Joskus myönteisiäkin uutisia!

Perjantai 22.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Hyvät uutiset ovat Tampereella ja laajemmaltikin harvinaisia, mutta viime tiistaina saimme sellaisen, kun Tampereen kaupungin konsernijaosto laittoi lopullisen pisteen 20 vuoden ajan vatvotulle Tavase-teko­pohjavesi­hankkeelle.

 

Konsernijaosto perustelee päätöstään sillä, että hankkeen toteuttaminen on epärealistista muun muassa luontoarvojen, lupaprosessien ja muiden kuntaosapuolien kannanottojen perusteella.

 

On ihmeteltävä, että miten Tampereen kaupungilta kesti kaksikymmentä vuotta herätä siihen, ettei Tavase ole toteuttamiskelpoinen.

 

Kiitokset kansanedustaja Pauli Kiurulle ja Tavasen vastustamisaktiiville Ari Niemiselle, joiden työ on nyt vihdoinkin tuottamassa tulosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Omistajien vaiko toimivan johdon vika?

Maanantai 8.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Käsittelin muutama päivä sitten tällä saitilla Ikaalisten Kylpylän katastrofaalisen heikkoa bisnespärjäämistä ja nyt uskallan käsitellä saman kattoteeman puitteissa nelikymmenvuotisen työnantajani Raision suorastaan kelvotonta toimintaa.

 

Oli vuosi 1970, kun siirryin Raision palvelukseen ja tasan neljänkymmenen vuoden kuluttua eli vuonna 2010 sain siirtyä eläkevaariksi tuosta samasta elintarvikekonsernista.

 

Parhaimmillaan Raisiolla oli palveluksessaan 3 000 työntekijää; tuhat työntekijää Raisiossa, tuhat työntekijää muualla Suomessa ja tuhat työntekijää eri puolilla maailmaa!

 

Nuo ajat eivät koskaan palaa, sillä nykyisin Raisiolla taitaa olla 300 työntekijää! 

 

Luulen tuntevani taustoja tuohon käsittämättömän heikkoon tilanteeseen ja pidän syynä yksinkertaisesti konsernin kelvotonta johtamista!

 

Arvostamani vuorineuvos Matti Salmisen jälkeen valitut konsernin pääjohtajat ovat mielestäni syypäitä Raisio-konsernin alasajoon.

 

No, nykyisin Raisiolla ei enää olekaan pääjohtajaa vaan johdossa on kai toimitusjohtaja – älkää toki kysykö hänen nimeään, sillä siitä minulla ei ole pienintäkään havaintoa!

 

Vastaus otsikkokysymykseeni on yksiselitteisesti, että konsernin alennustila toimivan johdon vika!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ristinsä se on sullakin!"

Sunnuntai 22.3.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Kalervo Kummola kannusti eilisen Aamulehden etusivulla kokosivuisessa kuvassaan ikäihmisiä pysymään koronan vuoksi kotonaan ja katselemaan vaikka telkkaria.

 

Kummola on ollut Suomen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen vuodesta 1975 ja sen puheenjohtaja 1997 – 2016. Hän on toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen jääkiekkoliiton liittokokouksissa vuodesta 1976.

 

Kummola on toiminut mm. kansanedustajana, Tampere-talon toimitusjohtajana ja nyt hän istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja on Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja.

 

*******************

 

Saatan näyttää jostain kulmasta katseltuna Kummolalta ja vaikka olenkin käynyt jääkiekko-ottelujen katsomossa korkeintaan kymmenen kertaa, niin kahdesti minua on luultu miesten vessassa Kummolaksi ja saatesanat ovat olleet jokseenkin näin:

 

”Perkele, mitä se Kummola täällä tekee!”

 

Kerran näin minulle sanottiin Tukholmassa Globenin vessassa, kun olin vetämässä asiakkaiden korruptiomatkaa Tukholmaan ja toisen kerran Tampereella Hakametsässä.

 

 *********************

 

Joskus satuin yhtä aikaa Kummolan kanssa silmälääkärin odotushuoneeseen ja kerroin nämä tapahtumat hänelle. Kummola vastasi osaaottavasti minulle:

 

”Ristinsä se on sullakin!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki riippuu luottamushenkilöiden pätevyydestä

Torstai 21.6.2018

Tampereen kaupunki pohtii virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen konsernijaoston voimin Tampereen Infra Liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

 

Virkamiesjohto ”ajaa kuin käärmettä pyssyyn” vaihtoehtoa, jossa Infra joko jatkaisi osakeyhtiönä tai että siitä ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä muodostettaisiin erillinen osakeyhtiö.

 

 

Virkamiesjohdon ja nyt myös kaupunginhallituksen konsernijaoston lempilapseksi on muotoutumassa erillisen osakeyhtiön muodostaminen.

 

 

Katson omaavani melkoista asiantuntemusta Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnasta, sillä toimin liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja sen johtokunnan jäsenenä 2013 – 2017.  Nauttimastani henkilökohtaisesta luottamuksesta kertoo se, että vuodet 2013 – 2014 toimin tuossa tehtävässä SDP:n mandaatilla.

 

 

Vuoden 2009 alusta Infra muodostettiin monista erilaisista yksiköistä ja silloin liikelaitoksen palveluksessa oli hieman alle 800 työntekijää.

 

 

Teimme liikelaitoksessa voimakkaan saneerauksen sekä toimintojen tehostamisen ja siitä kertoo parhaiten se, että luopuessani vuoden 2017 keväällä Infran luottamushenkilöiden muodostamasta johtokunnasta, liikelaitoksen palveluksessa oli n. 430 henkilöä!

 

 

******************

 

 

Infran saneeraaminen oli minulle tuttua puuhaa, sillä sain työelämässä osallistua kahden eri konserniyrityksen osalta vastaavaan toimintaan.

 

 

Meillä oli johtokuntana ilo toimia kahden eri toimitusjohtajan kanssa hyvässä yhteistyössä, kun nostimme kunnallisen liikelaitoksen syvästä suosta kelvollista tulosta tekevien yksiköiden joukkoon.

 

Mainittakoon, että Infran johtokunnassa oli noiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana kolme henkilöä – kokoomuslainen puheenjohtaja, SDP:tä edustanut jäsen sekä allekirjoittanut – jotka olimme eniten äänessä johtokunnan kokouksissa. Tässä yhteydessä muistutankin puolueiden vastuuta siitä, että johtokuntiin ja lautakuntiin pitää valita sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät edesauttamaan sen lautakunnan/johtokunnan toimintaa, jonka luottamushenkilöiksi heidät on valittu.

 

 

Erityiskiitokset Infran johtokuntatyöskentelystä osoitan kaupunginhallituksen edustajalle eli Atanas Aleksovskille, joka tarmokkaasti ja asiantuntemuksellaan antoi meille vankkaa selkänojaa.

 

 

 

Mutta siitä Infran tulevaisuudesta:

 

 

Jos Tampereen Infra Liikelaitoksen ei virkamiesjohdon holhouksen vuoksi sallita jatkaa kunnallisena liikelaitoksena – jota pidän parhaana vaihtoehtona – niin esitän, että Tampereen Infra Liikelaitoksesta muodostettaisiin oma erillinen osakeyhtiö.

 

 

Tampereen Infran hautaaminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintaan rapauttaisi saneeratun ja hyvään taloudelliseen iskuun päässeen yksikön siihen tehottomaan toimintaan, josta Tampereen kaupungilla on aivan riittävästi kokemuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talous nousee myös Pirkanmaalla

Torstai 11.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Sipilän hallituksen toimet alkavat purra myös muualla kuin Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomessa – talouden hyvä veto ei ole enää vain Turun ja Uudenkaupungin seutujen yksinoikeus.

 

 

Myönnän, että syyllistyn toistoon, kun taas kerran toistan tällä saitillani, että talouden hyvinvointi alkaa leviämään koko maahan.

 

 

Lainaan Turun Sanomin uutisointia eiliseltä:

 

 

Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer:

 

Turun telakan viime vuodelta tekemä 25 miljoonan euron voitto käytetään kokonaisuudessaan telakan investointeihin, jotka ylittävät aiemmin ilmoitetut sata miljoonaa euroa. Myös henkilöstöä on tarkoitus kasvattaa entistäkin enemmän.

 

– Tämä mahdollistaa myös laivanrakennustiimimme vahvistamisen. Vuoden 2018 loppuun mennessä rekrytoimmekin noin 500 uutta työntekijää. Seuraavina muutamana vuonna suora työllistämisvaikutuksemme kasvaa noin 7 000:sta yli 20 000:een. Tämä on iso mahdollisuus koko erikoistuneelle meriteollisuusklusterille kehittää teknologioita, prosesseja ja kasvaa mukanamme.

 

 

 

************************

 

 

 

Mutta hyvää kuuluu myös Pirkanmaalle:

 

 

 

 

 

 

Aamulehti uutisoi eilen, että Sandvik-konserni investoi Tampereelle perustettavaan uuteen osaamiskeskukseen 18 miljoonaa euroa!

 

 

Vaikka investointi ei merkitsekään suurta henkilöstömäärien lisäystä, on se kuitenkin melkoinen piristysruiske Pirkanmaan ja Tampereen taloudelliseen tilanteeseen.

 

****************

 

Osaan kuvitella, että oppositiopuolueiden edustajat kuuntelevat maamme talouden piristymisestä kertovia uutisia synkin mielin.

 

 

Opposition kannalta viimeaikaiset uutiset ovat myrkkyä, sillä ne osoittavat, että Sipilän hallituksen toimet alkavat vaikuttamaan koko Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkaako Viljakkalan vanhuksilla tänään mierontie?

Maanantai 9.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Tunnen synnyinkuntani Viljakkalan edelleen kotikunnakseni vaikka asunkin nyt Tampereella ja Viljakkalakin yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

 

 

Viljakkalaan kohdistuvaa kotikuntatunnettani lisää se, että olen Ylöjärven kaupungin luottamushenkilö, sillä minut on valittu Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäseneksi kulumassa olevaksi vaalikaudeksi.

 

 

Itsenäinen Viljakkala rakensi kirkonkylään hienon vanhustentalon Elokaaren, jota nykyisin kutsutaan Elokaaren palvelukeskukseksi.

 

 

Kuntaliitoksen jälkeen lähes kaikki palvelut on ajettu alas Viljakkalasta ja tänään tulee Ylöjärven kaupunginhallituksen käsittelyyn suunnitelma, jolla päätettäisiin jatkotoimenpiteistä Elokaaren palvelukeskuksen kiinteistön myymisestä Esperi Care – konsernille, joka samalla ryhtyisi tuottamaan palvelukeskuksessa Ylöjärven kaupungin tällä hetkellä tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelujen asumispalvelut.

 

 

Elokaaren palvelukeskuksen kiinteistön tasearvo on tällä hetkellä noin 600 000 euroa.  Kaupunginjohtaja esittää tänään kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että tekninen lautakunta aloittaisi valmistelemaan Elokaaren kiinteistön myymistä sillä edellytyksellä, että kaupunki saa kiinteistön myydessään merkittävän tulosvaikutteisen myyntivoiton.

 

 

Valitettavasti minulla ei nyt ole valokuvaa Elokaaresta, mutta on selvää, että 600 000 euron tasearvo on kaukana kiinteistön todellisesta arvosta – toisaalta on tunnustettava, että Viljakkalassa mikään kiinteistö ei alueen kurittamisen jälkeen ole kummoisenkaan arvoinen.

 

 

Asiaa on valmisteltu Ylöjärven kaupungin perusturvalautakunnassa 13.9.2016 ja niihin asiakirjoihin toivon kaupunginhallituksen jäsenten sekä kaupunginvaltuuston jäsenten tutustuvan.

 

 

Vierastan kunnallisten yksiköiden yhtiöittämistä ja kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka vievät kunnallisilta luottamushenkilöiltä mahdollisuuden puuttua kuntalaisten kannalta tärkeisiin asioihin.

 

 

Elokaaren myyminen brittiläisen sijoitusyhtiö Intermediate Capital Group´n (ICG), Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja yhtiön toimivan johdon omistamalle Esperille vie kaiken päätösvallan viljakkalalaisten vanhusten ja heidän omaistensa sekä Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöiden ulottumattomiin.

 

 

Kaupunginjohtajan päätösehdotuksessa todetaan, että henkilöstön palvelusuhteet turvataan ja he siirtyvät liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti Esperin palvelukseen.

 

 

Henkilöstöä koskeva päätösehdotuksen kohta on sanahelinää sen jälkeen, kun nimet on riipustettu kauppasopimukseen.

Olen työelämässä saanut läheltä seurata lukuisia yritysfuusioita, joiden "kauppakirjassa" on samanlainen maininta henkilöstön asemasta.  Puhun kokemuksesta, kun totean, että musteen kuivuttua aloitetaan YT-neuvottelut joiden tarkoituksena on "tehokkuuden lisääminen" eli irtisanomiset.

 

 

Ylöjärven kaupunki on Nokian kaupungin toimiessa ”isäntänä” pyytänyt taannoin eri tahoilta kilpailutuksessa tarjouksia tehostetun palveluasumisen järjestämisestä eräissä kohteissa Ylöjärvellä.

 

 

Kilpailutuksessa ei ole sanallakaan mainittu Viljakkalan Elokaarta ja nyt Ylöjärven kaupunki selvittääkin mahdollisuudet siirtää Esperin em. kilpailutuksessa voittamat tehostetun palveluasumisen paikat koskemaan myös Elokaarta.  Onkohan kaavailtu menettelytapa laillinen?

 

 

Myönnän, että arvostelussani Elokaaren ja sen asukkaiden uhraamisessa kaupallisuuden alttarille on aimo annos kotiseuturakkautta.  Se kuitenkin sallittaneen ja erityisesti, kun siihen sisältyy paljon aitoa huolta kotiseutuni vähäväkisimmistä ja siitä, että Viljakkala olisi haluttu asuinpaikka.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistan sen aamun!

Perjantai 15.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämä juttuni olisi pitänyt ilmestyä jo toissapäivänä – toissapäivänä sen vuoksi, että silloin tuli kuluneeksi 40 vuotta Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä.

 

 

Huhtikuun 13. päivänä 1976 tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli 40 ja loukkaantui 60 ihmistä.

 

 

Surullista oli, että kaikki surmansa saaneet olivat naisia ja useimmat heistä perheellisiä.

 

 

Räjähdys tapahtui klo 07.42 ja muistan hyvin sen aamun.

 

 

Työpaikkani oli silloin Seinäjoella ja menin tavalliseen tapaan autollani töihin Seinäjoen keskustassa silloisen Helsingin Osake-Pankin talossa sijainneelle Raision konttorille.

 

 

Pysäköin autoni omalle paikalleni talon pysäköintitasanteella ja olin lähdössä kerrosta ylempänä sijainneelle konttorille.

 

 

Oli kuulas kevätaamu ja kaikkialta kuului ambulanssien sekä muiden hälytysajoneuvojen tauoton hälytysääni.

 

 

Menin konttorille ja me kaikki työtämme aloittamassa olleet olimme ymmällä, että mistä on kyse, sillä hälytysajoneuvojen äänet vaan voimistuivat.

 

 

Siihen aikaan ei ollut matkapuhelimia ja eikä nettiä, joten tilanteen selviämiseen kului aikaa.

 

 

Olimme niin työorientuneita, että meillä – puolentusinalla Raision eri yksiköiden myyntihenkilöillä – ei ollut edes radiota työpaikalla.

 

 

Kesti varmaan puolisen tuntia, kunnes radioiden ääressä olleet asiakkaamme soittivat ja kertoivat tapahtuneesta.

 

 

Järkytyimme, sillä muutamilla konttorimme työntekijöistä oli läheisiä Lapualla ja kuuluihan Lapua meidän kaikkien myynti- sekä vastuualueelle.

 

 

**************

 

 

 

Olin Seinäjoella toimiessani Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeri ja järjestimme parisen vuotta räjähdyksen jälkeen kokoontumisen Lapualla. Kokoontumiseemme kuului tutustuminen uudelleen rakennettuun Lapuan Patruunatehtaaseen.

 

 

Tutustuimme ”hajasijoitettuun” tehtaaseen, sillä nyt patruunatehtaan toiminnot oli hajasijoitettu pieniin yksiköihin hiekkakankaalle Lapuan Jouttikallion teollisuusalueelle.

 

 

Nykyisin entinen Lapuan Patruunatehdas – paikkakunnalla lempinimi ”Paukku” – kuuluu pohjoismaiseen Nammo-konserniin.

 

 

Nammo-konsernin suomalaistehtaat sijaitsevat Lapualla, Laukaassa ja Sastamalassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Konsernin sisäiset veloitukset ja yksiköiden väliset siirtohinnat ovat ainaisen kädenväännön aihe

Maanantai 26.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen alkamaani otsikkoasian käsittelyä ja pohjana on se kokemus, jonka sain toimiessani yritysmaailmassa.

 

 

Merkittävä pohjatieto on myös se vuosien varrella hankittu kokemus Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnasta, johon olen saanut tutustua erään Tilakeskuksen asiakkaana olevan toisen liikelaitoksen – Tampereen Infra Liikelaitoksen – johtokunnan varapuheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Sain myös arvokasta lisätietoa, kun Tilakeskuksen toimitusjohtaja kaikille avoimessa tilaisuudessa 22.10.2015 esitteli johtamansa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Opin bisnesmaailmassa, että konsernin kannalta paras taloudellinen tulos saavutetaan, kun samasta tuotteesta tai palvelusta konsernin eri tulosyksiköt saavat ansaitsemansa tulossiivun.

 

 

Eri yksiköiden tulossiivun määrittely on konsernissa aina haasteellista, sillä jokaisen tulosyksikön vastuuhenkilön mielestä juuri hänen johtamansa yksikön maksama hinta on liian korkea tai siitä saatu korvaus on liian matala.

 

 

 

***************

 

 

 

Merkittävimmät tuotteet, joiden konsernin sisäinen hinnoittelu koski vastuualuettani työelämässä olivat soijarouhe, rypsirouhe, kasviöljyt ja viljanjalostusteollisuuden rehujakeet.

 

 

Vakaa pyrkimys oli hakea näille raaka-aineille sisäisessä hinnoittelussa markkinahintaa.

 

 

Soijarouheen osalta perusteena käytettiin soijarouheen hintaa Chicagon pörssissä eli CBOT hintaa (Chicago Board of Trade Buildding).

 

 

Chicagon hintaan lisättiin kokemuspohjaiset lisähinnat, jotka aiheutuisivat tavaran kuljettamisesta amerikoista Suomeen.

 

 

Oman lisänsä siirtohintalaskentaan toi valuuttakurssimuutokset ja siinä olikin päättämistä, että mikä hetki olisi edullisin fiksaushetki – jälkiviisaista ei ollut puutetta, mutta fiksaushetkellä raaka-ainepäällikkö eli minä olin yksinäinen toimija.

 

 

Kasviöljyjen osalta menettely vastasi soijarouheen hinnoittelua.

 

 

Rypsirouheen viitehintana käytettiin ranskalaisen MATIF-pörssin noteerauksia ja Matif´n osalta ei ollut haasteita valuuttakurssin osalta, sillä Ranskahan on euroaluetta.

 

 

Viljajakeiden kohdalla kehitin hinnoittelukorin, jossa perustana olivat eri viljalajien keskihinnat ja keskihinnalle kertoimen, jolla viljanjalostusteollisuuden rehujakeiden siirtohinta kytkettiin rehuviljojen markkinahintoihin.

 

 

Luomani menettely sai kaikkien osapuolten hyväksynnän – vain kertoimesta jouduimme ajoittain käymään osin värikkäitäkin keskusteluja.

 

 

*************

 

 

 

Tampereen kaupunkimaailmassa päättäjät määrittelevät budjetointivaiheessa eri yksiköille tulostavoitteen.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle määrätty tulostavoite on muille yksiköille kustannus. Näin pitää ollakin ja muiden yksiköiden pitää pystyä maksamaan käytössään olevista tiloista se vuokra, jonka Tilakeskus jyvittää tilojen vuokraksi.

 

 

On selvää, että muiden yksiköiden vastuuhenkilöt pitävät niille asetettuja toimitilavuokria liian korkeina, mutta kokonaisuus vaatii, että jokaisen yksikön on tehostettava toimintaansa, jotta pystyy maksamaan toimitilavuokransa.

 

 

Pidän menettelyä oikeana, sillä Tampereen kaupungin taloustilanne vaatii edes yhden liikelaitoksistaan tekevän kunnollista tulosta.

 

 

Vielä se, että kokemuksesta tiedän eri tulosyksiköiden pystyvän tuhlaamaan myös ne rahat, jotka niille tulisivat, vaikka yksikön käytössä olevat toimitilat olisivat ilmaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun Lapuan patruunatehdas räjähti huhtikuun 13. päivänä 1976?

Torstai 1.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa yhteyksissä on suosittua kysellä, että missä olit, kun se ja se suuri tapahtuma tapahtui.

 

”Suosituin” tapahtuma näissä yhteyksissä on USA:n presidentti John F. Kennedyn salamurha Dallasissa marraskuun 22. päivänä 1963.

 

Muistan tapahtuman, mutta en sitä missä olin, kun sain tiedon murhasta.

 

Olen kai huonomuistinen, sillä muistan ainoastaan muutaman tapahtuman, jotka muistan siten, että missä olin, kun sain tiedon tapahtumasta.

 

Varhaisin näistä tapahtumista on Lapuan patruunatehtaan räjähdys huhtikuun 13. päivä 1976.

 

Olin silloin töissä Seinäjoella ja konttorimme sijaitsi keskellä Seinäjokea Helsingin Osake-Pankin talon toisessa kerroksessa.

 

Autojemme paikoitustilat olivat HOP-talon toisessa kerroksessa ja ihmettelimme aamulla hälytysajoneuvojen jatkuvaa hälytysääntä, jotka kuuluivat Seinäjoella.

 

Myöhemmin päivällä selvisi, että Lapuan patruunatehtaalla oli tapahtunut aamulla klo 07.43 tuhoisa räjähdys, jonka lopputulemana lopulta 40 henkilöä sai surmansa ja heidän lisäkseen 60 henkilöä loukkaantui.

 

Onnettomuuspaikka sijaitsi aivan Lapuan keskustassa ja sen keskuspaikkana oli lataamo, jossa onnettomuuden tapahtuessa työskenteli viitisenkymmentä ihmistä.

 

Valtaosa onnettomuuden uhreista oli perheellisiä naisia ja heiltä jäi monia orpoja lapsia.

 

*******

 

Onnettomuuden jälkeen Lapuan patruunatehtaan toiminnot siirrettiin Lapuan keskustasta Seinäjoen suuntaan sijaitsevalle Jouttikallion teollisuusalueelle.

 

Olen saanut vierailla Lapuan patruunatehtaan Jouttikalliolla sijaitsevilla tuotantolaitoksilla ja voin todeta, että nykyisellä paikalla on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen.

 

******

 

Lapualla tapahtuva toiminta kuuluu nykyisin Nammo-konserniin – Nammo konsernin omistavat puoliksi Patria ja Norjan valtio!

 

 

-Esko Erkkilä-

Konsulttien käyttäminen ulkoistaa päätöksenteon!

Perjantai 28.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen varma, että liike-elämän palveluksessa olevilla ja/tai olleilla on kokemuksia yhteistyöstä konsulttien kanssa. Näin on myös minulla.

 

Konsultit astuvat taloon, kun yritysjohdon eväät eivät riitä ja tajutaan, että ”jotain tarttis tehdä”.

 

Konsultit ovat yleensä henkilöitä, joilla on kokemusta monista yrityselämän kiemuroista – tavallisimmin ”kiemurat” ovat kiertyneet siten, että nykyisin konsulttina toimiva henkilö on saanut potkut siitä yrityksestä, jossa hän on toiminut linjaorganisaatiossa vastuullisena päättäjänä.

 

Konsulttien kanssa tulee kyllä toimeen, mutta pitää tehdä juuri toisin kuin konsultit ehdottavat – tällä menettelytavalla sain pitää jakkarani eläköitymiseeni saakka. Linjaorganisaation päällikön kannattaa kuunnella konsultteja, mutta tehdä päätökset itsenäisesti.

Lennän poliittisesti eri parvessa kuin tamperelainen kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen, mutta kannatan lämpimästi hänen 15.4.2013 kaupunginvaltuustossa esittämäänsä valtuustoaloitetta selvittää konsulttipalveluiden käyttäminen Tampereen kaupungissa.

 

Oletan, että virkamiesvalmistelussa rajataan Dündar-Järvisen valtuustoaloite koskemaan vain pelkästään Tampereen kaupunkia ja ”unohdetaan” Tampereen kaupungin konserniyhtiöiden käyttämät konsulttipalvelut.

 

En luonnollisesti omaa aukotonta tietoa kaupunkikonsernin käyttämistä konsulttipalveluista, mutta minulla on kalpea aavistus esimerkiksi konserniyhtiö Tavase Oy:n tukeutumisesta hyvinkin laajasti konsulttipalveluihin.

 

Konserniyhtiöiden sisällyttäminen valtuustokyselyn vastaukseen on välttämätöntä.

 

Sen lisäksi pitäisi saattaa päivänvaloon kaupungin poliittisten päättäjien sidokset Tampereen kaupungin käyttämiin konsulttiyrityksiin – tuskin virkamiesten päätösehdotus sitä kuitenkaan käsittelee. On toki todettava, että kaupunginvaltuutettu Dündar-Järvinen ei sitä valtuustoaloitteessaan pyydäkään.

 

Palaan tämän juttuni otsikkoon ja totean, että heikko johto joutuu tukeutumaan konsulttien ehdotuksiin – se jos mikä ulkoistaa päätöksenteon todellisilta päättäjiltä konsulteille!

 

Ajattelen muuten, että olisipa mielenkiintoinen tehtävä luonnostella virkahenkilöiden laatima vastaus Dündar-Järvisen valtuustoaloitteeseen. Ehdinköhän sellaisen luonnostella ja julkaista sen ennen sitä kaupunginvaltuuston kokousta, jossa vastaus Dündar-Järvisen valtuustoaloitteeseen annetaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

 

BMW on merkittävä tekijä myös moottoripyörien enduro-maailmassa

Torstai 27.12.2012 - -Esko Erkkilä-

BMW-ryhmään kuuluu myös Husqvarna ja se merkitsee, että Husqvarnan moottoripyörät ovat hyvin esillä BMW Weltissä.

 

 

BMW:n Husqvarna-tallin kirkkain tähti on kaikkien aikojen enduro-historian paras kuljettaja suomalainen Juha Salminen.

 

Salminen siirtyi KLM:ltä BMW:n Husqvarna-talliin 4.11.2008.

 

Juha Salminen on saavuttanut lukemattomia enduron maailmanmestaruuksia ja häntä arvostetaan laajalti.

 

 

  

Juha Salmisen Husqvarna on esillä BMW Weltissä.

 

 

 

Pyörän takana on kuva Salmisen tiimin riemusta, kun päätähti on jälleen kerran voittanut maailmanmestaruuden.

 

 

  

Salmisen enduro-pyörän ”konehuone” näyttää tältä.

 

 

 

BMW Weltissä on kävijöiden viihdyttämiseksi erilaisia aktiviteetteja ja vierailumme aikana eräs moottoripyöräilijä päräytti koneensa käyntiin ja ajeli Weltin portaikoissa…

 

 

 

 

…ja vieraiden joukossa käytävillä.

 

 

 

BMW Weltissä vierailevat voivat ilmaiseksi kokeilla ajotaitojaan useissa ajosimulaattoreissa.

 

 

Ajosimulaattoreiden tilanteet on ohjelmoitu todellisia kilpa-ajotilanteita vastaaviksi.

 

Kokemuksemme perustella suosittelen, että BMW Weltissä ja BMW Museossa tapahtuvaan vierailuun kannattaa varata koko päivä!

Kun ohjelmaan ottaa tutustumisen myös Olympiakylän alueeseen, muodostuu siitä ohjelmaa koko pitkäksi päiväksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

BMW Welt - paikka, johon Münchenissä kannattaa tutustua

Keskiviikko 26.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenin Olympiapuisto ja BMW Welt sijaitsevat samalla alueella ja sinne on hyvät joukkoliikenneyhteydet U-Bahnilla.

 

 

 

 

Tässä on kuvattuna Münchenin Schnellbahnnetz ja Olympiapuisto sekä BMW Welt sijoittuvat tässä verkostossa hieman keskiviivan vasemmalle puolelle lähelle kaavion ylälaitaa.

 

Kävimme molemmissa paikoissa joulukuun alussa. Tutustuimme Olympiapuistoon pintapuolisesti, mutta BMW Welt´iin tarkemmin.

 

 

 

Olympiapuiston käytävät ja kulkuväylät olivat joulukuisena pakkaspäivänä hiljaiset, mutta voi kuvitella sitä väenpaljoutta joka kesällä liikkuu näillä käytävillä.

 

 

 

Münchenin Olympiapuiston televisio- ja näkötorni hallitsee Olympiapuiston ilmettä.

 

 

 

Olympiapuiston vieressä sijaitsee BMW:n pääkonttori ja sen edessä näkyvä maljamainen BMW-museo. Ajanpuutteen vuoksi emme käyneet BMW-museossa.

 

 

 

BMW:n pääkonttorin ja BMW-museon vieressä sijaitsee BMW Welt - sen tarjontaan tutustuimme parin tunnin ajan. 

BMW Welt´iin ei ole pääsymaksua, mutta BMW Museoon on n. kymmenen euron suuruinen pääsymaksu.

 

 

 

BMW Welt´n peruskivi on muurattu heinäkuun 16. päivänä 2004. 

Se on valtava, tiimalasin muotoon suunniteltu 16.000 neliömetrin suuruinen futuristinen teräksestä ja lasista rakennettu nähtävyys. 

Rakennuksesta saa asiantuntijoiden mukaan kelluvan vaikutelman ja lasikatto tuo pilvet lähelle vierailijaa.

 

 

 

Näyttely- ja yleisötilat ovat useassa kerroksessa ja kaikki kertoo siitä, että BMW-konsernilla pyyhkii hyvin.

 

 

 

BMW Welt toimii BMW-konsernin maailmanlaajuisen myyntiorganisaation koulutus- ja palkintomatkakohteena. Saimme tästä vankan vinkin, sillä kuulimme koulutustilaisuuteen osallistuneiden myyntimiesten puhuvan mm. suomea.

 

BMW Weltin kongressitiloja käytetään myös suurten yleisötilaisuuksien ja konserttien järjestämiseen.

 

 BMW-ryhmään kuuluvat nykyisin myös Rolls Royce...

 

 

...ja Mini.

On selvää, että niiden molempien esittelyyn on varattu runsaasti tilaa BMW Weltistä.

 

 

”Tavallisia bemareita” BMW Weltissä on esillä kymmeniä eri malleja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

BMW:llä on tarjottavanaan myös pienemmän kokoluokan ajoneuvoja!

 

 

Jatkan juttuani BMW Weltistä huomenissa - pysy saitilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunginhallituksen jäsenten osallistuminen tuottaja-johtokuntien kokouksiin on puutteellista

Perjantai 26.2.2010 klo 14.22 - -Esko Erkkilä-

Tampereen konsernihallinto järjesti 16.2.2010 hyvinvointipalvelujen sekä liikelaitosten johtokuntien jäsenille koulutustilaisuuden Tampere-talossa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana osallistuin tilaisuuteen.

 

Koulutustilaisuus toteutettiin liikelaitoksista vastaavan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson´in sekä hyvinvointipalveluista vastaavan kehitysjohtaja Kari Hakarin johdolla. Molemmat johtajat osoittautuivat päteviksi henkilöiksi johtamaan vaativaa koulutustilaisuutta.

 

Tilaisuuteen olivat saaneet kutsun...

Lue lisää »