Patsaskävelyä Hämeenpuistossa ja Näsinkalliolla!

Torstai 4.5.2023 - -Esko Erkkilä-

Muutaman vuoden tauon jälkeen sain eilen vetää Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen patsaskävelyn Hämeenpuistossa ja Näsinkalliolla.

 

 

Kävely kesti n. tunnin ja se alkoi Vapaudenpatsaalta sekä päättyi Kuru-laivan haaksirikon muistopatsaalle Näsinkalliolla!

 

 

 

Vapaudenpatsaan veistänyt Viktor Bernhard ”Faffan” Jansson oli suomenruotsalainen kuvanveistäjä. Jansson kuului maailmansotien välisen ajan huomattavimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin, vaikka hän jäikin monien aikalaistensa tavoin Wäinö Aaltosen varjoon. Hän oli kirjailija Tove Janssonin isä.

 

 

Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simojoki, joka sittemmin kaatui Talvisodassa 25.1.1940 Laatokan jäälle, kun meni suksilla hiihtäen lopettamaan rintamalinjojen välissä tuskissaan hirnunutta haavoittunutta hevosta. Simojoki ampui pistoolillaan armonlaukauksella hevosen, mutta heti sen jälkeen neuvostoliittolaiset ampuivat kuolettavasti Simojokea. Kansanedustaja ja pappi Elias Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalla.

 

Simojoki (vuoteen 1926 Simelius) syntyi nykyisin Kalajokeen kuuluvassa Rautiossa vuonna 1899.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Koirinojan taistelumaastoissa.

 

 

 

Kuru-laiva upposi Siilinkarin kupeella 7.9.1929, jolloin 138 ihmistä hukkui ja 22 pelastui. Hukkuneista kuuden ihmisen ruumiita ei koskaan löydetty.

 

Lasta kannattelevalla äidillä on helmoissaan toinen lapsi ja hän on kääntänyt päänsä julmalle Näsijärvelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vapaudenpatsas on olennainen osa Tamperetta

Maanantai 27.2.2023 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitseva Suomen Vapaussodan valtauksen muistomerkki Vapaudenpatsas herättää yhä tänäkin päivänä monenlaisia mielipiteitä.

 

 

Arvostan suuresti Vapaudenpatsasta ja aina siitä ohikulkiessani tunnen suurta arvostusta menneitä sukupolvia kohtaan.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson eli Tove Janssonin isä.

 

 

Vapaudenpatsaan mallina on toiminut Elias Simojoki – vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja vuosina 1933 -1939 ja hän oli syntynyt nykyisin Kalajokeen kuuluvassa Rautiossa 1899.

 

 

Simojoki kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun hän oli pistoolinlaukauksella lopettamassa rintamaiden väliin joutunutta hevosta.

 

 

Suuri kunnioitus Viktor Janssonille ja Elias Simojoelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitääkö "lain suojeluksessa oleminen" myös ratikkaa vastaan?

Keskiviikko 22.9.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Tampereen Hämeenpuistossa Vapaudenaukiolla oleva Vapaudenpatsas on saanut vuonna 1923 Korkeimmassa Oikeudessa päätöksen, että se on ”lain suojeluksessa”.

 

 

Kuitenkin oli suunnitelmissa, että se siirrettäisiin toistakymmentä metriä pohjoiseen ratikkalinjausten vuoksi.

 

 

Vapaudenpatsaan uusi paikka olisi ollut Pirkankadun ja Kauppakadun oletetulla linjalla.

 

Suunnitelma ratikkalinjauksen vaikutuksesta Vapaudenpatsaan paikasta on kuitenkin tiettävästi nyt poissa päiväjärjestyksestä ja Vapaudenpatsas saa tulevaisuudessakin olla paikallaan.

 

Hyvä niin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuonna 1921 paljastetun Tampereella sijaitsevan Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simelius...

Tiistai 21.9.2021 - -Esko Erkkilä-

…joka vuonna 1926 muutti sukunimensä Simojoeksi.

 

 

 

Eljas Simojoki on Simelius-nimisenä ollut myös samana vuonna eli 1921 paljastetun Lahden sankaripatsaan mallina - molemmat patsaat on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja 1933 – 1939.

 

Elias Simojoki syntyi nykyisin Kalajoen kaupunkiin kuuluvalla Rautiossa vuonna 1899 ja kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun oli käynyt lopettamassa pistoolinlaukauksella rintamien väliin Laatokan jäälle jääneen hevosen – neuvostoliittolaiset ampuivat Simojoen.

 

Suomalaiset pystyivät Talvisodassa pysäyttämään puna-armeijan etenemisen Koirinojalle – olen monesti käynyt Koirinojalla.

 

Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on Tove Janssonilla ja Tampereen Vapaudenpatsaalla?

Sunnuntai 19.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Tein tuon otsikkokysymyksen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen maanantaitapaamisessa, kun valmistelin jäsenistöämme järjestämääni Patsaskävelyyn, jossa kokoontumispaikkana oli…

 

 

 

…Vapaudenpatsas Tampereen Hämeenpuistossa!

 

*****************

No, selvisihän se ja yhtäläisyys on, että molempien ”isänä” on kuvanveistäjä Viktor Jansson!

 

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson syntyi vuonna 1886 ja kuoli 1958.

 

Viktor Janssonin Tove-tytär syntyi vuonna 1914 ja hänen isänsä veistämänsä Vapaudenpatsas paljastettiin vuonna 1921.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

 
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
       


 

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija V. A. Koskenniemen "Kenttäpappi" -runo liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen

Sunnuntai 27.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Satuin Kangasalan kirjastoon 27.11.2015, kun siellä oli lainakirjojen poistomyynti.

 

 

Myytävien kirjojen hinta oli 0,20 €/kpl ja ostin kirjoja kahdella eurolla eli kymmenen kappaletta.

 

 

 

 

 

 

Eräs ostamistani kirjoista oli Paavo Virkkusen kirjoittama ja vuonna 1941 ilmestynyt

 

 

Suomen taistelevan armeijan henki

 

 

 

Kirja antoi arvokasta lisätietoa Tampereella Hämeenpuistossa seisovasta Vapaudenpatsaasta.

 

 

 

 

Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsas on vuonna 1921 paljastettu kuvanveistäjä Viktor Janssonin luoma taideteos, jonka mallina on ollut sittemmin kansanedustajaksi kohonnut teologian ylioppilas Elias Simojoki.

 

 

 

 

 

 

Virkkusen kirjassa on kuva Simojoesta, kun hän on lähdössä Talvisotaan.  Kuvasta nähdään, että mies on vantteroitunut sitten niiden aikojen, jolloin hän oli kuvanveistäjän mallina Vapaudenpatsasta tehtäessä.

 

 

Simojoki kaatui Laatokan jäälle Koirinojan edustalle 25.1.1940, kun hän oli lopettamassa hevosta, joka tuskissaan hirnui rintamien välissä. Simojoki onnistui taskuaseellaan lopettamaan hevosen, mutta sen jälkeen puna-armeija kohdisti Simojokeen tulensa ja Simojoesta tuli sankarivainaja.

 

 

***************

 

 

Miten runoilija V. A. Koskenniemi liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen?

 

 

Lainaan 27.11.2015 Kangasalan kirjastosta kahdellakymmenellä sentillä ostamaani ”Suomen taistelevan armeijan henki” –kirjaa:

****

 

 

”Runoilija V. A. Koskenniemi, joka sattumalta saapui paikalle, kun asetoverit kuljettivat kaatuneen rannalle, on ikuistanut Elias Simojoen henkilön ja teon ”Kenttäpappi” nimisessä runoelmassaan. Siinä luemme:

 

 

Vuoks´ eläimen apua anovan

menit, pappi, kuolemaan.

Mutta alennuksessa maailman

mitä meille sa annoitkaan!

 

 

Jotais uskosta siihen, mitä ei

voi kuolema kukistaa,

mikä meitä lähemmäs määräämme vie

ja lähemmäs Jumalaa,

 

 

mikä kärsimystiellemme lohtua luo

ja valoa pimeyteen,

mikä meille voiton seppeleen suo

yli tomumme kylmenneen,

 

 

mik´ on yläpuolella vainontyön

vihan, valheon valtojen

ja yläpuolella maailmanyön:

sydän urhea ihmisen.

 

 

Sua milloinkaan ma tuntenut en,

Olit yksi sa joukosta vain.

Veli, pappi, ystävä, ihminen,

miten paljon sulta ma sain!”

***************

Toivon, että tämä juttuni antaa lukijoilleni lisäarvoa, kun katselette Tampereen Hämeenpuistossa lähellä Kirjastotalo Metsoa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Vapaudenpatsas on ilmentymä saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista

Keskiviikko 30.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenpatsaiksi nimettyjä patsaita on ympäri maailmaa monia.

 

 

Tunnetuin Vapaudenpatsas sijaitsee New Yorkissa, mutta Kuressaaressa sijaitsevan Vapaudenpatsaan olemassaolo on vakuuttava esimerkki saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista.

 

 

Tutustuimme Kuressaaren Vapaudenpatsaaseen heti kylpyläviikkomme aluksi, kun tuttavapariskunnan kanssa lomailimme Kuressaaren kylpylä Golden Rosessa elokuun lopulla viikon.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Vapaudenpatsaan suunnitteli A. H. Adamson, yksi Viron tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Kuvanveistäjä aloitti patsaan veistämisen Italiassa vuonna 1927 ja patsas valmistui 1928.

 

 

Patsas koki kovia, sillä Neuvostoliitto poisti sen 1941, mutta saksalaisten valloitettua Saarenmaan patsas tuotiin takaisin paikalleen.

 

 

Vuonna 1945 patsas poistettiin toistamiseen ja ilmeisesti upotettiin mereen, jotta sitä ei enää tuotaisi takaisin.

 

 

 

****************

 

 

 

Saarenmaalaiset eivät antaneet periksi, vaan olojen vähän vapauduttua patsaasta teetettiin valokuvien perusteella kopio ja se paljastettiin vanhalla paikallaan kesäkuun 6. päivänä 1990.

 

 

Patsaan veisti kuvien perusteella taiteilija Matti Varik.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa on esillä kuva, jossa Vapaudenpatsas paljastetaan uudelleen kesäkuussa 1990.

 

 

 

 

 

 

Amatöörimäinen käännös patsaan tekstistä voisi kuulua vaikkapa näin:

 

 

”Saarenmaan kansa on kiitollinen Vapaussodassa 1918 – 1920 uhrinsa antaneille saarenmaalaisille”

 

 

 

 

 

 

Haavoittuneen soturin jaloissa olevat kukat tuovat mieleen Viron lipun värit.

 

 

 

Meidän on paikallaan antaa suuri tunnustus saarenmaalaisille, jotka ovat jaksaneet vaikeina miehitysvuosina uskoa Viron itsenäisyyteen ja saivat jo vuonna 1990 aikaan sen, että Vapaudenpatsas voitiin saarella paljastaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron vapaussodan muistomerkin toteuttaminen vei 90 vuotta

Lauantai 6.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan käytiin vuosina 1918 – 1920 ja siihen osallistui virolaisten vahvistuksena myös suomalaisia.

 

Hanke vapaussodan muistomerkistä virisi Virossa jo vuonna 1919, mutta se toteutui vasta vuonna 2009, kun Tallinnan Vapaudenaukiolle paljastettiin Viron vapaussodan muistomerkki - Vapaudenpatsas.

 

Kävin Vapaudenpatsaalla elokuun 31. päivänä.

 

 

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkki Vapaudenpatsas hallitsee Tallinnan Vapaudenaukiota.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki paljastettiin kesäkuun 23. päivänä 2009 eli tasan 90 vuoden kuluttua siitä, kun hankkeen alkuajatus lausuttiin.

 

Laki muistomerkin pystyttämisestä saatiin aikaan kuitenkin vasta vuonna 1936.

 

Hanke kuitenkin viivästyi toisen maailmasodan sekä sitä seuranneen Viron neuvostomiehityksen vuoksi.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen ajatus muistopylväästä sai uudestaan vauhtia ja niinpä järjestettyyn suunnittelukilpaan osallistui yli 40 ehdotusta.

 

Suunnittelukilpailun voitti ryhmä, jonka muodostivat Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi.

 

Työryhmän ehdotuksen nimi oli Libertas.

 

Vapaudenpatsaaksi nimetyn muistomerkin huipulla on Viron Vapaudenristi.

 

 

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkin eräs osa on sanat Gustav Suits´n 24.2.1919 julkaisemasta ”Nosta Lippu!” – laulusta.

 

 

 

 

 

 

Viron vapaussodan muistomerkkiä – Vapaudenpatsasta – vartioi kuusi Viron lippua, jotka ylväästi hulmuten tervehtivät satunnaista kulkijaa elokuun viimeisenä päivänä 2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aktiivista toimintaa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä

Tiistai 15.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitossa toimii yli 127 000 jäsentä, 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistys ry on yksi Eläkeliiton paikallisyhdistyksistä. Yhdistyksemme on perustettu 1976 ja meillä on n. 250 jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen hallituksen jäsen tämän vuoden alusta, joten parhaillaan opettelen toimimaan yhdistyksen luottamushenkilönä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen toiminta on vilkasta, sillä kokoonnumme joka toinen maanantai klo 11.00 Tampereen Marttojen Marttalan kerhohuoneella, osoite Hämeenpuisto 39 A.

 

Kokoontumisissa on aina erilaista ohjelmaa ja tietysti kahvitarjoilu.

 

 

Vuoden 2013 ensimmäisessä tapaamisessa meitä viihdytti Duo Raakileet vanhalla tanssimusiikilla. Duo Raakileet on hanuristi Matti Arajärven ja laulusolisti Kaarina Valtasen muodostama suosittu duo, joka esiintyy ahkerasti varttuneen väen tilaisuuksissa Tampereella ja lähiympäristössä.

 

 

Sauvakävely on tiiviisti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnassa mukana, sillä meillä on kaksi sauvakävelyryhmää.

 

Minulle on yhdistyksen hallituksessa annettu tietty projekti vastuualueeksi ja siihen kuuluu mm. sauvakävelyn edistäminen. Tämän vuoksi osallistuinkin molempien sauvakävelyryhmiemme toimintaan ”oikein sauvojen kanssa”.

 

 

Tuomo Hakkarainen vetää sauvakävelyryhmää, joka aloittaa matkanteon Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistosta.

 

Sauvakävely tapahtuu tutuissa maisemissa, mutta paljon matkan varrella näkee aivan uuttakin, jota ei ole autolla ohi ajaessaan huomannut.

 

Vapaudenpatsaalta lähtevä ryhmä päättää taivalluksensa yleensä Amurin Helmeen tai Tallipihalle, jossa juodaan kahvit.

 

Tammikuun 8. päivänä meillä oli tavallista juhlavampi kahvitilaisuus, kun eräs joukkomme jäsen täytti tasavuosia ja hän halusi tarjota koko porukalle Tallipihalla ”kahvit ja kastettavat”.

 

 

Irja Lehmuksen vetämä sauvakävelyryhmä aloittaa matkanteon Pappilanpuiston palvelukeskuksen pihamaalta Kourutaltankatu 2 joka toinen maanantai klo 10.00.

 

Tämän ryhmän sauvakävelypäiviä ovat ne, jolloin meillä ei ole Marttalassa kokoontumista.

 

Olin ryhmässä mukana maanantaina 14.1.2013 ja täytyy sanoa, että minulle kolmekymmentä Finlandia-hiihtoa peräjälkeen hiihtäneenä kyyti oli vauhdikasta – hiki tuli puseroon, kun tunnin verran taivalsimme!

 

 

Kertauksena vielä sauvakävelyryhmiemme lähtöajat ja lähtöpaikat:

 

• Tampereen keskustassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee taittamaan matkaa joka tiistai Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistossa klo 10.00

• Tampereen Irjalassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee matkaan Pappilanpuiston palvelukeskuksen edestä (osoite Kourutaltankatu 2) joka toinen maanantai klo 10.00. Sauvakävelypäiviä ovat sen osalta 28.1.2013, 11.2.2013 ja siitä aina kahden viikon kuluttua!

 

 

Toivottelen kaikki lukijani tervetulleiksi Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen sauvakävelyryhmiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-