Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vapaudenpatsas on olennainen osa Tamperetta

Maanantai 27.2.2023 - -Esko Erkkilä-

IMG_7143.JPG

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitseva Suomen Vapaussodan valtauksen muistomerkki Vapaudenpatsas herättää yhä tänäkin päivänä monenlaisia mielipiteitä.

 

 

Arvostan suuresti Vapaudenpatsasta ja aina siitä ohikulkiessani tunnen suurta arvostusta menneitä sukupolvia kohtaan.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson eli Tove Janssonin isä.

 

 

Vapaudenpatsaan mallina on toiminut Elias Simojoki – vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja vuosina 1933 -1939 ja hän oli syntynyt nykyisin Kalajokeen kuuluvassa Rautiossa 1899.

 

 

Simojoki kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun hän oli pistoolinlaukauksella lopettamassa rintamaiden väliin joutunutta hevosta.

 

 

Suuri kunnioitus Viktor Janssonille ja Elias Simojoelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaudenpatsas on olennainen osa Tamperetta, Vapaudenpatsas Tampere, Viktor Jansson, Tove Jansson, Vapaudenaukio, Eljas Simojoki, Koirinoja, Elias Simelius, Impilahti,

Toivottavasti ratikka ei syrjäytä Hämeenpuiston Vapaudenaukiolla sijaitsevaa graniittipalloa!

Lauantai 2.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun 14. päivänä vetämäni Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Patsaskävelyn toinen kohde oli…

 

 

IMG_3149.JPG

 

…Vapaudenaukiolla Hämeenpuistossa sijaitseva graniittipallo, joka tunnetaan myös nimellä ”Pyörivä pallo”!

 

 

Sen ovat yhteistyöllään rakentaneet Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka sekä Reijo Huppunen ja se on asetettu paikalleen vuonna 1997.

 

 

IMG_3147.JPG

 

Pyörivä pallo pyörii vedenpaineen avulla ”kupissaan” ja se painaa 800 kiloa - se on oleellinen osa Hämeenpuistoa.

 

Sorvikivi Oy on valmistanut useita vastaavia pyöriviä palloja ja nyt on toivottava, että Vapaudenaukiolla sijaitseva pallo saa pysyä paikoillaan ja sen ei tarvitse nöyrtyä Tampereen ratikan alle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Graniittipallo, Pyörivä pallo, Pyörivä pallo Vapaudenaukiolla, Pyörivä pallo Hämeenpuistossa, Graniittipallo Hämeenpuistossa, Tampereen Hämeenpuisto, Sorvikivi Oy, Eläkeliiton Tampereen yhdistys, Tampereen ratikka,

Mitä yhteistä on Tove Janssonilla ja Tampereen Vapaudenpatsaalla?

Sunnuntai 19.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Tein tuon otsikkokysymyksen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen maanantaitapaamisessa, kun valmistelin jäsenistöämme järjestämääni Patsaskävelyyn, jossa kokoontumispaikkana oli…

 

 

IMG_3143.JPG

 

…Vapaudenpatsas Tampereen Hämeenpuistossa!

 

*****************

No, selvisihän se ja yhtäläisyys on, että molempien ”isänä” on kuvanveistäjä Viktor Jansson!

 

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson syntyi vuonna 1886 ja kuoli 1958.

 

Viktor Janssonin Tove-tytär syntyi vuonna 1914 ja hänen isänsä veistämänsä Vapaudenpatsas paljastettiin vuonna 1921.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mitä yhteistä on Tove Janssonilla ja Tampereen Vapaudenpatsaalla?, Tove Jansson, Vapaudenpatsas, Vapaudenpatsas Vapaudenaukiolla, Viktor Jansson, kuvanveistäjä Viktor Jansson, Muumi-mamma, Eläkeliiton Tampereen yhdistys,

Viron vapaussodan muistomerkin toteuttaminen vei 90 vuotta

Lauantai 6.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan käytiin vuosina 1918 – 1920 ja siihen osallistui virolaisten vahvistuksena myös suomalaisia.

 

Hanke vapaussodan muistomerkistä virisi Virossa jo vuonna 1919, mutta se toteutui vasta vuonna 2009, kun Tallinnan Vapaudenaukiolle paljastettiin Viron vapaussodan muistomerkki - Vapaudenpatsas.

 

Kävin Vapaudenpatsaalla elokuun 31. päivänä.

 

 

 

 

vapa1

 

 

Vapaussodan muistomerkki Vapaudenpatsas hallitsee Tallinnan Vapaudenaukiota.

 

 

 

 

vapa2

 

 

Muistomerkki paljastettiin kesäkuun 23. päivänä 2009 eli tasan 90 vuoden kuluttua siitä, kun hankkeen alkuajatus lausuttiin.

 

Laki muistomerkin pystyttämisestä saatiin aikaan kuitenkin vasta vuonna 1936.

 

Hanke kuitenkin viivästyi toisen maailmasodan sekä sitä seuranneen Viron neuvostomiehityksen vuoksi.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen ajatus muistopylväästä sai uudestaan vauhtia ja niinpä järjestettyyn suunnittelukilpaan osallistui yli 40 ehdotusta.

 

Suunnittelukilpailun voitti ryhmä, jonka muodostivat Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi.

 

Työryhmän ehdotuksen nimi oli Libertas.

 

Vapaudenpatsaaksi nimetyn muistomerkin huipulla on Viron Vapaudenristi.

 

 

 

 

vapa3

 

 

Vapaussodan muistomerkin eräs osa on sanat Gustav Suits´n 24.2.1919 julkaisemasta ”Nosta Lippu!” – laulusta.

 

 

 

 

vapa4

 

 

Viron vapaussodan muistomerkkiä – Vapaudenpatsasta – vartioi kuusi Viron lippua, jotka ylväästi hulmuten tervehtivät satunnaista kulkijaa elokuun viimeisenä päivänä 2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron vapaussota, Tarton rauha, Vapaudenaukio, Vapaudenpatsas Tallinnassa, Vapaudenpatsas, Viron Vapaudenristi, Libertas, Eesti Vabadussöda,