"Lounas Pinhaossa"

Perjantai 9.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa toistamani lause kuului Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ennakko-ohjelmaan tiistaille 4.10.2016.

 

 

Muistiinpanoissani se hieman laajenee, kun oppaamme totesi muistiinpanojeni mukaan, että kyseessä on perinteinen pohjois-portugalilainen lounas.

 

 

No, katsotaan pienen kuvakertomuksen avulla, että mitä oli perinteinen pohjois-portugalilainen lounas:

 

 

 

Lounaspaikkamme sijaitsi Favaijos-nimisellä paikkakunnalla – paikkakunta on pieni, sillä siellä on ainoastaan n. 1.500 asukasta ja paikkakunnan pinta-ala on vain hieman yli 21 neliökilometriä.

 

 

Lounaspaikkamme sijaitsi merenpinnasta 600 metrin korkeudessa – kylässä on 1.000 hehtaaria Muscatel-viinitarhoja.

 

 

Moscatel on portviinin kaltainen viini ja kylässä tuotetaan sitä n. 30 miljoonaa pulloa vuosittain.

 

 

 

Sitten muutamia kuvia varsinaisesta lounasruokailusta – siitä on paljon opittavaa suomalaisille ravintoloille ja niille, jotka haluavat tehdä rahaa turistien avulla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viihdeorkesteri johdatteli meidät varsinaisen lounaspaikkamme pihamaalle.

 

 

 

 

 

Asiaan kuului, että tervetuliaisjuomana oli tilan moscatel-viini.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pihamaalta oli hulppeat näkymät tilan viiniviljelyksille.

 

 

 

 

 

Oppaamme Mika Palo oli valmistellut meitä toteamalla, että tilanomistaja muistuttaa ulkonäöltään ja esiintymiseltään Mr. Bean´a ja siinä oppaamme luonnehdinta osui täsmälleen oikeaan.

 

 

 

 

 

Oppaamme valmisteli meitä myös siitä, että tilanomistajan kakkosmies on myös melkoinen taitaja.

 

 

Vakuutuimme tästä, sillä Mosambicissa syntynyt Don Mitu (keskellä) esitteli lounaan yhteydessä nautitut viinit. Lisäksi hän kertoi tarinan viini-sanan synnystä. Tarinan pääosissa olivat Olympos-jumalien lisäksi ihmisen viisi aistia, joilla viinin voi havaita.

 

Aistimukset ovat;

 

• tuntoaisti
• näköaisti
• tuoksu
• maku
• viinin ääni

 

 

 

*******************

 

 

Pöydällä oli meitä odottamassa useita viinilaatuja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Lautasemme ja viinilasimme olivat tyhjät, mutta pian ne alkoivat täyttyä.

 

 

 

 

 

Riistamakkaraa, paneroitua turskaa ja possunlihapaloja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

… ”Voimia töihinne ja harrastuksiinne!”

 

 

 

 

 

Ruokailun edetessä Don Mitu esitteli eri ruokalajien kanssa nautittavat viinit.

 

 

 

***************

 

 

Jälkiruokapöytä oli vapaassa käytössä…

 

 

 

 

 

…ja valittavana oli useita eri vaihtoehtoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

Musikantit viihdyttivät meitä jälkiruokaan ehdittyämme.  He tykkäsivät, jos heidän vyölaukkuunsa sujautti euron tai pari!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja hän sekä tarjoilijat toivottivat meille hyvää matkaa seuraavaan kohteeseen…

 

 

 

 

 

…jonka paikallisoppaana jatkoi Don Mitu, mutta siitä joskus toiste – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Retkikunnat pitää elintarvikeyrityksissä aina kuljettaa puhtaalta puolelta likaiselle puolelle

Torstai 8.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tehdasvierailujen ehdoton sääntö elintarviketeollisuudessa on, että retkikuntien tehdasvierailut pitää aina aloittaa prosessin puhtaalta puolelta ja päättää ns. likaiselle puolelle.

 

 

Alaa tuntematon saattaa ajatella, että tehdasvierailu toteutettaisiin samalla vuokaaviolla, kuin tuotteen valmistus tapahtuu eli raaka-ainepuolelta valmiiden tuotteiden osastolle. Ei, näin ei saa tehdä.

 

 

”Vastavirtaan” eteneminen perustuu hygieniasyihin eli emme saa tehdasvierailuilla vaarantaa yrityskohteemme tuotteiden hygieniaturvallisuutta.

 

 

Vierailimme lokakuisella agrologimatkallamme Quinta do Bomfimin portviiniä valmistavalla tehtaalla Pinhao´ssa ja isäntämme kuljettivat meitä aivan oikein eli puhtaalta puolelta likaiselle puolelle.

 

 

 

 

 

Quinta do Bomfim on Symington-perheen omistama neljännen polven sukuyritys, joka tuottaa viinirypäleitä 27 viinitilalla ja viinitarha-alaa on tuotannossa yhteensä 940 hehtaaria.

 

 

 

 

 

Oppaanamme tehdaskierroksella oli parrakas Antonio, jonka selostukset oppaamme Mika Palo suomensi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…pienoismalli ”rabelos”-veneestä, jollaisilla Douron alueella tuotetut viinit entisaikaan kuljetettiin Douro-jokea pitkin Portoon ja sieltä edelleen maailmanmarkkinoille.

 

 

*******************

 

 

Quinta do Bomfim`n tuotanto-ohjelmassa on seitsemän erilaista portviinilaatua ja tunnetuimmat merkit ovat…

 

 

 

 

 

…Dow´s…

 

 

 

 

 

…sekä Graham´s.

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälässä huomasi hinnastosta, että tarjolla oli erilaisia pullokokoja yli kymmenen eri tuotetta molemmista merkeistä.

 

 

 

****************

 

 

Tässä muutama kuva tuotantohallitilasta – kaikesta näki, että tilat olivat puhtaat ja tuotantotilojen hygieniataso oli moitteeton.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten jo totesinkin, etenimme oikeaoppisesti tuotantoprosessia vastavirtaan ja tehdasvierailumme lopussa saimme nähdä, kun…

 

 

 

 

 

…tehtaalle tuotiin viinirypäleitä…

 

 

 

 

 

…ja tilan kuljetuslaatikot tyhjennettiin suuriin muovilaatikkoihin.

 

 

 

 

 

Laatikoiden sisältö tyhjennettiin kuljettimelle, jossa miesvoimin – naisia ei työntekijöissä ollut – suoritettiin esipuhdistus,…

 

 

 

 

 

…rypäleet riivittiin koneellisesti irti tertuista,…

 

 

 

 

 

 

…tertuista irtiriivityt rypäleet ohjattiin putkea pitkin prosessiin…

 

 

 

 

…ja karat ohjattiin eläinten rehuksi tai vietiin pellolle lannoitteeksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

Yhä edelleenkin Douron alueen viinit kuljetetaan Portoon, jossa viinien loppukypsytys tapahtuu, mutta nykyään kuljetus tapahtuu säiliöautoilla.

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälässä oli vierailijoiden ihailtavana ja ilmeisesti myös ostettavissa hieman tavallista kokoa suurempiakin viinipulloja, jotka suuren kokonsa lisäksi olivat ”Vintage”-mallia ja laatua!

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että tehdaskierroksen jälkeen oli portviinin maistajaiset ja täytyy todeta, että kielenkannat kertoivat kyseessä olevan laadukkaat tuotteet.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Azulejo-kaakelitaideteokset ovat tärkeä osa portugalilaista kulttuuria

Perjantai 2.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Azulejo on Portugalissa yleisesti käytetty koristeellinen keraaminen laatta.

 

Niitä käytetään julkisivujen, katupintojen, sisäseinien sekä lattioiden pinnoitukseen ja koristeluun.

 

Portugalissa tapaa hyvin yleisesti azulejo-laatoista tehtyjä seinäkuvioita ulkotiloista kirkkotiloihin saakka.

 

Azulejo-laatat ovat yleensä kiiltäväksi lasitettuja ja sinikuvioisia, mutta myös muita värejä käytetään.

 

Azulejo-kulttuuri on saanut vaikutteita Hollannissa jo 1600-luvulla tehdystä sinivalkoisesta keramiikasta.

 

 

Lokakuisella agrologimatkallamme saimme tutustua azulejo-taideteoksiin Pinhaon rautatieasemalla, jossa asemarakennuksen kaikki ulkoseinät on koristeltu azulejo-kaakelilaatoilla.

 

 

Azulejo on osa portugalilaista kulttuuria, sillä se on ollut tunnettua jo viisi vuosisataa.

 

 

 

****************

 

 

 

Kauniit azulejo-keramiikkalaatoista luodut taideteokset ovat olleet osa Pinhão rautatieasemaa vuodesta 1937 alkaen. Ne kertovat kaupungin historiasta ja kuvaavat viinitarhoja, viinitiloja, viininkorjuuta sekä yleensäkin elämä Douro-joen rannalla.

 

 

Kiersin Pinhaon rautatieaseman vastapäivään ja kuvasin näkemäni azulejo-taideteokset.

 

 

Tässä kuvakavalkaadi:

Toivon, että perehdyt jokaiseen kuvaan, vaikka niitä onkin paljon, ja ajattelet, että mitä viininkorjuuseen liittyvää tapahtumaa kukin azulejo-taideteos kuvaa.

Monet azulejo-teokset kuvaavat Douro-jokea ja sen merkitystä Douron alueen viininviljelylle. Kaikki Douron alueen hyvinvointia kasvattava viini piti kuljettaa Douro-jokea pitkin rannikolle Portoon!

Ihailkaa Douro-joen maisemia!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kannattaa poiketa Pinhaon rautatieasemalla ja tutustua azulejo-taideteoksiin, sillä niitä on ulkoseinien lisäksi myös asemarakennuksen sisällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Douro-joen upeissa rantamaisemissa

Torstai 1.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisen agrologimatkamme ohjelmassa oli tiistain 4.10.2016 kohdalla otsikossa mainittu ohjelmanumero ja sen tiimoilta nyt muutama kuva sekä selostava saatesana!

 

 

 

 

 

Matkasimme majapaikkakunnaltamme Vila Realista bussilla kauniita portugalilaismaisemia ihaillen läheiseen Peso de Reguaan.

 

 

 

 

 

Olimme Peso de Reguan rautatieasemalla hyvissä ajoin sillä,…

 

 

 

 

 

…asemalla oppaamme Mika Palon jakamissa matkalipuissa junamme lähtöajaksi kerrottiin 9.09.

 

 

 

 

 

Rautatieasemalla oli hyvää aikaa tehdä ostoksia…

 

 

 

 

 

…ja viettää aikaa junanlähtöä odotellen.

 

 

 

 

 

 

 

 

…jotka myyvät itsevalmistamiaan makeisia…

 

 

 

 

 

…euron kappalehintaan.

 

 

Rebucados-niminen makeinen on valmistettu hellalla kuumennetulla pannulla.  Sen raaka-aineina ovat vesi, sokeri, hunaja ja sitruuna – makeisen loppusilaus on jokaisen myyjän salaisen reseptin aikaansaama.

 

 

Makeinen on kova ja se nautitaan imeskelemällä.

 

 

Reguan aseman rebucados-makeista on valmistettu ja asemalla myyty jo vuodesta 1879 alkaen.

 

 

Pitihän sellaisia ostaa!

 

 

****************

 

 

 

 

Juna saapui täsmällisesti ja nousimme junaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Matkasimme joenrantaa pitkin ylävirtaan eli kohti Espanjan rajaa ja ihailimme Douro-joen maisemia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Douro-joki lipui (oikealle) laiskasti kohti parinsadan kilometrin päässä odottavaa Atlantia…

 

 

 

 

 

…ja jokiliikennekin oli hiljaista.

 

 

 

 

 

Covelinhas oli Reguasta lähdettyämme ensimmäinen asema; se on pieni kylä Peso de Reguan kaupungissa, sillä siellä on ainoastaan hieman yli 200 asukasta, mutta oma rautatiepysäkki kuitenkin.

 

 

 

 

 

On hyvin tyypillistä monissa paikoissa keski- ja etelä-Euroopassa, että jokiväylän toisella puolella kulkee rautatie ja toisella puolella maantie – näin myös Douro-jokilaaksossa!

 

 

 

 

 

Ohitimme Ferrao´n pienen seisakkeen ja jatkoimme ylävirran suuntaan.

 

 

 

 

 

Viherpeukalon syke tiheni, kun näimme junaradan ja joen välisellä kapealla rantakaistaleella kaktuksia. Valitettavasti niitä ei päässyt lähempää ihailemaan!

 

 

 

 

 

Junamatkamme alkoi olla lopuillaan ja…

 

 

 

 

 

…saavuimme Pinhao´n rautatieasemalle.

 

 

 

 

 

 

Sen verran avaan jo nyt, että kyseessä oli tutustuminen azulejo-taideteoksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-