Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

IMG_1929.JPG

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

IMG_1895.JPG

 

 

 

IMG_1912.JPG

 

 

 

IMG_1913.JPG

 

 

 

IMG_1914.JPG

 

 

 

IMG_1915.JPG

 

 

 

IMG_1916.JPG

 

 

 

IMG_1917.JPG

 

 

 

IMG_1918.JPG

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, kalkinkarttajat, rodot, Alppiruusut eli rhododendronit, rhododendronit, Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga, P.M Tigertedt, alppiruusulajikkeet,

Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt

Lauantai 8.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajakasveihin kuuluvat mm. alppiruusut eli rodot, pensasmustikka, hortensiat ja atsaleat.

 

 

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja nyt on alppiruusujen kukinta-aika.

 

 

 

Myöhäinen kevääntulo on merkinnyt, että tavallisesti kesäkuun neljäntenä päivänä kukkaan puhjenneet rodot ovat nyt vasta eilen puhjenneet kukkaan.

 

 

 

IMG_1796.JPG

 

 

Meillä on yksitoista rodoa mökkimaailmamme männikössä ja eilen sain lyöttäytyä rodojemme joukkoon.

 

 

Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli ja P.M.A Tigestedt ovat lajikkeet, joita meillä on kasvussa.

 

 

Rodot eli alppiruusut ovat helppohoitoisia kasveja, sillä ne eivät käytännössä vaadi istuttamisen jälkeen mitään hoitoa.

 

Rodot ovat pintajuurisia kasveja, joten männyt syväjuurisina ovat niille paras kasvukumppani – rodoja ei pidä istuttaa kuusien katveeseen, sillä matalajuuriset kasvit eivät sovi yhteen.

 

Pahin virhe rodojen kasvatuksessa on kalkita niiden kasvualustaa, sillä rodo on ääriesimerkki kalkinkarttajista!

 

 

Rodo siis männyn kaveriksi ja ei missään tapauksessa kalkkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt, kalkinkarttajat, hapanta kasvualustaa vaativat, rodot, alppiruusut, syyshortensiat, hortensiat, pensasmustikat, atsaleat,

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat

Torstai 22.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maatalouskemian alkeita opiskelleille on tietona, että kalkitus nostaa satotasoa.

 

 

Satotason kohoaminen perustuu sille, että kalkituksen avulla kasvit pystyvät helpommin hyödyntämään maaperässä olevat ravinteet.

 

 

Näin asiat pääsääntöisesti onkin peltoviljelypuolella, mutta puutarha- ja koristekasveilla asia ei olekaan niin yksiselitteinen.

 

 

Puutarhassa löytyy eräitä kasveja, joille kalkitus ei sovi lainkaan ja siitä on ehdottomasti pidättäydyttävä.

 

 

Mökkitontillamme kasvaa ainakin kolme eri kasvilajia, joille kalkkia ei saa antaa.

 

 

Kalkinkarttajamme ovat pensasmustikka, syyshortensia sekä alppiruusut.

 

 

Miten pensasmustikan, syyshortensian ja alppiruusujen ”kalkinkarttamisominaisuutta” hoidetaan?

 

 

Alppiruusujen ihanteellinen kasvupaikka on mäntyjen juurella ja kun männynneulaset ovat happamia ja kun ne putoilevat alppiruusujen päälle, niin sitä kautta alppiruusut saavat happamuutta kasvupaikalleen.

 

 

Ihanteellinen tapa huolehtia syyshortensian ja pensasmustikan kasvupaikan happamuudesta on se, että niiden juurille tuotaisiin vaikkapa kolmen vuoden välein hapanta suorutaa eli suolta kaivettua hapanta turvemaata.

 

 

Ihanteellista olisi kaivaa suorutaa metsäojien penkalta tai sitten sellaisesta paikasta pellolla, jota ei ole milloinkaan kalkittu.

 

 

Tunnustan, että olen siinä mielessä tyypillinen henkilö, kun kerron miten pitäisi menetellä, niin omien kasvieni kanssa en siten kuitenkaan tee – ainakin siitä on vuosia, kun olen tuonut suorutaa syyshortensioille ja pensasmustikkamaalle.

 

 

Mikä puutarhakasvi tavanomaisten juuresten ja muiden kalkinsuosijoiden lisäksi on sellainen, joka erityisesti pitää kalkituksesta?

 

 

Vastaus on tyrni.

 

 

Tyrni on kalkinsuosija ja sen ominaisuutensa lisäksi se on sellainen, jota ei saa lannoittaa.

 

 

Tyrni on palkokasvien ja lepän tapaan kasvi, joka juurinystyröiden avulla pystyy hyödyntämään ilmassa olevan typen.

 

 

Jos tyrnille antaa lannoitetta, sen systeemit saattavat mennä sekaisin ja se voi pahoin.

 

 

Siis:

  • kalkkia tyrnille

  • ei missään nimessä kalkkia pensasmustikalle, syyshortensialle eikä alppiruusuille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalkinsuosijat, kalkinkarttajat, kalkki, pH, maan kalkitseminen, hapan kasvualusta, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,