Alueiden itsenäisyyden toteutuminen vaatii, että emävaltio kannattaa hanketta

Lauantai 23.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen pohti keskiviikkona 20.12.2017 Tampereella Suomalaisuuden Liiton ja Tampereen Paasikivi-seuran yhteistilaisuudessa, että miksi alueiden itsenäisyyspyrkimykset eivät toteudu.

 

Matti Vanhanen esiintyi tilaisuudessa Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Vanhanen mainitsi esimerkkeinä mm. Katalonian, Palestiinan sekä Skotlannin itsenäistymispyrkimykset.

 

 

Vanhanen linkitti nykyiset eri alueiden itsenäisyyspyrkimykset siihen tilanteeseen, jossa Suomi sai itsenäisyyden sata vuotta sitten ja keskeisimmäksi eroksi hän näki sen, että…

 

 

…emävaltio oli silloin sekasorrossa.

 

 

Matti Vanhanen kertoi, että Kataloniasta on häneen oltu yhteydessä ja kysytty hänen mielipidettään.

 

 

Nyt harmittelen kun en tullut kysyneeksi, että milloin tuo kysely on tullut. 

 

 

Onko kysely tapahtunut Vanhasen pääministeriaikana vaiko ihan nyt?

 

 

Tiedän, että tapaan Matti Vanhasen henkilökohtaisesti ainakin kahdesti ennen tammikuun presidentinvaaleja ja tuossapa on hyvä kysymys!

 

 

Sen Vanhanen kertoi vastanneensa katalonialaisille, että asiassa pitää kunnioittaa Espanjan perustuslakia.

 

 

Alueiden itsenäistymispyrkimyksistä Vanhanen totesi Suomen edun olleen aikanaan sen, että Suomesta löytyi vallan ottavia päteviä henkilöitä ja esimerkkinä hän mainitsi P. E. Svinhufvudin sekä Santeri Alkion.

 

 

Kiitoksia Matti Vanhaselle syvälle luodanneista historianäkemyksistä, sillä mm. niitä kansalaiset arvostavat, kun maallemme valitaan Tasavallan presidentti tammikuussa 2018!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitävät peruspilarit

Sunnuntai 30.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluevaltuustokokouksen päätti sunnuntaina 23.4.2017 kaikille avoin ”Ulkopolitiikka yhdessä” –seminaari, jossa Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen esiintyi.

 

 

 

 

 

Vanhanen esitti hänen mielestään neljä ulkopolitiikkamme peruspilaria ja ne ovat myös hänen presidentinvaalikampanjansa avainkohdat.

 

 

Seuraavassa ne ovat luettelonomaisesti mainittuina:

 

 

 

 

 

Viisas, harkitseva ulkopolitiikka.

 

 

 

 

 

Uskottava puolustuspolitiikka.

 

 

 

 

 

Eheä Suomi.

 

 

 

 

 

Taloudellinen itsellisyys.

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On huono asia Suomen kannalta, jos halutaan irti kansainvälisistä järjestöistä!

Perjantai 10.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni keskeinen sanoma on, että jokainen kerta, kun kuuntelee Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasta tulee vakuuttuneeksi, että Vanhanen on maamme harvoja valtiomiehiä.

 

 

 

 

 

Sain keskustella Matti Vanhasen kanssa Keskustan Kuntavaaliristeilyllä viime viikonvaihteessa; toki niin olen saanut tehdä niin aiemminkin.

 

 

 

 

 

”Ulkopolitiikkaa Suomenlahden alloilla” oli sen seminaarin otsikkona, jossa ex-pääministerimme oli alustajana.

 

 

Seminaaritila oli viimeistä istuinsijaa myöten täynnä vaikka samaan aikaan laivalla oli menossa monia muitakin mielenkiintoisia seminaareja.

 

 

Vanhanen linjasi, että viime aikojen etupiirikysymys on vakava kysymys. Samoin se, että halutaan irti kansainvälisistä järjestöistä, ei ole hyvä asia Suomen kannalta.

 

 

Jokaisella maalla on oltava oikeus valita.

 

 

 

 

 

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen linjasi neljä keskeistä pilariaan ja ne ovat:

 

 

• Ulkopolitiikka

• Turvallisuuspolitiikka

• Kansallinen eheys

• Talouden riittävä itsellisyys

 

Talouden itsellisyydessä Vanhanen otti esimerkkimaiksi Sveitsin ja Ruotsin – talouden itsellisyydessä energiaomavaraisuus ja ruokaomavaraisuus ovat Vanhasen mukaan keskeisiä tekijöitä.

 

 

Vanhanen valotti presidentinvaalikampanjaansa ja totesi, että itsellisyys tulee siinä olemaan keskeinen tekijä.

 

 

 

Matti Vanhanen – ainoa presidenttiehdokas kun on – ei vielä kertonut tarkempia linjauksiaan presidenttiehdokaskampanjastaan, mutta sen verran hän valotti, että tulemme näkemään mielenkiintoisen presidentinvaalitaiston!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230 000 henkilöä

Keskiviikko 18.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Tiistaina tammikuun 12. päivänä Sastamalan Sylvään koululla kansanedustaja Pertti Hakasen järjestämässä ”Kansakuntamme turvallisuus” –illassa käsiteltiin monipuolisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Tilaisuuden alustajina olivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, kansanedustaja Pertti Hakanen sekä prikaatinkenraali, Puolustusministeriön yksikönjohtaja Heikki Välivehmas.

 

 

 

 

 

Alustusten jälkeen alustajat ottivat vastaan yleisökysymyksiä Turvallisuuspaneelissa.

 

 

Vasemmalta Matti Vanhanen, Pertti Hakanen ja Heikki Välivehmas.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana ja myös Turvallisuuspaneelin johdattelijana toimi edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Turvallisuuspaneelissa tuli esille Puolustusvoimien sodan aikainen henkilöstövahvuus ja taisi olla Matti Vanhanen, joka totesi sen olevan nyt 230 000 henkilöä.

 

 

Vuonna 2004 vastaava vahvuus oli 540 000 henkilöä ja vuonna 2009 se oli 350 000 henkilöä.

 

 

Kun puhutaan sodan ajan vahvuuksista tai muutenkin Puolustusvoimien henkilöstömääristä, on puhuttava henkilöistä, sillä nykyisin henkilöstössä on miesten lisäksi myös naisia.

 

 

Vielä pari lukua Suomen Puolustusvoimien henkilöstömääristä:

 

 

• tällä hetkellä on palveluksessa 30 500 henkilöä
• reservin määrä nyt on 900 000 henkilöä

 

 

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että Ruotsissa sodan ajan vahvuus on 48 000 henkilöä!

 

 

 

Varusmiespalveluksen vuonna 1968 suorittaneena, useita kertausharjoituksia läpikäyneenä yliluutnanttina maamme turvallisuuteen liittyvät seikat kiinnostavat minua ja kiitokset kansanedustaja Pertti Hakaselle – sotilasarvoltaan myös yliluutnantti – joka järjesti mielenkiintoisen turvallisuusillan Sastamalassa 12.1.2017!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kinastelemalla Suomen kehitysapuprosentista Afrikan hätää ei pelasteta

Tiistai 17.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Palaan taas tänäänkin siihen ”Kansakuntamme turvallisuus-iltaan”, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti 12.1.2017 Sastamalassa Sylvään koululla.

 

 

 

 

 

Tein tilaisuudessa yleisökysymyksen, jonka kohdistin ensisijaisesti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhaselle.

 

 

Johdattelin kysymystäni näin:

 

 

”Seurasin Keskustan puoluekokouksessa kesäkuussa 2016 ulkopoliittista keskustelua, johon osallistuivat Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki sekä Nato-selvityksen laatinut suurlähettiläs Rene Nyberg.

 

 

Mieleeni jäi, että keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että Välimeren eteläpuolella saattaa lähiaikoina olla 100, jopa 200 miljoonaa afrikkalaista lähtökuopissa kohti Eurooppaa.”

 

 

Ja varsinainen kysymykseni kuului näin:

 

 

”Kuullussa uhkakuvakeskustelussa ei ole ainakaan vielä käsitelty tätä asiaa – onko tilanne muuttunut, vai miksi siitä ei vielä ole tässä tilaisuudessa puhuttu?”

 

 

 

 

 

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen otti ”kopin” kysymyksestäni ja totesi mm. näin:

 

 

• Afrikan väkiluku saattaa nyt olla tasoa 1 miljardi ihmistä, mutta on odotettavissa, että luku kohoaa kolmeen miljardiin

• esimerkiksi Nigerian väkiluku on nyt hieman alle 200 miljoonaa asukasta, mutta maan väestörakenteen perusteella on ennakoitavissa, että väkiluku on kasvamassa tasolle 500 – 1 100 miljoonaa asukasta

• Afrikan maat ovat talouden ”ulkomuseoita” eli niiden omilla toimilla kasvavaa väestömäärää ei pystytä elättämään

 

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen totesi selkeästi, että Suomen myöntämillä kehitysaluerahoilla kysymystä ei pystytä ratkaisemaan.

 

 

Vanhanen ennakoi, että presidentinvaalikampanajan kunnolla käynnistyessä käydään kovaa kiistaa Suomessa siitä, että pitäisikö kehitysavun olla 0,37 % vaiko 0,41 % - näillä molemmilla luvuilla ei ole mitään merkitystä Afrikan tilanteelle.

 

 

********************

 

 

Faktana voidaan todeta, että maamme myöntämä kehitysapu vuonna 2016 oli 818 miljoonaa euroa eli 0,38 % Suomen bruttokansantulosta.

 

 

Määrärahat ovat edellisiä vuosia pienemmät, koska niitä leikattiin osana julkisen talouden sopeutustoimia. Hallituksen päättämät leikkaukset kohdistuvat vuosille 2016 –2020.

 

 

*******************

 

 

 

Vanhanen piti tärkeänä, että kehitysmaita koskevat vapaakauppakysymykset olisivat vauhdittamassa kehitysmaihin kohdistuvia investointeja – se olisi kestävä tie, jotta hyvinvointi Afrikassa lisääntyisi.

 

 

Matti Vanhanen otti vapaakaupan merkityksestä esimerkiksi Vietmanin, joka vapaakaupan avulla on nousemassa taloudellisesti jaloilleen.

 

  

Kiitän Matti Vanhasta niistä vastauksista, joita hän antoi kysymykseeni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansakuntamme turvallisuuden kulmakivet

Maanantai 16.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Sastamalassa Sylvään koululla torstaina 12.1.2017 järjestetyn ”Kansakuntamme turvallisuus” –illan pääesiintyjä oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen.

 

 

 

 

 

Alustuksensa aluksi Vanhanen totesi, että hänellä on nyt meneillään 73. seminaari ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sen jälkeen, kun Keskustan puoluekokous kesäkuussa 2016 valitsi hänet Keskustan presidenttiehdokkaaksi.

 

 

Olin paikalla virallisena puoluekokousedustajana, kun valitsimme

Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksemme.

 

************

 

Alustuksessaan Vanhanen paalutti selkeästi ne tekijät, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kulmakivet.

 

Tässä ne luettelonmaisesti:

 1.      Viisas ulkopolitikkka

 

 2.      Uskottava puolustus

 3.      Kansallinen eheys

• sosiaalinen eheys ja hyvä työllisyysaste, jotta kaikki kokevat sisäistä eheyttä

 

Vanhanen mainitsi esimerkkinä, että Ukraina ei ollut sisäisesti ehjä ja sen vuoksi valtaajan oli helppo iskeä sinällään itsenäiseen maahan.

 

 

Maanpuolustustahdon pitää olla korkea.

 

 

 

 

Suomalaisten maanpuolustustahtoa mitataan kerran vuodessa ja viime joulukuun tutkimuksessa maanpuolustustahtomme oli hieman laskenut.

 

 

Maanpuolustustahtomme on kuitenkin edelleen korkealla tasolla, sillä on maita, joissa se on 20 – 30 %.

 

 4.      Maan pitää olla taloudellisesti itsellinen

 

• tähän kysymykseen liittyy läheisesti maan elintarvikkeiden omavaraisuus

 

Moniaalla maailmassa on säröjä itsellisyydessä;

 

• skotlantilaisten eropyrkimykset Englannista
• katalonialaisten eropyrkimykset Espanjasta
• brittien brexit-äänestys

 

Kiitoksia ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhaselle – kaikesta näkee sekä aistii, että Sinulla on kypsiä, perusteltuja ja kannatettavia mielipiteitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta!

 

 

-Esko Erkkilä-