Kyllä ruplat ja kopeekat kelpasivat!

Perjantai 3.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Sain työelämän aikana olla järjestämässä monia myyntikilpailujen palkintomatkoja Neuvostoliiton silloin miehittämään Viroon ja erityisesti Tallinnaan.

 

Palkintomatkat Viroon saivat jakeluteidemme myyntimiehet kilvan myymään rehujamme, jotta pääsisivät Tallinnaan.

 

Yleensä majapaikkamme Tallinnassa oli Viru-hotelli ja keskeisen sijaintinsa ansiosta se olikin hyvä paikka.

 

Virun alakerrassa oli yökerho, jossa notkeat tytöt esittivät joka ilta hienon revyy-ohjelman.

 

************

 

Taisipa olla Pirkanmaan Osuuskaupan myymälänhoitajien ja myyntimiesten palkintomatka, kun jälleen kerran olimme Virussa ja päivän päätteeksi olimme seuraamassa Virun yökerhossa hienoa revyy-ohjelmaa.

 

Jäimme porukalla ohjelman jälkeen vielä istuskelemaan yökerhoon ja tarjoiluhenkilökunta ryhtyi ajamaan meitä pois yökerhosta.

 

Olimme jukuripäitä ja henkilökunta sai meidät metriltä nousemaan yökerhosta hotellin aulaan ja siitä edelleen majoituskerroksiin.

 

Henkilökunta oli meille vihainen, sillä aiheutimmehan heille ylimääräistä hommaa.

 

Henkilökunnan vihaisuus kuitenkin kaikkosi kertaheitolla, kun joku asiakkaistamme heitti taskuihinsa kertyneet ruplat ja kopeekat kuin kylvämällä henkilökunnalle! Me kaikki yhdyimme taskujemme tyhjentämiseen!

 

Voi sitä kumartelua ja kiitollisuutta, jota saimme, kun äsken meille niin vihaiset henkilökunnan jäsenet alkoivat kontaten kerätä lattialta heille heitettyjä ruplia ja kopeekoita!

 

Kaikkea sitä on tullut koettua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Neuvostomiehityksen aikana Tallinnassa käynti oli mainio myyntikilpailujen palkinto!

Tiistai 24.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Viro itsenäistyi helmikuun 23. päivänä vuonna 1918, mutta se liitettiin osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1940.

 

***********

 

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi Moskovan vallankaappausyrityksen aikana 20. elokuuta 1991, joten viime sunnuntaina saimme viettää Viron uudelleenitsenäistymisen 30-vuotispäivää.

 

*********************

Neuvostomiehityksen viimeisinä vuosina Viro oli osittain avoin meille suomalaisille ja siellä käyminen toi aina jännitystä elämään.

 

Minä ja työryhmäni hyödynsimme Viroa ja Tallinnaa erilaisten myyntikilpailujen palkintokohteena. Jakeluteidemme myyntimiehet olivat innokkaita myymään rehujamme, kun järjestimme heille myyntikilpailuja, joiden palkintona oli viikonloppumatka Tallinnaan.

 

Yleensä yövyimme Viru-hotellissa ja sen välitön ympäristö tuli hyvinkin tutuksi.

 

Virallinen valuuttakurssi oli siihen aikaan sellainen, että sadalla markalla sai 12 ruplaa.  Satasta ei juurikaan kukaan vaihtanut, mutta 50 markkaa piti vaihtaa, sillä tulliviranomaiset vahtivat, että markkoja oli vaihdettu rupliksi.

 

Kadulla satasella sai 70 ruplaa, joten oli selvää, että pimeä valuuttakauppa kävi; en enää muista, että paljonko ruplia sai sukkahousuista ja mainospipot olivat myös kovaa valuuttaa.

 

Toimin palkintomatkoilla yleensä matkanjohtajana ja se rajoitti kaupankäyntimahdollisuuksiani.

 

Nykypäivänä on yhä harveneva joukko meitä, jotka teimme mustanpörssinkauppaa Viru-hotellin liepeillä.

 

Täytyy ihailla sitä nopeaa kehitystä, joka Tallinnassa on tapahtunut neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut?

Lauantai 16.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Palasin viime keskiviikkona neljän päivän pituiselta sotahistoria- ja kulttuurimatkalta Venäjältä.

 

 

Matkamme suuntautui Sortavalaan, Valamoon, Käkisalmeen, Taipaleenjoelle ja Viipuriin.

 

 

Kaikki oli suurin piirtein ennallaan, mutta se kiinnitti huomiota, että Venäjän tullin hidastelu on entisestään pahentunut.

 

 

Ylitimme rajan menomatkalla Niiralasta ja siellä jouduimme passintarkastuksen jälkeen noutamaan matkavaramme autosta ja kulkemaan niiden kanssa läpivalaisulaitteiston kautta.

 

 

Ihmettelimme, että edellämme kulkenut bussilastillinen joutui niin tekemään, mutta saman kohtalon koimme myös me omalla vuorollamme.

 

 

Niiralassa oli työvuorossa ainoastaan yksi Venäjän tullin ”peilimies” – mies, joka peilin avulla tarkasti autojen alustat – ja kun hänellä ei ollut minkäänlaista kiirettä, niin odotusaika Venäjän tullissa venyi kohtuuttoman pitkäksi.

 

Palasimme Suomeen Vaalimaan kautta ja myös siellä oli aistittavissa tavanomaista hitaampaa toimintaa.

 

 

Venäjä on joutunut monestakin syystä kokemaan EU-maiden pakotteita ja lienevätkö ne syynä, että hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut.

 

 

Korostan, että rajatarkastusten lisäksi emme kokeneet pienintäkään muuta ongelmaa matkallamme.

 

 

*****************

 

En vaihtanut ennen matkaa lainkaan euroja rupliksi, sillä oletin entiseen tapaan, että raja-asemalla on mahdollisuus rahanvaihtoon.

 

 

Nyt kuitenkin ainakaan Niiralan raja-asemalla ei ole Venäjän puolella pankkia, joten rahanvaihto ei raja-asemalla ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Hätää ei kuitenkaan ollut, sillä välittömästi rajatarkastusten jälkeen sijaitsevassa myymälässä oli mahdollista edullisten ostosten lisäksi vaihtaa euroja rupliksi.

 

 

 

 

 

Yhdellä eurolla sai 69 ruplaa ja tässä kuvassa olen havainnollistanut valuuttakurssin; vasemmalla yksi euro ja tulitikkurasian oikealla puolella 69 ruplaa.

Totuushan on se, että ostokset maksetaan sadan, viidensadan tai tuhannen ruplan seteleillä ja kolikkoruplia saadaan sitten vaihtorahoina!

 

 

 

Tutkailin Suomen Pankin virallisia valuuttanoteerauksia eiliseltä päivältä ja totesin noteerauksen olevan 70,3711.

 

 

Venäläiset kauppamiehet käyttivätkin sujuvasti kurssina 70 ruplaa yhdestä eurosta jo matkamme aikana!

 

 

Nykyisen eurolle edullisen valuuttakurssin kyllä huomaa tavallinen turistikin vaikka ostokset ovatkin hyvin pieniä.

 

 

Tullimuodollisuuksien hitaudesta huolimatta suosittelen matkustamista Venäjälle, sillä matka Venäjälle on aina elämys ja yllätyksiä täynnä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Voiko olla totta?

Keskiviikko 17.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että trollit käyvät taas kerran kimppuuni, kun käsittelen ruplan kurssikehitystä.

 

Koska tietoni perustuvat kuitenkin Suomen Pankin julkaisuihin, niin uskallan tarjota tietoa ruplan kurssikehityksestä verrattuna euroon.

 

Joulukuun osalta kurssikehitys näyttää tältä:

 

Yhdellä eurolla on joulukuun eri päivinä saanut ruplia seuraavasti

 

 

Joulukuun 1. päivänä                            65,2758 ruplaa

Joulukuun 2. päivänä                            66,2670 ruplaa

Joulukuun 3.päivänä                             65,3750 ruplaa

Joulukuun 4. päivänä                            65,7875 ruplaa

Joulukuun 5. päivänä                            66,3305 ruplaa

Joulukuun 8. päivänä                            65,6218 ruplaa

Joulukuun 9. päivänä                            66,9860 ruplaa

Joulukuun 10. päivänä                          67,2763 ruplaa

Joulukuun 11. päivänä                          68,6459 ruplaa

Joulukuun 12. päivänä                          71,4175 ruplaa

Joulukuun 15. päivänä                          74,7717 ruplaa

                     

Ja eilen eli joulukuun 16. päivänä yhdellä eurolla sai peräti 91,5200 ruplaa!

 

Kävin viime kesänä kahdestikin Venäjällä ja silloin yhdellä eurolla sai n. 40 ruplaa eli rupla on heikentynyt viime kesän arvostaan noin puoleen!!

***********

Tunnen suurta huolta niiden suomalaisyritysten kohtalosta, jotka ovat myyneet tuotteitaan Venäjälle.

 

Onko tälle kehitykselle nähtävissä mitään valoa?

 

Haluan omalta osaltani kantaa huolta ruplan kurssikehityksestä ja pidän voimassa sen varaukseni, joka koskee ensi kesällä Venäjälle suunniteltua turistimatkaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruplan heikkeneminen merkitsee suuria muutoksia ja kun samaan aikaan raakaöljyn hinta alenee, niin...

Tiistai 2.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Tukeudun Suomen Pankin nettisivuilta eilen poimimiini virallisiin tietoihin kun kerron, että miten paljon ruplia on kuukausittain saanut yhdellä eurolla (kerron ruplat täysinä ruplina):

 

• tammikuu 2013     40
• helmikuu 2013       40
• maaliskuu 2013     39
• huhtikuu 2013       40
• toukokuu 2013      40
• kesäkuu 2013        42
• heinäkuu 2013       42
• elokuu 2013           43
• syyskuu 2013         43
• lokakuu 2013         43
• marraskuu 2013    44
• joulukuu 2013       45
• tammikuu 2014     46
• helmikuu 2014       48
• maaliskuu 2014     49
• huhtikuu 2014       49
• toukokuu 2014      47
• kesäkuu 2014        46
• heinäkuu 2014       46
• elokuu 2014           48
• syyskuu 2014         49
• lokakuu 2014         51
• marraskuu 2014    57

 

Eilen eli joulukuun 1. päivänä yhdellä eurolla sai 65,2758 ruplaa.

 

 

Kuten lukusarjasta nähdään alkoi ruplan romahtaminen oikeastaan vasta marraskuussa ja eilinen noteeraus oli ruplan kannalta todella synkkä.

 

 

************

 

 

Suomalaisen vientiyrityksen kannalta asiaa voidaan tarkastella vaikkapa seuraavan esimerkkilaskelman avulla:

 

Otamme esimerkiksi tuotteen, jonka suomalaisyritys pystyy kannattavasti viemään Venäjälle siten, että venäläinen kuluttaja voi maksaa siitä 1.000 ruplaa. Suomalaisyritys sai siitä viime vuoden joulukuussa 22 euroa.

 

Jos suomalaisyritys vie saman tuotteen Venäjälle nyt, niin suomalaisyrityksen kassaan kilahtaa 15 euroa!

 

Tämä yksinkertainen esimerkki kertoo karuttomasti, että Venäjälle tuotteitaan vievät yritykset ovat suurissa vaikeuksissa.

 

 

***********

 

Venäjältä tuotteita tuovan yrityksen kohdalla tilanne on peilikuva edellisestä esimerkistä eli viime vuoden joulukuussa Venäjältä 1.000 ruplalla tuotu tuote-erä maksoi 22 euroa ja nyt ruplissa samanhintaisen tuote-erän hinta euroissa on 15 euroa!

 

 

**********

 

Jos ja kun ruplan heikkenemiseen yhdistetään Venäjältä tuotavan tavaran (esimerkiksi raakaöljy) maailmanmarkkinahinnan alentuminen, niin onhan venäläisellä yrityksellä haasteita kerrakseen.

 

**********

 

Toivon, että tämä kirjoitukseni herättää lukijoissani halun seurata valuuttamarkkinoiden kehittymistä ja erityisesti ruplan arvon kehittymistä.

 

Eilen yhdellä eurolla sai 65 ruplaa – kuinka paljon tänään ruplia saa yhdellä eurolla?

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruplan heikkeneminen tuo ongelmia niille suomalaisille yrityksille, jotka vievät tuotteitaan Venäjälle

Torstai 6.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin työelämässä toimiessani vähintään päivittäin EUR/USD –suhdetta.

 

Uskon omaavani jonkinlaisen käsityksen eri valuuttojen keskinäisen suhteen vaikutuksista kansainväliseen kaupankäyntiin.

 

Olen Ukrainan kriisin alkuajoista alkaen tuntenut huolta suomalaisyritysten pärjäämisestä Venäjän markkinoilla ja tunnenkin myötätuntoa nyt, kun myös media sekä suuri yleisö ovat alkaneet tiedostamaan sen ongelman, joka koituu meille ruplan heikentymisestä.

 

Ruplan arvoa euroon verrattuna on tarkasteltava hieman pidemmällä aikavälillä.

 

Käytän seuraavassa lähteenä Suomen Pankin virallisia kurssinoteerauksia – ne perustuvat päivittäisiin virallisiin noteerauksiin klo 15.15 Suomen aikaa.

 

Eilen klo 15.15 yhdellä eurolla sai 49,430 ruplaa.

 

Vastaava lukuarvo vuositasolla on kuluneiden vuosien aikana ollut seuraava:

 

• 1999                        26,4667
• 2000                        25,9915
• 2001                        26,1341
• 2002                        29,7263
• 2003                        34,6581
• 2004                        35,8105
• 2005                        35,1860
• 2006                        34,1109
• 2007                        35,0183
• 2008                        36,4207
• 2009                        44,1376
• 2010                        40,2629
• 2011                        40,8846
• 2012                        39,9262
• 2013                        42,3370

 

Vuositason keskiarvokurssit eivät kerro kaikkea ja sen vuoksi pitääkin viime aikojen kehitystä tarkastella kuukausitasolla. Kuukausitasoinen tarkastelu kertoo seuraavaa:

 

• elokuu 2013           43,9748
• syyskuu 2013         43,5144
• lokakuu 2013         43,7440
• marraskuu 2013     44,1581
• joulukuu 2013        45,0628
• tammikuu 2014      46,0304
• helmikuu 2014       48,2554

  

 

Kerroin jo, että työelämässä oli välttämätöntä seurata EUR/USD –valuuttakurssia, sillä sen kehittyminen ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen oli ratkaisevaa työssä onnistumiselle.

 

Valuuttakurssien seurannassa oli keskeistä seurata maailman tapahtumia globaalisti, sillä pienetkin selkkaukset jossain puolilla maailmaa vaikuttivat ja vaikuttavat edelleenkin valuuttakursseihin.

 

En seurannut työelämässä EUR/RUB –kurssia, sillä sen vaikutus työtehtävieni onnistumisessa ei ollut ratkaisevaa. Syy oli se, että venäläiset hinnoittelivat silloin – kuten varmaan myös nyt – myyntinsä länteen dollareissa.

 

Venäjällä toimivien ja sinne tuotteitaan vievien suomalaisyritysten tilanne on tyystin toinen, sillä Suomesta vietävien tuotteiden lopullinen markkina-arvo punnitaan ruplissa.

 

Ymmärrän Stockmanin, Nokia Renkaiden ja monen muun Venäjään panostaneen yrityksen huolen, että ruplan nykyinen heikko asema euroon ja dollariin olisi pysyvä olotila.

 

Heikko rupla on luonnollisesti etu kaikelle sille, jota Venäjältä tuodaan Suomeen.

 

 

**********

 

 

Markkinoiden herkkyys näkyy siinä, että maanantaina yhdellä eurolla sai 50,0835 ruplaa, mutta Vladimir Putinin melko sovinnollisen tiedotustilaisuuden tuloksena vastaava luku oli eilen juttuni alussa mainittu 49,430 ruplaa!

 

 

On selvää, että suomalaiset yritykset, jotka vievät Venäjälle, toivovat liennytystä Ukrainan tilanteeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Markan ostovoima haihtuu tänään unholaan

Keskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.

 

Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.

 

Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.

 

Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.

 

Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.

 

Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.

 

Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.

 

Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.

 

 

Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.

 

En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!

 

Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!

 

 

Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:

 

”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä,

miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja

voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua?

Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002

Lauri Oinonen /kesk
Seppo Lahtela /kesk”

 

Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:

 

”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”

 

 

Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:

 

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.

 

Vai onko sittenkään niin?

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksassatoista vuodessa ruplasta euroon!

Perjantai 31.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Saamme olla todistamassa erästä merkittävää tapahtumaa keskiyöllä – eteläinen naapurimaamme Viro siirtyy euroaikaan.

Saavutus on hatunnoston arvoinen, sillä Viron tie ruplasta euroon taittui kahdeksassatoista vuodessa.

Muutokseen sisältyy paljon haikeutta, sillä Viron oma raha – kruunu – jää muistojen joukkoon.

Viron liittymisessä on nähtävä useita näkökohtia.

Se on luottamuksen osoitus euroa kohtaan, mutta se on nähtävä myös Viron pyrkimyksenä irrottautua kaikesta entisestä. Neuvotomiehitys oli kova paikka virolaisille - he kestivät sen, mutta nyt he haluavat monin eri tavoin osoittaa muulle maailmalle suuntautuvansa länteen.

Euroon liittyminen on kolmas suuri voimannäyttö neuvostomiehityksestä vapautumisen ja uudelleen itsenäistymisen jälkeen; EU:hun ja Natoon liittymiset olivat kaksi ensimmäistä!

Olen käynyt Virossa muutaman kerran vuodessa ja tulen jättämään itselleni muistoksi ainakin Lydia Koidulan kuvalla varustetun sadan kruunun setelin.

Lydia Koidulan museo ja Pärnun torin lähellä sijaitseva muistopatsas kuuluvat toivottavasti kaikkien Pärnussa vierailevien suomalaisten käyntikohteisiin. Museosta en ole lainkaan varma, sillä perin vähän sen vieraskirjassa oli suomalaisnimiä, kun siellä pari vuotta sitten vierailin.

Kaikissa virolaisissa eurokolikoissa on kuvattuna Viron kartta. Manner-Viron lisäksi siinä näkyvät selvästi Hiidenmaa ja Saarenmaa sekä myös Viron pikkusaaret. Virolaiset ovat saaneet kolikkoihinsa hyvin kuvattua oman maansa.

Suomen Rahapaja voitti Viron eurokolikoiden valmistamisesta käydyn tarjouskilpailun. Vantaalla on valmistettu tänä vuonna yhteensä 194 miljoonaa kappaletta Viron eurokolikoita.

Yhteen euroon tarvitaan 15,6466 Viron kruunua – Viron kruunun lyhenne on EKK.

Viron toimenpiteet eurokelpoisuuden saavuttamiseksi ovat kunnioitettavat. Tiukka taloudenpito mahdollisti euroon liittymisen.

Viron siirtymisaikataulu euroon liittymisessä on nopea, sillä muutokselle on tavallisen kansalaisen vinkkelistä katsellen ainoastaan kahden viikon siirtymäaika.

On toki muistettava, että Virossa on kaikki hinnat pitänyt jo pitkän aikaa ilmoittaa kruunujen lisäksi myös euroissa, joten eurotuntumaa on haettu.

Suomalaisten ja virolaisten yritysten kesken hinnoittelu on tapahtunut jo vuosia europohjaisesti – ainoastaan kauppasopimusten tekninen toteuttaminen on tapahtunut kummankin maan virallisten valuuttojen puitteissa.

On muuten todettava, että myös esim. tanskalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, islantilaisten ja osin jopa venäläisten yritysten kanssa suomalaiset yritykset ovat jo useita vuosia käyttäneet hinnanmäärityksessä pääosin euroa.

Venäläisyritykset nojautuvat tietyiltä osin edelleenkin dollareihin hinnanmäärityksissä. Dollaripohjaiset kauppasopimukset ovat tuoneet kuluneiden vuosien aikana ”ylläreitä”, jos valuuttoja ei ole kaupanteon hetkellä fiksattu.  

Toivottavasti virolaisten pelot hintojen kohoamisesta euroon liittymisen vuoksi osoittautuvat aiheettomiksi.

Toivotan Viron tervetulleeksi euro-perheeseen!

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä eurolle

Keskiviikko 19.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Euron heikkeneminen muita valuuttoja vastaan jatkuu. Maanantaina 17.5.2010 euron kurssi dollaria vastaan kävi alimmillaan neljään vuoteen.

 

Taannoin solmittu laaja vakautuspaketti rauhoitti valuuttamarkkinat ainoastaan päivän verran ja sen jälkeen euron heikkeneminen on melkein vaan vauhdittunut.

 

Marraskuussa yhdellä eurolla sai 1,4914 dollaria (Suomen Pankin ilmoittama keskikurssi), kun 17.5.2010 vastaava dollarimäärä oli 1,2349! Euro on siis menettänyt arvostaan vajaan puolen vuoden aikana 17,2 %.

 

Dollarin ohella euro on menettänyt arvoaan myös Venäjän ruplaa ja Ruotsin kruunua vastaan. Ruplaa vastaan euro on alentunut vajaan puolen vuoden aikana 13 % ja kruunua vastaan n. 7 %.

 

Euron heikkenemisen pitäisi olla...

Lue lisää »