Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

IMG_0864.JPG

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Käsinkylväminen, kaksikäsinkylväminen, Osara, Osaran Maatalousoppilaitos, Osaran maamieskoulu, Osran maamieskoulu 1965, Tuomo Linnainmaa,

Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!

Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.

 

 

Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän…

 

 

IMG_7884.JPG

 

 

…Väinö Isotalon hautakiven.

 

 

Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.

 

 

******************

 

Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.

 

 

Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.

 

Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.

 

 

Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!

 

 

*****************

 

 

 

Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!

 

 

Moninaiset ovat ne elämänvaiheet!
 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väinö Isotalo Viljakkalan seurakunnan kanttori, Väinö Isotalo Viljakkalan kunnansihteeri, Väinö Isotalo Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtaja, Osaran Maamieskoulu, Mustialan Maatalousopisto, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila. Väinö Isotalo,

Dagen H

Lauantai 13.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvalukuisammaksi käyvään joukkoon, jolla on omakohtaista kokemusta Ruotsin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.

Minullakaan ei ole kokemusta ratin takana olemisesta, mutta bussimatkustajan roolista vasemmanpuoleisen liikenteen aikana kylläkin.

 

Elettiin vuotta 1965 ja silloin aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa. Teimme joskus syyspuolella opinto- ja virkistysmatkan Ruotsiin.  Matkalla oli tosiaan virkistystä, mutta hyvien vetäjien ansiosta paljon ammattiasiaakin.

 

Olin juuri saanut ajokortin ja olihan se vinhaa katsottavaa, kun kaikki liikenne oli vasemmanpuoleista!

 

***************

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 eli käyntimme jälkeen vasemmanpuoleinen liikenne jatkui vielä jokseenkin tasan kaksi vuotta.

 

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 ruotsalainen liikenne pysäytettiin klo 04.50 siten, että ajoneuvot jäivät ajoradan vasempaan reunaan.

 

Pysäytyksen jälkeen ajoneuvot siirtyivät varovaisesti ajoradan oikeaan reunaan ja jatkoivat siitä matkaansa klo 05.00!

 

Niin, tuo juttuni otsikossa oleva H tarkoittaa ”Höger” eli suomeksi "Oikea"!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Dagen H, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen vuonna 1967, Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967, Osaran Maamieskoulu, Osaran Maamieskoulukurssi vuonna 1965,

Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen

Sunnuntai 31.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Puoliksi omistamani maatalousyhtymän takametsään saapui eilen monitoimikone, joka aloitti…

 

 

IMG_8209.JPG

 

…metsässämme harvennushakkuun.

 

 

Monitoimikoneen saapuminen herätti mielessäni muistoja, jotka liittyvät metsätyömieskauteeni ja metsän hoitotoimenpiteisiini:

 

*****************

 

Hankin mopon metsästä saaduillamme tuloilla vuonna 1962 ja mopolla kuljinkin propsin eli tavallisemmin sanottuna paperipuun kuorintahommissa.

 

Isä teki kuorintapukin ja sen avulla kavalla kuorin isäntien joko Rosenlewille tai Kyrolle myydyt paperipuut. Kyrolle paperipuiden – massapuiksikin niitä kutsuttiin - piti olla pituudeltaan 240 senttiä, mutta Rosenlewille kelpasi 2 metriä pitkät massapuut.  Vain isompien paperipuiden kuorinnassa käytin petkelettä.

 

Syksyisin ja talvisin tein ihan urakkahommina naapureiden metsissä isäni kanssa metsähommia, kun puita oli myyty ”leveranssina” puuyhtiöille.

 

Olihan se kovaa hommaa, kun justeerilla kaadoimme isän kanssa isoja tukkipuita – justeerisahauksessa pitää muistaa, että justeeria ei pidä työntää, sillä justeeria vedetään vuorotellen molempien justeerinsahaajien toimesta.

 

 

Kehitys kehittyi metsähommissakin ja seuraava vaihe oli se, kun saman kylän moottorisahamiehet – Esko Koivumäki tai Orvo Nieminen – kävivät muutaman päivän välein kaatamassa meille tukkipuita ja sitten me isän kanssa pokasahalla katkoen ja kirveellä karsien valmistimme puista tukkirunkoja ja latvasta paperipuuta.

 

Kaadetun tukkipuun apteeraaminen oli tarkkaa työtä, sillä taitamattomalla apteeraamisella metsänomistaja ja tukkityöläinen menettivät paljon tienestiään. Isäni oli taitava ja osaava apteeraaja – monet kerrat hän apteerasi saman tukkirungon kahdesti ja jopa kolmesti ja taulukoista laski, että mikä vaihtoehto antaa parhaan tuloksen metsänomistajalle.

 

*****************

 

Jossain vaiheessa ostimme Husqvarna-moottorisahan ja isäni kieltämisestä huolimatta opettelin käyttämään tuota moottorisahaa myös karsimiseen.

 

”Ammattimainen” metsätyömieskauteni päättyi vuoteen 1965, kun lähdin opintielle Osaran maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Moottorisahani on muuttunut Stihl-kauteen ja Stihl-moottorisahaa käytän lähes viikoittain, mutta nyt vain polttopuiden pilkonnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen, justeeri, justeerisahaus, apteeraaminen, paperipuiden kuoriminen kavalla, petkele, Osaran maamieskoulu, Stihl,

Eipä Ruotsinlaivoilta enää heitetä roskia mereen!

Perjantai 24.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen myöhäishetkinä kotiuduin Viking Linen ryhmänkerääjille suunnatulta koulutusristeilyltä ja parikin muistoa palasi matkan aikana mieleeni.

 

Sain tehdä ensimmäisen Tukholman-risteilyni vuonna 1965 ja silloin Ruotsissa vielä elettiin vasemmanpuoleisen liikenteen aikaa. Oli jännää olla tukholmalaisessa bussissa kaupunkikierroksella, kun liikenne oli vasemmanpuoleista.

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967, joten parisen vuotta vierailumme jälkeenkin Ruotsissa vielä liikennöitiin ”vasemmalla”!

 

***************

 

Toinen erikoisuus tuolla risteilyllä – Osaran Maamieskoulun retki Tukholmaan – oli se, että laivamme miehistö heitti kaikki laivalla syntyneet roskat ja jätteet laivan takakannelta mereen!

 

Käsittämätöntä menettelyä nykymaailman ajatusmaailmalle, mutta niin tapahtui vuonna 1965!

 

 

Eilinen ja toissapäiväinen Viking Linen koulutusristeily toteutettiin Viking Grace-laivalla ja ohjelmaamme kuului myös tutustuminen tuohon Viking Linen lippulaivaan eli Viking Graceen.

 

 

IMG_6788.JPG

 

 

On selvää, että nykyisin Ruotsinlaivojen peräaalloille ei jää keikkumaan ja kellumaan pahvilaatikoita ja ei myöskään sellaista roskamateriaalia, joka heti painuisi meren aaltoihin.

 

 *****************

Pahvilaatikoita jäi laivan vanaveteen kellumaan kuitenkin vielä 1965, jolloin sain ensimmäisen kerran osallistua laivamatkalle Turusta Tukholmaan ja takaisin!

 

 

On maailma sentään joissain asioissa kehittynyt!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsinlaivat, Vasemmanpuoleinen liikenne Ruotsissa, Osaran Maamieskoulu, Osaran Maatalousoppilaitos, Viking Line, Viking Grace, merien roskaaminen, Ruotsilaivat merien roskaajina,

Osaran maamieskoulu maksoi raskaan hinnan Vapaussodasta

Perjantai 5.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1918 käyty Vapaussota merkitsi monille tahoille raskaita menetyksiä vaikka lopulta päättyikin suomalaisen yhteiskunnan kannalta voitollisesti.

 

Eräs raskaita menetyksiä kokenut taho oli Osaran maamieskoulu Hämeenkyrössä.

 

 

IMG_4280.JPG

 

Osaran maaseutuopetusyksikön Toukola-luentosalissa on marmoritaulu, joka osaltaan kertoo Osaran raskaista vaiheista.

 

Marmoritaulussa kerrotaan, että koulun johtaja, maanviljelysneuvos Arthur Gideon Hilden surmattiin Kyröskoskella 15.2.1918.

 

Samassa marmoritaulussa todetaan, että kaksi koulun oppilasta sai surmansa Sikurissa 15.3.1918 ja kolmas sai samassa taistelussa sellaiset vammat, että kuoli 26.3.1918.

 

Lainaan Wikipediaa, jossa maanviljelysneuvos Hildenin surmaamisesta kerrotaan näin:

 

Wikipedian tekstissä puhutaan Suomen sisällissodasta, mutta olen korjannut tuon sodan oikeaan muotoon eli Vapaussodaksi. Valitettavasti Hildenin surmaan liittyy myös Viljakkala.

 

 

Arthur Hildén surmattiin Vapaussodan aikana helmikuussa 1918. Hänet vangittiin Osarassa ja vietiin kuulusteltavaksi Viljakkalan Upan talossa toimineeseen punakaartin esikuntaan. Hildéniä oltiin ilmeisesti viemässä takaisin kotiinsa, kun hänet ammuttiin reessä Kyröskosken itäpuolella Myllyahteessa, jonka jälkeen ruumis heitettiin koskeen. Viljakkalan punakaartin ylipäällikön Erkki Raiteen mukaan ampujina olivat Ikaalisten punakaartin komppanianpäällikkö Väinö Lindeman sekä kaartilainen ”Väinö Leppänen”, jonka oikea henkilöllisyys on epäselvä. Hildénin puolison päiväkirjamerkintöjen mukaan hänet kävi hakemassa kaksi humalaista nuorta miestä. Ampujat eivät kuitenkaan välttämättä olleet samat henkilöt kuin Hildénin vanginneet punakaartilaiset. Surman todennäköisenä syynä oli, että Hildén rahoitti suojeluskuntia sekä oli avustanut rintaman toiselle puolelle pyrkineitä valkoisia. Ennen Vapaussotaa Osaran kartano oli seudun suojeluskuntalaisten toiminnan keskus.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osaran maamieskoulu maksoi raskaan hinnan Vapaussodasta, Osara, Osaran maamieskoulu, Osaran kartano, Viljakkalan Uppa, punaisten komentokeskus Viljakkalassa, Uppa - punaisten komentokeskus Viljakkalassa, Arthur Hilden, Arthur Hildenin surmaaminen,

Eipä olisi vuonna 1965 uskonut!

Torstai 4.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opinteille tammikuussa 1965, kun matkasin karhelaisella – linja-auto aamuisin Viljakkalan Karhelta Viljakkalan kautta Hämeenkyröön – Viljakkalan kirkonkylään.

 

 

Otin Viljakkalasta Tarmo Salvaksen taksin ja ajoin Osaran Maamieskoululle opintielle.

 

 

Sillä tiellä olen, sillä maamieskoulun jälkeen – taisin olla kurssini priimus – olin vuosiharjoittelijana Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus ja Koetilalla Hauholla, sitten vuoden verran armeijassa, sen jälkeen Mustialan Maatalousopistossa agrologiopinnoilla ja sitten työelämään.

 

 

Osaran ajoista eräs muisto on, kun rehtorimme…

 

 

 

IMG_42792.JPG

 

 

…Tuomo Linnainmaa joskus keskellä yötä tuli asuntolaamme ja komensi poikajoukon riviin asuntolan käytävälle ja syynä oli se, että pidimme aikamoista melua asuntolassamme.

 

 

Rehtori Linnainmaalla oli hienot pussihousut jalassaan ja hän piti keskellä yötä meille klopeille kovan puhuttelun.

 

 

En olisi silloin uskonut, että olen jollain matkalla tuon ihailemani rehtorin kanssa huonekavereita!

 

 

Niin vain kävi ja muistan oikein hyvin, kun hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen parillakin Venäjälle suuntautuneella Kyröläismatkalla sain olla huonekaverina Tuomo Linnainmaalle.

 

Tuomo Linnainmaa vaikuttaa edelleen Hämeenkyrössä ja näin se kuitenkin meni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osara, Osaran maamieskoulu, rehtori Tuomo Linnainmaa,