Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Infran yhtiöittämien, Tampereen Infran yhtiöittäminen, osakeyhtiölaki, yhtiöittäminen, kuntalaisdemokratia, kuntalaisdemokratian kaventuminen,

Miksi virkamiehet ajavat Tampereella kuin "käärmettä pyssyyn" liikelaitosten yhtiöittämistä?

Torstai 3.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sananlasku kuvailee turhaa toimenpidettä siten, että asiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

 

 

Tampereella kaupungin palkolliset eli virkamiehet ovat ajaneet eräitä liikelaitoksia yhtiöittämisen tielle ja nyt virkamiesten kohteena on Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä toimin sen johtokunnassa varapuheenjohtajana liikelaitoksen perustamisesta eli 1.1.2009 alkaen neljä vuotta ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä neljä vuotta ja viisi kuukautta eli johtokuntakokemusta minulle ehti kertyä melkein kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Tampereen Infran kuntoonlaittaminen oli haastava projekti, mutta kaikkien puolueiden yhteistyöllä onnistuimme.

 

 

Onnistumisestamme kertoo se, että alussa liikelaitoksen henkilöstömäärä oli lähes 800 henkilöä ja johtokuntapestini päättyessä väkeä liikelaitoksella oli vain hieman yli 400!

 

 

Johtokuntatyöskentelyämme leimasi se, että emme olleet johtokunnassa minkään puolueen edustajia, vaan kaikki olimme liikelaitoksen parasta ajavia luottamushenkilöitä.

 

 

Paras esimerkki tuosta on se, että olin vuosina 2013 ja 2014 johtokunnassa demareiden ”kiintiö”paikalla!

 

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämisvimma on ollut osin jopa surullista seurattavaa, sillä niin tarkasti ovat kaupunginvaltuuston jäsenet aluksi totelleet virkamiesten laatimia nuotteja.

 

 

*********************

 

 

Onneksi – ja arvostan sitä suuresti – SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi esitti 19.11.2018 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämiskysymys palautetaan uuteen valmisteluun.

 

 

Pekka Salmi totesi, että he ovat asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen huolissaan perustettavan yhtiön tulevaisuudesta. Salmi totesi aivan oikein, että nyt asiaa tuodaan kaupunginvaltuustoon keskeneräisenä ja kovalla kiireellä. Pekka Salmi perusteli SDP:n kantaa neljällä pääkohdalla ja ne olivat seuraavat:

 

 

  • Liikelaitoksen yhtiöittäminen ei ole pieni asia. Kun asiasta valtuustossa päätetään, olisi päätöksentekijöiden syytä tietää, mikä on perustettavan yhtiön asema ja rooli kaupunkikonsernissa. Nyt rooli on epäselvä. Sitä ei ole vielä määritelty. Eikö ensin pitäisi määritellä yhtiön rooli ja asema, ja sen jälkeen päättää toimintamallista?

 

  • Mikäli esityksen mukainen Infra-yhtiö perustetaan, on se asemaltaa heikko, ja sen tulevaisuuden näkymät ovat epäsuotuisat. Liikevaihto tulee tuskin kasvamaan, päinvastoin. Ennuste saattaa hyvinkin olla, että yhtiöstä tulee vähitellen hiipuva.

 

  • Kaupunkikonsernin edun mukaista olisi, että katuympäristössä olisi toimija, joka vastaisi mahdollisimman laajasta kokonaisuudesta. Jos perustettavaan infrayhtiöön liitettäisiin myös Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkoston saneeraus- ja rakennuttamistoiminta, otettaisiin merkittävä askel kohti yhden rakennuttajan mallia. Myös Sähkölaitoksen toimintojen osalta pitäisi siirtoa selvittää. Tällainen malli toisi kustannussäästöjä ja nopeuttaisi urakointiaikoja, mikä parantaisi myös kuntalaisten sujuvaa arkea.

 

  • Perustettavan yhtiön seudullisuus olisi aidosti oikea mahdollisuus, joka mahdollistaisi yhtiön kasvun sekä kehittymisen.

 

 

Olen tyytyväinen, että Pekka Salmen hyvin perusteltu esitys tuli Tampereen kaupunginvaltuuston vastuulliseksi päätökseksi äänin 61 – 3 ja Infran yhtiöittämiskaavailut palautettiin uuteen valmisteluun.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infran johtokunta, Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja 2009 - 2013, SDP:n esitys Infran yhtiöittämispäätöksen saattamisesta uuteen valmisteluun,

Olen surullinen!

Tiistai 13.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla 19.11.2018 pidettävässä kokouksessa eräänä kohtana on…

 

…Tampereen Infra Oy:n perustaminen.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen hyvin, sillä olin sen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta eli liikelaitoksen perustamisesta 1.1.2009 aina 31.12.2012 saakka ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä 1.1.2013 alkaen kuntavaalijakson loppuun eli toukokuun loppuun 2017 saakka.

 

 

Olen surullinen, että luottamushenkilötyömme joutuu nyt yhtiöittämisen alttarille.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee Infran hienosti toimivalle henkilöstölle vaikeita aikoja.

 

 

Surullisuuttani lieventää hieman se, kun kerroin surustani Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, hän lohdutti ja antoi suuren arvon sille tehostamis- ja saneeraustyölle, jonka luottamushenkilövoimin teimme Infrassa kahdeksan ja puolen vuoden aikana.

 

 

Infra muodostettiin usean eri yksikön yhteenliittämisellä vuoden 2009 alussa ja silloin liikelaitoksen henkilömäärä oli tasoa 795 henkilöä.

 

 

Nyt Infran henkilöstömäärä liikkuu tasolla 400 henkilöä eli saimme paljon tehostamista aikaan.

 

 

Uskallan toistaa Vuojolaisen toteamuksen, että jos Infraa ei olisi luottamushenkilövoimin saneerattu siten kuin teimme, nyt yhtiöittämisen vuoksi olisivat edessä rankat saneeraukset!

 

 

Uskon!

 

 

Saimme hyvän henkilöstömääräkehityksen lisäksi aikaan sen, että liikeylijäämätasolla pääsimme viimeisenä vuonna tasolle 3,7 miljoonaa euroa ja plussaa! Taisimme olla kai ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa!

 

 

Eilen kuulin huolestuttavaa epävirallista tietoa Infran taloudellisesta tuloksesta nyt ja tulos on kuulemma painunut melkoisesti miinukselle! Ratikka-allianssi on plokannut parhaat urakat päältä pois ja Infra on jäänyt lehdellä soittelemaan.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian häviämistä, sillä yhtiöitetyssä yksikössä ainoa ohjenuora on tuloksen tekeminen raa´imman mukaan, sillä takana on osakeyhtiölaki, joka velvoittaa näin tekemään.

 

 

Saamistani kiitoksenpoikasista huolimatta olen surullinen, sillä oletan kaupunginvaltuuston päättävän Infran yhtiöittämisestä ensi maanantain kokouksessaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Oy, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos,

Yrityskulttuurien sulauttaminen fuusiotilanteissa onnistuneeksi kokonaisuudeksi on johdon, mutta myös koko henkilöstön koetinkivi

Perjantai 21.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana olla mukana ja seurata eri etäisyyksiltä monenlaisia yritysten muutostilanteita.

 

Bisnesmaailmassa, jos missä pätee vanha ja koeteltu totuus:

 

Vain muutos on pysyvää

 

Yritysfuusioiden toteuttaminen on muutostilanteista eräs vaativin. Se on sitä yritysjohdon, mutta se on sitä koko henkilön vinkkelistä.

 

Yritysfuusio koettelee henkilöstöä, sillä onhan ”minun yritykseni muuttumassa”.

 

Fuusiotilanteisiin verrattava muutostilanne ovat organisaatiomuutokset ja erityisesti organisaatiomuutosten odottelu.

 

Organisaatiomuutoksen odottelua on varmaan kokenut jokainen, joka toimii tuloksentekoon tähtäävässä organisaatiossa. Jokaiselle on tuttu tilanne, jossa käytävillä kuiskitaan; ”ei tämä näin voi jatkua”.

 

Sain toimia viime vaalikauden ajan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.  Yrityksen omistajana on Tampereen kaupunki, mutta siitä huolimatta samat lainalaisuudet pätevät Infrassakin, kuin normaalissa yrityksessä, joka muuten nykyisin on Tampereen Infra Liikelaitos – yksi muutos sekin!

 

Kaupunginvaltuusto valitsi tämän vuoden alussa minut jatkamaan Infran johtokunnassa; nyt johtokunnan jäsenenä.

 

Uskon, että kokemuksestani yritysmaailmassa on hyödyksi Infralle ja sitä kautta tamperelaisille.

 

Infra perustettiin vuoden 2009 alussa ja sen muodostivat silloin useat Tampereen kaupungin yksiköt.

 

Auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut olivat ne yksiköt, jotka liikelaitoksen perustamisvaiheessa muodostivat Infran. Henkilöstöä perustamisvaiheessa oli hieman alle 800 henkilöä.

 

Nyt Infran muodostavat seuraavat yksiköt:

 

  • korjaamopalvelut
  • liikennepalvelut
  • rakentamispalvelut
  • kunnossapitopalvelut
  • suunnittelupalvelut
  • paikkatietopalvelut

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 69,4 M€ ja viime vuoden lopussa Infran palkkalistoilla oli 483 henkilöä – henkilöstömäärä on tänä vuonna hieman pienentynyt.

 

Infran toimintaan voi tutustua googlaamalla vaikkapa ”Tampereen Infra” – myös edellä esitetyt tiedot on poimittu kaikille avoimista nettitiedoista.

 

Infran nettisivuilta löytyy mm. viime vuoden toimintakertomus, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan liikelaitoksen toiminnasta. Kannattaa tutustua!

 

 

*************

                                                                     

Infrassa pätevät samat lainalaisuudet kuin normaaleissakin yrityksissä – pitäytyminen vanhaan on vaanimassa.

 

Tilanne on luottamushenkilön tiedostettava ja on asetettava linjauksensa sen mukaan.

 

Pitäytyminen vanhaan on tiettyyn rajaan saakka positiivista, mutta liian pitkälle se ei saa mennä. Toimivalla johdolla on tämän rajan määrittämisessä suuri vastuu – luotan asiassa Infran toimivaan johtoon!

 

********

 

Yritysjohdon lisäksi fuusiotilanteissa ja uudelleen organisoitaessa yrityksen kuvioita suuri vastuu on luottamushenkilöillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla työntekijäorganisaatiolla – pystyvätkö ne olemaan vastuunsa mittaisia!

 

Voin vakuuttaa, että Infrassa näin on – asia pätee yritysjohdon, henkilöstön, yrityksen henkilöstöorganisaatioiden sekä luottamushenkilöjohdon osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: yritysfuusiot, yrityskulttuurit, erilaiset yrityskulttuurit, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra liikelaitos, Tampreen Infran johtokunta, vain muutos on pysyvää,

Yrityksen saneerausvaiheessa on muistettava panostaa investointeihin ja erityisen tärkeää se on saneerauksen jälkeen

Torstai 6.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana seurata läheltä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden yritysten saneeraamista – konsernin pikkuyritysten saneeraaminen kuului pariinkin otteeseen työtehtäviini.

 

Saneerausvaihe ja erityisesti sen päättyminen on yritysjohdon koetinkivi; miten yritys pääsee jaloilleen saneeraamisen jälkeen?

 

Ongelma ja haasteet koskevat yrityksiä omistuspohjasta tai yritysmuodosta riippumatta.

 

Samalla viivalla ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat tai yksityisten omistamat yritykset sekä kuntien omistamat liikelaitokset.

 

Saneeraaminen liittyy yleensä omistajavaihdokseen tai kunnallisessa elämässä eri toimintojen yhdistämiseen.


Kaikki eivät jostain syystä hyväksy "saneeraaminen" -termin käyttämistä yritysten kuntoonlaittamisessa, mutta tässä jutussa käytän sitä termiä!

 

Tässä jutussani koskettelen kunnallisen liikelaitoksen saneeraamista ja sen kehittämistä.

 

En yleensä käsittele luottamustoimiini liittyviä seikkoja, mutta koska ne nyt ovat tulleet julkisiksi yhteiskunnan avoimuuden ansiosta, näen paikallaan muutamalla sanalla taustoittaa käyttäytymistäni Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokuntatyöskentelyssä.

 

Tampereen Infra Liikelaitos muodostettiin vuoden 2009 alussa useista eri yksiköistä ja sen jälkeen sain johtokunnan varapuheenjohtajana olla mukana haasteellisessa ja sekä mielenkiintoisessa työssä, jossa yritys saneerattiin tuloskuntoon.

 

Kuluvan vuoden alussa sain jatkaa työtäni infralaisten sekä kaupunkilaisten parhaaksi johtokunnan jäsenenä.


Useat ovat todenneet, että Infran sanaaraaminen pelasti Tampereen kaupungin koko oman tuotannon! Hyvä niin!

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla kerrotaan 29.5.2013 pidetystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksesta, jossa Liikelaitoksen strategiasta vuosille 2013 – 2017 päätettäessä asia eteni näin:


*********

 

Asian käsittelyn kuluessa jäsen Kari Wallenius esitti jäsenen Esko Erkkilän kannattamana, että investointien vuosittainen taso muutetaan 0,9 miljoonasta 1,4 miljoonaksi euroksi strategiakaudella.

 

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä.

 

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

Mikko Leppälahti, Sami Pesonen ja Arja Tuppurainen äänestivät JAA. Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki äänestivät EI. Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Mikko Leppälahti äänesti esittelijän päätösehdotusta, joten se tuli johtokunnan päätökseksi.

 

Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki ilmoittivat eriävän mielipiteensä ja se liitetään pöytäkirjaan.

 

Eriävä mielipiteemme on kirjattu kaikkien nähtäville pöytäkirjaan ja se kuuluu näin:

 

********

 

Näemme, että Infran siirtyminen kehittämisen vaiheeseen merkitsisi investointimahdollisuuksien asettamista tasolle 1,4 M€.

 

Esittämämme taso olisi vahva osoitus asiakkaille, henkilöstölle ja laajemminkin tamperelaisille siitä, että Tampereen kaupungin omaa tuotantoa pitää ylläpitää ja kehittää.

 

Kari Wallenius

Esko Erkkilä

Seppo Säämäki

 

***********

 

Tunnustaudun eriävän mielipiteen kirjoittajaksi ja kiitän, että Kari Wallenius (SDP) sekä Seppo Säämäki (Vasemmistoliitto) saattoivat sen sanamuodon hyväksyä.

 

Kokoomuksen, Vihreitten ja Perussuomalaisten edustajien mielipide johtokunnassa kuitenkin voitti, joten pulinat pois.

 

Eriävässä mielipiteessä on ilmaistu oleellinen, mutta haluan painottaa, että meidän vähemmistöön jääneiden mielipide ei tarkoittanut 1,4 M€:n investointipakkoa, vaan mahdollisuutta toimivalle johdolle toimia kehittämisen periaatteilla.

 

Viesti henkilöstölle, asiakkaille ja koko Tampereen asukkaille sekä luottamushenkilöille ja virkamiehille jäi nyt osin vajavaiseksi Infran halusta vastata voimakkaasti kaupungin oman tuotannon jatkuvuuden puolesta.

 

Eriävä mielipide ei ainakaan minun taholtani merkitse epäluottamuksen osoitusta toimivaa johtoa kohtaan.

 

Näillä kehitetään Infraa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Kari Wallenius, Seppo Säämäki, Mikko Leppälahti, Arja Tuppurainen, Sami Pesonen, yrityksen saneeraaminen, yrityksen kehittäminen, yrityksen investoinnit,

Miksi TKL:n busseja korjataan Virossa?

Maanantai 22.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

 

    208    

                


Esko Erkkilä  puolustaa tamperelaista työtä ja vastaa:

 

Se ei ole oikein, sillä Tampereen kaupungin oma korjaamotoiminta on tehokasta ja sitä tekevät Tampereelle veronsa maksavat ammattimiehet.

 

Virossa tapahtuvalla bussien korjaamisella ei saada säästöjä aikaan ja toiminta on ekologisesti ympäristöä rasittavaa.

 

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa merkitsee, että työttömyys Tampereella lisääntyy!

 

 

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella!

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja

Ruokomäenkatu 32, 33840 Tampere

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TKL, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, bussin korjaaminen Virossa, hiilijalanjälki, bussien korjaamisen hiilijalanjälki, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos,

Tampereen Kaupunkiliikenteen bussien korjaaminen Virossa oli ykkösaihe Tampereen Markkinoilla

Perjantai 6.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen 2.7.2012 järjestämät heinäkuun Tampereen Markkinat kärsivät Keskustorilla samaan aikaan järjestetystä Tammerkosken sillalla –tapahtumasta.

 

Tammerkosken sillalla –tapahtuma oli vallannut suuren osan Keskustorista ja mm. osa poliittisten puolueiden sekä monien muiden markkinaosastoista joutuivat siirtymään sivummalle.

 

Olen tyytyväinen Suomen Keskustan lopulta saamaan esittelypaikkaan, sillä se oli melkein Tampereen Teatterin rappusilla.

 

Markkinoiden ykköspuheenaihe oli taannoin Tampereen kaupunginvaltuustossa voimallisesti esillä ollut Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen bussien korjaaminen Virossa.

 

Olen tyytyväinen, että Vihreiden Petri Siuron viime valtuustossa vankasti puolustama TKL:n bussien korjaaminen Virossa sai markkinayleisöltä yksiselitteisen tuomion.

 

Olen Vihreiden näkemyksen suhteen täysin eri linjoilla ja ihmettelen, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos suorittaa bussien korjaamista Virossa!

 

Tapasin osastollamme erään Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen palkkalistoilla olevan henkilön, joka kertoi olevansa niiden henkilöiden listoilla, joille pyritään uudelleensijoittamisen kautta löytämään uusi työpaikka. Henkilöllä, jota en tuntenut, on armonaikaa ensi vuoden loppuun saakka etsiä uusi työpaikka kaupungilta. Muutamia paikkoja on ollut tarjolla, mutta työntekijän mieleistä ei vielä ole löytynyt.

 

Kannustin infralaista ottamaan tarjottu työpaikka vastaan, mutta olin hänen kanssaan samaa mieltä, että uuden työpaikan vastaanottamisella ei ole kiirettä, sillä hänen uudelleensijoittamisajankohtansa ”erääntyy” vasta 31.12.2013.

 

Infralaisen kanssa keskustellessani huomasin taas kerran, että luottamushenkilön on tavattoman tärkeää päästä keskustelemaan erilaisten järjestelyiden kohteena olevien henkilöiden kanssa – näin henkilöt ovat luottamushenkilön mielissä ihmisinä ja eivät pelkästään lukuina tai numeroina.

 

Pyrkimiseni tapaamaan tavallisia infralaisia on syy siihen, että kalenteristani on aina löytynyt aika osallistua Infran erilaisiin henkilöstötilaisuuksiin – ihmettelen, että useat puheissaan ”työväen aatetta ajavat” eivät ole olleet tekojen asteella kiinnostuneita osallistumaan henkilöstötilaisuuksiin!

 

Kiitän minulle tuntemattomaksi jäänyttä infralaista ja hänen työkaveriaan, joiden kanssa sain markkina-aamuna käydä avartavan keskustelun.

 

Jos Siuron ajama Vihreiden linja tamperelaisen työn hylkimisessä yleistyy, joutuvat yhä useammat Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevat työntekijät etsiytymään kortistoon.

 

Sitä en ainakaan minä Tampereen kaupungin veronmaksajana ja luottamushenkilönä halua!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunginvaltuusto, TKL:n bussit, TKL:n bussien korjaaminen, TKL:n bussien korjaaminen Virossa, Tampereen toimintojen ulkoistaminen, ulkoistaminen, henkilöstön uudelleensijoittaminen, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos,

Kokemuksia johtokuntatyöskentelystä Tampereen Infrassa

Perjantai 13.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut vuonna 2009 juuri perustetun Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2009 ja 2010.

 

Sain uusintapestin samaan luottamushenkilötoimeen myös valtuustokauden loppupuoliskolle eli vuosille 2011 ja 2012.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos  tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja.

 

Kunnallisena liikalaitoksena suurin asiakasryhmämme ovat Tampereen kaupungin eri tulosyksiköt.

 

Tampereen Infran perustamishetkellä liikelaitoksen palveluksessa oli lähes 800 henkilöä, mutta tehostamistoimenpiteiden tuloksena henkilöstömäärä on nyt n. 550 henkilöä.

 

Monet ovat sanoneet, että Tampereen Infra on ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka on pystynyt tehostamaan toimintaansa päättymässä olevan valtuustokauden aikana.

 

Tampereen Infran nopean tehostamistyön eräs osa-alue on ollut hienosti kehittynyt sisäinen tiedostuslehti.

 

Liikelaitoksen toimitusjohtaja Sakari Suominen on antanut tiedotuspäällikkö Jyrki Ristilälle mahdollisuuden luoda liikelaitoksen tiedotuslehdestä ”Infralainen” liikelaitoksen henkilöstöä yhteennivovan voimatekijän. Liikelaitoksen luottamushenkilöjohto eli johtokunta on antanut tälle työlle vankkumattoman tukensa.

 

Infralainen –lehden vastuullinen julkaisutaho pyysi minulta otsikkoaiheista kirjoitusta lehden huhtikuun numeroon. Kirjoitukseni julkaistiin 12.4.2012 julkaistussa Infralaisessa.

 

Koska ”Infralainen” –lehteä jaetaan myös muille kuin henkilöstölle, katson mahdolliseksi julkaista kirjoitukseni myös tällä saitilla.

 

Kirjoitukseni kuului näin:


*************

 

”Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Samoin on myös liikelaitoksen johtokunnan osalta – seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä vahvistettuna kaupunginhallituksen nimeämällä edustajalla on tehnyt tiivistä yhteistyötä saman ajan.

 

Liikelaitoksen johtokuntatyöskentely vastaa yrityksen hallitustyöskentelyä.

 

Johtokunnan jäsenet on valittu poliittisten ryhmien toimesta, mutta johtokuntatyöskentelyssä kaikkien toiminta tähtää liikelaitoksen, sen henkilökunnan ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

Yrityksen ja liikelaitoksen henkilökunta on se voimavara, jonka varaan toiminta rakennetaan – tämä periaate on ollut kirkkaana mielessä Infran johtokunnalla, kun se on päätöksiään tehnyt.

 

Johtokunnassa oli toisilleen tuntemattomia henkilöitä, kun se vuonna 2009 aloitti toimintansa.  Vaati suurta perehtymistä, kun samaan aikaan oli tiedostettava, että vastasyntyneen Infran taustalla oli useita erillisiä yksiköitä, joiden piti nopealla aikataululla hitsautua yhtenäiseksi Infraksi. Onnistuimme haasteessamme!

 

Toimiva johto on koko ajan nauttinut johtokunnan luottamusta. Ilman luottamusta luottamushenkilöjohdon ja toimivan johdon välillä ne muutokset, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on saatu aikaiseksi, eivät olisi olleet mahdollisia.

 

Infra on hitsautunut yhdeksi kokonaisuudeksi.  Uskon, että myös kaikki infralaiset kokevat samoin. Tehdyt tilaratkaisut ja jo varhain aikaansaatu yhteinen graafinen ilme ovat olleet kokonaisuuden luomisessa tärkeitä.

 

Tulos on yrityksen tärkein arvostuksen mittari. Sama pätee myös kunnallisen liikelaitoksen onnistumisen arvioinnissa.

 

Henkilöstön keskuudessa tulostietoisuus on kasvanut. Johtokunnan kokouksissa vierailleet yksiköiden päälliköt ovat kertoneet oman yksikkönsä tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Olemme huomanneet kaikkien sisäistäneen, että ainoastaan kannattavalla ja asetettuihin tavoitteisiin pystyvällä yksiköllä on mahdollisuus tulevaisuuteen.

 

Luottamushenkilöjohto arvostaa, että se on kutsuttu useimpiin Infran henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin – niissä on päässyt tutustumaan Infran henkilökuntaan sekä asiakkaisiin.   

 

On ollut helppo havaita, että henkilöstö arvostaa toimivaa johtoa. Tämä antaa lisävarmuutta luottamushenkilöjohdolle – olemme voineet luottaa, että Infrassa asiat ovat mallillaan.

 

Vuosi 2012 on tuloksenteon osalta vasta alkuvaiheessaan, vaikka vuodesta jo neljäsosa onkin selvillä.

 

Tulostavoite vuodelle 2013 on nolla-tulos. Yritysmaailmassa nolla-tulostavoitetta ei hyväksyttäisi, mutta kunnallisen liikelaitoksen tuloksena se kaikkien niiden toimenpiteiden jälkeen joita on tehty, on kunniallinen tavoite.

 

Infran tulostavoite on pilkottu yksikkökohtaisiin tavoitteisiin ja luotan, että yksikkökohtaiset tulostavoitteet ovat jokaisen tiedossa.

 

On välttämätöntä, että yksikön vastuuhenkilöt seuraavat tulostavoitteen toteutumista päivittäin. Heidän vastuullaan on myös se, että tulosseuranta pysyy kaikkien infralaisten tietoisuudessa. Johtokunta seuraa tulostavoitteen toteutumista kuukausittain ja saa silloin toimivalta johdolta luvut myös koko kuluvan vuoden tulosennusteesta.

 

Kiitän kaikkia infralaisia tehokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta kuluneen runsaan kolmen vuoden aikana.

 

Olemme osoittaneet, että meillä on tärkeä paikka Tampereen kaupungin organisaatiossa ja kaupunkilaisten palvelijana tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Infralainen, Jyrki Ristilä, päätoimittaja Jyrki Ristilä, Sakari Suominen, toimitusjohtaja Sakari Suominen,

Talvitiepäivät oli katujen ja teiden sekä yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon erikoistunut näyttelytapahtuma

Keskiviikko 7.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Tieyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki olivat järjestelyvastuussa, kun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 29. Talvitiepäivät 15. – 16.2.2012.

 

Talvitiepäivät järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavat järjestetään maaliskuussa 2014.

 

Talvitiepäivillä alan asiantuntijat ja päättäjät saivat tietoa teiden ja katujen kunnossapitokoneiden, -välineiden ja -menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja sieltä sai viitteitä sekä herätteitä niiden kehittämiseksi. Talvitiepäivillä kannustettiin yrityksiä kaluston suunnitteluun ja valmistukseen.

 

Alan seminaarit kuuluivat tärkeänä osana tapahtumaan.

 

Kävijöistä ja tapahtumissa kuulluista kielistä saattoi päätellä myös sen, että tapahtuma oli kotimaiselle alan teollisuudelle merkittävä vientitapahtuma – kansainvälisyydestä kertoo jo sekin, että tilaisuuden viralliset kielet olivat suomi ja englanti.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana katsoin tarpeelliseksi käydä messutapahtumassa.

 

Messuhallissa ja ulkoalueilla oli nähtävillä talvikunnossapitoon tarkoitetut viimeisimmät uutuudet konerintamalta.

 

Skinnarsn_Scania

 

Aurauskaluston järeää osaa edusti petolahtelaisen Kenneth Skinnars´n omistama uusi Scania asianmukaisine varusteineen.

Scanian varustuksena ollut aura on ruotsalaisen Ab Mähler & Söner –yrityksen valmistama. Mähler´n tehdas sijaitsee Rossönissä Jämtlandin pohjoisosassa Ruotsissa.

 


Kubota

 

Yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon soveltuvana vaihtoehtona oli esillä mm. Kubota-traktori työvälineineen.

Kubota on K-ryhmän myynnissä ja se on saavuttanut johtavan aseman pientraktoreiden kokoluokassa.

 


Avant

 

Avant Tecno Oy pienkuormaajat ja niiden työlaitteet valmistetaan Ylöjärvellä.

Yritys oli mittavalla osastolla mukana 29. Talvitiepäivillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

 


tiekarhu

 

Tavallisena tienkäyttäjänä on parina viime talvena tullut kova kaipaus ja tarve vanhanaikaisille kunnon tiekarhuille.

Kiteellä sijaitsevalla Veekmas Oy:llä on toimintaa myös Sastamalassa sekä Uddevallassa Ruotsissa.

Yritys on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja ja se sanoo olevansa tiehöyläteknologian edelläkävijä.

Vuosittain tehtaalta valmistuu parisenkymmentä tiehöylää, mutta tuotanto pystyttäisiin kaksinkertaistamaan pienin järjestelyin.

 


Jyry-Sisu_sivulta

 

Toivakkalaisen Erkki Väisäsen omistama Jyry-Sisu K-148 ja sen nokalla oleva Ajax-lumiaura olivat nostalginen ja mielenkiintoinen tuttavuus.

Osaan elävästi muistella tupakkaa polttavan Rajalan Eskon Sisun rattiin ja nähdä lumen pöllyävän, kun hän aurasi samanlaisella yhdistelmällä Viljakkalan teitä 1960-luvulla.

Väisänen nyt omistaman ajopelin ensimmäinen omistaja on ollut Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH.

 


Jyry-Sisu_edesta

 

Tässä Väisäsen omistama Jyry-Sisu edestäpäin kuvattuna.

Todella hieno ja muistoja tuova näky!

 

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johto sekä tietyt päälliköt olivat keskeisessä roolissa Talvitiepäivien järjestelyissä.

 

Oli mieluisaa kuulla, että näyttelyryhmän päällikkönä toiminut Tampereen Infran Petri Salonen oli saanut laajaa tunnustusta toimistaan!

 

Ilahduin myös siitä, että näin useita Tampereen Infran haalareissa liikkuneita alan ammattilaisia Messukeskuksen käytävillä.

 

Liikelaitoksen johto on ymmärtänyt asiat oikein, kun se on antanut luvan ja suorastaan kehottanut työntekijöitään menemään messuille.

 

On varmaa, että alan koneiden ja laitteiden parissa pitkän kokemuksen omaava henkilö pystyy antamaan vinkkejä esim. laitteiden valmistajille. Myös se, että työntekijä pääsee näkemään ja kokeilemaan uutuuslaitteita vie kehitystä eteenpäin myös omassa liikelaitoksessa.

 

Haluan tässäkin lausua parhaat kiitokset kaikille niille Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen henkilöille, jotka myötävaikuttivat 29. Talvitiepäivien onnistumiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvitiepäivät, Tampereen Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Petri Salonen, Jyry-Sisu, TVH, Avant Tecno Oy, Kubota,

Toivottavasti Tampereen kaupunginvaltuusto tekee tänään yhtä viisaan päätöksen kiinteistöveron kohdalla kuin Yhdyskuntalautakunta teki pysäköintimaksuasiassa viime viikolla

Maanantai 7.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti viime torstaina virkamiesten esityksestä poiketen, että kadunvarsipysäköinnissä maksut säilytetään ennallaan.

 

Yhdyskuntalautakunnan päätös oli viisas, sillä oman auton käyttökustannukset ovat muutenkin korkeat. Virkamiesten esitys olisi kääntänyt kehityksen pyörää taaksepäin Tampereen keskustassa, sillä autoilijat olisivat suunnanneet ostosmatkansa lisääntyvästi laitakaupungin marketteihin. Keskustan liikkeet olisivat näivettyneet ja yrittäjien motivaatio näinä vaikeina aikoina olisi laskenut.

 

Tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa on virkamieskunnan esityksenä kiinteistöveron korottaminen siten, että yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettaisiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä.

 

Virkamiehet ovat laskeneet, että kiinteistöverojen korottaminen lisäisi kaupungin verotuloja noin 7,5 milj. euroa.

 

Summa on kaupungin mittakaavassa pieni, mutta sen vaikutukset jokaisen tamperelaisen rahakukkarossa olisivat suuret.

 

Vastustan kiinteistöverojen korottamista, sillä se antaisi väärän signaalin mm. Tampereella kipeästi tarvittavien rakenneuudistusten tarpeellisuudesta.

 

Mielestäni luottamushenkilöt ovat vailla todellista tarmoa, jos he nyt menevät siitä yli, jossa aita on matalin eli turvautuvat veronkorotuksiin, kun eivät pysty tekemään todellisia päätöksiä.

 

On päättäväisesti kumottava se joillakin tahoilla elävä harhaluulo, että kiinteistövero ja sen korottaminen koskisivat ainoastaan omakotiasujia. Kiinteistöveron korottaminen kohottaisi välittömästi asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuminen kallistuisi heti ja sama tilanne olisi niin kerrostalo-, rivitalo- kuin omakotitaloasumisessa.

 

Kaikki asumiseen liittyvät maksut ovat kohonneet ja ovat edelleen kohoamassa, joten kaupungin lisärahastaminen asukkaiden asumiskustannuksia korottamalla ei sovi tähän taloudelliseen tilanteeseen.

 

Viittasin jo edellä rakenneuudistusten tarpeellisuuteen.

 

Havaintojeni mukaan Tampereen kaupungin rakenneuudistukset kuluvana valtuustokautena ovat rajoittuneet ainoastaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen virtaviivaistamiseen – mitään muuta rakennemuutosta ei ole pystytty edes käynnistämään ja en ole havainnut, että jostain muusta olisi edes keskusteltu.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana voin todeta, että liikelaitoksen virtaviivaistaminen on edennyt kaavaillulla tavalla. Johtokunnan ja toimivan johdon yhteistyö on ollut kitkatonta. Liike-elämän notkeuteen tottuneena on ollut kieltämättä yllätys, että kunnassa muutokset tapahtuvat hitaasti ja paljon puhetta aikaansaaden.

 

Muutokset ovat siis edenneet hyvin ja esimerkiksi henkilöstön näkökannat huomioiden. Henkilöstön hyvinvoinnista pitääkin huolehtia ja se tapahtuu parhaiten silloin, kun muutokset tapahtuvat ”avoimin kortein”. Näin Infrassa on toimittu.

 

Kannustan Tampereen kaupungin muita liikelaitoksia sekä kaikkia hallinnonaloja arkailematta ryhtymään tehostamistoimenpiteisiin – työsarkaa varmasti riittää!

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto suurella enemmistöllä hylkää suunnitellun kiinteistöveron korottamisen sekä suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja siellä vääjäämättömästi odottaviin tehostamistoimenpiteisiin.

 

Kiinteistöveron korottamatta jättäminen antaa kaupunkiorganisaatiolle potkua alkaa miettimään kustannuksien karsimista ja toimintojen tehostamista. Se edellyttää, että kaupunginvaltuutetut tänä iltana estävät virkamiesten pääsyn tamperelaisten kukkarolle!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistöveron korottaminen, Tampereen kaupungin tehostamistoimenpiteet, Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos,

Infran sisäinen tiedotuslehti "Infralainen" kysyi ja osa johtokunnasta vastasi

Lauantai 23.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksella on oma tiedotuslehti Infralainen.

Kun yritys on vaiheessa, jossa tapahtuu muutoksia, on tiedottaminen erityisen tärkeää. Aivan sama pätee myös kunnallisessa liikelaitoksessa.

Tampereen Infrassa tiedottamiseen on panostettu mm. henkilöstölehden avulla.

Monet yritykset pitävät henkilöstölehtensä esim. asiakkaiden saatavilla. Ne näkevät, että avoin tiedottaminen kaikkiin suuntiin lisää luottamusta yritystä kohtaan.

Maaliskuun alussa ilmestyneeseen Infralaisen toimittaja pyysi johtokunnan jäseniltä vastauksia toimittajan esittämiin kysymyksiin.

Luottamustehtävän hoitaminen edellyttää tiettyjen asioiden pitämistä pois julkisuudesta, mutta jotkut asiat taas kaipaavat avoimuutta. Katson, että Infralaiselle antamani vastaukset kuuluvat tulla julkisuuteen, sillä minut on valittu yhteisten asioiden hoitajaksi ja siten vastausteni pitää tulla laajempaankin tietoisuuteen.

 

Tässä kysymykset ja minun niihin antamani vastaukset:

 

--------------------------

 

Esko Erkkilä

johtokunnan varapj.

 

Kauanko olet toiminut luottamustehtävissä?

Kunnallisista luottamustehtävistäni Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus on ensimmäinen, mutta työtehtävien, omakotiyhdistyksen, urheiluseuran,

yhteiskunnallisen toiminnan ja monien muiden toimintojen osalta luottamustehtäviä on toki kertynyt - perheeni mielestä aivan liiankin kanssa.

Näen, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät vastaavat paljolti liike-elämän työskentelyä ja siitä minulle on kertynyt vuosien varrella varsin paljon kokemusta.

 

Minkälaisena näet Infran tulevaisuuden?

Luotan vankasti Infran tulevaisuuteen. Tampereella tarvitaan infraa (nyt infra pienellä alkukirjaimella) kaupungin omana toimintana hoitavaa liikelaitosta. Ehdin yli 40-vuotta kestäneen työurani aikana ollamm. lukuisten YT-neuvotteluiden kohteena ja osallisena. Lopulta ne kaikki veivät myös työntekijöiden asemaa eteenpäin. Osaavan ja tulevaisuudenuskoisen henkilön ei tarvitse pelätä YT-neuvotteluja – usein ne ovat uuden ja paremman tulevaisuuden alku. Henki ja meininki Infrassa (tässä isolla alkukirjaimella) on havaintojeni mukaan mainio ja se merkitsee suotuisaa tulevaisuutta.

 

Miten koet omat vaikutusmahdollisuutesi Infran tulevaisuuden suhteen?

Koen omaavani vaikutusmahdollisuuksia Infran tulevaisuuden luomisessa. Pyrin osallistumaan kaikkiin Infran tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus tavata Infran henkilöstöä. Kukaan ei voi yksin luoda Infran tulevaisuutta, vaan se on tehtävä yhdessä.

 

Pitäisikö jotain muuttaa tai kehittää Infran johdon, henkilöstön ja/tai johtokunnan yhteistoiminnassa?

Toivon saavani osallistua Infran henkilökunnan tilaisuuksiin - uskon toiveeni koskevan koko johtokuntaa. Luotan Infran toimivan johdon toimenpiteisiin – olen saanut siitä suoraa palautetta Infran henkilöstöltä - , mutta haluan silti henkilökohtaisesti kuulla henkilöstön mielipiteen.

 

Terveisesi Infran henkilöstölle?

Osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön panos tulee jatkossakin olemaan keskeinen voimavara sille, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia sekä tekemään päättäjien edellyttämää tulosta. Tuloksen tekeminen on nykypäivää ja toivon, että jokainen infralainen tiedostaa tuloksenteon välttämättömyyden. Olemme keskeisessä asemassa kaupunkilaisten palvelijana ja sen vuoksi jokaisen pitää tiedostaa avainasemamme. Me saamme olla ylpeitä infralaisuudesta, kunhan hoidamme oman tehtävämme parhaan taitomme mukaan.

 

Näin vastasin 8.3.2011 ilmestyneessä Infralainen-lehdessä.

Lisäkseni kyselyyn vastasivat johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti (kokoomus) ja johtokunnan jäsenet Sanna Huikuri (vihreät), Rainer Panula (vasemmistoliitto) ja Elisa Tuomisto (kokoomus) - demarit eivät vastanneet kyselyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra,

Roskaretki - mutta kannatti tehdä!

Torstai 6.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjesti opastetun tutustumisretken – Roskaretken – Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tiistaina 28.12.2010.

Osallistuin retkelle ja sain sen aikana paljon hyödyllistä tietoa.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 18 omistajakunnan omistama yhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Mainittakoon, että Sastamalasta ainoastaan entisen Mouhijärven ja Suodenniemen kuntien alueet kuuluvat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueeseen.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n suurin osakas ja sillä on yhtiön äänimäärästä 65,33 %.

Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä.

Yhtiön toiminta-alueella on hieman yli 400.000 asukasta.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on kaksi jätteenkäsittelykeskusta; Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

Asioita, joista toimitusjohtaja Pentti Rantala, viestintäpäällikkö Sinikka Jalo sekä jäteneuvoja Erkki Piippo roskaretkeläisille kertoivat:

 

  • Tarastenjärvelle varastoidaan mm. Tampereen voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Tuhka, joka syntyy turpeen poltossa, on radioaktiivista sillä Tsernobyl´n voimalaonnettomuus kohotti Pirkanmaan soiden radioaktiivisuutta. Tuhka ei kuitenkaan aiheuta ihmisille ongelmaa, sillä ”kukaan ei istu tuhkakasan päällä”, kuten meille kerrottiin. Tuhkalle ei ole löydetty järkevää jatkokäyttöä.

 

  • Tarastenjärvellä asuu ja vierailee suuri määrä lintuja. Nykyään, kun kaikki osataan arvioida rahassa, on laskettu, että Tarastenjärvellä vierailee vuosittain lintuja 7 M€:n arvosta! Harvinaisen selkälokin koko maailman populaatiosta 10 % esiintyy Tarastenjärvellä.

 

  • Tarastenjärven vieressä sijaitsee Tampereen Infratuotanto Liikelaitokseen kuuluva asfalttiasema, jonka kohtalo Tampereen kaupungin omistuksessa on ”vaiheessa”. Asfalttiasema käyttää energialähteenään osaksi metaania, jota kerätään Tarastenjärven jätekeskuksen vanhan kaatopaikan alueelta.

Olen pitänyt Tampereelle suunnitellun hyötyvoimalan ainoana mahdollisena sijoituspaikkavaihtoehtona Tarastenjärveä. Mielipiteeni sain vahvistusta Roskaretkellä nähdystä ja kuullusta.

 

Peltolammin ja Lielahden vaihtoehdot ovat auttamattomasti poissa laskuista ja samoin myös Ruskon vaihtoehto. 

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä mielenkiintoisen Roskaretken järjestämisestä!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tarastenjärvi, Koukkujärvi, Pentti Rantala, Sinikka Jalo, Erkki Piippo, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, asfalttiasema,

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen uudistamisprosessi pääsee nyt toden teolla alkamaan

Maanantai 27.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vasta toissapäivänä eli Joulupäivänä kuuntelemaan Radio Moreenin taltioiman radioinnin Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.12.2010, jossa käsiteltiin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehittämistä.

Sain toki tiedon päätöksestä välittömästi ”nuijan kopahtamisen” jälkeen, mutta oli mielenkiintoista – joskin hieman surullistakin – seurata puheenvuoro puheenvuorolta sitä näytelmää, jonka jälkeen päädyttiin selvitystyöryhmän ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan kannattamaan vaihtoehtoon.

Lopullinen päätös syntyi XL-ryhmän äänin 38 – 29.

Päätöksen kyytipojaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Anneli Kivistön toivomusponnen henkilöstön uudelleensijoittamisperiaatteista.

Kaupunginvaltuuston päätös on vastuullinen ja se merkitsee kaupunkilaisten sekä veronmaksajien etujen huomiointia.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana arvostan mm. Irja Tulosen (kok) käyttämiä puheenvuoroja, joissa hän kysyi, että onko esim. asfalttiaseman hoitaminen yhtä tärkeää kaupungin ylläpitämää toimintaa kuin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen.

Keskustan Mikko Kriikku peräänkuulutti aivan oikein, että päätöksiä pitää nyt tehdä, jotta Infrassa voidaan kääriä hihat ja aloittaa toiminta uusilta pohjilta.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti totesi olleensa ainoa luottamushenkilö Infran tulevaisuutta selvitelleessä työryhmässä. Hän mainitsi, että valmistelutyö tehtiin ”suurennuslasin kanssa” eli perusteellisesti.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti kertasi, että Infran johtokunta on jo puolitoista vuotta sitten aloittanut toimenpiteet liikelaitoksen virtaviivaistamiseksi. Nyt valtuustossa paljon parranpärinää kirvoittanut asfalttiaseman myynti on pieni osuus Infran kehittämisessä.

Kiitän Tampereen kaupunginvaltuustoa Infran kehittämispäätöksestä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luottamuslause Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnalle ja siitä olen luonnollisesti johtokunnan varapuheenjohtajana hyvin tyytyväinen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra, Tampereen Infran johtokunta, XL-ryhmä, Irja Tulonen, Mikko Kriikku, Timo Hanhilahti, Anneli Kivistö, Radio Moreeni, Moreeni,

Tapasin kaupungilla vain iloisia ja palvelunhaluisia ihmisiä!

Torstai 16.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen hoitaa kaupungilla omia ja hieman muidenkin asioita pitkän tovin.

 

Tapasin eri pisteissä vain iloisia ja palvelunhaluisia ihmisiä, joten tulin itsekin iloiseksi!

 

Ensimmäiseksi kävin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen konttorilla allekirjoittamassa edelliskokouksemme pöytäkirjan. Tapasin Nekalassa tuttuja ja hymyileviä ihmisiä, joten kaupunkikierrokseni alkoi suotuisissa merkeissä.

 

Seuraavaksi poikkesin Keskustan kansanedustajaehdokkaan Raili Naskalin liikkeessä Kuninkaankadulla ja Railin hyväntuulisuus paransi entisestäänkin hyvää mieltäni.

 

Koskikeskuksen Silmäasemalla saamani palvelu oli hienoa ja Koskikeskuksen Elisa-Shopissa Jessica-asiantuntijan ammattitaito oli suorastaan hämmästyttävän korkeatasoista ja fiksua. DNA:n liittymä muuttui Saunalahden liittymäksi hyvillä mielin. Olen huonosti perillä nykyaikaisesta puhelin ja läppäritekniikasta, mutta Jessica osasi ne sitäkin paremmin!

 

Seuraavaksi piti tehdä pieni vakuutuskuvio Rautatienkadun Tapiolassa ja pienestä bisnesmahdollisuudesta huolimatta saamani palvelu oli sielläkin  loppuun asti hoidettua! Voiko vakuutusyhtiössä useinkin saada noin hyvää palvelua!

 

Kaupunkimatkani kruunuksi kävin Frenckellin palvelupisteessä, jossa muutin perheemme nuorisolla olleen matkakortin aikuisten matkakortiksi.

 

Matkakortin vaihtaminen oikeaksi sujui kuin tanssi ja vaihtamisoperaatio ei tuntunut lainkaan vaikealta.

 

Eilisen jälkeen tuntuu, että Tampereella on yksinomaan hienoja ja fiksuja henkilöitä palvelutehtävissä. Pidän mieluusti mielessäni tämän ja eilisen kokemuksen perusteella se on aivan oikea tunne!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Raili Naskali, Koskikeskuksen Silmäasema, Koskikeskuksen Elisa-Shop, Jessica, Tapiola, Frenckell, matkakortti, Frenckellin palvelupiste,

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjat kertovat

Keskiviikko 27.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittäminen on viime aikoina puhuttanut tamperelaisia ja tamperelaista mediaa.

Olen vahvasti osallinen, että tamperelaisten verovaroja jatkossa ohjataan enenemässä määrin sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

Tämän mahdollistavat Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet.

Olen liike-elämässä oppinut toimintojen tehostamiseen ja ilokseni havaitsen, että sama suuntaus on saatu nyt myös iskostettua Tampereen kaupungin toimintoihin.

Ihmettelen vasemmiston edustajien puheita, kun he kummeksuvat "Eskon ajatuksia, että liike-elämän menettelyt eivät koske kaupunkia". Kerrassaan kummallisia ajatuksia - ne eivät ole tästä maailmasta!

Tässä kaksi otetta Tampereen Inratuotanto Liikelaitoksen julkisista päätöksistä.

Nimet on tummennettu vain tässä blogitekstissä, sillä ne eivät ole tummennettuja alkuperäisissä pöytäkirjoissa.

 

----------------   

INFRAN KEHITTÄMINEN

 

Infrajo 28.5.2009                     

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli; ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Kari Wallenius teki vastaehdotuksen, jonka mukaan selvitysten aloittamisesta päättäminen siirretään johtokunnan elokuun kokoukseen. Antero Mäkinen kannatti ehdotusta.

Esko Erkkilä ehdotti, että toimivalle johdolle annetaan valtuudet jatkaa esitettyjen asioiden tutkimista toimitusjohtajan esityksen mukaisesti. Mikko Leppälahti kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu päätösehdotus, joten asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Kari Wallenius, Antero Mäkinen ja Tuula Eriksson äänestivät jaa ja Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Elisa Tuomisto ja Sanna Huikuri äänestivät ei.

Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen äänin 4–3.

Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö. 

 ----------

TAMPEREEN INFRAN KEHITTÄMINEN

Infrajo 27.8.2009              

Toimitusjohtaja Sakari Suominen 19.8.2009:

”Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti 28.5.2009 § 49, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Johtokunnan jäsenille on jaettu esityslistan mukana alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä.”

Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Sakari Suominen, puh. 0400 731 184, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään 

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

 Asian käsittelyn kuluessa Kari Wallenius teki pöydällepanoehdotuksen. Antero Mäkinen kannatti Walleniuksen ehdotusta.

 Aleksovski pyysi neuvottelutaukoa. Kokous keskeytettiin klo 16.55 ja sitä jatkettiin klo 17.35.

 Puheenjohtaja tiedusteli Walleniuksen pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, että asiasta tulee äänestää.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Walleniuksen pöydällepanoesitystä kannattivat Wallenius, Mäkinen ja Niemenmaa. Pöydällepanoa vastustivat Erkkilä, Huikuri, Leppälahti ja Tuomisto.

 Puheenjohtaja totesi, että äänin 4–3 pöydällepanoesitystä ei ole hyväksytty.

Wallenius esitti, että päätökseen lisätään toivomusponsi, jossa todetaan, että selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa. Mäkinen kannatti Walleniuksen esitystä. Toivomusponsi hyväksyttiin.

 Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

 että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään,

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

Lisäksi johtokunta hyväksyi toivomusponnen:

Selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa.

Aleksovski saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.50.

 

--------------------

 

Pöytäkirjat osoittavat, että Infran kehittäminen on hyväksytty XL-ryhmän äänin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra, XL-ryhmä, Tampere, Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Sanna Huikuri, Elisa Tuomisto,

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenten täydennys ja tarkennus Aamulehden kakkospääkirjoitukseen 16.10.2010

Tiistai 26.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti käsitteli 16.10.2010 kakkospääkirjoituksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asioita.

 

Kirjoitus käsitteli oikeita asioita tosiasioiden pohjalta, mutta yhdessä asiassa se ei vastannut todellisuutta. Kirjoituksessa heitettiin varjo Infran johdon päälle ja oltiin sitä mieltä, että se ei ole ollut tehtäviensä tasolla.

 

XL-ryhmän puolueet - Kokoomus, Vihreät ja Keskusta - muodostavat johtokunnan enemmistön äänin 4-3. Edustan johtokunnassa Suomen Keskustaa ja toimin sen varapuheenjohtajana.

 

Me Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenet lähetimme Aamulehdelle mielipiteemme. Aamulehti julkaisi sen lauantaina 23.10.2010 ja se kuului näin:

 

----------------------------

 

 

Oman infratuotannon tarve vähenee selvästi

 

KUNTAPALVELUT. Tampereen Infratuotanto-liikelaitos Tampereen Infra perustettiin edellisen kaupunginvaltuuston päätöksellä v. 2008 ja se aloitti toimintansa 1.1.2009.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen muodostavat Auto- ja konekorjaamo, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Henkilökuntaa liikelaitoksen perustamishetkellä oli noin 800 henkilöä - nyt henkilökuntaa on noin 700 henkilöä.

 

Johtokunta tutustui Infran tilanteeseen ja päätti toukokuun 2009 kokouksessaan XL-ryhmän jäsenten äänin 4-3 aloittaa selvityksen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisvaihtoehdoista.  Johtokunta käsitteli tehtyä selvitystyötä 27.8.2009 kokouksessaan ja päätti antaa asian jatkokäsittelyn kaupungin omistajaohjaukselle.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa aloittaa selvityksen kehittämistoimista. Selvitystyön laatijana on ollut nimenomaan omistajaohjaus. Se on laatinut tarkan selvityksen eri vaihtoehdoista ja nyt asia on menossa kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon tämän selvityksen pohjalta.

 

Me allekirjoittaneet johtokunnan jäsenet totesimme muutaman kuukautta toimittuamme, että näin ei voida jatkaa, vaan on aloitettava selvitystyö koko Infran toiminnan osalta. 

 

Alkuvaiheessa selvitystyön teki Tampereen Infran uusi toimitusjohtaja yhdessä yksikönjohtajien kanssa ja jatkoselvitys annettiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pormestari nimesi ohjausryhmän selvitystä tekemään ja nyt julkaistu selvitys on tämän virkahenkilöistä kootun ryhmän loppuraportti.

 

Erityisen tyytyväisiä olemme henkilöstön ja sen edustajien mielipiteen kuulemisesta prosessin joka vaiheessa - ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista muutokseen se ei olisikaan mahdollista.

 

Puolentoista vuoden pituinen prosessi kertoo, että taustatyötä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on tehty paljon.

 

Johtokunta on myös omilla päätöksillään pystynyt tänä aikana parantamaan Tampereen Infran kilpailukykyä siten, että kuntalaisten palveluiden taso on säilynyt hyvänä.

 

Tampereen Infra pääsi kaupunginvaltuuston sille asettamaan tulostavoitteeseen viime vuonna ja ennusmerkit näyttävät, että niin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna.

 

Kaupunki tilaajana on kertonut siirtyvänsä selkeämmin kohti monituottajamallia, jolloin nykyisenkaltaisille Infratuotannon resursseille ei jatkossa enää ole tarvetta.

 

XL-ryhmän aloitteesta ja sen johdolla aloitetut Tampereen Infran tehostamistoimenpiteet mahdollistavat kaupungin verotulojen ohjaamisen nykyistä enemmän sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Me Tampereen Infran johtokunnan XL-ryhmää edustavat jäsenet toteamme, että liikelaitoksen nykyinen johto on tehtäviensä tasolla.

 

MIKKO LEPPÄLAHTI

puheenjohtaja (kok)

 

ESKO ERKKILÄ

varapuheenjohtaja (kesk)

 

SANNA HUIKURI

johtokunnan jäsen (vihr)

 

ELISA TUOMISTO

johtokunnan jäsen (kok)

 

--------------------

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra, XL-ryhmä, Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Sanna Huikuri, Elisa Tuomisto,

Aamulehden kakkospääkirjoitus Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tilanteesta

Maanantai 25.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Sen vuoksi minua kiinnosti Aamulehden kakkospääkirjoitus lauantaina 16.10.2010, jossa käsiteltiin liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

Kirjoituksessa kritisoitiin, että Infran johto ei ole tehtäviensä tasolla, kun sen "kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnan jopa kymmeniä prosentteja".

 

Aamulehden kakkospääkirjoitus 16.10.2010 kuului näin:

 

Kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä

 

  Lähivuosina iso luuta lakaisee Tampereen Infratuotannossa, kun kustannuksia painetaan alas toimintoja supistamalla ja kilpailuttamisen kautta ulkoistamalla.

  Ensimmäiseksi kaupungin ohjausryhmän raportti panee tosin kysymään, onko Infran johto ylipäätään ollut tehtäviensä tasalla, jos vaikkapa kaupungin kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnat jopa kymmeniä prosentteja.

  Edes taloudellisesti hyvinä aikoina sellainen peli ei vetele, puhumattakaan nyt, kun kaupungin kassassa on ammottava aukko ja etenkin vanhustenhoidon kustannukset koko ajan vain kasvavat.

  Mikäli ohjausryhmän teho-ohjelma ei tuo tarpeeksi säästöjä, siirrytään suunnitelmaan B, joka pitää sisällään liikkeenluovutuksia. Kyseessä on isot rahat, sillä kaikkiaan Infran liikevaihdon pitäisi vähentyä liki 60 prosenttiin nykyisestä.

  On tietysti ikävää, että kaupungin teknisten perustoimintojen tehostaminen vie työpaikan monen työntekijän alta: viidessä vuodessa Infran väki vähenee 675 työntekijästä 400:aan. Osalle tarjotaan muuta työtä (AL 15.10.)

  Siinä tilanteessa jotkut joutuvat vakavasti miettimään, voisiko koneitten ja laitteiden asemasta hoitaa vaikkapa Koukkuniemen vanhuksia.

  Tällainen uranvaihto edellyttää melkoista joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta näinkin miehekästä asennetta näyttää nyt olevan liikkeellä, kun kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa tarjolla: ota tai jätä.

 

Kirjoitus on pääosiltaan oikein, mutta siinä kerrottu väite, että Infran johto ei olisi tehtäviensä tasalla, ei pidä paikkaansa. Toivon, että kuulemme asiasta lähipäivinä lisää.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamulehti, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra,

Tilaaja-tuottaja -mallin kehittäminen

Perjantai 21.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere on mukana yhdeksän kaupungin Toimi 2010 -hankkeessa, jossa kehitetään kaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatapoja. Hanke on FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Kuntaliiton organisoima. Tampereen lisäksi hankkeessa ovat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu ja Rovaniemi - maantieteellisesti ja poliittisesti mielenkiintoinen kaupunkikimara!  

 

En yleensä ole suopea konsulttivetoisille virityksille, sillä usein ne tarkoittavat ainoastaan hyvää bisnestä konsulteille ja vähän hyötyä toimeksiantajalle. Toivottavasti en ole sinisilmäinen, kun...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tilaaja-tuottaja-malli, FCG Finnish Consulting Group Oy, Kuntaliitto, Toimi 2010, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos

Kaupunginhallituksen jäsenten osallistuminen tuottaja-johtokuntien kokouksiin on puutteellista

Perjantai 26.2.2010 klo 14:22 - -Esko Erkkilä-

Tampereen konsernihallinto järjesti 16.2.2010 hyvinvointipalvelujen sekä liikelaitosten johtokuntien jäsenille koulutustilaisuuden Tampere-talossa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana osallistuin tilaisuuteen.

 

Koulutustilaisuus toteutettiin liikelaitoksista vastaavan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson´in sekä hyvinvointipalveluista vastaavan kehitysjohtaja Kari Hakarin johdolla. Molemmat johtajat osoittautuivat päteviksi henkilöiksi johtamaan vaativaa koulutustilaisuutta.

 

Tilaisuuteen olivat saaneet kutsun...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtokunta, kaupunginhallitus, Tampereen konsernihallinto, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos

Kolmen uuden bussilinjan tarjouskilpailu on käyty

Sunnuntai 20.12.2009 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 15.12.2009, että Tampereen sisäisten linjojen 17, 20 ja 22 liikennöintisopimus solmitaan Väinö Paunu Oy:n ja Länsilinjat Oy:n muodostaman tarjousyhteenliittymän kanssa.

 

Sopimus alkaa linjan 22 osalta talviliikennekauden 2010-2011 alusta ja linjojen 17 sekä 20 osalta kesäliikennekauden 2011 alusta.

 

Sopimukset ovat voimassa...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen joukkoliikenne, TKL, Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos, ulkoistaminen, Suomen Keskusta, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos

Vanhemmat kirjoitukset »