Betonisille rumpurenkaille uusi elämä!

Torstai 2.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Takavuosikymmeninä yksityisteille ja peltoteille asennetut betoniset rumpurenkaat ovat monestakin syystä saavuttaneet tiensä pään, sillä ne korvataan yhä kiihtyvällä vauhdilla kevyillä ja edullisilla muovisilla rumpuputkilla.

 

Betonisista rumpuputkista on muodostumassa todellista ongelmajätettä, sillä niitä lojuu latojen takapihoilla ja pajupuskissa teiden varrella.

 

 *******************

 

Keksin muutama vuosi sitten kotitilallani toimettomaksi jääneille betonisille rumpuputkille uuden käyttötarkoituksen, kun kuljetin ne mökkimaailmaani…

 

 

 

…erilaisten trekoolikasvien kasvualustaksi.

 

Peltotien rumpuna aikoinaan olleet viisi rumpuputkea ovat tänä vuonna kurpitsojen kasvupaikkana ja hyvin ovat tehtävässään palvelleetkin!

 

Betonisia rumpuputkia on halkaisijaltaan ainakin nelikymmen- ja kuusikymmentä senttisiä – molemmat ovat käypäsiä, mutta halkaisijaltaan nelikymmensenttiset ovat pystytyksessä haastavampia.

 

Rumpuputkien kuljettaminen uudelle hyödyntämispaikalleen on sekin haastavaa ja vaatii konevoimia – myös pystyttäminen on haastavaa; mm. minä aikoinaan tupeksin ja kaadoin melkein valmiina paikallaan olleen rumpuputken nurmikolle. Tunti extra-aikaa siinä kului ja paljon hikeä sekä hammasten kiristystä.

 

Pystyyn saadun rumpuputken sisälle kannattaa kunnollisen kasvualustan saamiseksi laittaa pohjalle kiviä ja erilaista risua, jotta kasveilla on sitten aikanaan hyvät kasvuolosuhteet. Kalkitseminen ja lannoittaminen ovat luonnollisesti jokavuotista puuhaa!

 

 

 

Hyvin ovat kurpitsat rumpuputkitrekoolissa kukkineet ja kasvaneet – pian pääsemme nauttimaan kurpitsoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi niin laajasti käytetään "jäte"-termiä?

Lauantai 8.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain elintarviketeollisuudessa toimiessani jatkuvasti taistella sitä vastaa, että käyttökelpoisista raaka-aineista käytettiin termiä ”jäte”.

Myllyteollisuudessa oli aikaisemmin laajasti käytössä jäte-termi, kun tarkoitettiin mm. kaurankuorijauhoa ja jopa vehnälesettä. Valitettavan moni alan henkilö ei ole vieläkään päässyt pois juoksuhaudoistaan ja käyttää myllymaailman mainioista jakeista termiä ”jäte”.

Lihanjalostusteollisuudessa on yhä edelleen käytössä termi ”teurasjäte”, kun tarkoitetaan esim. turkiseläinten rehujen tärkeätä raaka-ainetta.

Jätehuoltoalalla toimivien käytössä ”jäte” –termi on tarkoitushakuinen, sillä muutenhan laaja jätebisnes joutuisi vaikeuksiin, jos jätteentuottajat osaisivat vaatia materiaalille oikean hinnan.

Lukemattomissa yhteyksissä ”jätteelle” olisi sen tuottajan vinkkelistä mahdollisuus saada positiivinen hinta, mutta nyt tarkoitushakuisesti viljellään ”jäte” termiä ja näin saadaan materiaali halvalla jätehuoltoyritysten hallintaan.

Varsinaisia mestareita ”jäte” –termin viljelyssä ovat tavalla tai toisella Ekokem Oy:öön sidoksissa olevat henkilöt ja toimijat. Sen ymmärtääkin, sillä oikean hinnan maksaminen haittaisi bisnestä.

Jätebisneksessä kuten muuallakin hulluhan ei ole se, joka pyytää, vaan se joka suostuu vastapuolen ensimmäiseen tarjoukseen.

Minun on vaikea kuvitella materiaalia, joka loppuviimeksi olisi jätettä.

Huolellinen lajittelu ”jäte”materiaalin syntypaikalla on tärkeää, sillä oikein lajitellut sivujakeet –käytän ”jätteestä” usein termiä ”sivujae” – ovat tae sille, että vain harvat materiaalit ovat todellista jätettä.

Ns. jätemateriaalin käyttäminen energialähteenä lienee tavallisin tapa kohottaa jätteen markkina-arvoa. Nykyaikaiset polttotekniikat ja epäpuhtauksien suodattaminen ovat tärkeässä asemassa, kun materiaalille harkitaan polttohyödyntämistä.

Tiedän, että monen niskakarvat nousevat pystyyn, kun ehdottelen ”jätteelle” positiivista hintaa. Sanotaan, että kaikkien toimenpiteiden pitäisi tähdätä jätemäärien alentamiseen. Jätemäärien alentaminen on hyvä ja kannatettava periaate, mutta materiaalien uusiokäyttöä on pystyttävä lisäämään.

Toivon, että jatkossa ns. jätteellekin annettaisiin arvo, joka sille kuuluu. Se ei oikein käsitettynä ole ristiriidassa esim. kierrätyksen tai uudelleenkäytön kanssa – päinvastoin!

 

-Esko Erkkilä-