Tasavallan presidentin päiväkäsky 4.6.2023

Maanantai 5.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on muistuttanut meitä suomalaisia rauhan ja vapauden mittaamattomasta arvosta. Kukaan ei toivo sotaa, mutta viisas varautuu pahimpaankin. Halu elää rauhassa ja suojella päättäväisesti omaamme näkyy meissä suomalaisissa.

Koko historiansa ajan Puolustusvoimat on toteuttanut tehtäväänsä pitäen mielessä tärkeimmän – Suomen kansan elinmahdollisuuksien ja maamme itsenäisyyden turvaamisen. Perustan puolustuksellemme ja maanpuolustustahdollemme luo asevelvollisuus. Se on ankkuroinut Puolustusvoimat osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tehnyt jokaisesta suomalaisesta oman maansa järkähtämättömän puolustajan. Tähän perustaan me turvaamme jatkossakin.

Liittyminen puolustusliitto Natoon aloitti maamme historiassa uuden aikakauden. Suomea puolustavat tulevaisuudessakin ensi sijassa suomalaiset, mutta teemme sen yhdessä liittolaistemme kanssa. Suomen merkittävin panos Naton yhteiselle pelotteelle ja puolustukselle tulee olemaan oman alueemme puolustaminen. Samalla kannamme vastuumme Naton yhteisistä velvoitteista ja osallistumme aktiivisesti liittokunnan kehittämiseen.

Puolustusvoimissa tehdään herkeämättä työtä Suomen turvallisuuden eteen myös tulevaisuudessa. Mittava työ puolustuksemme yhteensovittamiseksi osaksi Naton yhteistä puolustusta on käynnissä. Se vie vielä aikansa, mutta voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet, ettei vapaus taikka turvallisuus ole itsestäänselvyys. Vaalimme kiitollisuudella ja kunnioituksella veteraanien ja maamme jälleenrakentaneiden sukupolvien meille jättämää perintöä. Sen ansiosta meillä on etuoikeus elää kaikin puolin hyvässä maassa. Saman perinnön haluamme jättää myös tuleville sukupolville.

Olen ylipäällikkönä ylpeä siitä vastuunkannosta ja sitoutumisesta, jota Suomen Puolustusvoimat ja kaikki maanpuolustustyöhön osallistuneet suomalaiset ovat osoittaneet. Jatkukoon samanlainen vastuunkanto ja sitoutuminen myös Suomen ollessa Naton jäsen.

Puolustusvoimien ylipäällikkö
Tasavallan presidentti

Sauli Niinistö

 

 

*********************

 

-Esko Erkkilä-

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Antti Kaikkosen esiintymiset luovat turvallisuudentunnetta myös tässä tilanteessa!

Keskiviikko 16.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Kriisitilanteissa päättäjien sanomiset ja heidän esiintymisensä ovat ratkaisevassa asemassa, että miten kansalaiset kokevat turvallisuudentunteensa.

 

 

Presidentti Niinistö osallistui eilen ja toissapäivänä JEFF-maiden kokoukseen ja sen jälkeen Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin tapaamisella.

 

Britannian johtamat nopean toiminnan JEF-joukot muodostuvat kahdeksasta pohjoisen Euroopan Nato-maasta sekä Suomesta ja Ruotsista. Suomi on ollut mukana vuodesta 2017.

 

Katselin Yle Areenasta Niinistön tiedotustilaisuuden JEFF-maiden kokouksesta ja sen jälkeen tapahtuneesta Boris Johnsonin tapaamisesta.

 

Arvostan Niinistön esiintymistä ja totean, että meillä on luotettava valtionpäämies; on suuri onni, että edellisen presidentin valtakausi on muisto vain!

 

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on toinen päättäjistämme jonka sanomisiin ei tarvitse tuntea pelkoa.

 

Onko Kaikkosesta kasvamassa Niinistön manttelinperijä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terävä toteamus ja osuva otsikko ovat paremmat kuin pitkät jaarittelut!

Lauantai 26.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän aloittama sotatilanne Euroopassa on kirvoittanut lukemattomia kannanottoja tähän mielettömään tilanteeseen, johon on ainoastaan yksi syyllinen eli Vladimir Putin.

 

 

Tilannetta on kommentoitu eri yhteyksissä ja olen tähän koonnut muutamia kommentteja sekä kommenttien otsikoita, jotka hyvin kuvaavat Venäjän aloittaman sodan mielettömyyttä:

 

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö:

 

• ”Jo nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät!”

 

 

Toimittaja Helena Petäistön vierailijakirjoituksen otsikko Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.2.2022:

 

• ”Saatana asuu taas Moskovassa!”

 

Maaseudun Tulevaisuus-lehden pääkirjoituksen otsikko 25.2.2022:

 

• ”Hyökkäävä Venäjä sulkee itsensä ulkopuoliseksi!”

 

Päätoimittaja Jouni Kemppaisen Maaseudun Tulevaisuudessa 25.2.2022 olleen jutun otsikko:

 

• ”Nato-keskustelu jo myöhäistä!”

 

 

 

Taidatkos asiat sen selvemmin sanoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Niinistön palkkionalentamisesitys on jälkijättöinen hanke kotieläintuottajien tulokehitykseen verrattuna

Tiistai 8.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen Uudenvuodenpuhe ja sitä seurannut kirje pääministeri Jyrki Kataiselle tasavallan presidentin palkkion alentamiseksi vuoden 2006 tasolle on aiheuttanut paljon puhetta.

 

Tasavallan presidentin aloittama keskustelu on paikallaan, mutta sen populistinen luonne arveluttaa.

 

Jos Niinistön aloitteen katsotaan velvoittavan kaikkia kansalaisia palkanalennukseen tai eläkkeiden alentamiseen, ollaan väärillä urilla.

 

Yleinen palkkatason alentaminen sopii ehkä poroporvareille ja kamreereille, mutta se vie yhteiskuntamme vaikeuksiin.

 

Taloutemme nojaa yhä yksipuolisemmin yksityiseen kulutukseen ja jos palkkakehityksen alentamista presidentin esimerkin mukaisesti yksioikoisesti noudatettaisiin, olisimme nopeasti vaikeassa tilanteessa.

 

On jäänyt aivan olemattomalle huomiolle, että monet kansalaisryhmät ovat jo vuosikausia joutuneet sopeutumaan alenevan ansiokehityksen tilanteeseen.

 

Eläkeläisten ja palkansaajien ohella kotieläintuottajat ovat viime vuosina kokeneet kovia omassa ansiokehityksessään.

 

 

 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Tilastokeskuksen aineistoon perustuva maatilojen yrittäjätulon sekä palkansaajien ansiotulon vertailu kertoo, että palkansaajien ansiotulo on 2000-luvulla kehittynyt + 25 %, mutta maatilojen yrittäjätulo on alentunut yli 10 %. (Lähde MT 07.01.2013)

Kaikki tiedämme, että palkansaajien ansiotason kehittyminen 2000-luvulla (vaikka onkin ollut tasoa + 25 %) on todellisuudessa merkinnyt reaalitasolla ansiokehityksen alenemista.

Tuntumani maataloustuottajien yrittäjätulon kehittymiseen on parin viime vuoden osalta ollut heikompi kuin aikaisemmin, mutta tiedän, että erityisesti kotieläintuottajien tulonmuodostus on heikentynyt huolestuttavasti.

 

On kaikkien kannalta tärkeää, että ruuan alkutuottajan taloudellisesta asemasta huolehditaan jatkossa paremmin kuin on tapahtunut 2000-luvulla.

 

Populistiset hankkeet kansalaisten ansiotason alentamiseksi eivät ole kannatettavia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Palataan vielä hetkeksi presidentinvaalien vaalimökeille Tampereen Keskustorille

Torstai 29.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin tammikuun 22. päivänä ja toinen kierros helmikuun 5. päivänä.

 

Vaaleissa valittu uusi Tasavallan Presidentti on jo asettautunut Mäntyniemeen, mutta nyt voimme muutaman Tampereen Keskustorin vaalimökeillä ottamani valokuvan avulla vielä hetkeksi siirtyä ensimmäistä äänestyskierrosta edeltäviin tapahtumiin.

 

 

Lähinnä Raatihuonetta sijaitsi Vihreiden vaalimökki ja siitä Teatteritalon suuntaan seuraavana oli Perussuomalaisten vaalimökki. Keskustan vaalimökki sijaitsi Perussuomalaisten vaalimökin vieressä.

 

 

Keskustan vaalimökin vieressä oli SDP:n vaalimökki, joka tässä on vielä avaamatta.

Demareiden vieressä sijaitsi Kokoomuksen vaalimökki.

 

 

Vaalimökkirivistön kolme viimeistä mökki olivat Kristillisdemokraattien, RKP:n sekä Vasemmistoliiton vaalimökit.

Vasemmistoliiton talkooväki oli innokkaasti mukana kaikkina päivinä, mutta kristilliset saivat talkoojoukkonsa liikkeelle vasta hieman ennen ensimmäistä äänestyspäivää.

RKP ei avannut vaalimökkiään koko presidentinvaalikampanjan aikana lainkaan.

 

On selvää, että toiminta vaalimökeillä keskittyi lähimpänä Raatihuonetta sijaitseville mökeille, sillä niiden ehdokkaat muodostivat vaalikamppailun seuratuimman joukon.

 

 

Vihreiden Pakka Haavisto kävi vaalimökillään ennen ensimmäistä kierrosta ja silloin hän ei vetänyt kansaa mökilleen montaakaan.

Haavistolla olikin hyvää aikaa käydä kättelemässä kaikkien kilpailijoidensa vaalimökkien talkooväki ja varmaan hän kätteli myös oman joukkonsa.

 

 

 

Keskustan vaalimökki ja sen tienoot olivat suosittu tapaamispaikka myös muiden puolueiden edustajille. Tässä apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee vaalimökillämme Kokoomuksen Matti Höyssän kanssa.

 

-------

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kävi antamassa ennakkoäänensä Tampereella ja äänestysmatkallaan hän piti puhetilaisuuksia sekä poikkesi myös vaalimökillä.

 

Pyysin Heinäluomaa koppaamaan kainaloonsa Tampereen ex-apulaispormestarin Tarja Jokisen ja puhemies toteuttikin pyyntöni, jotta sain otettua tämän valokuvan.

Toimitin valokuvan Tarja Jokiselle pikapikaa ja hän kiittelikin hyvästä kuvasta minua heti seuraavana aamuna ja kertoi liittäneensä sen jo illan aikana facebook-sivuilleen – näin toimii yhteistoiminta!

 

------------

 

Sittemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö poikkesi ennen Tampereen vaalitilaisuuttaan Kokoomuksen vaalimökillä ja olin ”naapurin talkoolaisena” kameran kanssa paikalla. Tässä muutama otos tungoksen keskeltä:

 

 

Niinistölle ojennettiin kaikenlaisia pieniä lahjoja.

Onneksi perussuomalaisten Kike Elomaa ei ollut paikalla, sillä hänellä on taipumuksia ojentaa korkeille vieraille hieman sopimattomia lahjoja!

 

 

Myös kirjekuoria silloinen presidenttiehdokas ja myöhemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö sai. Onneksi kirjekuoret eivät kuitenkaan olleet ruskeita.

 

 

 

Tuleva presidentti sai aikaan Kokoomuksen vaalimökillä melkoisen tungoksen.

 

 

 

Vasta tätä juttua kootessani ja tutkailtuani ottamiani valokuvia huomasin, että myös Jenni Haukio oli Niinistön matkassa. Vai olenko väärässä?

 

 

Vaalimökkikokemukset olivat Paavo Väyrysen tukijoukoissa miellyttävät. Suositun ehdokkaamme, mutta ehkä pieneltä osin myös ahkeran vaalimökkityöskentelymme tuloksena Paavo Väyrynen sai Tampereelta yli 11.000 ääntä.

Väyrysen äänisaalis oli kolmanneksi paras ehdokkaista ja hänen äänimääränsä nosti Suomen Keskustan Tampereella kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi!

 

-Esko Erkkilä-

Markan ostovoima haihtuu tänään unholaan

Keskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.

 

Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.

 

Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.

 

Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.

 

Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.

 

Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.

 

Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.

 

Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.

 

 

Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.

 

En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!

 

Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!

 

 

Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:

 

”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä,

miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja

voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua?

Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002

Lauri Oinonen /kesk
Seppo Lahtela /kesk”

 

Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:

 

”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”

 

 

Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:

 

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.

 

Vai onko sittenkään niin?

 

-Esko Erkkilä-