Melkein nauratti tankatessa!

Keskiviikko 28.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Alle kahden euron 95-oktaanisen bensan hinta on viime aikoina ollut ”haave vaan”, mutta eilen tilanne muuttui jokseenkin kaikilla jakeluasemilla.

 

 

Poikkesin eilen Ylöjärvellä S-marketissa ja huomasin ABC:n tolpassa aivan ihmeellisen hinnan eli 1,899 €/litra! En voinut olla tankkaamatta, vaikka tankissani olikin bensaa vielä enemmän kuin puolillaan.

 

Luin eilen jostain, että tiistaisin polttoaineet yleensä ovat halvimmillaan ja heti keskiviikkona hintaan saattaa tulla lisää.  Saa nähdä, että miten käy tänään!

 

*************

 

Valuuttakurssit ovat merkittävä tekijä polttoaineiden hinnanmuodostumisessa.

 

Vahva euro alentaa polttoaineiden hintaa, mutta nyt euro on dollaria vastaan heikko – miten olisikaan, jos euro olisi vahvempi?

 

 

-Esko Erkkilä-

Konsernin sisäiset veloitukset ja yksiköiden väliset siirtohinnat ovat ainaisen kädenväännön aihe

Maanantai 26.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen alkamaani otsikkoasian käsittelyä ja pohjana on se kokemus, jonka sain toimiessani yritysmaailmassa.

 

 

Merkittävä pohjatieto on myös se vuosien varrella hankittu kokemus Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnasta, johon olen saanut tutustua erään Tilakeskuksen asiakkaana olevan toisen liikelaitoksen – Tampereen Infra Liikelaitoksen – johtokunnan varapuheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Sain myös arvokasta lisätietoa, kun Tilakeskuksen toimitusjohtaja kaikille avoimessa tilaisuudessa 22.10.2015 esitteli johtamansa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Opin bisnesmaailmassa, että konsernin kannalta paras taloudellinen tulos saavutetaan, kun samasta tuotteesta tai palvelusta konsernin eri tulosyksiköt saavat ansaitsemansa tulossiivun.

 

 

Eri yksiköiden tulossiivun määrittely on konsernissa aina haasteellista, sillä jokaisen tulosyksikön vastuuhenkilön mielestä juuri hänen johtamansa yksikön maksama hinta on liian korkea tai siitä saatu korvaus on liian matala.

 

 

 

***************

 

 

 

Merkittävimmät tuotteet, joiden konsernin sisäinen hinnoittelu koski vastuualuettani työelämässä olivat soijarouhe, rypsirouhe, kasviöljyt ja viljanjalostusteollisuuden rehujakeet.

 

 

Vakaa pyrkimys oli hakea näille raaka-aineille sisäisessä hinnoittelussa markkinahintaa.

 

 

Soijarouheen osalta perusteena käytettiin soijarouheen hintaa Chicagon pörssissä eli CBOT hintaa (Chicago Board of Trade Buildding).

 

 

Chicagon hintaan lisättiin kokemuspohjaiset lisähinnat, jotka aiheutuisivat tavaran kuljettamisesta amerikoista Suomeen.

 

 

Oman lisänsä siirtohintalaskentaan toi valuuttakurssimuutokset ja siinä olikin päättämistä, että mikä hetki olisi edullisin fiksaushetki – jälkiviisaista ei ollut puutetta, mutta fiksaushetkellä raaka-ainepäällikkö eli minä olin yksinäinen toimija.

 

 

Kasviöljyjen osalta menettely vastasi soijarouheen hinnoittelua.

 

 

Rypsirouheen viitehintana käytettiin ranskalaisen MATIF-pörssin noteerauksia ja Matif´n osalta ei ollut haasteita valuuttakurssin osalta, sillä Ranskahan on euroaluetta.

 

 

Viljajakeiden kohdalla kehitin hinnoittelukorin, jossa perustana olivat eri viljalajien keskihinnat ja keskihinnalle kertoimen, jolla viljanjalostusteollisuuden rehujakeiden siirtohinta kytkettiin rehuviljojen markkinahintoihin.

 

 

Luomani menettely sai kaikkien osapuolten hyväksynnän – vain kertoimesta jouduimme ajoittain käymään osin värikkäitäkin keskusteluja.

 

 

*************

 

 

 

Tampereen kaupunkimaailmassa päättäjät määrittelevät budjetointivaiheessa eri yksiköille tulostavoitteen.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle määrätty tulostavoite on muille yksiköille kustannus. Näin pitää ollakin ja muiden yksiköiden pitää pystyä maksamaan käytössään olevista tiloista se vuokra, jonka Tilakeskus jyvittää tilojen vuokraksi.

 

 

On selvää, että muiden yksiköiden vastuuhenkilöt pitävät niille asetettuja toimitilavuokria liian korkeina, mutta kokonaisuus vaatii, että jokaisen yksikön on tehostettava toimintaansa, jotta pystyy maksamaan toimitilavuokransa.

 

 

Pidän menettelyä oikeana, sillä Tampereen kaupungin taloustilanne vaatii edes yhden liikelaitoksistaan tekevän kunnollista tulosta.

 

 

Vielä se, että kokemuksesta tiedän eri tulosyksiköiden pystyvän tuhlaamaan myös ne rahat, jotka niille tulisivat, vaikka yksikön käytössä olevat toimitilat olisivat ilmaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppoa on hevosettoman elämä

Tiistai 30.6.2015 - -Esko Erkkilä-

En nyt muista, että onko vanha suomalainen sanonta täsmälleen tuo, jonka tämän jutun otsikoksi kirjoitin, mutta tarkoitan sitä huoletonta elämää, jolla vailla vastuuta oleva voi päiviään viettää.

 

 

Meillä eläkeläisillä on siinä mielessä huoletonta elämä, että tekemisemme tai tekemättä jättämisemme eivät suoranaisesti vaikuta esimerkiksi työnantajamme pärjäämiseen, sillä emmehän ole työelämässä.

 

 

Toista se on niillä, joiden päätökset vaikuttavat heidän työnantajiensa ja asikkaidensa pärjäämiseen.

 

 

Ajattelin näitä asioita, kun olen lähdössä Venäjälle ja pähkäilin ruplan muuttunutta asemaa euroon verrattuna.

 

 

Hankin eilen pienellä eurosummalla ruplia ja kurssina pankki käytti 55 ruplaa yhdellä eurolla.

 

 

Eilen Suomen Pankin virallinen kurssinoteeraus oli 61,6 ruplaa yhdellä eurolla eli pankin valuutanvaihtoprovisio on näiden kahden noteerauksen ero.

 

 

Työelämässä ollessani jokapäiväisen työni oleellinen osa oli euron ja dollarin välinen kurssi sekä ennusteet sen muuttumisesta.  Opin sen, että kukaan ei pystynyt ennustamaan – ei ainakaan oikein – tulevia kurssinoteerauksia.

 

 

Soijapavun, soijaöljyn, soijarouheen, öljyn, rapsin ja rapsiöljyn hintanoteerausten seuranta oli työssäni yhtä tärkeää kuin valuuttakurssimuutosten seuranta.

 

 

Mielenkiintoiseksi homman teki se, että kaikki mainitut noteeraukset ja niiden muutokset olivat sidoksissa toisiinsa tai mikä tärkeintä; mitään keskinäistä sidosta ei ollet!

Hyödykehintariskien halitsemiseksi voidaan pitää vaikkapa päivittäin HHRH-palavereita (HyödykeHintaRiskienHallinta), mutta hyvin harvoin niissä palavereissa osutaan oikeaan.  Mennyttä aikaa on helppo "ennustaa" ja sitä valitettavan monet harrastavatkin - harrastavat varsinkin ne, jotka eivät osallistu päätöksentekoon vaan ovat sillä turvallisella "katsomon puolella"!

 

 

Kokemukseni työelämästä merkitsevät, että en ala ennustamaan tulevia kurssimuutoksia – en valuuttakurssien muutoksia ja en myöskään hyödyketuotteiden hintamuutoksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euron heikentyminen dollariin verrattuna kohottaa tuontituotteiden hintaa

Lauantai 11.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Useissa yhteyksissä mainitaan, että vahva euro hankaloittaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

 

On totta, että vahva euro näin tekee, mutta samassa yhteydessä unohdetaan kokonaan, että vahva euro merkitsee tuontitavaroille edullista hintaa.

 

Kolikolla on siis kaksi puolta.

 

Työelämässä ollessani seurasin jatkuvasti - ainakin kerran päivässä - euron suhdetta dollariin, mutta eläkevaarina tähän ei ole tarvetta.

 

 

Minulla oli tuntuma, että euro on menettänyt vahvuuttaan dollariin nähden ja otinkin tässä iltana muutamana asiasta selvää oikein taskulaskimen kanssa.

 

 

Otin vertailukohteeksi minulle työelämän ajalta tutuksi tulleen soijapavun ja tutkailin sen hintakehitystä toukokuun 2014 keskikurssin mukaan verraten sen hintatilannetta 8.10.2014 tilanteeseen.

 

Soijapavun maailmanlaajuinen markkinahinta määritellään Chicagon pörssissä ja luonnollisesti dollareina.

 

Hintanoteeraukset vaihtuvat hetki hetkeltä, mutta päivän kurssiksi noteerataan ns. päätöskurssi eli se hinta, jolla päivän kaupankäynti päätetään.

 

Toukokuussa 2014 soijapavun hinta Chicagossa oli n. 550 dollaria per tonni. Samaan aikaan yhdellä eurolla sai 1,37 dollaria eli soijapavun eurohinta olisi silloin ollut Chicagossa n. 401 €/tonni.

 

Lokakuun 8. päivänä 2014 soijapapu maksoi Chicagossa n. 350 $ per tonni. Samana päivänä Suomen Pankin valuuttakurssitiedon mukaan yhdellä eurolla sai 1,26 dollaria eli soijapavun hinta olisi silloin ollut Chicagossa 278 €/tonni.

 

Melkoinen hinnanlasku, mutta hinnanlasku olisi ollut paljon suurempi, jos euro olisi pysynyt lokakuulla yhtä vahvana kuin se oli toukokuussa – toukokuisella valuuttakurssilla lokakuussa yksi soijatonni Chicagossa olisi maksanut vain 255 euroa!

 

Esimerkkituotteen eli soijapavun kohdalla euron heikentyminen suhteessa dollariin merkitsi 23 €/tonni.  Tiedän kokemuksesta, että se on paljon.

 

Soijapavun hintanoteeraus Chicagossa vaikuttaa melko suoraviivaisesti ”Pihtiputaan” isännän maksamaan rehunhintaan, sillä kotieläinten ruokinnassa tarvittavien valkuaiskomponenttien hinnat peilaavat varsin nopealla aikajänteellä Chicagosta Suomeen.

 

Soijapapua ei luonnollisesti käytetä kotieläinten ruokinnassa, mutta siitä saatavaa soijarouhetta käytetään erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.

 

Otin tässä jutussani esimerkkituotteeksi soijapavun, mutta sama tilanne on mm. Venäjältä ja muultakin tuotavan öljyn kohdalla – öljykauppa on tuottajamaasta riippumatta dollaripohjaista.

 

Jos öljyn tynnyrihinta dollareissa pysyy ennallaan ja euro jatkaa heikentymistään, niin jakeluasemien mittarihinnat tulevat nousemaan.

 

Öljykaupassakin on kaksi perustekijää; öljyn tynnyrihinta dollareissa ja valuuttakurssi – vasta niiden lopputuloksena päästään mittarikentän litrahintaan!

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euron vahvistuminen ei ole mörkö!

Tiistai 12.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydystä keskustelusta välittyy voittopuolisesti mielikuva, että euron vahvistuminen on kaiken pahan alku ja juuri.

 

Haluan muistuttaa, että näin ei aina ja joka paikassa suinkaan ole.

 

Valuuttakursseja seurataan kunkin päivän päätöskurssin perusteella. Kurssit ovat markkinakursseja ja ne perustuvat normaalisti klo15.15 Suomen aikaa pidettävään keskuspankkien puhelinkokoukseen.

 

Päivän päätöskurssi eilen eli 11.10.2010 oli se, että yhdellä eurolla sai 1,3936 Yhdysvaltain dollaria.

 

Päivän päätöskurssit ja tilasto myös pidemmän ajanjakson kursseista ovat tutkailtavissa Suomen Pankin nettisivuilta www.suomenpankki.fi - suosittelen vierailemaan!

 

Vahva euro on kova haaste vientiteollisuudelle ja se on syynä mielikuvalle, että euron vahvistuminen on talouselämän mörkö. Erityisesti metsäteollisuus on viime aikoina kärsinyt vahvasta eurosta. Eräs ilmentymä tästä oli taannoin se, kun ruotsalaisia metsätaloustuotteita pystyttiin tuomaan Suomeen.

 

Vahvalla eurolla on kuitenkin toinenkin puoli eli se, että maamme tuonti hyötyy vahvasta eurosta.

 

Useimmat tuontiraaka-aineet ja yleensäkin tuontituotteet hinnoitellaan dollareissa. Kun dollarihinta muutetaan euroiksi, niin vahvan euron aikana lopullinen tuontihinta muodostuu edulliseksi, me kun maksamme hinnan euroilla.

 

Öljytuotteet ovat ehkä tärkein tuoteryhmä, joka hinnoitellaan dollareissa. Vahvan euron ansiosta meillä polttoaineiden tolppahinnat ovat pysyneet vakaina - näin siis siitä huolimatta, että raakaöljyn hintanoteeraukset (dollareissa) ovat kohonneet.

 

Raaka-aineita ja tuotteita dollareissa euroalueelle myyvät yritykset toki tietävät valuuttakurssitilanteen ja usein tuntuu, että ne ulosmittaavat vahvan euron vaikutuksen nostamalla dollareissa ilmaistua myyntihintaa! No, kauppa se on joka kannattaa!

 

Vahva euro viestii myös siitä, että euromaiden talous on kunnossa. Kyynikot voivat toki todeta, että talous ei ole kunnossa, mutta euroalueen talous on paremmassa kunnossa kuin esim. Yhdysvaltojen.

 

Kannatin aikanaan Suomen liittymistä euroon ja minulla ei yhtään syytä katua silloista mielipidettäni.

 

Yksi valuuttakursseihin liittyvä asia vielä.

 

Usein kysytään, että millaiset valuuttakurssit ovat vaikkapa kahden kuukauden tai puolen vuoden kuluttua. Sen olen oppinut, että sitä ei kukaan osaa ennustaa.

 

Valuuttakursseihin vaikuttaa niin monta liikkuvaa osaa, että tulevaisuuden ennustaminen niiden kohdalla on mahdotonta. Se vaan pitää hyväksyä ja elää sen mukaan.

 

-Esko Erkkilä-