On monille uusia asia, että Hämeenkyrössä liikkuu myös henkilö- ja tavarajunia!

Perjantai 10.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on tärkeä ja vilkas paikkakunta maantieliikenteessä, sillä halkoohan kolmostie Hämeenkyrön kirkonkylää.

 

Harva tietää, että Hämeenkyrön kautta kulkee raideliikenteessä monia henkilö- ja tavarajunia – tämä tuli taas kerran esille eilen facebuukissa, jossa joku väitti jopa, että Hämeenkyröstä ”puuttuu vielä pätkä kiskoja”!

 

 

 

 

Kiskojen puuttuminen Hämeenkyröstä on täyttä potaskaa ja paras todiste siitä on viime marraskuussa ottamani valokuva, joka kertoo, että lyhyellä matkaa Hämeenkyrössä on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet.

 

Olen ottanut tuon kuvan Majamaan yksityistien pääratamme ylittävältä sillalta ja siitä nähdään, että Hämeenkyrön puolella on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet!

 

 

Kaksoisraiteet sijaitsevat pääosin Viljakkalan puolella sijaitsevalla Majajärven liikennepaikalla, mutta kuvaajaa lähinnä oleva rataosuus sijaitsee Hämeenkyrössä!

 

Puolenpäivän tienoilla tuolle ohitusraiteelle saapuu Raahesta lähtenyt ja Hämeenlinnaan menevä Suomen pisin ja painavin tavarajuna, joka kuljettaa teräsrullia SSAB:n tehtaalle!

 

Yhteenvetona siis se, että Hämeenkyrö on suuren maaliikenteen lisäksi myös suuri kiskoilla kulkevien junien paikkakunta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Megajuna kulkee päivittäin Raahesta Hämeenlinnaan

Torstai 28.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kesämökkini sijaitsee Viljakkalan Majajärvellä ja Valtio aikoinaan pakkolunasti meiltä neljä hehtaaria, joka jäi Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle.

 

Tuo rataosuus on eräs maamme vilkkaimmista rataosuuksista ja tänä vuonna Vapunaatosta alkaen radalla on päivittäin kulkenut todellinen megajuna, joka kuljettaa SSAB:n teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan.

 

 

 

 

Megajuna ohittaa mökkitonttini hieman ennen puoltapäivää ja monesti se joutuu vastaantulevan liikenteen vuoksi pysähtymään Majajärven liikennepaikalla, joka pääosin sijaitsee meiltä pakkolunastetulla alueella.

 

Kokkolassa juna on aamu-seitsemältä ja Tampereen se ohittaa iltapäivän alkaessa.

Kuvassa Majajärven liikennepaikka ja tästä nähdään siellä olevat kaksoisraiteet.

 

 

 

Megajunaa vetää kaksi veturia, sillä yhden veturin voimin se ei liikkuisi.

 

 

 

Juna kokonaispaino on 5,2 miljoonaa kiloa ja siitä teräsrullien osuus on 3,8 milj. kiloa.

 

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tanskan Kattegatin salmien läpi mahtuu laiva, jolla on n. 40 miljoonan kilon lasti.

 

 

 

Megajunassa on 52 vaunua ja sillä on pituutta 690 metriä - sen pidempää junaa ei mahdukaan Majajärven liikennepaikan ohitusraiteelle.

 

 

 

Aikaisemmin vastaava tavaramäärä kuljetettiin kahdella junalla, mutta onhan yhden junan periaate monestakin syystä edullisempaa.

 

 

 

Tämä ei anna oikeaa tunnelmaa, kun Tampereen suunnalta tullut juna tulee vastaan megajunaa – tässä tapauksessa megajuna on jäänyt pääraiteelle ja vastaantuleva henkilöjuna joutuu kulkemaan ohitusraidetta pitkin; yleensä megajuna menee ohitusraiteelle!

 

Pääraidettä kiitävän henkilöjunan nopeus Majajärven kohdalla on 170 – 190 kilometriä tunnissa, mutta ohitusradan kautta kulkiessaan sen nopeus lienee sadan kilometrin tuntinopeuden tiimoilla.

 

Olen vuosien varrella tottunut mökkitonttini vierellä kulkevaan junaliikenteeseen, mutta mökkivieraitamme junien näkeminen aina ihastuttaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen talous on saatu nousuun, mutta miksi ei Tampereella?

Torstai 16.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Saan aitiopaikalta päivittäin seurata, että miten Suomen talous on Sipilän hallituksen toimin saatu nousuun, sillä mökkitonttini on rajanaapurina Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalle ja kun kohdallani on Majajärven liikennepaikka, on jokapäiväistä iloani seurata, kun metalli- ja puunjalostusteollisuus porskuttavat eteenpäin ihailtavalla vauhdilla.

 

 

 

 

 

Kulumassa olevalla viikolla maanantaina, tiistaina ja eilen keskiviikkona jokaisena päivänä vartin yli puolenpäivän Majajärven liikennepaikan on ohittanut Rautaruukin Raahen tehtailta Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaille kuljettava junavaunukolonna. Kyydissä on teräsrullia.

 

 

Jonain päivänä junaa vetää peräti kaksi veturia, mutta yhdenkin veturin vetämä juna on pitkä.

 

 

 

 

 

Lähes jokaisena päivänä teräsrullajunan jälkeen Majajärven liikennepaikalle Viljakkalassa ja mökkitonttini naapuriin pohjoisesta saapuu puutavaraa kuljettava pitkä juna - tämä kuva on eilisestä eli keskiviikon junasta.

 

 

En tiedä junan lähtöasemaa, mutta asiantuntijoilta sain tiedon, että puutavara ehkä päätyy Sunila Oy:n Kotkan tehtaiden raaka-aineeksi.

 

 

Miten teräsrulla- ja puutavarajunat liittyvät Tampereen kunnallispolitiikkaan?

 

 

Junat kertovat meille jokaiselle sen, että Suomen talous on saatu kuntoon, mutta Tampereen kaupungin talous on syvässä alhossa.

 

 

Syy Tampereen talouden kriisitilanteeseen juontaa kuluneiden kymmenen – viidentoista vuoden kehitykseen, jonka aikana Tampere on tyystin laiminlyönyt elinkeinoelämänsä kehittämisen.

 

 

Tampereella luotettiin valtio-osuuksien taivaalliseen voimaan ja siihen, että sittemmin käytännössä selvitystilaan joutuneen Nokian yhteisöverot ovat ikuinen tulonlähde Tampereelle.

 

 

Uskon totena sen, että Tampereen kaupungin virkamiehet kerskuivat vielä vajaat kymmenen vuotta sitten toisilleen Valkoisen talon ruokalassa, että sainpa taas heitettyä ulos kaksi karvalakkiäijää, jotka olivat aikeissa perustaa Tampereelle konepajan!

 

 

Jos nyt vihdoin Tampereella osataan paneutua elinkeinoelämän kehittämiseen, on edessä pitkä ja kivinen tie – siinä työssä kymmenen vuotta on lyhyt aika!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesän eräs kohokohta on koettu - Kyröläismatka!

Perjantai 13.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla eräs kesän kohokohdista on, kun saan osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle.

 

 

Kotiuduin eilen Viljakkalan Majajärven mökilleni varhaisina aamutunteina jo viidenneltätoista Kyröläismatkalta, joihin olen saanut osallistua – oli jo toinen vuosi, kun olen ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

Matkat saivat alkunsa hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoista Venäjälle.

 

 

Matkojemme kohteet ja osanottajakirjo ovat vuosien saatossa monipuolistuneet, sillä olemme matkailleet Venäjän lisäksi mm. Puolassa ja laajalti Baltiassa - jääkärien jalanjäljet ovat tulleet tutuiksi matkoillamme.

 

 

Kenraalin laaja sotilaskokemus sekä hänen monipuolinen tuntemuksensa maailman sotilaspolitiikasta, kulttuurista, taiteesta ja monista muista asioista ovat olleet vahva pohja, jolle Kyröläismatkamme ovat rakentuneet.

 

 

Jo nyt voin ilolla kertoa, että vuoden 2019 Kyröläismatka on kehittelyn kohteena! Kyröläismatkoille ovat tervetulleita myös ne, jotka eivät ole hämeenkyröläisiä tai viljakkalalaisia.

 

 

Vuoden 2018 Kyröläismatkamme suuntautui Viroon, Latviaan sekä Liettuaan ja olin innokas lähtemään taas kerran mukaan, sillä minulla on ollut Baltiassa ”sokea piste”, kun aikaisemmin en ole käynyt Vilnassa!

 

 

 

********************

 

 

 

Kenraalilla on hieno tapa aloittaa Kyröläismatkamme aina tervetulotapahtumalla, jossa samppanjapullojen korkit lentävät taivaan tuuliin.

 

 

 

 

 

 

 

Märjamaan kirkko on ns. linnoituskirkko, jossa kirkon pohjoisseinällä ei ole lainkaan ikkunoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkoon tutustumisessa oppaanamme oli Märjamaan kirkkoherra Illimar Toomet, joka kertoi, että kunnassa on asukkaita 5.000 ja heistä 83 maksaa kirkolle jäsenmaksun.

 

Seurakunnan vuosibudjetti on 13.000 euroa ja kunnan myöntämä avustus on 200 euroa.

 

 

Märjamaan seurakunnan kummiseurakuntana oli aiemmin Vihannin seurakunta ja nyt Raahen seurakunta – kirkkoherra kiitti kummiseurakuntia niiden antamasta taloudellisesta tuesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkopihalla järjestetty tervetulotilaisuus oli onnistunut ja kenraalin avaaman samppanjapullon korkki nousi korkeimmalle – hyvä enne matkan onnistumiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen talous on saatu kuntoon!

Tiistai 3.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tilastot ja indikaattorit kertovat, että Suomen talous on saatu kuntoon.

 

 

Mökkimaailmassani saan päivittäin todeta, että näin on, sillä niin vilkasta on tavaraliikenne Tampere-Parkano- Seinäjoki –radalla.

 

 

Majajärven liikennepaikka on rajanaapurini ja kun Majajärvellä on kaksoisraiteet, niin monet tavarajunat odottavat meillä vastaantulevia matkustajajunia tai päästävät ne ohitseen.

 

 

 

**************

 

 

 

Lähes joka päivä teräsrullia Raahesta Hämeenlinnaan kuljettava juna pysähtyy Majajärvellä ja väistää joko nopeampia matkustajajunia tai antaa tietä (= rataa) nopeammille!

 

 

 

 

 

Teräsrullajunassa on nykyisin paljon enemmän vaunuja kuin aikaisemmi eli talous pelittää.

 

 

 

 

 

Eikös ”4711” ole hajuvesimerkkikin!

 

 

 

 

 

Teräsrullajunan eteen tarvitaan kaksi veturia, jotta tavara liikkuu!

 

 

 

 

 

Nyt oli hieman normaalia pidempi odottaminen, mutta tulihan se pohjoiseen matkannut juna sieltä.

 

 

 

********************

 

 

 

Myös koivupaperipuuta kuljettavan junan pituus on kasvanut ja se liikennöi entistä useammin.

 

 

 

 

 

Vaununäkymä pohjoisen suuntaan…

 

 

 

 

 

…ja saman junan vaunuja etelään.

 

 

 

 

 

Ohittavan matkustajajunan nopeus Majajärven kohdalla on lähes 190 km/h!

 

 

 

 

 

Ja sitten liikkeelle kohti Tamperetta, mutta minne Tampereelta?   Suuntaako juna Kirkkonummelle vaiko Äänekoskelle! Kuka tietää?

 

 

 

Luulisi oppositionkin iloitsevan, että Suomen talous on saatu kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Räisälän kirkko on ristiä lukuun ottamatta saanut säilyttää ulkoasunsa entisellään

Lauantai 20.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Useimmat Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla alueella sijaitsevat kirkot kokivat jo sotien aikana ja varsinkin neuvostovallan aikana kovia.

 

Joidenkin kirkkojen kohdalla kohtalo on kuitenkin ollut lempeä, sillä ne ovat ainakin ulkoasultaan entisen näköisiä.

 

Yksi näitä onnekkaista kirkoista on Räisälän kirkko.

 

Pääsimme taannoisella Karjalan Kannaksen matkallamme tutustumaan Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Räisälän kirkon seinät on tehty pitäjän omasta graniitista ja päätykolmiot tiilestä.

Kirkko valmistui vuonna 1912 eli viime vuonna voitiin juhlia kirkon 100-vuotisjuhlia.

Räisälän kirkon on suunnitellut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck.

 

Stenbäck on ollut kautta aikain tuottoisin suomalaisten kirkkojen suunnittelija, sillä hän on suunnitellut kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa – osan näiden kirkkojen rakennusprojekteista Stenbäc on myös urakoinut.

Pakkoluovutetulle alueelle Stenbäck´ n suunnittelemista kirkoista jäivät Räisälän lisäksi Koiviston, Kuolemajärven ja Terijoen kirkot.

 

 

 

 

Räisälän kirkko toimii nykyisin Räisälän kulttuuritalona ja sen alttari näyttää tänä päivänä tältä.

Alttaritaulu ehdittiin siirtämään Kokemäelle, jonne monet räisäläläiset asettuivat asumaan.

 

 

 

 

Kirkossa valmisteltiin käyntimme aikana parhaillaan joitain juhlia, sillä kirkkosalia oltiin koristelemassa ilmapalloin ja harsokankain.

 

 

 

 

Sakastissa…

 

 

 

 

…ja kirkon eteisessä oli siistiä.

 

 

 

 

Eteistilassa flyygeli odotti soittajaansa.

 

 

 

 

Kirkonpenkit olivat nykymuotoiset. Huomaa kirkon hienomuotoinen holvikatto.

 

 

 

 

Urkuja kirkonparvella ei enää ole, vaan ne on korvattu nykyaikaisemmilla musiikkipeleillä.

 

 

 

 

Näkymä urkuparvelta alttarille.

 

 

 

 

Urkuparvelle johtavat jykevät kiviportaat ovat nähneet paljon!

 

 

 

 

On ilahduttavaa, että kirkon välitön ympäristö on hoidettu hyvin.

 

 

 

 

Räisälän hautausmaa on tuhottu neuvostovallan aikana,…

 

 

 

 

…mutta suomalaiset ovat vuonna 1992 pystyttäneet Neuvostoliiton tuhoaman sankaripatsaan tilalle uuden muistomerkin, jossa todetaan

 

PAIKKA, JOSSA SEISOT ON PYHÄ

 

 

 

On pysähdyttävää, että Räisälän kirkko seisoo edelleen paikoillaan ja saamme käydä siellä!

 

 

-Esko Erkkilä-