Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Infran yhtiöittämien, Tampereen Infran yhtiöittäminen, osakeyhtiölaki, yhtiöittäminen, kuntalaisdemokratia, kuntalaisdemokratian kaventuminen,

Miksi virkamiehet ajavat Tampereella kuin "käärmettä pyssyyn" liikelaitosten yhtiöittämistä?

Torstai 3.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sananlasku kuvailee turhaa toimenpidettä siten, että asiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

 

 

Tampereella kaupungin palkolliset eli virkamiehet ovat ajaneet eräitä liikelaitoksia yhtiöittämisen tielle ja nyt virkamiesten kohteena on Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä toimin sen johtokunnassa varapuheenjohtajana liikelaitoksen perustamisesta eli 1.1.2009 alkaen neljä vuotta ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä neljä vuotta ja viisi kuukautta eli johtokuntakokemusta minulle ehti kertyä melkein kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Tampereen Infran kuntoonlaittaminen oli haastava projekti, mutta kaikkien puolueiden yhteistyöllä onnistuimme.

 

 

Onnistumisestamme kertoo se, että alussa liikelaitoksen henkilöstömäärä oli lähes 800 henkilöä ja johtokuntapestini päättyessä väkeä liikelaitoksella oli vain hieman yli 400!

 

 

Johtokuntatyöskentelyämme leimasi se, että emme olleet johtokunnassa minkään puolueen edustajia, vaan kaikki olimme liikelaitoksen parasta ajavia luottamushenkilöitä.

 

 

Paras esimerkki tuosta on se, että olin vuosina 2013 ja 2014 johtokunnassa demareiden ”kiintiö”paikalla!

 

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämisvimma on ollut osin jopa surullista seurattavaa, sillä niin tarkasti ovat kaupunginvaltuuston jäsenet aluksi totelleet virkamiesten laatimia nuotteja.

 

 

*********************

 

 

Onneksi – ja arvostan sitä suuresti – SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi esitti 19.11.2018 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämiskysymys palautetaan uuteen valmisteluun.

 

 

Pekka Salmi totesi, että he ovat asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen huolissaan perustettavan yhtiön tulevaisuudesta. Salmi totesi aivan oikein, että nyt asiaa tuodaan kaupunginvaltuustoon keskeneräisenä ja kovalla kiireellä. Pekka Salmi perusteli SDP:n kantaa neljällä pääkohdalla ja ne olivat seuraavat:

 

 

  • Liikelaitoksen yhtiöittäminen ei ole pieni asia. Kun asiasta valtuustossa päätetään, olisi päätöksentekijöiden syytä tietää, mikä on perustettavan yhtiön asema ja rooli kaupunkikonsernissa. Nyt rooli on epäselvä. Sitä ei ole vielä määritelty. Eikö ensin pitäisi määritellä yhtiön rooli ja asema, ja sen jälkeen päättää toimintamallista?

 

  • Mikäli esityksen mukainen Infra-yhtiö perustetaan, on se asemaltaa heikko, ja sen tulevaisuuden näkymät ovat epäsuotuisat. Liikevaihto tulee tuskin kasvamaan, päinvastoin. Ennuste saattaa hyvinkin olla, että yhtiöstä tulee vähitellen hiipuva.

 

  • Kaupunkikonsernin edun mukaista olisi, että katuympäristössä olisi toimija, joka vastaisi mahdollisimman laajasta kokonaisuudesta. Jos perustettavaan infrayhtiöön liitettäisiin myös Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkoston saneeraus- ja rakennuttamistoiminta, otettaisiin merkittävä askel kohti yhden rakennuttajan mallia. Myös Sähkölaitoksen toimintojen osalta pitäisi siirtoa selvittää. Tällainen malli toisi kustannussäästöjä ja nopeuttaisi urakointiaikoja, mikä parantaisi myös kuntalaisten sujuvaa arkea.

 

  • Perustettavan yhtiön seudullisuus olisi aidosti oikea mahdollisuus, joka mahdollistaisi yhtiön kasvun sekä kehittymisen.

 

 

Olen tyytyväinen, että Pekka Salmen hyvin perusteltu esitys tuli Tampereen kaupunginvaltuuston vastuulliseksi päätökseksi äänin 61 – 3 ja Infran yhtiöittämiskaavailut palautettiin uuteen valmisteluun.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infran johtokunta, Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja 2009 - 2013, SDP:n esitys Infran yhtiöittämispäätöksen saattamisesta uuteen valmisteluun,

Olen surullinen!

Tiistai 13.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla 19.11.2018 pidettävässä kokouksessa eräänä kohtana on…

 

…Tampereen Infra Oy:n perustaminen.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen hyvin, sillä olin sen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta eli liikelaitoksen perustamisesta 1.1.2009 aina 31.12.2012 saakka ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä 1.1.2013 alkaen kuntavaalijakson loppuun eli toukokuun loppuun 2017 saakka.

 

 

Olen surullinen, että luottamushenkilötyömme joutuu nyt yhtiöittämisen alttarille.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee Infran hienosti toimivalle henkilöstölle vaikeita aikoja.

 

 

Surullisuuttani lieventää hieman se, kun kerroin surustani Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, hän lohdutti ja antoi suuren arvon sille tehostamis- ja saneeraustyölle, jonka luottamushenkilövoimin teimme Infrassa kahdeksan ja puolen vuoden aikana.

 

 

Infra muodostettiin usean eri yksikön yhteenliittämisellä vuoden 2009 alussa ja silloin liikelaitoksen henkilömäärä oli tasoa 795 henkilöä.

 

 

Nyt Infran henkilöstömäärä liikkuu tasolla 400 henkilöä eli saimme paljon tehostamista aikaan.

 

 

Uskallan toistaa Vuojolaisen toteamuksen, että jos Infraa ei olisi luottamushenkilövoimin saneerattu siten kuin teimme, nyt yhtiöittämisen vuoksi olisivat edessä rankat saneeraukset!

 

 

Uskon!

 

 

Saimme hyvän henkilöstömääräkehityksen lisäksi aikaan sen, että liikeylijäämätasolla pääsimme viimeisenä vuonna tasolle 3,7 miljoonaa euroa ja plussaa! Taisimme olla kai ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa!

 

 

Eilen kuulin huolestuttavaa epävirallista tietoa Infran taloudellisesta tuloksesta nyt ja tulos on kuulemma painunut melkoisesti miinukselle! Ratikka-allianssi on plokannut parhaat urakat päältä pois ja Infra on jäänyt lehdellä soittelemaan.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian häviämistä, sillä yhtiöitetyssä yksikössä ainoa ohjenuora on tuloksen tekeminen raa´imman mukaan, sillä takana on osakeyhtiölaki, joka velvoittaa näin tekemään.

 

 

Saamistani kiitoksenpoikasista huolimatta olen surullinen, sillä oletan kaupunginvaltuuston päättävän Infran yhtiöittämisestä ensi maanantain kokouksessaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Oy, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos,

Tuttu istumajärjestys luo turvallisuudentunteen?

Sunnuntai 23.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin työelämäni aikana lukemattomiin palavereihin ja neuvotteluihin – kyse on sadoista neuvonpidoista – ilmeisesti tuhansistakin.

 

 

Oli mielenkiintoista jo silloin todeta itsestäni ja myös muista, että palavereissa istumajärjestys kuukaudesta ja vuodesta toiseen pysyi samana!

 

 

Istumajärjestys oli tietyllä tapaa aihesidonnainen, sillä eri aiheita käsitelleissä palavereissa istumajärjestys saattoi vaihdellakin, vaikka palaveri pidettiinkin samassa neuvotteluhuoneessa kuin joku toinenkin palaveri.

 

Oli luonnollista, että palavereiden puheenjohtajuus vaikutti istumajärjestykseen.

 

 

Istumajärjestyksien pysyväisyys on mielestäni korostanut yhdistysmaailmassa, sillä osaan jokseenkin tarkasti etukäteen sanoa, että kuka yhdistyksen jäsen tulee istumaan milläkin paikalla, kun kokous alkaa.

 

 

Istumajärjestykseen puuttuminen on herkkä asia ja kokemuksesta kerron, että ainakaan yhdistysmaailmassa siihen ei kannata puuttua.

 

 

Jos istumajärjestykseen järjestöjen kokouksissa puuttuu, jäsenet kokevat sen puuttumisena heille elintärkeään asiaan ja sen vuoksi en suosittele istumajärjestykseen puuttumista.

 

 

*******************

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen muutaman päivän takaa:

 

 

Toimin kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Johtokunnan kokouksissa minulle oli kokoushuoneessa vakiintunut tietty paikka.

 

 

Olin viime keskiviikkona Palokallion Omakotiyhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana mukana keskustelemassa Infran kanssa loppuvuonna alkavista Lahdesjärven alueen räjäytystöistä.

 

 

Minulla ei ole runsaan vuoden aikana ollut asemaa Infran johtokunnassa, mutta kun neuvonpito pidettiin Infran johtokunnan huoneessa, niin valitsin istuinpaikaksi sen tutun paikan, jolla olin kerran kuukaudessa istunut vuodesta 2009 alkaen!

 

 

Ei ollut kaukana, etten olisi pyytänyt erästä Infran toimihenkilöä siirtymään pois ”paikaltani”!

 

 

 

Evästykseni kokousten, neuvonpitojen ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjille on se, että älkää puuttuko läsnä olevien istuinpaikkakysymyksiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: istumajärjestys, istumajärjestys palavereissa, istumajärjestys neuvotteluissa, Tampereen Infra, Tampereen Infra Liikelaitos, Lahdesjärven kaava-alue, Lahdesjärvi, Palokallion Omakotiyhdistys,

Kenen etua palvelee kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen?

Torstai 20.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kuntien ja erityisesti kaupunkien virkamiehet ajavat ”kuin käärmettä pyssyyn”, että kunnalliset liikelaitokset pitää yhtiöittää. Virkamiesten talutusnuorassa olevat päättäjät myötäilevät virkamiesten aatoksia.

 

On toisaalta helppokin ymmärtää virkamiehiä, sillä liikelaitosten yhtiöittämisellä heidän valtansa lisääntyy ja vaaleille valittujen luottamushenkilöiden sekä tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. 

 

 

Viime tiistaina Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti esittää Tampereen kaupunginhallitukselle, että Tampereen Infra Liikelaitos yhtiöitetään ja siitä muodostetaan Tampereen Infra Oy.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä olin sen perustamishetkestä eli 1.1.2009 liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja vuodesta 2013 alkaen johtokunnan jäsen eli minulla on kokemusta Infran johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Vaikka Infran johtokunta muodostuikin poliittisten puolueiden valitsemista henkilöistä, siellä ei koskaan politikoitu – me kaikki teimme työtä Infran ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

 

Infra koki kahdeksan ja puolen vuoden aikana voimakkaan toimintojen tehostamisjakson ja siitä kertoo hyvin henkilöstömäärän kehittyminen. Perustamishetkellä henkilökuntaa oli hieman alle 800 henkilöä ja saimme em. aikana henkilöstömäärän lähes puolitettua eli tasolle 420 henkilöä.

 

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 57,8 milj. euroa ja taloudellinen tulos liikeylijäämätasolla 4,2 milj. euroa.

 

 

Luvut kertovat, että Infran henkilöstö ja toimiva johto tekivät viime vuosina hyvää työtä ja oli mieluisaa olla johtokunnassa ohjaamassa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Infran yhtiöittäminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo ehkä lokakuussa ja olen surullinen, jos päättäjät taipuvat virkamiesten haluun saada jokaiselle tamperelaiselle elintärkeät toiminnot osakeyhtiölain piiriin. 

Kuntalaisdemokratia, hyvään taloudelliseen kokonaisuuteen pyrkiminen ja henkilöstöystävällinen johtaminen kokevat taas kerran pahan kolauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infra Oy, liikelaitosten yhtiöittäminen, virkamiehet haluavat yhtiöittää kaikki toiminnot,

Kaikki riippuu luottamushenkilöiden pätevyydestä

Torstai 21.6.2018

Tampereen kaupunki pohtii virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen konsernijaoston voimin Tampereen Infra Liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

 

Virkamiesjohto ”ajaa kuin käärmettä pyssyyn” vaihtoehtoa, jossa Infra joko jatkaisi osakeyhtiönä tai että siitä ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä muodostettaisiin erillinen osakeyhtiö.

 

 

Virkamiesjohdon ja nyt myös kaupunginhallituksen konsernijaoston lempilapseksi on muotoutumassa erillisen osakeyhtiön muodostaminen.

 

 

Katson omaavani melkoista asiantuntemusta Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnasta, sillä toimin liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja sen johtokunnan jäsenenä 2013 – 2017.  Nauttimastani henkilökohtaisesta luottamuksesta kertoo se, että vuodet 2013 – 2014 toimin tuossa tehtävässä SDP:n mandaatilla.

 

 

Vuoden 2009 alusta Infra muodostettiin monista erilaisista yksiköistä ja silloin liikelaitoksen palveluksessa oli hieman alle 800 työntekijää.

 

 

Teimme liikelaitoksessa voimakkaan saneerauksen sekä toimintojen tehostamisen ja siitä kertoo parhaiten se, että luopuessani vuoden 2017 keväällä Infran luottamushenkilöiden muodostamasta johtokunnasta, liikelaitoksen palveluksessa oli n. 430 henkilöä!

 

 

******************

 

 

Infran saneeraaminen oli minulle tuttua puuhaa, sillä sain työelämässä osallistua kahden eri konserniyrityksen osalta vastaavaan toimintaan.

 

 

Meillä oli johtokuntana ilo toimia kahden eri toimitusjohtajan kanssa hyvässä yhteistyössä, kun nostimme kunnallisen liikelaitoksen syvästä suosta kelvollista tulosta tekevien yksiköiden joukkoon.

 

Mainittakoon, että Infran johtokunnassa oli noiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana kolme henkilöä – kokoomuslainen puheenjohtaja, SDP:tä edustanut jäsen sekä allekirjoittanut – jotka olimme eniten äänessä johtokunnan kokouksissa. Tässä yhteydessä muistutankin puolueiden vastuuta siitä, että johtokuntiin ja lautakuntiin pitää valita sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät edesauttamaan sen lautakunnan/johtokunnan toimintaa, jonka luottamushenkilöiksi heidät on valittu.

 

 

Erityiskiitokset Infran johtokuntatyöskentelystä osoitan kaupunginhallituksen edustajalle eli Atanas Aleksovskille, joka tarmokkaasti ja asiantuntemuksellaan antoi meille vankkaa selkänojaa.

 

 

 

Mutta siitä Infran tulevaisuudesta:

 

 

Jos Tampereen Infra Liikelaitoksen ei virkamiesjohdon holhouksen vuoksi sallita jatkaa kunnallisena liikelaitoksena – jota pidän parhaana vaihtoehtona – niin esitän, että Tampereen Infra Liikelaitoksesta muodostettaisiin oma erillinen osakeyhtiö.

 

 

Tampereen Infran hautaaminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintaan rapauttaisi saneeratun ja hyvään taloudelliseen iskuun päässeen yksikön siihen tehottomaan toimintaan, josta Tampereen kaupungilla on aivan riittävästi kokemuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Tilapalvelut Oy, Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto,

Tampereen kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa

Lauantai 31.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa, sillä niiden talvikunnossapito on ainakin keskusta-alueilla laiminlyöty täysin.

 

 

Puhun kokemuksesta, sillä kaaduin yli kaksi viikkoa sitten Hämeensillalla jalankulkijoille rajatulla kapealla käytävällä siten, että kylkiluuni kokivat kovia.  Jotta Hämeensillalla kaatumisessani ei olisi ollut riittävästi vastoinkäymistä, niin kaaduin viikko sitten Hämeenkadun ja Rautatiekadun risteyksessä että heilahti!

 

 

Tampereen katujen ja jalkakäytävien ala-arvoinen talvikunnossapito on paljolti ratikkatyömaiden syytä, sillä kulkureittien auraaminen ja hiekoittaminen ei onnistu ratikkatyömaiden raiskaamilla katuosuuksilla.

 

 

Huonosti hoidetuilla kulkuväylillä aiheutuneet tapaturmat ovat ratikan aiheuttamia suoranaisia kustannuksia, mutta valitettavasti ne eivät kirjaudu ratikan aiheuttamiin kustannuksiin.

 

 

 ***************

 

Tampereella katujen ja viheralueiden kunnossapitoalueita on kymmenen ja seitsemän osalta niistä vastaan Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Kolmesta kunnossapitoalueesta Tampereen koillisosaa (Tasanne, Olkahinen, Kumpula ja Teisko) hoitaa kilpailutuksen tuloksena Pimara Oy.

 

 

Tampereen läntisen osan (Kalkku, Myllypuro, Tesomajärvi, Ristimäki, Ikuri, Villilä ja osa Raholaa) kunnossapidosta vastaa Destia Oy.

 

 

Tampereen lounaisosan (Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Härmälä ja Lahdesjärvi) kunnossapidosta vastaan Pihahuolto Haapaniemi Ky.

 

 

 

************************

 

 

Kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa toimineena minun kai pitäisi puolustaa kunnallisen liikalaitoksen toimintaa, mutta Palokalliolla asuvana on todettava, että Pihahuolto Haapaniemen suorittama kulkuväylien talvikunnossapito on ollut ylivertaista.

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky:llä on ajanmukainen kalusto ja yrityksen henkilökunta osaa sitä myös käyttää.

 

 

Alueemme kadut, jalkakäytävät ja kävelytiet ovat olleet koko talvikauden loistokunnossa.

 

 

Tässä muutamia valokuvia Pihahuolto Haapaniemi Ky:n toiminnasta, kun yritys puhdistaa lähikatuamme eli Ruokomäenkatua lumesta!

 

 

 

 

IMG_7620.JPG

 

 

 

IMG_7621.JPG

 

 

 

IMG_7625.JPG

 

 

 

IMG_7632.JPG

 

 

 

Kuvista nähdään, että Haapaniemen kalusto on järeää ja sitä on riittävästi!

 

 

******************

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky kerää Ruokomäenkadun lumet kuusimetriseksi kasaksi vastapäätä tonttiamme Tampereen kaupungin maalle, jossa ne saavat sulaa omaan tahtiinsa.

 

 

 

IMG_7917.JPG

 

 

 

IMG_7918.JPG

 

 

 

Henkilökohtaiset kokemukseni ovat tänä talvena muovanneet käsitystäni siitä, että voidaanko Tampereen kaupungin infratoimintoja ulkoistaa nykyistä enemmän ja nyt olen sillä kannalla, että toimintoja voidaan ja kannattaa ulkoistaa!

Aiheellinen kysymys on se, että ovatko nykyiset Tampereen Infran luottamushenkilöt niin saamattomia, että eivät pysty "styyraamaan" liikelaitosta siten kuin me aikanaan pystyimme?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa, Tampereen Infra Liikelaitos, Destia Oy, Pimera Oy, Pihahuolto Haapaniemi Ky,

Vanhusneuvoston ensimmäinen aktiviteetti - Vuores-kävely!

Torstai 24.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Valinnan myötä kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä on saamassa jatkoa Tampereen kaupungin luottamushenkilönä.

 

 

Uuden ”virkatehtäväni” ensimmäisenä aktiviteettina oli eilen Vanhusneuvoston toteuttama Vuores-kävely, jonka aikana tutustuimme rakenteilla olevaan Vuoreksen kaupunginosaan.

 

 

Tunnen Tampereen Infran ajoilta Vuoreksen, sillä alueen infra on Tampereen kaupungin omaa tuotantoa eli Tampereen Infra Liikelaitoksen toteuttamaa.

 

 

Vuores on erillään kantakaupungista ja onkin sanottu, että nykytietämyksen mukaan Vuores ja sen rakentaminen oli virheinvestointi.

 

 

Tampereen saamat asuntomessut vuonna 2012 olivat yksi merkittävä syy, että Vuores rakennettiin, sillä asuntomessut toteutettiin Vuoreksessa.

 

 

Tampereen asuntomessut vuonna 2012 olivat taloudellisesti raskaat Tampereen Infra Liikelaitokselle, sillä monet olosuhdeyllätykset merkitsivät Infran joutumista maksumieheksi.

 

 

Käytän silloisen johtokunnan jäsenenä termiä ”Me”, kun totean, että emme saaneet kaupungilta mitään erityiskorvausta niistä hankaluuksista, joita useiden asuntonäyttelytonttien osalta ilmeni.

 

 

Vuoreksen alueella on nyt n. 3.000 asukasta ja tavoite on päästä tasolle 13.000 – 14.000 asukasta.

 

 

Vuoreksessa on nyt kaksi pientä päivittäiskauppaa, mutta esimerkiksi apteekkipalvelut puuttuvat.  Asukkaat toivovat mm. kuntosalipalveluja ja ehkä ne Vuorekseen saadaankin. kun väestöpohja jatkaa kasvuaan.

 

 

Eilisestä jäi se kuva, että Vuores ei moneen vuoteen pysty kasvamaan sellaiseksi asuntoalueeksi, että se kiinnostaisi senioriväestöä.

 

 

Omakotiasujana jäi häiritsemään se, että alueen kehittämisessä mukanaolevat virkahenkilöt puhuivat ainoastaan kerrostaloasumisen kehittämisestä, vaikka Vuoreksen alueella on jo nyt myös omakotiasumista.

 

 

 

Osa Vuoreksesta kuuluu Lempäälän kuntaan, mutta Lempäälä ei ole ainakaan vielä ”eväänsä liikauttanut” Vuoreksen rakentamisesta.

 

 

Eilinen antoi kuitenkin joka tapauksessa uutta tietoa meille luottamushenkilöille ja pystymme varmasti hyödyntämään saamaamme tietoa Tampereen kehittämisessä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto, Vanhusneuvosto, Vuores, Vuores-kävely, Vanhusneuvoston Vuores-kävely, oliko Vuoreksen rakentaminen virheinvestointi?, Tampereen asuntomessut 2012, Tampereen asuntomessut Vuoreksessa, Tampereen Infra Liikelaitos,

Vanhusneuvoston jäseneksi!

Keskiviikko 28.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus on pormestari Lauri Lylyn johdolla valinnut minut 26.6.2017 eli viime maanantain kokouksessaan Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Eduskunnan päätöksen mukaan 10.4.2015 säädetty Kuntalaki toteaa Vanhusneuvostosta lain 27 pykälässä näin:

 

”Vanhusneuvosto

 

Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

 

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.”

 

 

****************

 

 

Vanhusneuvosto on siis merkittävä toimielin, sillä lautakunnat ja niiden esittelijät velvoitetaan saattamaan ikääntyneelle väestölle merkittävät asiat riittävän aikaisessa valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa Vanhusneuvoston tietoon.

 

 

Kertaan kuntalaissa säädetyn, että ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä että vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

 

 

*****************

 

 

Vanhusneuvostonimitykseni on jatkoa sille luottamushenkilöuralleni, joka alkoi vuonna 2009, kun minut valittiin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

 

 

Vuodesta 2013 olen toiminut saman liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä eli toimin Infrassa yhteensä kahdeksan ja puoli vuotta luottamushenkilönä.

 

 

”Infra-aikaani” sisältyi myös kaksi vuotta Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsenyyttä.

Toimiminen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa ja Tampereen Keskusvaalilautakunnassa olivat mielenkiintoisia tehtäviä ja olen kiitollinen niille tahoille, jotka minua esittivät ja jotka minut sitten valitsivat noihin tehtäviin!

 

 

Toivon, että pystyn Tampereen Vanhusneuvostossa toimimaan ikääntyneen väestön parhaaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhusneuvosto, Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Keskusvaalilautakunta,

Kahdeksan ja puoli vuotta Infran johtokunnassa osoittivat, että Tampereen kaupungin omatuotanto voi olla kannattavaa!

Torstai 15.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilinen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokous päätti sen ajanjakson, jonka sain olla aluksi neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen neljä ja puoli vuotta Infran johtokunnassa tervehdyttämässä kyseistä liikelaitosta.

 

 

Liikelaitoksen johtokunnassa toimiminen vastaa osakeyhtiön hallituksen jäsenyyttä.

 

 

Vuonna 2008 järjestettiin kunnallisvaalit, joiden tuloksena minulle suotiin silloisen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus. Toimin vuodesta 2009 vuoteen 2012 saakka johtokunnassa Keskustan mandaatilla.

 

 

Vuosina 2013 ja 2014 toimin johtokunnan rivijäsenenä SDP:n mandaatilla.  Olen tästä ajanjaksosta ylpeä, sillä käsitän, että SDP:n päättäjät arvostivat bisnesmaailman osaamistani.  SDP luotti minuun liike-elämän osaajana, vaikka en lennäkään ”samassa poliittisessa parvessa” kuin he.

 

 

Tilanteet muuttuivat ja vuoden 2015 alusta sain jatkaa Infran johtokunnassa Keskustan edustajana aina eiliseen saakka, jolloin Infran nykyinen johtokunta piti viimeisen kokouksensa.

 

 **************

 

Saatan joskus palata useisiinkin asioihin, jotka liittyvät Tampereen kaupungin liikelaitoksiin ja niiden kehittämiseen, mutta nyt päällimmäisenä on mielessä se positiivinen taloudellinen kehitys, jonka saimme kahdeksan ja puolen aikana aikaan Tampereen Infra Liikelaitoksessa.

 

 

Eräät poliittiset tahot ja erityisesti Tampereen virkamiehet ajavat liikelaitosten yhtiöittämistä.

 

 

En kannata liikelaitosten yhtiöittämistä, sillä se heikentäisi demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa liikelaitosten kehittämiseen.

 

 

Oleellista yhtiöittämisessä olisi, että yhtiöinä liikelaitokset siirtyisivät osakeyhtiölain piiriin ja se olisi rankka heikennys esimerkiksi henkilöstön asemaa ja pitkäjänteiseen turvallisuuteen.  Yhtiöittämisen jälkeen nykyiset liikelaitokset siirtyisivät kvartaalitalouden piiriin ja kylmien numeroiden perustella tapahtuvan johtamisen alaisiksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että pätevien luottamushenkilöiden muodostama johtokunta pystyy sparraamaan toimitusjohtajaa sekä luotsaamaan liikelaitosta ainakin yhtä hyvään taloudelliseen tulokseen kuin se olisi yhtiöissä mahdollista.

 

 

Selkeä ei Tampereen kaupungin liikelaitosten yhtiöittämiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Liikelaitosten yhtiöittäminen Tampereella, Henkilöstön asema liikelaitosten yhtiöittämisessä,

Kannustan luottamushenkilöitäkin hakeutumaan kokemustenvaihtoon!

Torstai 27.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Esimiehenä toimiessani pidin tärkeänä, että tiimini jäsenet pääsivät jatkuvasti koulutukseen, sillä vain siten yritysmaailmassa menestyy ja saa aikaan tuloksia.

 

 

Tärkeä koulutuksen muoto oli silloin ja on yhä edelleen kokemustenvaihto.

 

 

Olen kiitollinen nelikymmenvuotisen työrupeaman minulle tarjonneelle työnantajalleni, sillä sain monesti vaihtaa vastuualuetta – kokemustenvaihtoa parhaimmillaan.

 

 

*****************

 

 

Tampereen kaupungin luottamushenkilönä olen jatkuvasti Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä kannustanut infralaisia osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja tutustumaan muiden kaupunkien infra-yksiköiden toimintaan.

 

 

 

IMG_8886.JPG

 

 

Sain ilokseni eilen osallistua luottamushenkilönä kokemustenvaihtotilaisuuteen, kun Hämeenlinnan LinnanInfra Liikelaitoksen luottamushenkilöt sekä toimiva johto olivat tutustumassa Tampereen Infra Liikelaitoksen toimintaan.

 

 

Tampereen Infran liikevaihto on n. 58 M€ ja vaikka LinnanInfran liikevaihto on vain 17 M€, niin paljon molemmilla ilmeni opittavaa toisiltaan.

 

 

 

IMG_8888.JPG

 

 

Hämeenlinnan kaupungin ympärysmitta 455 kilometriä ja jo se asettaa omia haasteitaan.

 

 

LinnanInfran johtokunnassa eräät henkilöt esittelivät itsensä liitoskuntien edustajina ja on selvää, että Iittalan, Hauhon, Tuuloksen, Lammin sekä Rengon liittäminen kanta-Hämeenlinnaan tuo myös paineita sekin.

*****************

 

Mielenkiintoista oli kuulla, että Hämeenlinnan kaupungilla on Padasjoella melkoiset metsävarat ja niistä huolehtiminen kuuluu luonnollisesti LinnanInfralle.

 

 

Hakkuutulot ovat olleet perinteisesti tasolla 700.000 euroa vuodessa, mutta tiukan rahatilanteen vuoksi nyt tavoite on myydä puuta 1,5 miljoonalla eurolla!

************

 

HHT- kasvukäytävä eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere –kasvukäytävän osalta vieraamme toivoivat, että muistettaisiin kehittää myös kasvukäytävän välissä sijaitsevaa Hämeenlinnaa.

 

 

Aiheellinen toive!

 

 

 

Vieraamme esittelivät Hämeenlinnan vision teemalla

 

”Uuden Hämeenlinnan yhteinen suunta”

 

 

ja siinä todetaan näin:

 

 

Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä

 

 

Hämeenlinna on tullut vuosien saatossa minulle tutuksi sekä läheiseksi kaupungiksi ja toivottelen sille kaikkea hyvää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, LinnanInfra Liikelaitos, HHT-kasvukäytävä, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävä, Renko, Iittala, Hauho, Lammi, Tuulos, kanta-Hämeenlinna, Vanaja,

Kuutonen ja kaksitoista

Sunnuntai 2.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta osallistui eilen kahden vaalitilaisuuden järjestämiseen.

 

 

Olimme mukana omalla teltallamme Tammelantorilla ja sen lisäksi pidimme avoinna vaalimökkiämme Keskustorilla.

 

 

Aloitin päiväni aamuvarhaisella, kun aamuseitsemän tienoilla kävin täydentämässä vaalimökkimme varustusta päivän rientoja varten.

 

 

Tammelantorille kiiruhdin Johannes Jonoff´n kautta, jotta ehdimme sovittuun aikaan eli aamukahdeksaan mennessä torille.

 

 

Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Matti Järvien, kaupunginvaltuutettumme Timo Vuohensilta sekä Viljo Lannetta olivat lisäksemme paikalla, kun laitoimme osastomme iskukuntoon – aamusää oli viileä ja tuulinen, mutta kahvit olivat tarjoiluvalmiit klo 9.00.

 

 

 

IMG_82412.JPG

 

 

Emme ole Johannes Jonoff´n kanssa mitään tusinamiehiä vaikka numeroni onkin kuusi eli puoli tusinaa ja Johanneksella numero on 12 eli tusina!

 

 

Johannes on juossut sata maratonia ja olen minäkin hiihtänyt 30 Finlandia-hiihtoa peräkkäisinä vuosina eli kuntoa on meiltä molemmilta löytynyt!

 

 

Johannes Jonoff on kulttuurimiehiä, sillä hän oli edellisen vaalikauden ajan Keskustan edustajana Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa.

 

Omista meriiteeteistäni totean, että olen ”istuva edustaja” Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa ja sen lisäksi olen ”kahden kaupungin luottamushenkilöloukussa”, sillä olen jäsen Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostossa!

 

 

Niin, saimme Tammelantorilla käydä mainioita keskusteluja tamperelaisten kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esko Erkkilä ehdokasnumero 6, Johannes Jonoff ehdokasnumero 12, Tammelantori, Tampereen Infra Liikelaitos, Viljakkala-neuvosto, Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto,

Vaatimaton vaaliesite, mutta tärkeää asiaa!

Perjantai 24.3.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_8090.JPG

 

 

Tuon vaaliesitteessäni esille, että olen toiminut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen - ensimmäiset neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen rivijäsenenä, mutta en suinkaan äänettömänä rivijäsenenä!

Allekirjoitimme toissapäivänä liikelaitoksemme - huomaatte, että olen samaistunut Infraan - tilinpäätöksen ja oli mieluista todeta, että jo viidentenä vuonna peräkkäin ylitimme tulostavoitteemme.

 

Olen ylpeä siitä toiminnasta, jolla me kaikkien puolueiden edustajat olemme saaneet luotsata liikelaitostamme hyviin tuloksiin. Vastaavaan mikään Tampereen kaupungin muu yksikkö ei ole pystynyt!

 

Tampereen Infrassa oli sen perustamisvaiheessa 795 työntekijää ja henkilövahvuutemme on hieman yli 400 henkilöä eli henkilöstömäärä on lähes puolittunut.

 

On helppo yhtyä niihin mielipiteisiin, joissa todetaan, että Tampereen Infran tervehdyttämisprosessi on pelastanut Tampereen kaupungin koko oman tuotannon.

 

Vastustan Tampereen kaupungin yhtiöittämisvimmaa ja perusteluna minulla on se, että tehokkaasti johdettu kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kuntalaidis tuloksekkaasti.

 

Olen tyytyväinen, että olen saanut Tampereen Infra Liikalaitoksen johtokunnassa hyödyntää sitä kokemusta, jonka sain toimittuani liike-elämässä vastuullisilla paikoilla.

 

Infran johtokuntatyöskentelyssä keskeistä on, että me kaikki toimimme Infran henkilöstön ja kaupunkilaisten parhaaksi, vaikka taustaryhmämme ovatkin Tampereen Puolesta ry, Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja minulla Keskusta.

 

 **********************

 

Jos tälle kokemukselle ja yhteistyötaidolle on käyttöä jatkossakin, olen käytettävissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen liikelaitosten yhtiöittäminen, yhtiöittäminen, yhtiöittämistä ei voi kannattaa, yhtiöittäminen tuhoaa demokratian, asukasdemokratia, asukasdemokratia häviää yhtiöittämisessä,

Demokratia kapeni

Perjantai 27.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2016 päättyminen merkitsi, että kaikki ”pehmeistä asioista” päättäneet johtokunnat lopetettiin Tampereella.

 

Kuoliniskun saivat seuraavat johtokunnat:

 

  • Avopalvelujen johtokunta
  • Kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta
  • Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta
  • Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta
  • Toisen asteen koulutuksen johtokunta
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta

 

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo 14.12.2015 näin;

 

  • että avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta sekä varhaiskasvatuken ja perusopetuksen johtokunta lakkautetaan 1.1.2017 alkaen,

 

  • että edellä mainittujen johtokuntien tehtävät siirtyvät hallintosäännössä määriteltävällä tavalla kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille

 

Olen melkoisen varma, että useimmat kaupunginvaltuutetut eivät ymmärtäneet millaisen demokratiavajeen he päätöksellään siunasivat. 

Taas kerran virkahenkilöt veivät luottamushenkilöitä kuin pässiä narusta!

 

Em. johtokuntien lopettaminen merkitsi, että yhteensä 84 luottamushenkilöpaikkaa hävisi Tampereen luottamushenkilöpaikoista, sillä johtosäännön mukaan johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja kaikilla heillä on henkilökohtainen varajäsen.

 

 

Keskusta menetti kuoliniskussa yhteensä kolme johtokuntapaikkaa ja kolme johtokunnan varapaikkaa.

 

 

Uudistuksessa jätettiin ennalleen ”kovat johtokunnat” eli liikelaitosten johtokunnat;

 

  • Tampereen Infra Liikelaitos
    • keskustalaisista Esko Erkkilä varsinainen jäsen ja Terhi Mäkinen varajäsen

  • Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
    • ei keskustalaisia jäseniä

  • Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
    • keskustalaisista Raija Kytöharju varsinainen jäsen ja Mervi Karinkanta varajäsen

  • Tampereen Vesi Liikelaitos
    • keskustalaisista Antti Juva varsinainen jäsen ja Iina Karppila varajäsen

  • Tampereen Voimia Liikelaitos
    • keskustalaisista Titta Mattila varsinainen jäsen ja Mervi Juntunen varajäsen

 

Näiden lisäksi Sara Hildenin taidemuseon johtokunta jatkaa toukokuun 2017 loppuun saakka ja sen keskustalaisena jäsenenä jatkaa Maarit Suonsivu.

 

 

Näin se meni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Tampereen Vesi Liikeaitos, Tampereen Voimia Liikelaitos, Sara Hildenin taidemuseon johtokunta,

Jätinkö turhaan eriävän mielipiteen?

Torstai 20.10.2016 - -Esko Erkkilä-

En syyllisty tässä jutussani sisäpiiriin kuuluvan luottamushenkilön ”paljastuksiin”, sillä kaikki tässä jutussani kertomani luvut ovat peräisin Tampereen kaupungin nettisivuilla julkaistuista tiedoista.

 

 

Kyse on Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan päätöksistä, jotka koskevat liikelaitokselle vuodelle 2017 asetettuja taloudellisia tavoitteita.

 

 

Minulla on menossa kahdeksas vuosi Infran johtokunnassa, joten uskon tietäväni jotain – pohjaa taloudelliselle tietämykselleni antaa bisnesmaailmassa saatu kokemus nelikymmenvuotisen kokemuksen tuomana.

 

 

Infran luvut – erityisesti Tampereen kaupungin heikon taloudellisen tilanteen kannalta - ovat pieniä, mutta ne kuvaavat sitä hentoa korttitaloa, jonka perustalle Tampereen taloutta taas vuodelle 2017 rakennetaan.

 

 

Infran tilinpäätöstiedoista voidaan totena todeta, että liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2015 oli 54,5 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä silloin oli kunnioitettavat 2,7 miljoonaa euroa.

 

 

Tälle vuodelle liikevaihtobudjetti on 57, 3 miljoonaa euroa ja virallinen tulostavoite liikeylijäämätasolla 3,2 miljoonaa euroa.  Nyt liikeylijäämäennuste ennustaa tälle vuodelle 0,5 miljoonan euron alitusta budjettiin verrattuna eli liikelaitos pääsisi vuoden 2015 tulostasoonsa eli 2,7 miljoonaan euroon.

 

 

Mielestäni hieno tulos sekin!

 

 

Ensi vuoden liikevaihtoennuste on 52,9 miljoonaa euroa eli liikelaitoksen liikevaihdon ennustetaan alenevan 4,4 miljoonalla eurolla.

 

 

Liikevaihdon alenemisesta huolimatta ”ylhäältä annettu” tulostavoite on liikeylijäämätasolla peräti 4,1 miljoonaa euroa eli tälle vuodelle ennustettua tulosta peräti 1,4 miljoonaa euroa suurempi!

 

 

Tampereen Infra Liikelaitokselle Tampereen kaupungin ensi vuodelle asettama tulostavoite on esimerkki ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon yrityksestä saada näyttämään vuoden 2017 tulosbudjetti edes jonkinlaiselta.

 

 

Kyse on selkeästä budjetointivirheestä, jolla Tampereen kaupungin johto yrittää tuudittaa kaupunkilaiset siihen uskoon, että Tampereen kaupunki tekee ensi vuonna vain muutaman kymmenen miljoonan euron suuruisen tappion.

**************

 

 

Totesin edellä, että Infran tuloslukemat ensi vuoden budjetissa ovat vain pisara Tampereen kaupungin tulostavoitteessa, mutta siitä huolimatta jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa tulostavoitteen osalta seuraavan eriävän mielipiteen

 

 

”Tampereen Infra Liikelaitoksen tulosbudjetti vuodelle 2017 on epärealistinen.

 

Jos tulostavoitteet kaikissa Tampereen tulosyksiköissä ovat samansuuntaisia, on odotettavissa, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos jatkaa syöksymistään.

 

28.9.2016

 

Esko Erkkilä”

 

 

*****************

 

On selvää, – eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta - että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet!

 

 

Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi!

 

 

Jokunen selityksen sana tämän juttuni otsikosta:

 

 

Jätin eriävän mielipiteeni turhaan, jos ratikka kuitenkin päätetään rakentaa ja rakennustöiden tiimoilta annetaan Tampereen Infra Liikelaitokselle runsaasti töitä jo vuoden 2017 aikana.

 

 

On kuitenkin muistettava, että Infralle mahdollisesti annettavat työt on tamperelaisten veronmaksajien viimeisintä senttiä myöten maksettava, joten suo siellä, vetelä täällä!

 

 

Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, eriävä mielipide, Esko Erkkilän eriävä mielipide,

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

Valmistelija: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, kalustosuunnittelija Petri Salonen, puh. 040 359 0766,
                                         

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

tr1.jpg

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

tr2.jpg

 

 

 

 

tr3.jpg

 

 

 

 

tr4.jpg

 

 

 

 *********

tr5.jpg

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ostospesifikaatio, halvin hinta ostospesifikaationa, traktorin hankinta Tampereen kaupungille, Tampereen Infra Liikelaitos, ostospeksi,

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että myös kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia ja tekemään tulosta!

Perjantai 7.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä, kun Tampereen Infra Liikelaitos toimitti eilen julkisuuteen seuraavan tiedotteen:

 

 

************

 

 

Tampereen Infra Liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen

 

Tampereen Infra saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen.

 

Liikeylijäämäksi muodostui 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla.

 

Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan.

 

Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa.

 

Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvää tulosta ovat lisäksi edesauttaneet loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys.

 

Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet.

 

Vuosi 2013 oli liikelaitokselle myönteisen kehityksen vuosi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin.

 

- Kolme vuotta sitten elimme aika vaikeita aikoja ja näistä vaikeuksista olemme selvinneet. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Henkilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna 2013.

 

- Tampereen Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja Tampereen viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin, korostaa toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Tampereen Infra tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut sekä rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) korjaamopalveluista sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja.

 

Tampereen Infra

Jokipohjantie 24

33800 Tampere

 

 

*************

 

Olen saanut seurata Tampereen Infran taivalta sen perustamisesta eli 1.1.209 alkaen.

 

Toimin edellisen vaalikauden ajan Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ja viime vuoden alusta alkaen johtokunnan jäsenenä, joten Infra-taustaa minulla on nyt viiden vuoden ajalta.

 

Infrassa johtokuntatyöskentely on ollut yritysmäistä ja siellä ei ole politikoitu – se lieneekin merkittävä syy, että Infra on nyt taloudellisesti terve yksikkö.

 

Allekirjoitan mielipiteen, joka kuuluu näin:

”Infran tehostamistoimenpiteet pelastivat Tampereen kaupungin oman tuotannon!”

 

Infran esimerkki osoittaa, että kaikkea ei kaupungeissa ja kunnissa tarvitse eikä pidä yksityistää.

 

Kunnallisen liikelaitoksen ja myös kunnan muidenkin yksiköiden pärjääminen vaatii päätöksentekijöiltä selkeää tahtotilaa – se vaatii pätevän toimivan johdon, se vaatii motivoituneen sekä osaavan henkilöstön ja se vaatii sellaisen luottamushenkilöjohdon, joka omaa monipuolisen kokemuksen yhteiskunnan eri alueilta, jotta se pystyy yhtenäisenä johtokuntana sparraamaan toimivaa johtoa yhä parempiin saavutuksiin!

 

Lyhytnäköiselle politikoinnille ei ole sijaa, kun liikelaitosta saatetaan kuntalaisten kannalta hyvään iskuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Infra teki ylijäämäisen tuloksen,

Yrityskulttuurien sulauttaminen fuusiotilanteissa onnistuneeksi kokonaisuudeksi on johdon, mutta myös koko henkilöstön koetinkivi

Perjantai 21.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana olla mukana ja seurata eri etäisyyksiltä monenlaisia yritysten muutostilanteita.

 

Bisnesmaailmassa, jos missä pätee vanha ja koeteltu totuus:

 

Vain muutos on pysyvää

 

Yritysfuusioiden toteuttaminen on muutostilanteista eräs vaativin. Se on sitä yritysjohdon, mutta se on sitä koko henkilön vinkkelistä.

 

Yritysfuusio koettelee henkilöstöä, sillä onhan ”minun yritykseni muuttumassa”.

 

Fuusiotilanteisiin verrattava muutostilanne ovat organisaatiomuutokset ja erityisesti organisaatiomuutosten odottelu.

 

Organisaatiomuutoksen odottelua on varmaan kokenut jokainen, joka toimii tuloksentekoon tähtäävässä organisaatiossa. Jokaiselle on tuttu tilanne, jossa käytävillä kuiskitaan; ”ei tämä näin voi jatkua”.

 

Sain toimia viime vaalikauden ajan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.  Yrityksen omistajana on Tampereen kaupunki, mutta siitä huolimatta samat lainalaisuudet pätevät Infrassakin, kuin normaalissa yrityksessä, joka muuten nykyisin on Tampereen Infra Liikelaitos – yksi muutos sekin!

 

Kaupunginvaltuusto valitsi tämän vuoden alussa minut jatkamaan Infran johtokunnassa; nyt johtokunnan jäsenenä.

 

Uskon, että kokemuksestani yritysmaailmassa on hyödyksi Infralle ja sitä kautta tamperelaisille.

 

Infra perustettiin vuoden 2009 alussa ja sen muodostivat silloin useat Tampereen kaupungin yksiköt.

 

Auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut olivat ne yksiköt, jotka liikelaitoksen perustamisvaiheessa muodostivat Infran. Henkilöstöä perustamisvaiheessa oli hieman alle 800 henkilöä.

 

Nyt Infran muodostavat seuraavat yksiköt:

 

  • korjaamopalvelut
  • liikennepalvelut
  • rakentamispalvelut
  • kunnossapitopalvelut
  • suunnittelupalvelut
  • paikkatietopalvelut

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 69,4 M€ ja viime vuoden lopussa Infran palkkalistoilla oli 483 henkilöä – henkilöstömäärä on tänä vuonna hieman pienentynyt.

 

Infran toimintaan voi tutustua googlaamalla vaikkapa ”Tampereen Infra” – myös edellä esitetyt tiedot on poimittu kaikille avoimista nettitiedoista.

 

Infran nettisivuilta löytyy mm. viime vuoden toimintakertomus, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan liikelaitoksen toiminnasta. Kannattaa tutustua!

 

 

*************

                                                                     

Infrassa pätevät samat lainalaisuudet kuin normaaleissakin yrityksissä – pitäytyminen vanhaan on vaanimassa.

 

Tilanne on luottamushenkilön tiedostettava ja on asetettava linjauksensa sen mukaan.

 

Pitäytyminen vanhaan on tiettyyn rajaan saakka positiivista, mutta liian pitkälle se ei saa mennä. Toimivalla johdolla on tämän rajan määrittämisessä suuri vastuu – luotan asiassa Infran toimivaan johtoon!

 

********

 

Yritysjohdon lisäksi fuusiotilanteissa ja uudelleen organisoitaessa yrityksen kuvioita suuri vastuu on luottamushenkilöillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla työntekijäorganisaatiolla – pystyvätkö ne olemaan vastuunsa mittaisia!

 

Voin vakuuttaa, että Infrassa näin on – asia pätee yritysjohdon, henkilöstön, yrityksen henkilöstöorganisaatioiden sekä luottamushenkilöjohdon osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: yritysfuusiot, yrityskulttuurit, erilaiset yrityskulttuurit, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra liikelaitos, Tampreen Infran johtokunta, vain muutos on pysyvää,

Yrityksen saneerausvaiheessa on muistettava panostaa investointeihin ja erityisen tärkeää se on saneerauksen jälkeen

Torstai 6.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana seurata läheltä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden yritysten saneeraamista – konsernin pikkuyritysten saneeraaminen kuului pariinkin otteeseen työtehtäviini.

 

Saneerausvaihe ja erityisesti sen päättyminen on yritysjohdon koetinkivi; miten yritys pääsee jaloilleen saneeraamisen jälkeen?

 

Ongelma ja haasteet koskevat yrityksiä omistuspohjasta tai yritysmuodosta riippumatta.

 

Samalla viivalla ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat tai yksityisten omistamat yritykset sekä kuntien omistamat liikelaitokset.

 

Saneeraaminen liittyy yleensä omistajavaihdokseen tai kunnallisessa elämässä eri toimintojen yhdistämiseen.


Kaikki eivät jostain syystä hyväksy "saneeraaminen" -termin käyttämistä yritysten kuntoonlaittamisessa, mutta tässä jutussa käytän sitä termiä!

 

Tässä jutussani koskettelen kunnallisen liikelaitoksen saneeraamista ja sen kehittämistä.

 

En yleensä käsittele luottamustoimiini liittyviä seikkoja, mutta koska ne nyt ovat tulleet julkisiksi yhteiskunnan avoimuuden ansiosta, näen paikallaan muutamalla sanalla taustoittaa käyttäytymistäni Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokuntatyöskentelyssä.

 

Tampereen Infra Liikelaitos muodostettiin vuoden 2009 alussa useista eri yksiköistä ja sen jälkeen sain johtokunnan varapuheenjohtajana olla mukana haasteellisessa ja sekä mielenkiintoisessa työssä, jossa yritys saneerattiin tuloskuntoon.

 

Kuluvan vuoden alussa sain jatkaa työtäni infralaisten sekä kaupunkilaisten parhaaksi johtokunnan jäsenenä.


Useat ovat todenneet, että Infran sanaaraaminen pelasti Tampereen kaupungin koko oman tuotannon! Hyvä niin!

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla kerrotaan 29.5.2013 pidetystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksesta, jossa Liikelaitoksen strategiasta vuosille 2013 – 2017 päätettäessä asia eteni näin:


*********

 

Asian käsittelyn kuluessa jäsen Kari Wallenius esitti jäsenen Esko Erkkilän kannattamana, että investointien vuosittainen taso muutetaan 0,9 miljoonasta 1,4 miljoonaksi euroksi strategiakaudella.

 

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä.

 

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

Mikko Leppälahti, Sami Pesonen ja Arja Tuppurainen äänestivät JAA. Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki äänestivät EI. Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Mikko Leppälahti äänesti esittelijän päätösehdotusta, joten se tuli johtokunnan päätökseksi.

 

Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki ilmoittivat eriävän mielipiteensä ja se liitetään pöytäkirjaan.

 

Eriävä mielipiteemme on kirjattu kaikkien nähtäville pöytäkirjaan ja se kuuluu näin:

 

********

 

Näemme, että Infran siirtyminen kehittämisen vaiheeseen merkitsisi investointimahdollisuuksien asettamista tasolle 1,4 M€.

 

Esittämämme taso olisi vahva osoitus asiakkaille, henkilöstölle ja laajemminkin tamperelaisille siitä, että Tampereen kaupungin omaa tuotantoa pitää ylläpitää ja kehittää.

 

Kari Wallenius

Esko Erkkilä

Seppo Säämäki

 

***********

 

Tunnustaudun eriävän mielipiteen kirjoittajaksi ja kiitän, että Kari Wallenius (SDP) sekä Seppo Säämäki (Vasemmistoliitto) saattoivat sen sanamuodon hyväksyä.

 

Kokoomuksen, Vihreitten ja Perussuomalaisten edustajien mielipide johtokunnassa kuitenkin voitti, joten pulinat pois.

 

Eriävässä mielipiteessä on ilmaistu oleellinen, mutta haluan painottaa, että meidän vähemmistöön jääneiden mielipide ei tarkoittanut 1,4 M€:n investointipakkoa, vaan mahdollisuutta toimivalle johdolle toimia kehittämisen periaatteilla.

 

Viesti henkilöstölle, asiakkaille ja koko Tampereen asukkaille sekä luottamushenkilöille ja virkamiehille jäi nyt osin vajavaiseksi Infran halusta vastata voimakkaasti kaupungin oman tuotannon jatkuvuuden puolesta.

 

Eriävä mielipide ei ainakaan minun taholtani merkitse epäluottamuksen osoitusta toimivaa johtoa kohtaan.

 

Näillä kehitetään Infraa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Kari Wallenius, Seppo Säämäki, Mikko Leppälahti, Arja Tuppurainen, Sami Pesonen, yrityksen saneeraaminen, yrityksen kehittäminen, yrityksen investoinnit,