Tavase näyttää edelleen elävän kituliasta, mutta sitkeää elämäänsä maakuntakaavassa – käsittämätöntä, mutta totta!

 

 

Kun kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat nukkuvat Ruususen unta, on tavallisten tallaajien eli mm. minun puututtava Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa esiintyviin muutostarpeisiin.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan maakuntavaltuustossa: "Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen"

Tiistai 31.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 16.12.2013 ja käsitteli Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa sekä niiden vaikutuksia maakunnan yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

 

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot on valmistelussa nimetty seuraaviksi:

 

 

Aurinko 1:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) korostava keskittävä ja tiivistävä malli.

 

 

Aurinko 2:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli.

 

 

Planeetat:

 

• Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli.

 

 

Tähdet:

 

• Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli.

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahden - joka toimii Tampereella Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana - ryhmäpuheenvuorossa tuli selkeästi esille, että Keskusta kantaa aitoa huolta koko Pirkanmaan kehittymisestä.

 

 

Timo Hanhilahden ryhmäpuheenvuoron otsikkona oli

 

 

…”Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen”…

 

 

ja se kuului näin:

 

 

”Keskusta lähtee maakunnan tasapainoisesta kehittämisestä. Keskuskaupungin etu on hyvinvoiva muu maakunta ja päinvastoin, muu maakunta hyötyy vetovoimaisesta keskuskaupungista.

Maakunnan kehittymisen kulmakivinä ovat kattava palveluverkosto, hyvät liikenneyhteydet ja toimiva työnjako maakunnan eri osien välillä. Vain näillä keinoilla voidaan turvata asukkaiden kohtuullisesti tasavertainen asema palveluissa. Hyvillä liikenneyhteyksillä luodaan toiminnan mahdollisuudet eri seutujen yritystoiminnalle. Se merkitsee maakunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Vähintään yhtä tärkeää on ohjata resursseja alemman tieverkoston kunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen nykyisestä tilanteesta, jossa tieverkosto rapautuu nopeaa vauhtia.

Suunnittelun lähtökohtana on kasvava maakunta, jonka vetovoima jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki esitetyt vaihtoehdot merkitsevät voimakasta keskittymistä keskusseudun alueelle väestöpohjan ja työpaikkamahdollisuuksien osalta. Maankäyttövaihtoehdoissa Aurinko 1 ja 2 ohjaa kasvua erityisesti keskuskaupunkiin ja eteläiselle kasvusuunnalle. Ne tulevat olemaan kasvualueita riippumatta siitä, millaisen vaihtoehdon maankäytössä valitsemme. Ohjaava vaikutus näissä vaihtoehdoissa rajoittuu lähinnä siihen, mitä toimenpiteitä jätetään tekemättä tai mihin kiinnitetään nykyistäkin vähäisempää huomiota.

Asemanseutujen ja rataverkoston läheisyyden huomioiminen on luonnollinen ja taloudellisesti tehokas tapa vaikuttaa paikallisesti työmatkoihin ja saavutettavuuteen sitten, kun paikallisjunaliikenne saadaan nykyistä toimivammaksi.

Keskusseudun, eteläisen kasvusuunnan ja rataverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan voi merkitä maakunnan kehittämisen laiminlyöntiä kuntakeskuksissa ja asutuissa kylissä. Tästä syystä vaihtoehdossa Tähdet oleva malli luo parhaat kehitysnäkymät koko maakunnan alueelle. Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta on tässäkin mallissa yli 80 %. Sekin merkitsee voimakasta keskittämistä koko maakunnan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun valinnoilla voidaan tukea tai näivettää muuta maakuntaa. Keskusta katsoo, että kasvavassa maakunnassa keskuskaupungilla ei ole tarvetta hakea kasvua muun maakunnan kustannuksella. Tärkeämpää on tukea erityisesti maakunnan kaikkien seutukeskusten kehitystä. Keskuskaupungin ulkopuolisilla alueilla on mahdollisuus täydentää yritystoiminnan verkostoja ja luoda vaihtoehtoisia asumismuotoja niitä haluaville. Maakunnallisella suunnittelulla ja mahdollistavalla kaavoituksella voidaan luoda pohjaa koko alueemme hyvinvoinnille.

Maankäytön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Helsinki – Hämeenlinna – Tampere  -vyöhykkeellä kiinnittää maakuntaamme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä vahvistaa asemaamme merkittävimpänä kasvualueena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. HHT-vyöhykkeen kehitystyöhön varattavat resurssit tai rahoitusmallit on löydyttävä siten, ettei se ole poissa maakunnan muusta kehittämisestä.

Nykyisessä tilanteessa liikenneinvestointien painopisteen on siirryttävä vahvaan perustieverkkoon, tavoiteltuihin uudistuksiin esim. 3-tien ja 9-tien kohdalla sekä erityisesti alemman tieverkon toimintakuntoon ottaen huomioon myös raskaan liikenteen tarpeet. Mm. raaka-aineiden ja biomateriaalien lisääntyvä kuljetustarve koskee koko maakuntaa.

Uuden järjestelyratapihan rakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kuulu kiireellisimpien investointien joukkoon. Vanha ratapiha luonnollisesti vapautuu samalla muuhun kaupunkikäyttöön. Henkilöliikenneaseman siirtäminen on katsottava lähinnä kaupunkikeskustan kehittämisen näkökulmasta.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman roolia on tarvetta vahvistaa yhteistyössä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista kytkeä lentoaseman kehitys tuleviin väyläratkaisuihin.

Täydennysrakentaminen on ennen muuta vaihtoehto uusien asuinalueiden perustamiselle. Suunnitelmissa olevat uudet asuinalueet, kuten Nurmi-Sorila Tampereella on syytä rakentaa ohjelman mukaisesti, mutta uusien laajamittaisten alueiden suunnittelussa on tarvetta olla pidättyväinen. Täydennysrakentaminen liittyy seutu- ja kuntakeskusten lisäksi myös kyliin, joiden täydennysrakentaminen on välttämätöntä toimivan asutuspohjan, palveluiden, joukkoliikenteen ja sosiaalisen ympäristön ylläpitämiseksi. Kyläkaavojen laatimista on vauhditettava koko maakunnan alueella.

Työssäkäynnin ja asumisen rakenteessa on tarpeen tunnistaa meneillä oleva muutos. Toistakymmentä vuotta kehitteillä olleet etätyön mallit ovat vähin erin löytämässä toteutusmuotonsa. Tietotekniikan kehityksen ja parantuvien yhteyksien kautta tulee etätyö mahdolliseksi entistä useammalle samalla kun työnantajien asenne on muuttumassa mm kustannussyistä yhä suotuisammaksi.

Loma-asuntojen taso on parantunut ja paranee koko ajan sekä rakentajien omista toiveista johtuen että viranomaisten vaatimusten takia. Suomalaisen asumisen mallissa yhä useampi haluaa kaupunkiasunnon oheen hyvin varustellun loma-asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden. 

Maankäyttövaihtoehtojen arviointi on suunnitelmassa tehty osin subjektiivisesti. Keskittämisen edut on nähty itsestään selvänä. Ympäristönäkökulman tarkastelussa olisi tarpeen ottaa huomioon laaditut tutkimukset.

Kokonaisuutena vaihtoehdot on rakennettu tilanteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot ja seutujen intressit on asetettu ristiriitatilanteeksi. Asetelma haastaa kilpailuun, jollaista maakunnan sisällä ei tule olla. Maakunnan kilpailulliset haasteet tulevat ulkoapäin ja yritystoiminnan osalta myös maan rajojen ulkopuolelta. Keskuskaupungin roolia tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi. Lopulta on kyse siitä, onko Tampere valmis maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa se saa itsekin parhaat edut hyvin kehittyvästä maakunnasta.”

 

Annan suuren arvon sille vastuullisuudelle, jota Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ryhmäpuheenvuorossaan esitti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: "Koko Pirkanmaata on kehitettävä!"

Keskiviikko 12.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kokousti 10.6.2013 ja kokouksen tärkein asia oli linjata maakunnan päättäjien mielipide Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista.

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hyvän puheenvuoron käyttikin.

 

Kansanedustaja Alatalo osoitti olevansa koko Pirkanmaan puolestapuhuja ja siitä annan suuren tunnustuksen senaattorillemme.

 

Maakuntavaltuusto on forum, jossa pitäisi unohtaa nurkkakuntaisuus ja katsoa asioita maakunnan parhaan kannalta – tässä Mikko Alatalon puheenvuoro täytti kaikki hyvälle puheenvuorolle asetettavat kriteerit.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon puhe on luettavissa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n nettisivuilta – www.tampereenkeskusta.fi – ja siihen on myös linkki kunnallisjärjestömme facebook-sivuilta, jonne löytää facebook-haulla ”Tampereen Keskusta”. Kiitokset kunnallisjärjestömme tiedotusasioita hoitaville Titta Mattilalle sekä Kalle Kiilille!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan Maakuntavaltuustossa 10.6.2013 löytyy myös Pirkanmaan maakuntaliiton nettisivuilta www.pirkanmaa.fi kohdasta ”Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista pidetyt ryhmäpuheenvuorot 10.6.2013”.

 

Tutustu Alatalon puheenvuoroon ja toteat varmaan, että kyseessä on koko Pirkanmaan parasta ajavan maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan puheenvuoro!

 

Tässä kopioituna Alatalon puheenvuoron ydinkohdat:

 

•  Ydinkaupungin johtava asema ei ole missään vaiheessa uhattuna.

• Tampereen seudun hyvinvointi tukee koko maakuntaa, kun työnjako seutujen kesken selviää.

•  Seutukeskusten rooli on tärkeä liikenteessä, opetuksessa ja yritystoiminnassa.

•  Seutukeskuksille tulee antaa riittävät mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja entisiä kuntakeskuksia nykyaikaa vastaaviksi ja edistyviksi taajamiksi.

•  Esitetyistä maakuntakaavan vaihtoehdoista mikään ei sellaisenaan ole optimaalinen, mutta Tähdet 2-monikeskusmalli on tasapainoinen ja koko maakuntaa kehittävä maankäytön perusta, jossa myös aurinko paistaa ja planeetat kulkevat

 

•  Maaseudun kylät ovat maakunnan voimavara. Yritystoiminta ja asuminen kylissä pitää kylien maiseman kunnossa ja vetää kaupunkien ihmisiä vapaa-ajan viettoon. Näillä alueilla voidaan tuottaa lähiruokaa ja bioenergiaa. Metsävaltaisella Pirkanmaalla on myös kauppatasetta auttava valtakunnallinen tehtävä teollisuuden ohella. Ympäristöä huomioiden realistisella luontosuhteella!

 

Pari kuvaa, jotka muistuttavat, että koko Pirkanmaata on kehitettävä!

 

 

 

Kotieläintalous on Pirkanmaalla pidettävä elinvoimaisena. On hieno asia, että Valio Oy panostaa Tampereen jalostuslaitoksensa kehittämiseen 30 miljoonaa euroa!

Valion investointipäätös merkitsee, että vakaviin talousongelmiin ajautuneella Tampereella elintarviketeollisuuden työpaikat säilyvät ainakin maidonjalostusteollisuudessa.

 

 

 

Voimaperäinen maatalous on jatkossakin Pirkanmaan selkäranka.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä hallintohimmeleistä tiensä päässä?

Perjantai 1.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostavat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti.

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jota lyhyemmin kutsutaan nimellä ”Tampereen kaupunkiseutu” järjesti toukokuun 30. päivänä 2012 seminaarin, jonka aiheena oli

 

”Infra on kuntien kilpailukyvyn runko”.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana sain kutsun tilaisuuteen, joka järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Väinö Linnan aukiolla Tampereella.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, sillä siellä vallinnut henki viesti voimakkaasti sitä pinnan alla kytevää eripuraisuutta, jonka on saanut aikaan Kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntauudistus.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurmisen alustus, jonka aiheena oli ”Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö” kuvasti vahvasti sitä epävarmuutta, jota kuntauudistuskaavailut ovat saaneet aikaan Tampereen kaupunkiseudulla.

 

Tampereen kehyskunnat eivät luota kaupunkiseudun yhteistyössä Tampereen muita kuntia hamuilevaan politiikkaan ja tämä luo varjon pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurimman talousalueen kehittymiselle.

 

Kataisen ja Virkkusen kuntauudistussuunnitelmista kärsivät tamperelaiset, Tampereen kehyskunnat, koko Pirkanmaa ja lopulta koko Suomi.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen oli sisällyttänyt esityksensä alkuun dian, joka taustoitti hyvin niitä erilaisia lähtökohtia, joista Tampereen seutukunnat ponnistavat.

Nurmisen esittämät lukusarjat ovat vankka tae sille, että toimintansa kestävälle perustalle saaneita kehyskuntia ei kiinnosta liittyä tehottomaan Tampereen kaupunkiin.

 

Parhaillaan menossa olevat Tampereen kaupungin ”hätätyönä” laatimat talouden korjaustoimenpiteet karistavat viimeisetkin liittymishalut kehyskuntien päättäjiltä ja asukkailta.

 

Vihreitä edustava nokialainen kaupunginvaltuutettu ja Nokian teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Leo Lähde kysyi Nurmiselta urheilijoille tavallisesti esitetyn kysymyksen:

 ”Miltä nyt tuntuu?”

 

Tampereen seutukunnan palkkarenkinä seutujohtaja yritti tietysti pyöritellä asioita myötäsukaan, mutta kaikesta huomasi, että Tampereen ja kehyskuntien eripura ei anna mielekästä pohjaa seutukunnan työn jatkamiselle.

 

Olen jo aikaisemmin pitänyt Tampereen seutukunnan kyhäämistä turhana hallintohimmelin rakentamisena ja nyt pidetty seminaari vankisti käsitystäni, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä voitaisiin lopettaa.

 

Onneksi kuntayhtymän marraskuulla 2008 allekirjoitetussa perustamisasiakirjassa on osattu valmistautua kuntayhtymän lopettamiseen.

 

Perustamissopimuksen 24 § toteaa näin:

 

”Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.”

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä asettautuu hiipuvalle toiminnan tasolle ja valmistaudutaan sen purkamiseen tarpeettomana hallintohimmelinä jäsenkuntien syksyllä valittavien uusien valtuustojen päättämällä aikataululla.

 

Mielestäni en syyllisty populismiin, kun totean tuntevani huonoa omaatuntoa, että sain nauttia maittavan lounaan kaikkien teknisten palvelujen seutuseminaarin osanottajien tapaan Ravintola Ziberiassa. Eivät luottamushenkilöt ansaitse ylitsepursuavaa tarjoilua - kahvi- ja teetarjoilu riittää varsin hyvin puolilta päivin alkavan seminaarin tarjoiluksi!

 

Ajattelen niitä lukemattomia lounaita, jotka Tampereen seutukunta on maksanut hallinnossaan mukanaoleville kuntien virkahenkilöille ja myös päättäjille – jo yksistään näiden ilmaisten lounaiden lopettaminen olisi suuri helpotus taloudellisissa ongelmissa painiskeleville kunnille!

On aina muistettava koettu ikivanha totuus:

Ilmaisia lounaita ei ole!

 

Pirkanmaalaisten kuntien edunvalvonnan pitää mielestäni tapahtua Pirkanmaan Liiton kautta – siihen ei tarvita Tampereen seutukunnan tapaista hallintohimmeliä.

 

-Esko Erkkilä-

Muistutusten jättämisaikaa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on pidennettävä

Keskiviikko 28.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelu on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää toimenpide ja sen vuoksi prosessiin liittyvät palautteet ovat tärkeitä.

 

Kaavatyön alkusanoissa todetaan, että ”Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa”.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta ongelmaksi on prosessin aikana muodostunut se, että avoimuus ei ole kaavaa suunnittelevien virkahenkilöiden osalta yltänyt Tampereelle saakka.

 

2. vaihemaakuntakaavasta, joka käsittelee liikenne- sekä logistiikkaan liittyviä kysymyksiä, ei järjestetty lainkaan yleisötilaisuutta Tampereella.

 

Yleisötilaisuudet järjestettiin Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä, mutta ei Tampereella.  Kaava koskettaa eniten Tamperetta – miksi yleisötilaisuutta ei järjestetty Tampereella?

 

Suunnitelma on, että kaavasta jätettävien muistutusten jättämisaika päättyy 30.12.2011. En pidä päätöstä oikeana.

 

Esitän, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta annettavien muistutusten jättämisaikaa pidennetään, jotta myös tamperelaisilla on mahdollisuus perehtyä asiaan Tampereella välittömästi järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

 

Vaihemaakuntakaavassa suunnitellaan Tampereen läntistä oikorataa, Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, Tampere-Pirkkalan –lentoasema-alueen suunnittelua sekä VT3:n linjausta välillä Marjamäki-Kulju-Pirkkala. Kaikki hankkeet koskevat mitä suurimmassa määrin Tamperetta ja sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että niiden tiimoilta järjestetään yleisötilaisuus Tampereella.

 

On myönnettävä, että 2.vaihemaakuntakaavassa käsitellyt hankkeet ovat voittopuolisesti myönteisiä Tampereen kannalta. Kuitenkin juuri sen vuoksi Tampereella järjestettävä yleisötilaisuus on tarpeen, jotta kaavan suunnittelijoille ei jää virheellistä kuvaa alueen väestön mielipiteestä.

 

Totesin edellä ”voittopuolisesti” ja tarkoitan sillä sitä, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueelle suunniteltu toinen kiitorata rajoittaisi pysyvästi koko eteläisen Tampereen suunnittelua. Muut vaihemaakuntakaavassa esitetyt kohdat ovat kannatettavia, mutta toista kiitorataa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ei voida hyväksyä.

 

Jään odottamaan tietoa muistutusajan pidentämisestä ja Tampereella järjestettävää yleisötilaisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Tämä kirjoitus on alkuosan luonnos Pirkanmaan liitolle osoitetusta muistutuksestani Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Muistutukset on toimitettava perille viimeistään 30.12.2011.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on vahva vaikuttaja valtiopäivätoimissaan

Keskiviikko 14.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa Museokeskus Vapriikissa 10.12.2011 useitakin mielenkiintoisia ja valaisevia puheenvuoroja.

 

 

Arto Pirttilahti painotti, että ”täysistunto- ja kyselytuntinäkyvyyden” lisäksi on muistettava, että kansanedustajan tärkein tehtävä on toimia aktiivisesti valiokuntatyöskentelyssä.

 

Pirttilahti sai valiokuntapaikkojen jaossa merkittävät paikat, sillä hän on lakivaliokunnan ja talousvaliokunnan varsinainen jäsen ja niiden lisäksi hän toimii varajäsenenä liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

 

Valiokuntapaikkojen lisäksi Arto Pirttilahti toimii varajäsenenä ETYJ:n parlamentaarisessa yleiskokouksen Suomen valtuuskunnassa sekä Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa.

 

Olen pirkanmaalaisena agrologina ylpeä saman maakunnan agrologiveljen mainiosta pärjäämisestä kansanedustajien hierarkiassa – ja heti ensimmäisenä kansanedustajavuotenaan!

 

Kansanedustaja Pirttilahti oli ollut valiokuntamatkalla Saksassa ja toi sieltä saksalaisten uunituoreet energiaterveiset.

 

Saksahan joutui sisäpoliittisista syistä tekemään päätöksen ydinvoimasta luopumisesta.

 

Suomalaiset olivat kysyneet, että miten Saksa nyt aikoo turvata energiansaantinsa?

 

Isännät olivat vastanneet, että he joutuvat turvautumaan Puolassa tuotettavaan ydinvoimaan ja sen lisäksi he tulevat kasvattamaan omasta maaperästä kaivettavan ruskohiilen osuutta!

 

Ohjeena suomalaisilla saksalaiset olivat todenneet, että lisätkää oman turpeenne osuutta energiantuotannossa!

 

Rikkidirektiivistä Pirttilahti totesi, että se vie Suomelta merkittävästi kilpailuetua.

 

Haja-asutusalueiden asuttuna pitäminen on Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana toimivalle kansanedustaja Arto Pirttilahdelle tärkeä asia.

 

Pirttilahti totesi, että Valtioneuvosto ei rajoita haja-asutusalueille rakentamista, vaan rajoittamissuunnitelmat ovat maakunnan pikkuvirkamiesten ajatuksia.

 

On tärkeää, että kansanedustajat käyvät maakunnissa kertomassa ja taustoittamassa asioita, joiden parissa he päivittäin toimivat. Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle maakunnan muistamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.

Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 

…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 

…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 

Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Löytääkö "Voimaa tuulesta" -projekti sopivan paikan tuulivoimapuistolle vaikkapa Sulkavuoresta?

Tiistai 30.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liitto on käynnistänyt projektin, jossa Pirkanmaalta etsitään sopivia paikkoja tuulivoimapuistolle.

 

”Puisto” nimitys tuulivoimalakeskittymälle on sinällään pahinta viherpesua, jossa ympäristölle haitallinen toiminta pyritään verhoamaan positiivisen ilmaisun taakse.

 

Olen kyyninen ja odotan, että Pirkanmaan eräs ”tuulivoimapuistolle” sopiva paikka löytyy eteläiseltä Tampereelta.

 

Perustan otaksumani sille, että lähes kaikki lähiympäristölleen haitalliset hankkeet on viime vuosina sijoitettu eteläisen Tampereen alueelle – miksi tuulivoimapuiston kohdalla tästä periaatteesta luovuttaisiin?

 

Ikean rakentaminen ja nyt Sulkavuoreen suunniteltu jätevesien keskuspuhdistamo ovat eteläisen Tampereen ikeitä pahimmillaan. Kolmostien ja pääradan meluvaikutus sekä Tampere-Pirkkalan lentoaseman Hornet-melu muodostavat perusannoksen eteläisen Tampereen asumishaitoista. Kymmenkunnan tuulivoimalan lätkytys olisi oiva lisä alueen asukkaiden rasitukseksi! Ne muodostaisivat myös sopivan maisemahaitan alueelle!

 

Vakavasti puhuen toivon, että tuulivoimalakeskittymää ei rakenneta Tampereelle.

 

Toivon, että päättäjät luopuvat kokonaan tuulivoimalakeskittymän suunnittelusta, sillä tuulivoimaloiden hyötysuhde energiantuotannossa on negatiivinen. Näin erityisesti sisämaassa, jossa toiminnan pyörittämiselle välttämättömiä tuulia ei kerta kaikkiaan ole.

 

Muistutan perussuomalaisiin SDP:stä loikanneen Matti Putkonen toteamusta, kun hän huhujen mukaan totesi toimivan tuulivoimalan konseptiksi sen, että tuulivoimala toimii, jos alhaalla oleva dieselmoottori hihnavedon avulla pyörittää tuulivoimalan siipiä!

 

-Esko Erkkilä-

Postia Pirkanmaan Liitolta

Sunnuntai 18.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Tein taannoin muistutuksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan ja esitin sotilaslentoliikenteen siirtämistä pois Tampere-Pirkkala -lentoasemalta. Esitykseni perusteluna oli Pirkkalaan suunnitellun toisen kiitotien ja sen sotilaslentoliikenteen Tampereen kaupunkiseudulle aiheuttama lentomelu.

 

Sain Pirkanmaan Liitolta ma. maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstilan 14.04.2010 allekirjoittaman monisteen, jonka allekirjoittamattomassa liitteessä todetaan...

Lue lisää »

Multisillan nettipisteen avajaiset 10.3.2010 Multsun Tuvalla

Sunnuntai 14.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Multisillan lähiöyhdistys ry avasi kaikille avoimen nettipisteen Multsun Tuvalla keskiviikkona 10.3.2010. Olin kutsuvieraana paikalla - kiitos puheenjohtaja Markku Järvenpäälle kutsusta!

 

Multisillan lähiöyhdistys ry on puolueeton ja sitoutumaton kaupunginosayhdistys. Se on saanut nettipisteen rakentamiseen rahoitusta Tampere yhdessä-hankkeelta, Tampereen kaupungilta, Pirkanmaan Liitolta, Vipuvoimaa EU:lta 2007 - 2013 -rakennerahastolta sekä EU:n Euroopan aluekehitysrahastolta. Myös Härmälän seurakunnalla ja Tampereen Seudun Osuuspankilla on ollut vahva rooli hankkeen toteuttamisessa.

 

Vasta-avattu nettipiste...

Lue lisää »

Taitamattomasti kirjoitettu

Keskiviikko 24.2.2010 klo 12.17 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton "Pirkanmaan liitto tiedottaa 2010"-julkaisun 1/2010 numerossa kerrotaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan liikenne ja logistiikkakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen saamasta palautteesta.

 

Jutussa todetaan, että Pirkanmaan liitolle tuli kaavasta kaikkiaan 70 mielipidettä, lausuntoa ja vastausta.

 

Palautetta tuli yksityisiltä henkilöiltä, yhdistyksiltä, etujärjestöiltä sekä kunnilta ja muilta organisaatioilta.

 

Jutun floppi on, kun...

Lue lisää »

Mielipide Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan

Sunnuntai 3.1.2010 klo 18.44 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteiden jättämisaika Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan päättyy 4.1.2010.

 

Tässä mielipiteeni, jonka lähetin Pirkanmaan liitolle tänään:

-----------------------------------

 

Esitän, että Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskuksen, VT3:n ns. Puskiaisten oikaisun, Tampereen läntisen oikoradan ja Tampereen kakkoskehätien rakentamiseen tarvittavat aluevaraukset tehdään Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Ehdotan myös, että maakuntakaavaan tehdään tarpeelliset aluevaraukset Tampereen järjestelypihan siirtämiseksi nykyiseltä paikaltaan etelämmäksi.

 

Toisen kiitoradan aluevaraus Tampere-Pirkkala -lentoasemalle olisi vastoin mm. niitä pyrkimyksiä, joilla Tampereen kaupunkiseudun melutasoa alennettaisiin. Kun myös muut seikat puolustavat sotilaskoneiden poistumista Pirkkalan lentotukikohdasta, esitän, että Pirkanmaan liitto aloittaisi välittömästi neuvottelut Puolustusvoimain, valtiovallan, naapurimaakuntaliittojen ja muiden tahojen kanssa sotilaslentotoiminnan siirtämisestä pois Tampere-Pirkkala - lentoasemalta.

 

Ehdotusteni perusteluina... 

Lue lisää »