Jyväskylässä salmonellaepidemian aiheuttanut ruotsalainen jäävuorisalaatti romahdutti käsityksen ruotsalaisesta elintarvikehygieniasta!

Perjantai 9.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen elintarvikealalla toimineena elänyt siinä harhakuvitelmassa, että Ruotsissa elintarvikehygienia taso on lähellä suomalaista tasoa, mutta ennen Juhannusta Jyväskylässä jyllännyt salmonellaepidemia on romahduttanut käsitykseni ruotsalaisten elintarvikkeiden laatutasosta.

 

 

Ruotsalainen jäävuorisalaatti on ollut ilmeinen syy sille salmonellaesiintymälle, joka Jyväskylässä vei yli sata lasta päivystykseen ja vatsaoireista kärsi 450 jyväskyläläislasta!

 

 

 

 

 

Emme kasvata jäävuorisalaattia, mutta tavanomaista salaattia meillä on kasvussa vajaan neliömetrin suuruisella alalla.

 

 

Kastelemme salaattia Viljakkalan Majajärvestä pumpatulla vedellä ja se kun on lähes juomakelpoista, niin ruokaturvallisuus on taattu.

 

 

Ruotsalaisille jäävuorisalaatin kasvattajille on noussut piru vänkämieheksi, kun jäävuorisalaatin kasteluvedeksi on pitänyt ohjata paskavettä.

 

 

***********************

 

 

Salmonellaesiintymien selvittelyssä tyyppaustulos on ensiarvoisen tärkeä. Yritin nettitiedustelulla selvittää Jyväskylän salmonellaesiintymän tyyppaustulosta, mutta en sitä löytänyt.

 

Kannustan ja suorastaan vaadin, että viranomaiset etenevät tutkimuksissaan tyyppaustulokseen saakka, sillä tyyppaustulos antaa salmonellalöydöksestä paljon lisätietoa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kantapään kautta opittua

Keskiviikko 8.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Länsimaisen hygieniakäsityksen mukaan Neuvostoliitossa ja sen hajoamisen jälkeisissä maissa hygienia oli ja on yhä edelleenkin varsin kyseenalaista.

 

Poikkeuksen heikosta hygieniatasosta ovat jo Neuvostoliiton aikana tehneet myllylaitokset.

 

********************

 

 

Omaan työelämän ajalta kokemusta jokseenkin kaikista Suomessa toimivista myllylaitoksista, sillä olen käynyt auditoimassa ne melkein kaikki.  Auditointikäyntien syy oli se, että ne toimittivat myllyteollisuuden rehujakeita työnantajayritykseni raaka-aineiksi.

 

 

Suomalaisten myllyjen hygieniataso on korkea – se on korkea viljanvastaanottotiloista aina jauho- sekä rehujaesiiloihin saakka.

 

 

*******************

 

 

Sain työurani aikana tutustua myllylaitoksiin myös Virossa sekä Venäjällä.

 

 

Merkillepantavaa virolaisessa myllyssä sekä Kontupohjan myllyssä Venäjällä oli se, että myllytilojen siisteys ja pölyttömyys olivat huippuluokkaa.  Samaa ei voinut sanoa kyseisten myllyjen ulkotiloista, sillä varikset ja paskonärhit mellastivat molempien myllyjen kaatosuppiloiden ympärillä.

 

 

Syy entisten neuvostoliittolaismaiden myllyjen poikkeukselliseen sisätilojen puhtauteen paljastui Kontupohjan myllyllä, kun näimme kuvia pölyräjäytysten tuhoamista myllyrakennuksista.

 

 

Tiedän, että Suomessakin on ollut ainakin yksi myllyrakennusta kohdannut pölyräjähdys, mutta Kontupohjan myllyn vastaanottoaulassa näimme kuvia kymmenkunnasta myllyrakennuksesta, jotka Neuvostoliiton aikana olivat tuhoutuneet pölyräjähdyksessä.

 

 

USA:ssa pölyräjähdykset viljankäsittelylaitoksissa ovat aiheuttaneet suurta taloudellista tuhoa ja ihmishenkien menetyksiltäkään ei ole vältytty.

 

 

Myllyjen lisäksi pölyräjähdysvaara on mm. turve- ja pellettitehtailla.

 

 

Lämpövoimalat ja niiden vastaanottoaltaisiin sekä vastaanottoaltaiden lähistölle kertyvä pöly on oivallinen paikka pölyräjähdykselle. Muistan, kun kerran tarjosin kaurankuorijauhoa Tampereella lämpövoimalan polttoaineeksi, niin kaupat olisivat syntyneet, mutta lämpövoimalan käytöstä vastaava insinööri ei uskaltanut vastaanottaa kaurankuorijauhoa sen suuren pölyämisominaisuuden vuoksi.

 

Googlettamalla ”pölyräjähdys” saa esille lukemattoman määrän tapauksia, joissa pölyräjähdys on saanut pahoja aikaan.

 

 ***********************

 

 

Tehokas tapa estää pölyräjähdys on sisätilojen ehdoton puhtaus ja tämän seikan olivat kantapään kautta oppineet jo Neuvosliiton aikana maan myllyteollisuusjohtajat!

 

 

Minä sain saman opin Kontupohjan myllyllä Äänisen rannalla vuonna 2006!

 

 

-Esko Erkkilä-

Retkikunnat pitää elintarvikeyrityksissä aina kuljettaa puhtaalta puolelta likaiselle puolelle

Torstai 8.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tehdasvierailujen ehdoton sääntö elintarviketeollisuudessa on, että retkikuntien tehdasvierailut pitää aina aloittaa prosessin puhtaalta puolelta ja päättää ns. likaiselle puolelle.

 

 

Alaa tuntematon saattaa ajatella, että tehdasvierailu toteutettaisiin samalla vuokaaviolla, kuin tuotteen valmistus tapahtuu eli raaka-ainepuolelta valmiiden tuotteiden osastolle. Ei, näin ei saa tehdä.

 

 

”Vastavirtaan” eteneminen perustuu hygieniasyihin eli emme saa tehdasvierailuilla vaarantaa yrityskohteemme tuotteiden hygieniaturvallisuutta.

 

 

Vierailimme lokakuisella agrologimatkallamme Quinta do Bomfimin portviiniä valmistavalla tehtaalla Pinhao´ssa ja isäntämme kuljettivat meitä aivan oikein eli puhtaalta puolelta likaiselle puolelle.

 

 

 

 

 

Quinta do Bomfim on Symington-perheen omistama neljännen polven sukuyritys, joka tuottaa viinirypäleitä 27 viinitilalla ja viinitarha-alaa on tuotannossa yhteensä 940 hehtaaria.

 

 

 

 

 

Oppaanamme tehdaskierroksella oli parrakas Antonio, jonka selostukset oppaamme Mika Palo suomensi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…pienoismalli ”rabelos”-veneestä, jollaisilla Douron alueella tuotetut viinit entisaikaan kuljetettiin Douro-jokea pitkin Portoon ja sieltä edelleen maailmanmarkkinoille.

 

 

*******************

 

 

Quinta do Bomfim`n tuotanto-ohjelmassa on seitsemän erilaista portviinilaatua ja tunnetuimmat merkit ovat…

 

 

 

 

 

…Dow´s…

 

 

 

 

 

…sekä Graham´s.

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälässä huomasi hinnastosta, että tarjolla oli erilaisia pullokokoja yli kymmenen eri tuotetta molemmista merkeistä.

 

 

 

****************

 

 

Tässä muutama kuva tuotantohallitilasta – kaikesta näki, että tilat olivat puhtaat ja tuotantotilojen hygieniataso oli moitteeton.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten jo totesinkin, etenimme oikeaoppisesti tuotantoprosessia vastavirtaan ja tehdasvierailumme lopussa saimme nähdä, kun…

 

 

 

 

 

…tehtaalle tuotiin viinirypäleitä…

 

 

 

 

 

…ja tilan kuljetuslaatikot tyhjennettiin suuriin muovilaatikkoihin.

 

 

 

 

 

Laatikoiden sisältö tyhjennettiin kuljettimelle, jossa miesvoimin – naisia ei työntekijöissä ollut – suoritettiin esipuhdistus,…

 

 

 

 

 

…rypäleet riivittiin koneellisesti irti tertuista,…

 

 

 

 

 

 

…tertuista irtiriivityt rypäleet ohjattiin putkea pitkin prosessiin…

 

 

 

 

…ja karat ohjattiin eläinten rehuksi tai vietiin pellolle lannoitteeksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

Yhä edelleenkin Douron alueen viinit kuljetetaan Portoon, jossa viinien loppukypsytys tapahtuu, mutta nykyään kuljetus tapahtuu säiliöautoilla.

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälässä oli vierailijoiden ihailtavana ja ilmeisesti myös ostettavissa hieman tavallista kokoa suurempiakin viinipulloja, jotka suuren kokonsa lisäksi olivat ”Vintage”-mallia ja laatua!

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että tehdaskierroksen jälkeen oli portviinin maistajaiset ja täytyy todeta, että kielenkannat kertoivat kyseessä olevan laadukkaat tuotteet.

 

 

 

-Esko Erkkilä-