Lehtipuhallin on ympärivuotiseen käyttöön erinomainen työväline!

Tiistai 25.4.2023 - -Esko Erkkilä-

Laitan omaan arvoonsa niiden paskahousujen arvioinnit, jotka taannoin olivat valitsevinaan lehtipuhaltimen vuoden turhakkeeksi.

 

Noudin lehtipuhaltimemme mökiltä ja eilen sillä puhalsin omakotitalotonttimme kaikki nurmikot ”putipuhtaiksi”!

 

Vaihtoehtona olisi ollut haravointi, mutta valitsin hellimmän ja tehokkaimman vaihtoehdon eli lehtipuhaltimen käyttämisen.

 

Erityisen haasteellista haravoinnilla olisi ollut hiekoitussepelin poistaminen nurmikoilta, mutta lehtipuhaltimelta se onnistui vaivattomasti.

 

 

 

On selvää, että lehtipuhaltimillakin on eroja ja sen vuoksi meille on valittu Stihl-lehtipuhallin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatutuotteita kannattaa hankkia!

Keskiviikko 2.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Olemme Rouvan kanssa karttaneet puutarhatyövälineiden hankinnoissa halparimpuloita, sillä Stihl, Stiga ja Kärcher ovat tuotemerkkejä, joihin olemme keskittyneet.

 

Painepesurina meillä on…

 

 

 

…Kärcher ProHD 200, jonka pesuteho riittää oikein hyvin…

 

 

 

…autonpesuun, kulkuväylien kiveysten puhtaanapitoon ja vallan mainiosti myös pesuhuoneen sekä saunan pesemiseen mökillä ja Tampereen omakotitalossa.

 

Kannattaa hankkia kunnollisia laitteita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Klapi-Tuiko, Stihl ja Fiskars ovat nyt tärkeitä työvälineitä!

Lauantai 10.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Arvostan Rouvaa ja esikoistamme, sillä he olivat ratkaisevassa roolissa, kun pääsimme osakkaaksi kulmakuntamme Klapi-Tuikoon eli klapikoneeseen, joka giljotiini-periaatteella katkaisee ja myös halkaisee polttopuurangat klapeiksi.

 

Klapi-Tuiko pystyy katkaisemaan n. 20 senttiä paksut polttopuurangat ja sillä voidaan klapien pituus säätää 25 – 60 sentin välillä.

 

Klapi-Tuikon rakenne on yksinkertainen ja sen giljotiini-periaate on paljon edullisempi kuin sahaavat klapikoneet.

 

***

 

Toinen tärkeä työväline polttopuiden valmistamisessa on moottorisaha ja meillä moottorisahat ovat aina olleet Stihl-merkkisiä – toki ensimmäinen moottorisahamme oli Husqvarna-merkiltään, mutta se oli joskus 1960-luvulla!

 

***

 

Moottorisahalla pätkittyjen pöllien halkaisemiseen tarvitaan kirves ja minulla se on Fiskarsin halkomakirves. Toki autoni peräkontissa on myös Fiskarsin karsimakirves ja sitäkin joskus tarvitaan!

 

******

 

Näillä työkaluilla pärjätään!

 

 

-Esko Erkkilä-

On hienoa, että löytyy erimerkkisten pienkoneiden korjaamisosaamista!

Lauantai 11.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Pienkoneiden eli moottorisahojen, ruohonleikkureiden, puutarhajyrsinten ja muiden vastaavien laitteiden korjaamisosaaminen on tavallisesti keskittynyt merkkikohtaisesti niiden myyjäliikkeille.

 

Koin tämän toissapäivänä, kun etsin puutarhajyrsimelleni korjaajaa.

 

Onnekseni kuitenkin Stihl- ja Husqvarna- myyjät suosittelivat Caravan 4100-jyrsimelleni…

 

 

 

…Tampereella KoneManua korjaamispaikaksi.

 

Korjaamisella oli kiirekin, sillä perunanistutus- ja muutkin trekoolihommat painoivat päälle.

 

Kiitän KoneManua ripeästä toiminnasta, sillä…

 

 

 

…Caravan 4100 –jyrsimeni oli valmis  hommiin jo heti seuraavana päivänä.

 

 

Mieluusti suosittelen KoneManua pienkoneiden korjaus- ja huoltopaikaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pihan kevätsiivous on tehty!

Tiistai 20.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Se on tänään taas hieno tunne, kun saimme eilen siivottua pihamme putsikuntoon!

 

 

 

Tärkeänä työvälineenä hommassa oli Stihl-lehtipuhallin, joka on trekooliharrastajan todellinen monityöväline.

 

Oli pieni jännitys, että kuinka uskollisesti se lähtee pitkän talven jälkeen käymään, mutta käyntiinlähdössä ei ollut pienintäkään ongelmaa.

 

Puutarhajyrsin, päältäajettava ruohonleikkuri sekä lehtipuhallin; siinäpä trekooliharrastajan kolme tärkeintä työkalua.

 

***********************

 

Syksyin omakotitalotontiltamme tulee kaksi peräkärrykuormallista lehti- ja muuta roinaa Tarastenjärven jätekeskukselle toimitettavaksi, mutta näin keväällä yksi käynti Tarastenjärvellä riittää.

 

 

Tarastenjärvellä olikin eilen melkoinen vilske, sillä…

 

 

 

…risujen purkupaikalla oli samaan aikaan kahdeksan peräkärrykuormaa purkamassa ja…

 

 

 

…haravointijätteen purkupaikalla oli samaan aikaa neljä peräkärrykuormallista purkamassa lastiaan.

 

 

On hienoa, että tamperelaiset omakotiasujat kuljettavat risunsa ja haravointijätteensä hyötykäyttöön Tarastenjärvelle ja eivät kippaile niitä lähiseudun metsäautoteiden varsille tai tonttinsa lähimetsiin.

 

Valittaen on toki todettava, että liian paljon yhä nytkin tonteilla syntynyttä roinaa kuljetetaan kottikärryillä lähimetsiin!

 

 

**********************************

 

 

 

 

 

 

Ilokseen nyt taas tontillaan kuljeksii!

 

 

-Esko Erkkilä-

Fiskarsin halkomakirves, tukkisakset ja Stihl-moottorisaha - niillä polttopuita syntyy!

Sunnuntai 11.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Meillä on polttopuun kulutus melkoinen, sillä takan lisäksi lämmitämme saunankiukaan joka päivä ja kun sekin lämpiää puilla, niin puita tarvitaan.

 

Onneksi omassa metsässä riittää polttopuita, mutta jonkinmoinen urakkahan se on kuljettaa polttopuupöllit Viljakkalasta Tampereelle.

 

Nyt korona-aikana on ollut hyvää aikaa puuhastella polttopuiden tekemisessä ja se on onneksi työtä, jossa näkee työnsä tulokset!

 

 

 

Fiskarsin halkomakirves, tukkisakset sekä Stihl-moottorisaha ovat olleet ne työkalut, joilla polttopuita on syntynyt.

 

 

 

Suurimmat pöllit ovat olleet yli 100-vuotiaita ja halkaisijaltaan 45 senttiä.  Onneksi sen verran on vielä ruista ranteessa, jotta ei ole tarvinnut turvautua moottorisahaan pöllien ”halkomisessa”!

 

 

 

Osan pölleistä sahasin oikeaan mittaansa vasta omakotitalomme ”polttopuurantteella”!

 

 

 

Takkaan ja saunanpesään sopivat klapit ovat niin lyhyitä, että pinojen tueksi piti laittaa useamman pinon läpimeneviä tukipuita.

 

 

 

Joissakin järeissä koivupölleissä oli komeaa lainekoivua, mutta kyllä myös ne menivät polttopuiksi – olishan ne olleet puusepille mainiota raaka-ainetta!

 

 

 

Tasan yhdeksän pinokuutiometriä pieniksi pilkottuja klapeja oli saalis ja kyllä niillä hyvinkin ensi talvi pärjätään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerihommista pokasahakauden kautta moottorisaha-aikaan!

Maanantai 4.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Aloitin ammattiin johtavan koulutukseni vuonna 1965, mutta sitä ennen sain isä-ukon kanssa tehdä metsähommia kaksi vuotta – nuo kaksi vuotta olivat tärkeää aikaa, sillä ne antoivat kokemusta todellisista töistä!

 

Muutaman lehmän lypsykarjatila vaati, että sivuansioita oli pakko hankkia ja niiden hankkimiseen naapureiden – osin myös omien - metsien metsätyöt antoivat mahdollisuuden.

 

 

*******************

 

Tiukkaa ajallisesti teki, mutta ehdin saada kokemusta tukkipuiden kaatamisesta justeerilla.

 

Justeerikadossa oli tärkeää, että justeeria ei saanut työntää, vaan vedon kohti kanssakaatajaa piti tapahtua vetona kaverin toimesta.

 

Kaatui se tukkipuu justeerillakin!

 

*******************

 

Justeerikaadon kanssa samaan aikaan oli pokasahakausi, sillä isäni hoiti pokasahalla tukki- ja paperipuiden katkomisen – vastuullani oli silloin karsiminen kirveellä.

 

Tukkirungot piti kaatamisen jälkeen karsia ja apteerata ja vasta sen jälkeen katkoa!

 

*****************

Justeerikauden jälkeen siirryimme isän kanssa siihen vaiheeseen, että pyysimme kahtakin eri naapuriamme kaatamaan moottorisahoillaan tukkipuut ja sen jälkeen me hoidimme karsimisen, apteeraamisen sekä katkonnan.

 

********************

 

Hankimme moottorisahan vuonna 1964 ja se oli merkiltään Husqvarna.

 

Moottorisahalla sahaaminen kuului minun tehtäviini – karsimista kömpelöllä Husqvarnalla en opetellut, vaan sen hoidimme kirveillä.

 

****************

 

Justeerikaudesta pokasahan kautta moottorisahaan –aikakausi päättyi osaltani tammikuulla 1965, sillä silloin lähdin opiskelemaan Osaralle maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Toki moottorisaha istuu yhä edelleen käteeni, mutta merkki on vaihtunut Stihl´ksi ja nyt minulta onnistuu myös tukki- sekä paperipuiden karsiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yli 20-vuotta sitten osattiin tehdä kunnollisia ja kestäviä puutarhatyökoneita!

Keskiviikko 21.10.2020 - -Esko Erkkilä-

”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee” on vanha suomalainen sananlasku, mutta siitä huolimatta haluan muutamalla valokuvalla ja esimerkillä kertoa eräistä työkaluista ja työkoneista, jotka palvelevat meillä yhä edelleen luotettavasti vaikka niillä ikää jo onkin!

 

 

Kuvat ovat sattumanmoisessa järjestyksessä:

 

 

 

En tiedä tämän Caravan 4100 – puutarhajyrsimen ikää, mutta se on paras jyrsin, joka meillä koskaan on ollut.

 

Ostin sen huutokaupasta viime vuonna ja maksoin siitä 140 euroa!

 

 

 

Klippo-työnnettävä ruohonleikkuri on valurunkoisena ”ikuinen”.  Siitä on jo aikaa, kun ostin tämän sekä toisen samanlaisen Hämeenkyrön kunnan järjestämästä huutokaupasta; hintaa en muista!

 

 

 

Sain tämän päältäajettavan Stiga-ruohonleikkurin perhekunnaltamme lahjaksi 23 vuotta sitten ja moottorivaihdon jälkeen hyvin pelittää!

 

 

 

Esikoisellamme on kaksi ammattikäyttöön suunniteltua Toro-ruohonleikkuria ja toinen noista Toroista viettää talvensa taivasalla meillä mökkimaailmassa – tehokas ja aikaansaapa kone, jota minun ei ole tarvinnut opetella ajamaan!

 

 

 

Lasken puutarhakoneeksi myös tämän Sukkela-peräkärryn, joka nyt on ollut meillä puolisen vuotta. Meillä on kuomullinen”ykkös-peräkärry”, mutta tämä on mainio moneen pikkuasiaan!

 

 

 

Kalustoesittelyn lopuksi todellinen puutarhaharrastajan monityökone eli Stihl-lehtipuhallin!

 

Kasvinsuojeluainesäiliö lisävarusteena monipuolistaa tämän jo markka-aikana hankitun laitteen käyttömhdollisuuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtipuhaltimella pihan kaikki paikat eilen lehdistä puhtaiksi!

Keskiviikko 14.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Kunnollinen lehtipuhallin on puutarhajyrsimen ja ajoleikkurin ohella trekoolinharrastajan tärkeimpiä työkaluja.

 

Surkuttelen niiden Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenten ajattelukapasiteettia, jotka vuonna 2000 nimesivät lehtipuhaltimen vuoden turhakkeeksi – siinä meni ainakin minulta se vähäinenkin arvostus tuota porukkaa kohtaan.

 

 

Stihl-lehtipuhallin on kunnollinen lehtipuhallin, sillä moottorikäyttöisenä sillä riittää puhallusvoimaa. Hankin siihen aikoinaan lisävarusteena kasvinsuojeluainesäiliön ja se on ollut mainio hankinta – toki tänä vuonna en ruiskuttanut edes perunamaatamme perunaruttoa vastaan.

 

 

 

Puhdasta tulee ja peräkärrykuorma lehtiä alkaa olla valmis!

 

 

 

Syksy on ollut lämmin ja eräs osoitus siitä on syyshortensia-aidanteemme, joka yhä edelleen on säästynyt pakkaselta!

 

 

 

Monet kärräävät omakotitalotonteiltaan lehtikasat laittomasti kaupungin metsiin, mutta me emme niin tee, vaan kuljetamme lehdet Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

Kaatopaikkareissulla oli mukana aikaansaapa apulainen ja minun ei nyt tarvinnut lainkaan koskea purkuhommissa talikkoon.

 

 

 

Tarastenjärven lokkiarmeija oli jo palannut tukikohtaansa ja taivas oli täynnä lokkeja ja alueella oli melkoinen kirkuminen.

 

*****************

 

Saa nähdä, että pitääkö keväällä käydä kahdesti Tarastenjärvellä vai mahtuvatko kaikki ”kevätlehdet” yhteen peräkärrykuormaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain sirppi puuttuu!

Sunnuntai 5.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Pihanurmikoiden hoitamisessa on kaksi koulukuntaa eli ne jotka antavat pihanurmikon kasvaa vapaasti ja ne, jotka pitävät pihanurmikkonsa lyhyeksi ajeltuna.

 

Kuulun jälkimmäiseen koulukuntaan eli tykkään lyhyeksi ajetuista pihanurmikoista ja sen näkee omakotitalomme sekä mökkimaailmamme pihanurmikoista!

 

 

 

 

 

Mökillämme pihanurmikot ovat siistejä ja niillä eivät paskaruohot kukoista.

Mökkimaailmassamme lyhyet pihanurmikot ovat myös tietyllä tavalla turvallisuustekijä, sillä alueella esiintyy kyykäärmeitä, mutta lyhyeksi ajetulle nurmikolle ne eivät juurikaan eksy.

*******************

 

 

 

Mökkinurmikkomme hoitamisessa käytämme ammattikäyttöön soveltuvaa Toro-ruohonleikkuria, Stiga-ruohonleikkuria, työnnettävää Klippoa, Stihl-siimaleikkuria ja joskus jopa viikatetta.

 

 

Toki olen penskana opetellut myös sirpin käyttämisen, mutta se ei ole meillä nurmikonhoidon välinevalikoimassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen

Sunnuntai 31.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Puoliksi omistamani maatalousyhtymän takametsään saapui eilen monitoimikone, joka aloitti…

 

 

 

…metsässämme harvennushakkuun.

 

 

Monitoimikoneen saapuminen herätti mielessäni muistoja, jotka liittyvät metsätyömieskauteeni ja metsän hoitotoimenpiteisiini:

 

*****************

 

Hankin mopon metsästä saaduillamme tuloilla vuonna 1962 ja mopolla kuljinkin propsin eli tavallisemmin sanottuna paperipuun kuorintahommissa.

 

Isä teki kuorintapukin ja sen avulla kavalla kuorin isäntien joko Rosenlewille tai Kyrolle myydyt paperipuut. Kyrolle paperipuiden – massapuiksikin niitä kutsuttiin - piti olla pituudeltaan 240 senttiä, mutta Rosenlewille kelpasi 2 metriä pitkät massapuut.  Vain isompien paperipuiden kuorinnassa käytin petkelettä.

 

Syksyisin ja talvisin tein ihan urakkahommina naapureiden metsissä isäni kanssa metsähommia, kun puita oli myyty ”leveranssina” puuyhtiöille.

 

Olihan se kovaa hommaa, kun justeerilla kaadoimme isän kanssa isoja tukkipuita – justeerisahauksessa pitää muistaa, että justeeria ei pidä työntää, sillä justeeria vedetään vuorotellen molempien justeerinsahaajien toimesta.

 

 

Kehitys kehittyi metsähommissakin ja seuraava vaihe oli se, kun saman kylän moottorisahamiehet – Esko Koivumäki tai Orvo Nieminen – kävivät muutaman päivän välein kaatamassa meille tukkipuita ja sitten me isän kanssa pokasahalla katkoen ja kirveellä karsien valmistimme puista tukkirunkoja ja latvasta paperipuuta.

 

Kaadetun tukkipuun apteeraaminen oli tarkkaa työtä, sillä taitamattomalla apteeraamisella metsänomistaja ja tukkityöläinen menettivät paljon tienestiään. Isäni oli taitava ja osaava apteeraaja – monet kerrat hän apteerasi saman tukkirungon kahdesti ja jopa kolmesti ja taulukoista laski, että mikä vaihtoehto antaa parhaan tuloksen metsänomistajalle.

 

*****************

 

Jossain vaiheessa ostimme Husqvarna-moottorisahan ja isäni kieltämisestä huolimatta opettelin käyttämään tuota moottorisahaa myös karsimiseen.

 

”Ammattimainen” metsätyömieskauteni päättyi vuoteen 1965, kun lähdin opintielle Osaran maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Moottorisahani on muuttunut Stihl-kauteen ja Stihl-moottorisahaa käytän lähes viikoittain, mutta nyt vain polttopuiden pilkonnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on kiire suorittaa herukkapensaille kevätruiskutus

Sunnuntai 12.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Herukkapensaiden, mutta myös omenapuiden, kirsikkapuiden, päärynäpuiden sekä muidenkin hedelmäpuiden kevätruiskutusten aika on viimeistään nyt.

 

Kevätruiskutukset pitää suorittaa mahdollisimman varhain keväällä, mutta kuitenkin niin, että hallaöistä ei ole enää vaaraa.

 

Olen parina edellispäivänä hoitanut kevätruiskutukset ja niiden suorittamisesta muutama kuva!

 

 

Paras väline kevätruiskutusten tekemiseen on ksvinsuojeluainesäiliöllä varustettu lehtipuhallin. Asioista tietämättömät jopa pilkaavat lehtipuhallinta turhakkeeksi, minua minua tuo aiheeton pilkkaaminen ei haittaa, sillä minulla on parinkymmenen vuoden kokemus Stihl-lehtipuhaltimen monikäyttöisyydestä.

 

 

 

Käytän SUN 7E –kevätruiskutetta ja sen joutuvat hyväksymään torjunta-aineeksi kiivaimmatkin luomuintoilijat, sillä tuon aineena tehoaineena on parafiiniöljy eli ”kyntteli”.

 

SUN 7E:n teho on oikeastaan mekaaninen, sillä parafiiniöljy muodostaa ötököiden ympärille parafiinikalvon, jonka läpi ötökät eivät pääse tuhoamaan hyötykasveja.

 

 

 

Herukkapensaat ja myös muut hyötykasvit pitää ruiskuttaa siten, että kaikki oksat tulevat joka puolelta märiksi.

 

 

 

Herukkapensaiden pahin vihollinen on äkämäpunkki ja valitettavasti sanotaan, että kevätruiskutteetkaan eivät pysty koteloimaan äkämäpunkkia – kuvassa kämmentäni vasten äkämäpunkin vioittama mustaherukkapensaan oksa.

 

 

Äkämäpunkki pääsi tuhoamaan synnyinkotini nurmikolla olleet nelisenkymmentä mustaherukkapensasta ja samaa äkämäpunkki pyrkii nyt tekemään myös mökkitonttini mustaherukkapensaille.

 

Uskon nyt saaneeni ainakin erävoiton äkämäpunkista, kun viime syksynä suoritin voimakkaan harvennusleikkauksen mökkitonttini mustaherukkapensaille ja kun nyt keväällä suoritin kunnollisen sekä perusteellisen kevätruiskutuksen.

 

Äkämäpunkin vioittamat oksat on vietävä mahdollisimman kauas kunnalliselle jätepisteelle ja niitä ei missään tapauksessa saa jättää omalle tontille.

 

Äkämäpunkin vioittamat versot voi näin keväisin napsia pois, mutta nekin on vietävä omalta tontilta kunnalliselle jätehuoltopisteelle eli mahdollisimman kauas.

 

Napsin minäkin joitakin äkämäpunkin vioittamia versoja, pistin ne takkini taskuun, tyhjensin takkini taskut kunnallisella jätepisteellä jätesäiliöihin ja kaiken lopuksi laitoin takkini kotona pesukoneeseen!

 

Kaikesta huolimatta en ole suinkaan varma, että etteikö äkämäpunkki olisi taas vaivanani ensi kesänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pihakoivut eivät kuulu kaupunkiomakotitalon äärelle!

Torstai 30.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Tampereen omakotitalomme eräälle nurkalle jätimme rakentamisvuonna 1988 pienehkön koivun ja kolmenkymmenen vuoden aikana se kasvoi isoksi – harmillista oli se, että se likasi omakotitalomme tiilikaton siihen kuntoon, että tiilikatto oli uusittava.

 

Viime vuoden lopulla soitin kaupungille ja pyysin lupaa kaataa tuo koivu ja sen lisäksi eräs mänty, jonka aikoinaan istutimme tontillemme.

 

Kaupungilta vastattiin, että koivun voi kaataa, mutta isojen mäntyjen osalta kaupungilta on saatava lupa – onneksi kaupungilla tulkittiin, että mäntymme ei ole ”iso”!

 

Kaataminen onnistui männyn osalta, mutta koivu piti karsia pystyyn ja pätkiä metrin pituisiksi pölleiksi pystyssä, sillä niin lähellä se oli taloamme – on luonnollista, että molemmat hommat piti antaa ammattimiehen tehtäväksi.

 

Nyt homma alkaa olla hoidossa, sillä sain tässä päivänä muutamana viimeisetkin pöllit siihen asentoon, että ”halkomista vaille”!

 

 

Muutama kuva ”loppuhoidosta”!

 

 

 

Puidenkaatoammattilainen jätti luvallani melkoisen kannon ja nyt oli minun vuoroni "juurimalla" lyhentää kanto.

 

 

 

Mukava määrä isoja pöllejä odottamassa fiskarsilaisen käsittelyä.

 

 

Stihl laulaa!

 

 

 

On ilo halkoa oksattomia koivupöllejä!

 

 

 

Eipä sitä parempia polttopuita voi olla, mutta kuivumisen tietysti kaipaavat!

Kaatajamme ennusti, että koivusta ja männystä tulee kolme mottia klapuja ja siltä se alkaa näyttämään!

 

 

 

Kälviällä kutsutaan näitä ruhmoiksi ja nyt jätin kolme pölliä ruhmoiksi - kelpaa näiden päällä halkoa!

 

******************

 

On välillä mukava tehdä sellaisia töitä, joissa heti näkee työnsä tulokset!

 

 

-Esko Erkkilä-