Vapaudenpatsas on olennainen osa Tamperetta

Maanantai 27.2.2023 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitseva Suomen Vapaussodan valtauksen muistomerkki Vapaudenpatsas herättää yhä tänäkin päivänä monenlaisia mielipiteitä.

 

 

Arvostan suuresti Vapaudenpatsasta ja aina siitä ohikulkiessani tunnen suurta arvostusta menneitä sukupolvia kohtaan.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson eli Tove Janssonin isä.

 

 

Vapaudenpatsaan mallina on toiminut Elias Simojoki – vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja vuosina 1933 -1939 ja hän oli syntynyt nykyisin Kalajokeen kuuluvassa Rautiossa 1899.

 

 

Simojoki kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun hän oli pistoolinlaukauksella lopettamassa rintamaiden väliin joutunutta hevosta.

 

 

Suuri kunnioitus Viktor Janssonille ja Elias Simojoelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuonna 1921 paljastetun Tampereella sijaitsevan Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simelius...

Tiistai 21.9.2021 - -Esko Erkkilä-

…joka vuonna 1926 muutti sukunimensä Simojoeksi.

 

 

 

Eljas Simojoki on Simelius-nimisenä ollut myös samana vuonna eli 1921 paljastetun Lahden sankaripatsaan mallina - molemmat patsaat on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja 1933 – 1939.

 

Elias Simojoki syntyi nykyisin Kalajoen kaupunkiin kuuluvalla Rautiossa vuonna 1899 ja kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun oli käynyt lopettamassa pistoolinlaukauksella rintamien väliin Laatokan jäälle jääneen hevosen – neuvostoliittolaiset ampuivat Simojoen.

 

Suomalaiset pystyivät Talvisodassa pysäyttämään puna-armeijan etenemisen Koirinojalle – olen monesti käynyt Koirinojalla.

 

Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Torstai 5.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin vanhoihin valokuvakansioihini ja löysin sieltä mm. kuvan…

 

 

 

…maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän hautamuistokivestä.

 

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä hän kohtasi määränpäänsä Koirinojan maastossa Suomessa Talvisodan neuvostouhrina.

 

Koirinojan seudun mottitaisteluissa 1939-1940 on arvioitu menehtyneen 35.000 puna-armeijalaista ja 5.000 suomalaista. Valentina Tereskovan isä oli eräs kaatuneista neuvostosotilaista.

 

Uomaalle johtavan tien varressa on kymmenkunta neuvostoajan sotamuistomerkkiä ja yksi niistä on Valentina Tereskovan isälle omistettu muistokivi. Muistokivessä on neuvostotapaan kuva hyökkäysvaununkuljettaja Treskovista sekä hänen henkilötietonsa.

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla oli puna-armeijassa korkea asema. Sen turvin hän pystyi jäljittämään isänsä kohtalon Talvisodassa.

 

Tehtävä oli arvostetulle upseerillekin vaikea, sillä neuvostoaikainen historiankirjoitus ei tuntenut Talvisotaa. Kosmonautti Tereskova kuitenkin onnistui ja hän hankki Koirinojan kankaalle isälleen muistokiven.

 

Kerrotaan, että monena Voiton päivänä eli toukokuun 9. päivänä Valentina Tereskova laskeutui helikopterilla lähelle nykyistä Murheen Ristiä ja käveli siitä isänsä hautakivelle ja laski sille seppeleen.

 

Kunnioitettava ele maailmankuululta sotilaalta!

 

Olen muutaman kerran vieraillut hyökkäysvaununkuljettaja Tereskovin muistokivellä. Se sijaitsee Murheen Ristiltä jonkin matkaa pohjoisen suuntaan. Uusien tiejärjestelyiden vuoksi muistokivelle osaaminen on nykyisin vaikeaa ja viime vuosien Venäjän matkoillani muistokivellä en ole käynyt.

 

 

-Esko Erkkilä-

Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova

Keskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.

 

 

 

 

 

Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.

 

 

Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

 

 

 

 

 

Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!

 

 

 

 

 

Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.

 

 

Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.

 

 

Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940.  Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.

 

 

Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.

 

 

Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.

 

 

Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.

 

 

Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.

 

 

 

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle.  Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!

 

 

 

 

 

Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihautamuistomerkki sijaitsee Murheen ristin lähellä

Maanantai 20.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Impilahdella Koirinojan –Lemetin alueella sijaitseva Murheen risti on ensimmäinen Talvisotaa koskeva muistomerkki Venäjän puolella.

 

 

Talvisota oli Neuvostoliitolle ja vielä nyt myös Venäjälle vaikea pala, sillä suurvalta ei pystynytkään Talvisodassa nitistämään Suomea ja sen itsenäisyyttä.

 

 

 

 

Vuonna 2000 paljastettu Murheen risti kuvaa venäläistä äitiä…

 

 

 

 

 

 

…ja suomalaista äitiä suremassa Talvisodassa kaatuneita poikiaan.

 

 

 

Muistokivessä oleva teksti kuuluu näin:

 

 

1939 – 1940

 

 

Venäjä ja Suomi – kaksi sisarusta

 

Suomi ja Venäjä kaksi äitiä

 

Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin

 

itsestään.

 

Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi

 

ja kätensä liittyneet yhteen Toivossa

 

Että Rakkaus voittaa

 

Se riippuu meistä

 

Jokaisesta

 

 

*******************

 

Murheen ristin läheisyydessä sijaitsee maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän muistokivi, jonka tytär sai siihen hankittua, vaikka silloinen Neuvostoliitto ei tunnustanutkaan Talvisotaa.

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla (syntynyt vuonna 1937) oli Puna-armeijassa kuitenkin sellainen asema, että hän sai hankittua Lemetin motissa kaatuneelle isälleen, joka toimi Talvisodassa hyökkäysvaunun kuljettajana, muistomerkin.

 

 

 

 

 

Olen joskus takavuosina käynyt Vladimir Tereskov`n muistomerkin äärellä ja kuvannut sen, mutta nyt joudun tässä tukeutumaan www.matkaviljanen.fi –nettisivuilla olevaan kuvaan. Toivottavasti Matkaviljanen suhtautuu kuvan kopiontiin myötäsukaisesti!

 

*********************

 

Pysähdyimme taannoisella kyröläismatkallamme Murheen ristillä ja nautimme eväskahvit sillä paikalla, jolle Valentina Tereskova aina Voitonpäivänä laskeutui Puna-armeijan helikopterilla, käveli parisensataa metriä pohjoista kohti ja laski isänsä hautamuistomerkille seppeleen.

 

 

Olen kirjoittanut samasta aiheesta kaksikin juttua tälle saitille vuonna 2010 ja ne löytyvät, kun googlaa: ”Esko Erkkilä Murheen Risti” ja ”Esko Erkkilä Valentina Tereskova”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Maanantai 26.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä...

Lue lisää »

Murheen Risti - Talvisodan ensimmäinen muistomerkki Venäjällä

Lauantai 24.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota oli Neuvostoliitossa vaiettu sota.

 

Vuoden 2000 heinäkuussa Impilahden Koirinojalla paljastettu Murheen Risti on ensimmäinen Venäjällä Talvisodan muistoksi sijaitseva muistomerkki.

 

Murheen Risti kuuluu Laatokan Karjalassa matkaavien suomalaisten vakiokohteisiin. Näin myös meille, jotka matkasimme alueella heinäkuussa.

 

Murheen Risti on viitisen metriä korkea äitihahmoinen monumentti. Siihen on kuvattuna toisiaan vastaan kaksi kädet levällään olevaa äitiä - suomalainen ja venäläinen.

 

Monumentti toteutettiin pääosin suomalaisrahoituksella, sillä...

Lue lisää »