"Anna Tunturin selvittää"

Perjantai 18.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Nokian-Pirkkalan yhdistys järjesti hienot Nuutinpäiväjuhlat Nokian Kerholasa keskiviikkona 16.1.2019.

 

 

 

 

 

Eräs juhlissa esiintynyt paikallinen taiteilija oli Jari Välimäki, joka ilahdutti juhlayleisöä monilla Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemillä lauluilla.

 

 

Eräs Jari Välimäen esittämä kappale – vaikka ei ollutkaan Tapio Rautavaaran tuotantoa – toi minulle mieluisia muistoja yli kymmenen vuoden takaa.

 

 

**********

 

 

Kyseessä on Juha Vainion sanoittama suomenkielinen versio neuvostoliittolaisen Vladimir Vysotskin ikivihreästä ”Ystävän laulu” kappaleesta, jonka venäjänkielinen nimi on ”Pesnja o druge”.

 

Ystävän laulun on levyttänyt Arja Saijonmaa vuonna 1983.

 

 

Lainaan 21.6.2017 ilmestyneen Maaseudun Tulevaisuus-lehden tekstiä näin:

 

 

***********************

 

 

”Vladimir Vysotskin asemaa ei 1960–70-luvun Neuvostoliitossa tunnustettu virallisesti, vaikka hänen kansansuosionsa oli laajaa.

 

Epäkohtia ja kiellettyjäkin aiheita lauluissaan käsitelleen Vysotskin tuotantoa ei saanut esittää julkisesti radiossa ja televisiossa, eikä hänen annettu myöskään levyttää kappaleitaan. Siitä huolimatta Vysotskin laulut levisivät epävirallisina tallenteina Neuvostoliiton joka kolkkaan.

 

Suuren suosion arvellaankin olleen syynä siihen, ettei NL:n kommunistijohto halunnut Vysotskia sensuurista huolimatta täysin vaientaa.

 

Avioliitto ranskalaisen näyttelijättären Marina Vladyn kanssa mahdollisti sen, että Vysotski pystyi matkustelemaan ulkomailla vapaammin kuin moni muu neuvostotaiteilija. Hän pääsikin esiintymään jopa Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.

 

Vysotski menehtyi sydänkohtaukseen vain 42-vuotiaana vuonna 1980. Laulajan maine palautettiin vasta vuosia hänen kuolemansa jälkeen, jolloin hänelle myönnettiin virallisesti Kansantaiteilijan arvo.”

 

 

***************

 

 

 

Niin, millaisia muistoja tuo kuulemani Ystävän laulu minulle toi?

 

 

Eräs runsaat nelikymmenvuotisen työurani tehtävistä oli saneerata tuloskuntoon tai saattaa fuusiotilanteeseen Raision Hämeenlinnasta ostama entinen rehutehdas, jonka nimeksi väliomistajien aikana oli tullut Alfa-Rehu Oy.

 

 

Yrityksen lopettaminen vaatii aikaa ja lopettamisprosessin aluksi toimintoja on jatkettava entisellään.

 

 

Näin oppikirjamaisesti myös me teimme ja jatkoimme sinällään kannattamatonta myyntiä jopa Pohjois-Pohjanmaalle saakka, jossa eräs jälleenmyyjämme oli Pohjanmaan Oy:n konttori Oulussa.

 

 

Kävin silloin tällöin myynninedistämismatkoilla Oulussa ja suunnittelimme myyntiämme yhdessä Pohjanmaa Oy:n Oulun konttorin kanssa.

 

 

On selvää, että yritysten välille syntyy aina pienoisia ongelmia mm. laskutuksen kanssa, kun vaikkapa sovitut hinnat eivät olekaan oikein laskussa.

 

 

Pohjanmaa Oy:n Oulun konttorissa oli Tunturi-niminen oikein mukava kaveri, jolle kuului laskutusepäselvyyksien selvittäminen.

 

 

Konttorin muut henkilöt luottivat Tunturiin ja he tapasivatkin laulaa yhteisissä neuvonpidoissamme, joita saatoimme joskus pitää oululaisissa soittoruokaloissa jopa yömyöhään saakka, että…

 

 

…”Anna Tunturin selvittää…”!

 

 

Tässä vielä tuo tärkeä osuus Ystävän laulusta ja nyt tunturi on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella!

 

 

”Mistä tunnet sä ystävän

 
Onko oikea sulle hän

 
Anna tunturin selvittää

 
Kuka viereesi jää

 
Kun on kaukana kaikki muu

 
Ja kun päättyvät pitkospuut

 
Kuka rinnallas ruikuttaa

 
Takaisin mennä saa”

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suojeluhinnat

Lauantai 26.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Lukijani tietävät kokemuksesta, että käsittelen näillä sivuillani päivittäin ties mitä asioita, mutta kun lukijoita näyttää riittävän, jatkan valitsemallani linjalla.

 

 

Tänään aiheenani on Suomen erään johtavan broilertuotteen eli Jyväbroiler-brändin luominen.

 

 

Sain olla aitiopaikalla, kun Jyväbroiler-tuote luotiin ja tuotiin Suomen elintarvikemarkkinoille Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyön tuloksena.

 

 

Suomessa markkinoidut broilertuotteet olivat aikaisemmin jalostettu broilereista, jotka olivat kasvatettu kalajauhoa ja lihaluurehujauhoa sisältävillä rehuseoksilla.

 

 

Saarioinen Oy:n päättäjät oivalsivat, että kuluttajat arvostaisivat enemmän sellaisia broilertuotteita, joissa broilereiden kasvattamiseen olisi käytetty ainoastaan kasvisperäisiä raaka-aineita.

 

 

Nelikymmenvuotinen työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja aloimme yhdessä kehittämään sellaisia broilerrehuseoksia, joissa raaka-aineena ei ollut kalajauhoa eikä lihaluurehujauhoa.

 

 

Työ ei ollut helppo, sillä broilereiden kasvuun tarvittavat aminohapot ja muut ”tarveaineet” piti kerätä kasviskunnasta peräisin olevista raaka-aineista.

 

 

Yrityksemme asiansa osaavan tuotekehityshenkilöstön toimesta homma onnistui ja saimme aikaiseksi jotain ennenkuulumatonta.

 

 

Kasvisperäisten rehuseosten suunnittelu ja valmistaminen oli kallista ja asiakkaamme eli Saarioinen Oy arvosti työtämme, mutta pyrki hinnanalennuksiin käyttämällä tämän jutun otsikossa mainittua argumenttia eli puhumalla suojeluhinnoista, joilla tarjosimme Jyväbroiler-tuotteen valmistamiseen soveltuvia rehuseoksia.

 

 

Suojeluhinnoista puhuminen on normaalia hyvissä yhteistyöväleissä olevien yritysten välisissä hintaneuvotteluissa käytettävää kieltä, joten se ei aiheuttanut meille tavarantoimittajana sen suurempia traumoja.

 

 

On hienoa, että yhdessä Saarioinen Oy:n kanssa kehittämämme Jyväbroiler-tuote ja brändi elää ja kukoistaan nykyisin Atria Oyj:n tuotemerkkinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismaisen ministerineuvoston edelläkävijälista on kunniaksi Raisioaqualle

Lauantai 18.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että entinen työnantajani on monien negatiivisten uutisten lomassa päässyt kertomaan myös myönteisistä asioista.

 

 

Työnantajani oli ennen eläköitymistäni päivälleen neljänkymmenen vuoden ajan Raisio Oyj ja sen rehuteollisuusyritys Rehuraisio Oy.

 

 

Etäältä seuranneena olen surullisena seurannut, kun entistä työnantajaani on ilmeisen taitamattoman johdon vuoksi moukaroitu ”molemmille poskille” ja varmaan myös keskelle naamaa.

 

 

Nyt olen ilahtunut, kun Raision kalanrehuliiketoimintaa hoitava Raisioaqua on saanut merkittävän tunnustuksen työlleen, sillä pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimiva biotalouspaneeli on valinnut Raisioaquan…

 

 

…Benella Kirjolohen…

 

 

…biotalouden edelläkävijöiden joukkoon.

 

 

Benella Kirjolohi on suomalaisten kasvattamaa kalaa, jonka ruokinnassa hyödynnetään Itämerestä pyydystetystä silakasta ja kilohailista valmistettua kalajauhoa ja kalaöljyä.

 

 

Asiaan liittyviä suunnitelmia ja kaavailuja tehtiin jo silloin, kun toimin yrityksen raaka-ainepäällikkönä.

 

 

Itämeren kaloista valmistettu rehu - Baltic Blend – vähentää Itämeren P- ja N-kuormaa eli fosfori- ja typpikuormitusta.

 

 

Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic bioeconomy- listauksen valintakriteerit ovat;

 

• luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen käyttö

• teknologinen innovaatio

• ympäristöä tukevat ratkaisut

• yhteiskunnalliset hyödyt

• innovatiivinen liiketoimintamalli

 

Tiedän läheltä seuranneena, että tavallisesti mm. rehualan keksinnöt ovat ”keksintöjä”, mutta nyt uskon, että Raisioaquan Benella Kirjolohi on todellinen keksintö ja käytännön sovellutus kestävän kehityksen ehdoilla.

 

 

Toivotan parhainta menestystä Benella Kirjolohelle ja sen myötä menestystä myös niille osaaville työkavereilleni, joiden kanssa sain tehdä tuloksekasta yhteistyötä vuosikymmenet!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Häpeän, kun nelikymmenvuotinen entinen työnantajani valmistuttaa Elovena-välipalarahkan Virossa!

Torstai 18.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja siitä ajasta viimeiset neljäkymmentä vuotta elintarvikeyhtiö Raision palveluksessa.

 

Olen ylpeä Raisio-historiastani, sillä saimme paljon aikaan.

 

 

Nyt kuitenkin olen surullinen ja jopa vihainen, sillä Raisio on tuonut markkinoille Elovena-välipalarahkan, joka valmistetaan virolaisesta maidosta Virossa!!

 

 

Olen vihainen, sillä Raision toiminta on kaiken arvostelun alapuolella.

 

 

Tietääkseni Raisio on karsinut tuotevalikoimistaan kotimaan markkinoille myytävät siipikarjan- sekä sianrehuseokset ja keskittyy kotimaan rehumarkkinoilla ainoastaan naudanrehuseosten myyntiin!

 

 

 

Tuotevalikoiman karsiminen merkitsee, että Raision kohde kotimaan rehumarkkinoilla on ainoastaan naudanrehun käyttäjät.

 

 

Elovena-välipalarahkan valmistuttaminen Virossa on Raisiolta märän rätin heittäminen ainoan rehuasiakasryhmänsä kasvoille.

 

 

Kaiken lisäksi virolaista Raision alihankkija Tere AS-nimistä meijeriä epäillään veropetoksesta!

 

 

Käsittämätöntä amatöörimaisuutta Raisiolta!

 

 

On ollut tapana, että Raision pääjohtaja saa jossain vaiheessa vuorineuvoksen arvonimen.

 

 

Nykyinen ”pääjohtaja” Matti Rihko on vain toimitusjohtaja ja toivottavasti se enteilee, että hänelle ei haeta vuorineuvoksen arvonimeä.

 

 

Häpeän entisen työnantajani menettelyä ja häpeän sitä raskaasti! 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyhjiö täyttyy aina!

Lauantai 9.7.2016 - -Esko Erkkilä-

”Maassa on aina sotilaita, jos ei omia niin vieraan vallan sotilaita”.

 

 

Vaikka juttuni ensimmäinen lause tänään onkin sotilaspoliittinen, en aio kirjoittaa sotilaspolitiikasta vaan bisnesmaailman totuuksista.

 

 

Aiheeni on rehunvalmistus – ala, jonka tunnen hyvin.

 

 

Olin maamme toiseksi suurimman rehunvalmistajan palveluksessa tasan 40 vuotta ja vaikka vuosiin sisältyi vaikeitakin aikoja, niin bisneksemme oli kokonaisuudessaan kannattavaa.

 

 

Työnantajani Rehuraisio Oy oli matkassa käytännössä koko rehuseosten valmistuksen valikoimalla eli valmistimme rehuseoksia siipikarjalle, sioille, nautakarjalle ja kaloille.

 

 

Jo ennen eläköitymistäni yrityksestä siirtyi keskeisiä alan taitajia eläkkeelle ja silloin heti oli nähtävissä, että pörssiyhtiö Raision keskeinen toimiala ei ole Rehuteollisuus – kunnioituksesta ”omaan toimialaani” kirjoitan tuon sanan isolla alkukirjaimella.

 

 

Ei kulunut aikaakaan eläkkeelle siirtymisestäni, kun vankka maatalousalan yritys Raisio luopui siipikarjanrehujen ja sianrehuseosten valmistuksesta.

 

 

Yritysjohto kai näki, että Englannin makeis- ja välipalamarkkinat soveltuvat paremmin suomalaisten talonpoikien omistamalle yritykselle bisnesalustaksi kuin kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajan palveleminen ruokintaratkaisujen luojana – surullista!

 

 

Mutta otsikkoasiaan:

 

 

Kun Raisiolta loppui usko suomalaisten elintarvikkeiden alkutuotantoon, niin siipikarjan ja sianrehuseosten valmistukseen suuntautuvien uusien yritysten perustamisvauhti pääsi hurjaan kehittymisvaiheeseen.

 

 

Maamme siipikarjan- ja sikatalouden ydinalueelle nousi ja nousee yhä edelleen pieniä sekä joustavia yrityksiä, jotka keskittyvät siipikarjan ja sianrehuseosten valmistukseen.

 

 

On sanomattakin selvää, että lähes kaikkien uusien yritysten johtohenkilöt ovat keränneet koulutuksensa ja kokemuksensa työkavereinani Raisiolla!

 

 

Omistan henkilöstöantien tuloksena pienen määrän Raision osakkeita ja se merkitsee, että olen edelleen kiinnostunut entisen työnantajani menestyksestä.

 

 

Joudun toteamaan, että en luota Raision nykyjohtoon ja muistelen kaiholla niitä aikoja, jolloin vuorineuvos Matti Salminen oli Raision peräsimessä.

 

 

 

 

Mikä on tämän tarinan opetus?

 

 

Opetus on se, että mikäli suurelta toimijalta loppuun usko bisnekseen, niin tilalle kyllä löytyy pieniä ja tehokkaita toimijoita, jotka täyttävät ison, tehottoman ja byrokraattisen toimijan jättämän aukon markkinoilla!

 

 

Näin se on nähtävä ja näin se on hyvä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta Kinnulan Osuuskaupan Saarenkylän myymälän alueella

Perjantai 11.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tänään muistelen erikoista tupailtaa, jossa sain olla esiintyjänä - taisi olla vuosi 1971 tai 1972.

 

 

Olin silloin Rehuraision myyntimiehenä Kokkolassa ja sain myyntimieskaverini kanssa kutsun saapua esiintymään Kinnulan Osuuskaupan järjestämään yleisötilaisuuteen osuuskaupan Saaren myymälän alueella.

 

 

Kinnulan Osuuskappa järjesti yleisötilaisuuden sen vuoksi, että se oli viimeisenä SOK Kokkolan alueen osuuskauppana lyönyt poikki suhteensa sittemmin konkurssiin ajautuneen Keskusosuusliike Hankkijan kanssa ja nyt Kinnulan Osuuskauppa etsi vahvaa yhteistyökumppania rehualan yrityksistä. Osuuskauppa oli päätynyt aloittamaan yhteistyön Rehuraisio Oy:n kanssa.

 

 

Tilaisuus pidettiin paikallisen kansakoulun voimistelusalissa ja paikalla oli toistasataa kyläläistä – yleisöä oli vauvasta vaariin!

 

 

Kinnulan Osuuskaupan Saaren myymälän myymälänhoitaja oli noutanut asiakkaitaan Ladallaan jo parin tunnin ajan ennen tilaisuuden alkamista kansakoululle ja tunnelma oli korkealla.  Tunnelmaa lisäsi kun tiedettiin, että tilaisuudessa olisi ”Raision herroja Kokkolasta saakka”!

 

 

Kinnula ei kuulunut myyntivastuualueeseeni, mutta kun olin ainoa Raision Kokkolan myyntimiehistä, jolla oli maataloudellinen koulutus, niin aiheenani oli pitää esitys mullien ruokinnasta.

 

 

Esitystäni oli tarkoitus elävöittää lyhytfilmillä, jossa kerrottiin mullien ruokinnasta.  Eräässä kohdin filmiä mullit juoksevat vinhaa vauhtia aitauksessa ja kun sen kohdan kelasi filmiprojektorissa väärinpäin, niin johan katsojat nauroivat!

 

 

Kinnulan Osuuskauppa tarjosi asiakkailleen maittavat kahvit nisupullan kanssa ja tarjolla oli suuressa kulhossa Marianne-karkkeja, joita asiakkaat kahmivat taskuihinsa suuret määrät.

 

 

Saarenkylällä pääelinkeino oli metsätyöt, mutta siitä huolimatta yleisö odotti ”Kokkolan herrojen” filmiesitystä ja esitystä mullien ruokinnasta.

 

 

Filmiesityksestä ei kuitenkaan tullut mitään, sillä kansakoululla ei ollut sähköä, vaan valaistus hoidettiin kaasuvalolla!

 

 

Ilman sähkövaloa olleella kansakoululla pitämäni esitys mullien ruokinnasta ja esityksen "oheisraamit" ovat kuitenkin säilyneet mielessäni eräänä helmenä, jonka olen saanut aikojen saatossa kokea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler ja Rypsipossu

Perjantai 7.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tasan neljäkymmentä vuotta rehuteollisuusyrityksen - Rehuraisio Oy:n - palveluksessa. Kokemusta agribisneksestä kertyi puoli vuotta pidempään, sillä aloitin työurani maatalouskaupan palveluksessa.

Rehuteollisuus on elintarviketeollisuuteen kuuluva toimiala, jonka yritykset jalostavat raaka-aineita valmiiksi rehutuotteiksi yli 100.000 tonnia kuukaudessa. Työnantajani osuus kokonaisvolyymistä oli ja on edelleenkin n. 40 %.

Vaikka rehuteollisuus on bulk-toimintaa, voi alan johtava yritys luoda myös merkittäviä innovaatioita. Voin perustellusti todeta, että työnantajani toimi niin.

Jyväbroiler

Sain olla tiiviisti mukana, kun asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme Saarioinen Oy toi markkinoille Jyväbroiler-tuotemerkin.

Tuotemerkki syntyi vuonna 1991, kun Saarioinen siirtyi sopimustuottajiensa broilerkasvatuksessa kasvisrehuun ensimmäisenä Suomessa. Tänäänkin Jyväbroiler ruokitaan puhtaasti kasvisrehulla. 

 

Kotimaista Jyväbroileria tuotetaan yhteensä kahdellatoista vastuullisuuteen sitoutuneilla tilalla.

(Tiedot on tarkistettu Saarioinen Oy:n nettisivuilta 22.12.2010)

 

Rypsipossu…

…on uusin innovaatio, jonka Rehuraisio Oy:n yhteistyökumppani HK Ruokatalo lanseesari markkinoille syksyn aikana. 

Rypsipossu on tärkeä askel tulevaisuuden sianlihantuotannossa.

Rypsipossun rasva on muutettu ravitsemussuositusten mukaiseksi uudella ruokintakonseptilla, jossa kasviöljyn laadulla ja annostusmenetelmällä on keskeinen rooli. Kovan rasvan osuus on näin saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan lihan kokonaisrasvan määrästä. Samalla ihmiselle välttämättömien omega 3 -rasvahappojen määrä on saatu porsaanlihassa kasvamaan 3,5-kertaiseksi.

Vehmaan Maataloustuottajat luovuttavat perinteisesti Tasavallan Presidentille joulukinkun. Tänä jouluna kinkku oli rypsipossun kinkku.

Voin olla ylpeä, että sain olla vuosikaudet mukana kehittämässä kahta merkittävää kotimaiseen tuotantoon perustuvaa ruokabrändiä.

Jyväbroiler ja Rypsipossu ovat esimerkkejä siitä, että kotimainen elintarviketeollisuus pystyy kehittämään kuluttajien haluamia uusia tuotteita.

Huolestuneena, mutta toisaalta tyydytyksellä luin Helsingin Sanomista joulukuun 22. päivänä, että:

”Valiota, Raisiota ja panimoalaa lukuun ottamatta (elintarvikealan) yrityksissä tehdään äärimmäisen vähän prosessien kehitystä.”

Huolestuneena sen vuoksi, että elintarvikealalla kehitystyötä tehdään vähän, mutta tyydytyksellä siksi, että työnantajani mainitaan yrityksenä, joka panostaa elintarvikkeiden kehitystyöhön!

 

-Esko Erkkilä-