Onneksi entistä harvempi ostaa tuontilihaa omaan ruokapöytäänsä!

Tiistai 9.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Korona-ajan eräs myönteisistä vaikutuksista on ollut se, että kotimaisen lihan osuus lihankulutuksen kokonaismäärästä on kasvanut.

 

Kehitystä perustellaan sillä, että laitosruokailun osuus on vähentynyt ja kotiruuanlaiton osuus on puolestaan kasvanut – on selvää, että tuontilihan hankkiminen omaan ruokapöytään on suuren kynnyksen takana.

 

Viime vuoden tilastot eivät vielä ole valmistuneet, mutta tehtyjen markkinatutkimusten mukaan lihankulutus kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia vuoden 2019 luvuista; vuonna 2019 sianlihaa kulutettiin 30,8 kg/hlö, siipikarjanlihaa 26,6 kg/hlö ja naudanlihaa 18,8 kg/hlö.

 

Kotimaisen lihan osuus kokonaiskulutuksesta viime vuonna oli 83 %.

 

Lihan tuonti väheni viime vuonna 13 % ja se on paljolti pois laitosruokailun lihapaletin muutoksesta.

 

Suomen lihanvienti Kiinaan on alkanut suotuisasti.

 

Seuraava askel liha-alan kehittymisessä ja kehittämisessä olisi se, että lihan tuottajahintoihin saataisiin jonkinlainen lisä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuoko sianlihan uusi laatumerkintä uuden elementin sianlihan tuotantotapojen arvostukseen?

Torstai 9.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet nähdä lehdissä ilmoituksia, joiden otsikkona todetaan näin:

 

”Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat”

 

Kyseessä on Lihateollisuusyhdistys ry:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on saada grillikauden kynnyksellä eli 1.5.2014 kaupoissa myytäviin lihatuotteisiin merkintä sianlihantuotannossa käytetyistä alkutuotantotavoista.

 

Lihateollisuusyhdistykseen kuuluvat isot lihatalot eli Atria ja HK sekä yksityistä lihanjalostusteollisuutta edustava Lihakeskusliitto ry. Lihakeskusliiton suurimmat jäsenet ovat Snellman sekä Saarioinen. Näiden lisäksi Lihateollisuusyhdistys ry:n hallituksessa ovat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto ry ja siellä istuu myös professori Eero Puolanne Helsingin Yliopistolta.

 

Kampanjan tavoitteena on, että kuluttajan ei jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

 

Laatuluokituksessa ”Perustaso tuonti” merkitsee, että tiedetään teurastusmaa, eräkohtainen jäljitettävyys on kunnossa ja hormoneja ei ole kasvatuksessa käytetty.

 

Seuraava taso on ”Perustaso kotimainen” ja silloin em. seikkojen lisäksi tiedetään, että sioilta ei ole leikattu saparoita ja että sioilla on ollut enemmän kasvutilaa.

 

”Laatuvastuu” –luokka on korkein ja siinä on useita kohtia enemmän kuin kotimaisessa perustasossa. Laatuvastuu-luokka kuuluu kansallisen laatujärjestelmän piiriin.

 

 

**********

 

 

Nyt julkistettu sianlihan merkintäjärjestelmä on kannatettava.

 

Näen, että nyt saadaan kuluttajien tietoisuuteen mm. se, että kotimainen possu saa säilyttää saparonsa ja sitä ei leikata pois, kuten useimmissa sikatalousmaissa on tapana. Suomessa sianlihatuotannon olosuhteet ovat sellaiset, että kasvavilta sioilta ei tarvitse leikata saparoita.

 

 

 

************

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka päivittäistavarakaupan jättiläiset S- sekä K-ryhmät suhtautuvat hankkeeseen.

 

Pientä orastavaa pilkahdusta parempaan suuntaan olen ollut havaitsevinani, sillä kaupan lihamainonnassa on viime aikoina entistä useammin näkynyt läimäkki, joka kertoo lihan olevan kotimaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanskalainen sikafarmari joutuu sairaalassa MRSA-eristykseen!

Lauantai 13.4.2013

Keski-Euroopan maissa sianliha tuotetaan tuhdin antibioottilääkityksen saaneilla possuilla.

 

Vankka sikojen antibioottilääkitys merkitsee, että sikoja hoitavat sikafarmarit ovat itsekin jatkuvalla antibioottikuurilla.

 

Jatkuva antibioottikuuri merkitsee, että esim. tanskalaiset sikafarmarit ovat saaneet resistenssin antibiooteille eli heidän omiin sairauksiinsa eivät tavanomaiset antibiootit enää pure. Kyseessä on sairaalabakteeri- eli MRSA-ongelma.

 

Jos tanskalainen sikafarmari joutuu sairaalahoitoon, hänet laitetaan MRSA-eristykseen. Eristyksessä hän saa tarvittaessa erilaista antibioottihoitoa kuin muut potilaat.

 

Sairaanhoitajat joutuvat suojautumaan MRSA-eristyksessä olevaa potilasta hoitaessaan joten sikafarmareiden sairaalahoidosta muodostuu ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle.

 

Ruotsin televisio STV kertoi maaliskuussa, että 88 % Tanskan teurastamoihin tuotavista sioista kantaa MRSA-bakteeria.

 

Antibioottiresistenssi on laajeneva ongelma.

 

Sikojen ennaltaehkäisevä antibiootti-pumppaus, jota mm. Tanskassa tehdään, lisää ongelmaa.

 

Suomessa ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa ei tehdä ja sen vuoksi Suomessa sianlihantuottaminen on turvallista.

 

Keski-Euroopassa sikojen ruokinnassa antibiootteja käytetään ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Tavoitteena on pitää siat lääkinnällisin keinoin terveinä ja siten tuottaa sianlihaa mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla.

 

Tanskalaiset sianlihantuottajat syyttävät muista EU-maista tulevaa halpaa sianlihaa siitä, että hekin joutuvat käyttämään antibiootteja omassa sianlihantuotannossaan.

 

Toivon, että tanskalaisten sikafarmareiden laajamittainen joutuminen MRSA-bakteerin kantajiksi laittaa S-ryhmän ja Keskon miettimään ulkomaisen sianlihan turvallisuutta!

 

-Esko Erkkilä-