Justeerihommista pokasahakauden kautta moottorisaha-aikaan!

Maanantai 4.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Aloitin ammattiin johtavan koulutukseni vuonna 1965, mutta sitä ennen sain isä-ukon kanssa tehdä metsähommia kaksi vuotta – nuo kaksi vuotta olivat tärkeää aikaa, sillä ne antoivat kokemusta todellisista töistä!

 

Muutaman lehmän lypsykarjatila vaati, että sivuansioita oli pakko hankkia ja niiden hankkimiseen naapureiden – osin myös omien - metsien metsätyöt antoivat mahdollisuuden.

 

 

*******************

 

Tiukkaa ajallisesti teki, mutta ehdin saada kokemusta tukkipuiden kaatamisesta justeerilla.

 

Justeerikadossa oli tärkeää, että justeeria ei saanut työntää, vaan vedon kohti kanssakaatajaa piti tapahtua vetona kaverin toimesta.

 

Kaatui se tukkipuu justeerillakin!

 

*******************

 

Justeerikaadon kanssa samaan aikaan oli pokasahakausi, sillä isäni hoiti pokasahalla tukki- ja paperipuiden katkomisen – vastuullani oli silloin karsiminen kirveellä.

 

Tukkirungot piti kaatamisen jälkeen karsia ja apteerata ja vasta sen jälkeen katkoa!

 

*****************

Justeerikauden jälkeen siirryimme isän kanssa siihen vaiheeseen, että pyysimme kahtakin eri naapuriamme kaatamaan moottorisahoillaan tukkipuut ja sen jälkeen me hoidimme karsimisen, apteeraamisen sekä katkonnan.

 

********************

 

Hankimme moottorisahan vuonna 1964 ja se oli merkiltään Husqvarna.

 

Moottorisahalla sahaaminen kuului minun tehtäviini – karsimista kömpelöllä Husqvarnalla en opetellut, vaan sen hoidimme kirveillä.

 

****************

 

Justeerikaudesta pokasahan kautta moottorisahaan –aikakausi päättyi osaltani tammikuulla 1965, sillä silloin lähdin opiskelemaan Osaralle maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Toki moottorisaha istuu yhä edelleen käteeni, mutta merkki on vaihtunut Stihl´ksi ja nyt minulta onnistuu myös tukki- sekä paperipuiden karsiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen

Sunnuntai 31.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Puoliksi omistamani maatalousyhtymän takametsään saapui eilen monitoimikone, joka aloitti…

 

 

 

…metsässämme harvennushakkuun.

 

 

Monitoimikoneen saapuminen herätti mielessäni muistoja, jotka liittyvät metsätyömieskauteeni ja metsän hoitotoimenpiteisiini:

 

*****************

 

Hankin mopon metsästä saaduillamme tuloilla vuonna 1962 ja mopolla kuljinkin propsin eli tavallisemmin sanottuna paperipuun kuorintahommissa.

 

Isä teki kuorintapukin ja sen avulla kavalla kuorin isäntien joko Rosenlewille tai Kyrolle myydyt paperipuut. Kyrolle paperipuiden – massapuiksikin niitä kutsuttiin - piti olla pituudeltaan 240 senttiä, mutta Rosenlewille kelpasi 2 metriä pitkät massapuut.  Vain isompien paperipuiden kuorinnassa käytin petkelettä.

 

Syksyisin ja talvisin tein ihan urakkahommina naapureiden metsissä isäni kanssa metsähommia, kun puita oli myyty ”leveranssina” puuyhtiöille.

 

Olihan se kovaa hommaa, kun justeerilla kaadoimme isän kanssa isoja tukkipuita – justeerisahauksessa pitää muistaa, että justeeria ei pidä työntää, sillä justeeria vedetään vuorotellen molempien justeerinsahaajien toimesta.

 

 

Kehitys kehittyi metsähommissakin ja seuraava vaihe oli se, kun saman kylän moottorisahamiehet – Esko Koivumäki tai Orvo Nieminen – kävivät muutaman päivän välein kaatamassa meille tukkipuita ja sitten me isän kanssa pokasahalla katkoen ja kirveellä karsien valmistimme puista tukkirunkoja ja latvasta paperipuuta.

 

Kaadetun tukkipuun apteeraaminen oli tarkkaa työtä, sillä taitamattomalla apteeraamisella metsänomistaja ja tukkityöläinen menettivät paljon tienestiään. Isäni oli taitava ja osaava apteeraaja – monet kerrat hän apteerasi saman tukkirungon kahdesti ja jopa kolmesti ja taulukoista laski, että mikä vaihtoehto antaa parhaan tuloksen metsänomistajalle.

 

*****************

 

Jossain vaiheessa ostimme Husqvarna-moottorisahan ja isäni kieltämisestä huolimatta opettelin käyttämään tuota moottorisahaa myös karsimiseen.

 

”Ammattimainen” metsätyömieskauteni päättyi vuoteen 1965, kun lähdin opintielle Osaran maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Moottorisahani on muuttunut Stihl-kauteen ja Stihl-moottorisahaa käytän lähes viikoittain, mutta nyt vain polttopuiden pilkonnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-