Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen kaventaa kansanvaltaa ja lisää virkamiesvaltaa

Maanantai 2.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään pykälässä 270 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:ksi.

 

 

Päätös toteuttaa osaltaan sitä virkahenkilöiden märkää unta, joka toteutuessaan merkitsee luottamushenkilöiden vallan nollaamista ja virkahenkilöiden vallan kasvamista.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee, että nykyisen liikelaitoksen hallinta siirtyy osakeyhtiölain piiriin eli täysin pois kuntalaisten valvonnasta.

 

 

Toivon, että tänään kaupunginvaltuustossa käydään keskustelu, jotta kaupunginvaltuutettujen rintamalinjat tulevat kaupunkilaisille selviksi.

 

 

Omaan kahdeksan ja puoli vuotta kokemusta tamperelaisen liikelaitoksen johtamisesta, sillä sain toimia tuon ajan 1.1.209 alkaen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä – aluksi neljä vuotta johtokunnan varapuheenjohtaja ja sitten neljä ja puoli vuotta johtokunnan jäsenenä.

 

 

Voin vakuuttaa, että luottamushenkilöistä koostuva johtokunta pystyy tervehdyttämään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa olevan liiketoimintayksikön – yhtiömuotoinen hallitus ei varmasti pysty parempaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Useat tahot eivät ole hyvällä seuranneet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuokrahinnoittelua – kriitikot väittävät, että korkeat vuokraveloitukset estävät vuokralaisyksiköiden tehokkaan toiminnan.

 

 

Olen asiasta toista mieltä ja mielestäni Tampereen kaupungissa tilavuokrien pitää olla riittävän korkeita, jotta vuokralaisyksiköt ovat motivoituneita tehostamaan toimintaansa.

 

 

Perustan näkemykseni bisnesmaailmassa kokemaani:

 

 

Muistan malliesimerkkinä erään toimintaketjun, jossa työnantajani konserniyhtiöt rahastivat käytännössä samasta tuotteesta kolmessa eri portaassa ja kaikkien osalta taloudellinen lopputulos oli kerrassaan mainio.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on todennäköisesti tänään illansuussa siirtynyt historiaan ja sen toimintaa jatkaa Tampereen Tilapalvelut Oy.

 

 

Kannustan Tampereen Tilapalvelut Oy:tä jatkamaan vuokraveloituksissaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viitoittamalla linjalla ja pitämään tilavuokrat sellaisina, että vuokraajayksiköillä on selkeä tarve tehostaa toimintojaan!

 

 

Näin siitä huolimatta, että en hyväksy liikelaitosten yhtiöittämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Demokratia kapeni

Perjantai 27.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2016 päättyminen merkitsi, että kaikki ”pehmeistä asioista” päättäneet johtokunnat lopetettiin Tampereella.

 

Kuoliniskun saivat seuraavat johtokunnat:

 

• Avopalvelujen johtokunta

• Kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta

• Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta

• Toisen asteen koulutuksen johtokunta

• Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta

 

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo 14.12.2015 näin;

 

• että avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta sekä varhaiskasvatuken ja perusopetuksen johtokunta lakkautetaan 1.1.2017 alkaen,

 

• että edellä mainittujen johtokuntien tehtävät siirtyvät hallintosäännössä määriteltävällä tavalla kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille

 

Olen melkoisen varma, että useimmat kaupunginvaltuutetut eivät ymmärtäneet millaisen demokratiavajeen he päätöksellään siunasivat. 

Taas kerran virkahenkilöt veivät luottamushenkilöitä kuin pässiä narusta!

 

Em. johtokuntien lopettaminen merkitsi, että yhteensä 84 luottamushenkilöpaikkaa hävisi Tampereen luottamushenkilöpaikoista, sillä johtosäännön mukaan johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja kaikilla heillä on henkilökohtainen varajäsen.

 

 

Keskusta menetti kuoliniskussa yhteensä kolme johtokuntapaikkaa ja kolme johtokunnan varapaikkaa.

 

 

Uudistuksessa jätettiin ennalleen ”kovat johtokunnat” eli liikelaitosten johtokunnat;

 

• Tampereen Infra Liikelaitos
  • keskustalaisista Esko Erkkilä varsinainen jäsen ja Terhi Mäkinen varajäsen

• Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
  • ei keskustalaisia jäseniä

• Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
  • keskustalaisista Raija Kytöharju varsinainen jäsen ja Mervi Karinkanta varajäsen

• Tampereen Vesi Liikelaitos
  • keskustalaisista Antti Juva varsinainen jäsen ja Iina Karppila varajäsen

• Tampereen Voimia Liikelaitos
  • keskustalaisista Titta Mattila varsinainen jäsen ja Mervi Juntunen varajäsen

 

Näiden lisäksi Sara Hildenin taidemuseon johtokunta jatkaa toukokuun 2017 loppuun saakka ja sen keskustalaisena jäsenenä jatkaa Maarit Suonsivu.

 

 

Näin se meni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Konsernin sisäiset veloitukset ja yksiköiden väliset siirtohinnat ovat ainaisen kädenväännön aihe

Maanantai 26.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen alkamaani otsikkoasian käsittelyä ja pohjana on se kokemus, jonka sain toimiessani yritysmaailmassa.

 

 

Merkittävä pohjatieto on myös se vuosien varrella hankittu kokemus Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnasta, johon olen saanut tutustua erään Tilakeskuksen asiakkaana olevan toisen liikelaitoksen – Tampereen Infra Liikelaitoksen – johtokunnan varapuheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Sain myös arvokasta lisätietoa, kun Tilakeskuksen toimitusjohtaja kaikille avoimessa tilaisuudessa 22.10.2015 esitteli johtamansa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Opin bisnesmaailmassa, että konsernin kannalta paras taloudellinen tulos saavutetaan, kun samasta tuotteesta tai palvelusta konsernin eri tulosyksiköt saavat ansaitsemansa tulossiivun.

 

 

Eri yksiköiden tulossiivun määrittely on konsernissa aina haasteellista, sillä jokaisen tulosyksikön vastuuhenkilön mielestä juuri hänen johtamansa yksikön maksama hinta on liian korkea tai siitä saatu korvaus on liian matala.

 

 

 

***************

 

 

 

Merkittävimmät tuotteet, joiden konsernin sisäinen hinnoittelu koski vastuualuettani työelämässä olivat soijarouhe, rypsirouhe, kasviöljyt ja viljanjalostusteollisuuden rehujakeet.

 

 

Vakaa pyrkimys oli hakea näille raaka-aineille sisäisessä hinnoittelussa markkinahintaa.

 

 

Soijarouheen osalta perusteena käytettiin soijarouheen hintaa Chicagon pörssissä eli CBOT hintaa (Chicago Board of Trade Buildding).

 

 

Chicagon hintaan lisättiin kokemuspohjaiset lisähinnat, jotka aiheutuisivat tavaran kuljettamisesta amerikoista Suomeen.

 

 

Oman lisänsä siirtohintalaskentaan toi valuuttakurssimuutokset ja siinä olikin päättämistä, että mikä hetki olisi edullisin fiksaushetki – jälkiviisaista ei ollut puutetta, mutta fiksaushetkellä raaka-ainepäällikkö eli minä olin yksinäinen toimija.

 

 

Kasviöljyjen osalta menettely vastasi soijarouheen hinnoittelua.

 

 

Rypsirouheen viitehintana käytettiin ranskalaisen MATIF-pörssin noteerauksia ja Matif´n osalta ei ollut haasteita valuuttakurssin osalta, sillä Ranskahan on euroaluetta.

 

 

Viljajakeiden kohdalla kehitin hinnoittelukorin, jossa perustana olivat eri viljalajien keskihinnat ja keskihinnalle kertoimen, jolla viljanjalostusteollisuuden rehujakeiden siirtohinta kytkettiin rehuviljojen markkinahintoihin.

 

 

Luomani menettely sai kaikkien osapuolten hyväksynnän – vain kertoimesta jouduimme ajoittain käymään osin värikkäitäkin keskusteluja.

 

 

*************

 

 

 

Tampereen kaupunkimaailmassa päättäjät määrittelevät budjetointivaiheessa eri yksiköille tulostavoitteen.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle määrätty tulostavoite on muille yksiköille kustannus. Näin pitää ollakin ja muiden yksiköiden pitää pystyä maksamaan käytössään olevista tiloista se vuokra, jonka Tilakeskus jyvittää tilojen vuokraksi.

 

 

On selvää, että muiden yksiköiden vastuuhenkilöt pitävät niille asetettuja toimitilavuokria liian korkeina, mutta kokonaisuus vaatii, että jokaisen yksikön on tehostettava toimintaansa, jotta pystyy maksamaan toimitilavuokransa.

 

 

Pidän menettelyä oikeana, sillä Tampereen kaupungin taloustilanne vaatii edes yhden liikelaitoksistaan tekevän kunnollista tulosta.

 

 

Vielä se, että kokemuksesta tiedän eri tulosyksiköiden pystyvän tuhlaamaan myös ne rahat, jotka niille tulisivat, vaikka yksikön käytössä olevat toimitilat olisivat ilmaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos - Tampereen kaupungin kruununjalokivi!

Sunnuntai 25.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen vahvasti tietoinen, että kaikki eivät pidä tämänpäiväisen juttuni otsikosta.

 

 

Omaan yli neljänkymmenen vuoden kokemuksen yritysmaailmasta ja tiedän oikein hyvin, että konsernin sisäiset siirtohinnat ovat monesti vaikeimmin sovittavat asiat konsernissa.

 

 

Näin on myös Tampereen kaupungissa ja kun asiaan sotkeutuvat kaikkitietävät omaa hiekkalaatikkoaan puolustavat virkahenkilöt, luottamushenkilöt ja kokonaisuuksista kaukana olevat kaupunkilaiset, on vastustus otsikolleni ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

Sain osallistua viime torstaina tilaisuuteen, jossa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimitusjohtaja Virpi Ekholm esitteli johtamaansa liikelaitosta.

 

 

Pidin toimitusjohtaja Ekholmin esityksestä ja tunsin, että olisin tullut työelämässä toimeen hänelle raportoivana alaisena.

 

 

Ekholmin tapa esittää isoja asioita hymyssäsuin on juuri sitä johtajan toimintaa, jota alaiset, asiakkaat ja sidosryhmät kaipaavat.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on kaupungin liikelaitoksista se, joka pitää ”opissa ja ojennuksessa” Tampereen kaupungin muut yksiköt.

 

 

Opissa ja ojennuksessa pitäminen tapahtuu sillä, että yksiköiden tarvitsemista tiloista peritään kunnollinen vuokra, jota kokonaisuutta hahmottamaan pystymättömät pitävät liian korkeana.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto on 167 M€ ja sillä liikevaihdolla tänä vuonna ennusteiden mukaan syntyy liikeylijäämää 39,0 M€.  Kunnollinen tulos ja sille pitää nostaa hattua. On toki muistettava, että liikeylijäämätavoite tälle vuodelle on 42,5 M€ eli tavoitteesta tullaan jäämään 3,5 M€.

 

 

Henkilöstömäärän kehityksessä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on päässyt eteenpäin, sillä vuonna 2013 henkilöstömäärä oli 415 henkilöä, viime vuonna 395 ja tämän vuoden tilinpäätösennuste on 370 henkilöä.

 

 

Kiinnitän huomiota tämän vuoden henkilöstömäärän huonoon ennakointiin, sillä ennuste tälle vuodelle oli peräti 402 henkilöä – kiitokset johtokunnalle ja toimitusjohtajalle, että henkilöstömäärän kehittyminen tulee olemaan ennakoitua parempaa.

 

 

Positiivinen henkilöstömäärän kehittyminen näkyy suoraan liikelaitoksen liikeylijäämässä, sillä henkilöstökulujen ennakoidaan olevan 15,7 M€, kun vuosisuunnitelmassa varauduttiin 18,5 miljoonaan euroon!

 

 

Olen kantapään kautta yritysmaailmassa oppinut, että samasta tuotteesta tai palvelusta pitää pystyä lohkaisemaan monen yksikön oma tulossiivunsa, jotta kokonaistulos konsernin kannalta on paras mahdollinen.

 

 

Näin tapahtuu Tampereella, kun Tampereen Tilakeskus Liikelaitos pakottaa tilavuokrillaan tehostamaan Tampereen muiden yksiköiden toimintaa.

 

 

 

*************

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta, joka viime torstaina järjesti mielenkiintoisen ja avartavan tilaisuuden.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

 

 

 

 

 

 

…ja puheenvuoroja jakoi kaupunginvaltuutettu Timo Hanhilahti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-