Viron vapaussodan muistomerkin toteuttaminen vei 90 vuotta

Lauantai 6.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan käytiin vuosina 1918 – 1920 ja siihen osallistui virolaisten vahvistuksena myös suomalaisia.

 

Hanke vapaussodan muistomerkistä virisi Virossa jo vuonna 1919, mutta se toteutui vasta vuonna 2009, kun Tallinnan Vapaudenaukiolle paljastettiin Viron vapaussodan muistomerkki - Vapaudenpatsas.

 

Kävin Vapaudenpatsaalla elokuun 31. päivänä.

 

 

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkki Vapaudenpatsas hallitsee Tallinnan Vapaudenaukiota.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki paljastettiin kesäkuun 23. päivänä 2009 eli tasan 90 vuoden kuluttua siitä, kun hankkeen alkuajatus lausuttiin.

 

Laki muistomerkin pystyttämisestä saatiin aikaan kuitenkin vasta vuonna 1936.

 

Hanke kuitenkin viivästyi toisen maailmasodan sekä sitä seuranneen Viron neuvostomiehityksen vuoksi.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen ajatus muistopylväästä sai uudestaan vauhtia ja niinpä järjestettyyn suunnittelukilpaan osallistui yli 40 ehdotusta.

 

Suunnittelukilpailun voitti ryhmä, jonka muodostivat Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi.

 

Työryhmän ehdotuksen nimi oli Libertas.

 

Vapaudenpatsaaksi nimetyn muistomerkin huipulla on Viron Vapaudenristi.

 

 

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkin eräs osa on sanat Gustav Suits´n 24.2.1919 julkaisemasta ”Nosta Lippu!” – laulusta.

 

 

 

 

 

 

Viron vapaussodan muistomerkkiä – Vapaudenpatsasta – vartioi kuusi Viron lippua, jotka ylväästi hulmuten tervehtivät satunnaista kulkijaa elokuun viimeisenä päivänä 2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Porajärvi ja Repola - merkittävät kunnat Suomen historiassa

Tiistai 10.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Oletan, että Porajärven ja Repolan kunnat ovat monille suomalaisille tuntemattomia, vaikka niillä onkin merkittävä rooli Suomen historiassa

 

Molemmat kunnat sijaitsevat nyky-Venäjällä lähellä Suomen rajaa Joensuun tasalla.

 

Porajärvi päätti liittyä Suomeen v. 1919 ja Repola oli tehnyt vastaavan päätöksen jo vuotta aikaisemmin.

 

Tarton rauhassa v. 1920 molemmat kunnat Suomi kuitenkin luovutti Neuvosto-Venäjälle.

 

Pysähdyimme ostoksille Porajärvelle heinäkuisen Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme aikana. Repolassa emme matkamme aikana käyneet.

 

Tarton rauhassa sovittiin, että Suomen joukkojen oli vetäydyttävä Repolasta ja Porajärveltä 14. helmikuuta 1921 mennessä.

 

Repolan nuori nimismies, heimoaktivisti ja ylioppilas Bobi Siven (syntynyt 1899) ampui itsensä protestiksi 12. tammikuuta 1921.

 

Mainittakoon, että Akateeminen Karjala-Seura piti myöhemmin lippunsa nauhassa Bobi Sivenin itsemurhaluotia.

 

Sivenin veli Paavo Siven (myöhemmin Susitaival) nouti veljensä ruumiin rekipelillä Suomeen.

 

Sotien aikana Paavo Susitaival yleni Puolustusvoimissa everstiluutnantiksi.

 

Porajärven keskusta on nykyisin unelias kylä, jossa toki on muutama kauppa. Tein tuliaisostokseni sieltä - aitoa venäläistä rihkamaa!

 

Porajärvi-cityssä on torin laidalla venäläinen huussi. Se on joka kerta todellinen kokemus! Kukaan länsimainen ei siellä suostuisi tekemään tarpeitaan, sillä niin kauhea paikka se on.

 

Miten venäläisillä riittää pokkaa kieltää elintarvikkeiden tuonti Suomesta, kun heillä itsellään on hygieninen taso sitä luokkaa, jota venäläinen paskahuusi edustaa?

 

Millainen olisi Porajärven kyläraitti tänään, jos pitäjä olisi saanut Tarton rauhansopimuksessa ja myöhemmissäkin rauhansopimuksissa jäädä Suomelle? Kysyn vaan?

 

Se on varmaa, että niin saastaista paskahuusia ei Porajärven keskustassa olisi kuin siellä nykyisin on!

 

-Esko Erkkilä-