Betoniset rumpuputket ja vanhat kaivonrenkaat hyötykäyttöön!

Lauantai 23.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Menneinä vuosikymmeninä maatiloilla salaojitus on edennyt vinhaa vauhtia ja sen myötä maatilojen ”nurkissa” on lukemattomia betonisia rumpuputkia.

 

Käytöstä poistettujen rumpuputkien määrää on kasvattanut myös se, että yksityisteiden rumpuputkia on korvattu muoviputkilla ja betoniset rumpuputket lojuvat ”siinä jossain lepikossa”.

 

Myös betonisia kaivonrenkaita lojuu monilla maatiloilla, mutta niiden osalta kierrätystilanne on helpompi, sillä tarpeettomat kaivonrenkaat on useinkin jätetty maan uumeniin ja niitä ei loju ”lepikoissa”!

 

****************

 

Betonisia rumpuputkia ja jokunen kaivonrengas kertyi meillekin, mutta onneksi keksin niille järkevää uusiokäyttöä ja nyt ne ovat mökkimaailmassani isokokoisina ”kasvatusruukkuina”!

 

 

 

Eilen oli se päivä, jolloin laitoimme mökkitontillemme kuljetetut betoniset rumpuputket ja yhden kaivonrenkaan siihen malliin, että vain taimet puuttuvat!

 

Rumpuputkemme eivät ole ihan sotilaallisessa ojennuksessa, mutta tähän on tyytyminen!

 

Rumpuputkien pystyttäminen on tarkkuutta vaativaa hommaa ja muistan, kun aikoinaan niiden pystytysvaiheessa olin huolimaton ja kaadoin traktorin paskatalikolla yhden noista rumpuputkista – siinä vierähti runsas tunti, kun yksinäni operoin tuon kaatamani rumpuputken taas pystyyn.

**************

 

Rumpuputkien saattamisessa kunnolliseksi kasvualustaksi on muistettava, että pohjalle pitää laittaa ”risuja ja männynkäpyjä” ja vasta sitten maata, jotta kasvualusta saadaan pysymään eloisana – myös muutamat päänkokoiset kivet kuuluvat pohjalle.

 

Betoniset rumpuputket ovat huonoselkäiselle viherpeukalolle ”tuhannen taalan paikka”, sillä vajaan metrin korkeudella tehtävät rikkaruohojen kitkennät ovat suuri hupi vaan!

 

Jos Sinulla itselläsi ei ole maillasi käytöstä poistettuja rumpuputkia, niin kysypä lähellä asuvalta maanviljelijältä – hänellä varmaan niitä on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kerran vielä!

Torstai 29.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen nyt laatinut kymmenkunta juttua kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistosta ja jokainen niistä on saanut yli 5.000 lukijaa – kiitokset Teille mielenkiinnosta.

 

 

Oletan, että Kotisivukoneen rekisteröimistä kävijöistä tuhatkunta on hakukoneiden käyntejä, mutta onhan nelisentuhattakin päivittäistä kävijää melkoinen määrä!

 

 

Nyt vielä muutama kuva, kun sain olla MTK-Viljakkalan matkassa 8.8.2019 käymässä Matti Järvenpään Rautapuistossa:

 

 

 

 

 

 

Tämän ladon päädyssä olevat musiikkiin liittyvät teokset viitannevat kierrätysneuvoksen pojan Veli-Matti Järvenpään saavutuksiin musiikin saralla.

 

 

 

 

 

 

Suomi 100!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näitä sarvijaakkoja liikkui Tampereen kaduilla vielä joskus 1960-luvullakin – ainakin 1950-luvulla!

 

 

 

 

 

Taustalla aito surmanajopallo ja edessä sen pienoismalli.

 

 

 

 

Historiaa kierrätysneuvoksen Rautapuistossa tämäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vieläkin kierrätysneuvoksen Rautapuistosta!

Keskiviikko 28.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan vieläkin sillä kuvasadolla, jonka sain kamerani linssiin MTK-Viljakkalan tutustumisretkellä kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistoon 8.8.2019:

 

 

 

 

Auringonlasku

 

 

 

 

 

Tosi on!

 

 

 

 

 

Näitä istuimia oli monessakin työkoneessa aikoinaan!

 

 

 

 

 

Hanomag edestäpäin, mutta sitten selvisikin, että…

 

 

 

 

 

…kyseessä on grilli!

 

 

 

 

 

Ämpäriteos on vielä ”vaiheessa”, mutta nyt sen työnimenä on ”Kansalaissota”!

 

 

Odotamme teoksen valmistumista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

*****************

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Happosademetsä-ilmiö vaanii!

Maanantai 26.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa Hämeenkyrössä on hänen tekemänsä veistos ”Happosademetsä” ollut aikoinaan aikaansa edellä, mutta nyt se on myös tieteen valossa totisinta totta.

 

 

 

 

 

Taiteilija eli kierrätysneuvos on teosta laatiessaan käyttänyt hyväkseen hevosvetoisten äkeiden – lapiorullaäkeiden – akseleita.

 

 

Hevosvetoiset lapiorullaäkeet olivat hyvin yleisiä pikkutiloilla vielä 1950-luvulla ja sellainen oli myös meillä – ja on yhä!

 

 

Muistan, kun istuin ”päivähoidossa” tai olinko vain painona Sukkela-merkkisen hevosvetoisen lapiorullaäkeen päällä ja hevosen suitset pääsivät putoamaan istuimen lautojen välistä akselille – onneksi isä käveli vierellä ja hevosen oli rauhallinen luonteeltaan, joten suitset eivät ehtineet kiristyä liiaksi! Oli siinä varjelusta siinäkin!

 

 ***************

 

Mutta tuohon kierrätysneuvoksen ”Happosademetsä” –teokseen:

 

 

Kaikkinaiset ilmansaasteet ovat nykyajan vakavia murheita ja siinä mielessä kierrätysneuvos on jälleen ollut ajan tasalla, kun on laatinut tuon teoksen.

 

 

”Happosademetsän” keskelle on vuosien saatossa alkanut kasvamaan kuusentaimia ja se kertoo, että peli ilmansaasteiden osalta ei ole vielä kuitenkaan täysin menetetty!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomu-televisiota katsellaan sontaluukun läpi!

Sunnuntai 25.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään ”Rautapuistossa” Hämeenkyrössä eräs kohde on…

 

 

…Luomu-TV.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luomu-TV:tä katsellaan sontaluukun läpi ja sieltä saattaa nähdä…

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

TV-ruudun kokoiset sontaluukut olivat yleisiä vielä 1940-luvulla rakennetuissa navetoissa, mutta jo 1950-luvulla rakennetuissa navetoissa sontaluukut olivat tavallisen oven kokoisia ja näin oli myös meillä, sillä navettamme oli ja on rakennettu vuonna 1955.

 

 

*****************

 

 

Kierrätysneuvoksen teoksiin sisältyy aina vahva sanoma ja niin varmaan tässäkin.

 

 

Tulkitsen sontaluukku-Luomu-televisiota omalla tavallani, kun näen sontaluukussa piikin nykyistä televisiotoimintaa kohtaan.

 

 

Samoin haluan nähdä teoksessa piikin myös yletöntä luomuilua kohtaan, sillä sitä en osaa arvostaa kovinkaan korkealle.

 

 

On ehkä parempi, että en sano aiheesta enempää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään 1980-luvulla laatiman "Konflikti"-teoksen sanoma on yhä tänäänkin ajankohtainen

Lauantai 24.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin hämeenkyröläisen kierrätysneuvoksen Matti Järvenpään taidetuotannosta kertomista ja tänään on vuorossa taiteilijan itsensä päätyönään pitämä ”Konflikti”-teos.

 

 

 

 

 

”Konflikti” on maapallon muotoinen kookas taideteos, jolla on vahva sanoma rauhan puolesta.

 

 

 

 

 

Kierrätysneuvos on tehnyt tätä teosta aikoinaan kahdeksan vuotta ja eräänä pitkittymisen syynä on ollut se, että teoksen keskeisiä osasia eli halkomakirveitä ei ollut helppo saada tarvittavaa määrää!

 

 

 

 

 

Sodan, taistelun ja kirveiden kalistelun yläpuolella on kuitenkin kaksi onnea tuovilla hevosenkengillä koristeltua rauhankyyhkystä, jotka silloin kylmän sodan ja myös nyt nykyaikana antavat uskoa rauhanaatteen voitolle!

 

 

Puhutteleva teos!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen maidontuotanto on toki EU-aikana vähentynyt, mutta on se yhä edelleen rakennekehityksen ansiosta elinvoimainen!

Perjantai 23.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Hämeenkyröläisen kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa saimme tutustua 8.8.2019 niiden kyläläisten maitotonkkiin, jotka ovat lopettaneet maidontuotannon kierrätysneuvoksen kotikylällä sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.

 

 

Tilanne ei valtakunnan tasolla ole mielestäni hälyttävä, sillä vuosittain maidon tuotantomäärät ja maitoa tuottavien tilojen lukumäärät ovat kehittyneet seuraavasti:

 

 

• 1990: 2600 miljoonaa litraa ja 44.000 maidontuottajaa

• 2000: 2371 miljoonaa litraa ja 22.000 maidontuottajaa

• 2005: 2293 miljoonaa litraa ja 15.000 maidontuottajaa

• 2010: 2222 miljoonaa litraa ja 11.000 maidontuottajaa

• 2024: 2289 miljoonaa litraa ja 8.000 maidontuottajaa

 

 

En ”tähän hätään” löytänyt tilastoja vaikkapa vuodelta 1965, mutta sen totean, että vanhempani saivat silloin kolmesta lehmästään niin paljon elantoa, että minä enkä siskoni emme joutuneet ottamaan penninkään verran lainaa, jotta pystyimme kouluttautumaan minä agrologiksi ja siskoni 4H-nevojaksi!

 

 

Suomalainen maidontuotanto on kautta aikain antanut leivän monille ja näin tapahtuu Suomessa myös EU-aikana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos on saanut Mikko Alatalon kioskiinsa myyjäksi!

Torstai 22.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Juttuni otsikko saattaa tuntua hieman ihmeelliseltä, mutta odottakaas!

 

 

MTK-Viljakkalan jäsenten tutustuminen kierrätysneuvos Matti Järvenpään elämyspuistoon jatkui 8.8.2019 siten, että siirryimme kävellen kierrätysneuvoksen johdolla Pannuhuoneelta viitisensadan metrin etäisyydellä sijaitsevaan Rautapuistoon tai tarkasti ottaen samalle alueelle, jossa Rautapuisto sijaitsee.

 

 

Kahdenkymmentäkolmevuotias kierrätysneuvos oli porukkamme ketterin ja hän sai odotella meitä muita hitaampia kävelijöitä – osa kulki matkan jopa autolla!

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kohteemme oli 1950- ja 1960-luvuilta kaikille tuttu kioski, joita oli mm. Viljakkalassa eri puolilla pitäjää useita.

 

 

Kiitokset kierrätysneuvokselle, joka yhden kioskin pelastamisella on saanut paljon aikaiseksi entisaikojen kioskiperinteen vaalimisessa – on hienoa, että hän on saanut kioskinsa myyjäksi Pirkanmaan senaattorin eli Mikko Alatalon!

 

 

 

 

 

Tältä näyttää Mikon hoitaman kioskin sisätiloissa!

 

 

*****************

 

 

 

Muistan omakohtaisesti kolme kioskia Viljakkalasta:

 

***

Kirkonkylässä keskellä kylää sijaitsi kioski Hämeenkyrön Osuuskaupan naapurina.

 

 

Muistan, kun ostin tuosta kioskista jäätelöpuikkoja, mutta aina piti äidiltä varmistaa sanatarkasti, että miten myyjältä pyydetään ”suklaapuikko”!

 

 

En tiedä, että kuka henkilö tai yhdistys piti tuota kioskia toiminnassa.

 

***

 

Toinen kioski, jonka hyvin muistan, sijaitsi Viljakkalan Koivistonkylässä nykyisen Kyrönlahdentien ja Myllykulmantien risteyksessä.

 

 

Tuota kioskia pitivät samalla tontilla asuvat Martti ja Toini Rantala, jotka sittemmin siirtyivät Viljakkalan Lääkärintalon talonmiehiksi.

 

Martti oli ketterä jaloistaan ja hän kiirehti kioskille myymään, jos joku tuli ostoksille kioskille – kioskia ei enää ole olemassa, mutta Martin ja Toinin omakotitalo on yhä paikoillaan ja uusien asukkaiden asuttama.

 

 ***

Kolmas Viljakkalassa muistamani kioski oli Simosen Huldan hoitama Viljakkalan Urheilijat 45:n omistama kioski Ylisorvarin navetan kupeessa.  Saattaa olla, että Hulda hoiti kioskia jossain vaiheessa myös itsenäisenä yrittäjänä.

 

 

Hulda Simonen on Suomen ensimmäisen tangokuningas Kauko Simosen äiti, mutta juttuni ja muistelukseni Kaukosta ovat kokonaan uuden jutun aihe!

***

Kaikki nämä muistamani kioskit olivat samanlaisia, kuin kierrätysneuvoksen kioski, jossa Mikko Alatalo toimii myyjänä!

Kiitokset kierrätysneuvokselle kioskiperinteen vaalimisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Kappeli, paistinpannut ja Pannuhuone

Keskiviikko 21.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilistä juttuani vierailustamme kierrätysneuvos Matti Järvenpään luona Hämeenkyrössä!

 

 

 

 

Kierrätysneuvos otti meidät vastaan Kappelissa eli tontillaan kasvavan 160 –vuotta vanhan kuusen alla ja kertoi siellä harrastuksestaan.

 

 

Kappelin muodostaa tosiaan 160 –vuotta vanha kuusi ja sen maahan asti ulottuvat oksat.

 

 

On varmaa, että rankimmatkaan sateet eivät pääse kastelemaan Kappelissa olevia vieraita, sillä niin tuuheat ja hyvinvoivat ovat Kappeli-kuusen oksat!

 

 

 

****************

 

Matkamme jatkui…

 

 

 

 

 

 

 

 

…sillä Kappelin jälkeen suuntasimme ladolle, jonka ulkoseinät kierrätysneuvos on koristellut sadoilla erilaisilla paistinpannuilla.

 

 

 

 

 

Ladon seinällä olevat paistinpannut muodostavat ainutlaatuisen näkymän ja kierrätysneuvos kertoi, että nämä sadat lättypannut muistuttavat hänelle Alma-mummun paistamista maailman parhaista lätyistä!

 

Minulla on varaston seinällä puolentusinaa paistinpannuja, mutta on tämä uskomaton näkymä!

 

************

 

 

 

 

Lähes yhtä uskomaton on myös seuraavan ladon eli Pannuhuoneen sisätilojen näkymä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pannuhuone on teemansa mukaisesti todellinen ”pannuhuone”, sillä sen seinillä on satoja kahvipannuja riippumassa katosta lattiaan saakka!

 

 

Osaisivatpa nuo kahvipannut kertoa oman historiansa!

 

 

No, matkamme jatkui puolen kilometrin päässä sijaitsevaan Rautapuistoon, mutta siitä erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki

Keskiviikko 21.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja eilen päätimme jättää valtuustoaloitteen ajankohtaisesta muovinkierrätyksestä.

Aloitteemme luonnosteli ja stilisoi ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja ja valtuustoryhmämme jäsen, kaupunginvaltuutettu Vilhartti Hanhilahti. 

Tässä valtuustoaloitteemme kokonaisuudessaan:

**************************

Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki

Muovi on muotoutunut merkittäväksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Muovijäte saastuttaa lähiympäristöämme ja erityisesti mikromuovit, jotka ajautuvat vesistöihimme. Vesistöjen kautta ne päätyvät vedeneläviin ja lopulta jopa juomaveteemme.

Tällä hetkellä Tampereella kotitalouksien muovinkeräystä järjestää Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy 17:sta muovinkeräyspisteellään. Tämä keräyspisteiden määrä on hyvä pohja mutta se ei missään nimessä riitä kattavaan ja tehokkaaseen muovinkierrätykseen. Esimerkiksi Ruotsissa muovia kerätään vuodessa 4-5kg asukasta kohden kun Suomessa vastaava lukumäärä on keskimäärin puoli kiloa.

Nykyään Tampereella suurin osa kotitalouksien muovijätteestä päätyy polttoon muun sekajätteen seassa. Se ei ole ympäristön kannalta kestävää, sillä muovimateriaalilla olisi monia erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. Siitä voi tehdä erilaisia uusiomuovituotteita, petrokemian tuotteita ja jopa liikennepolttoainetta. Oletettavaa on, että kotitalouksien muovijätteelle muotoutuu aitoa markkina-arvoa lähitulevaisuudessa, joka mahdollistaa sen kannattavan keräämisen jäteyhtiöille.

EU julkaisi vuoden 2018 alussa ensimmäisen muovistrategiansa. Strategiassa halutaan tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä. Samalla luodaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille. Myös Suomessa ollaan paraikaa kokoamassa muovityöryhmää, jonka tavoitteena on muovinkierrätys, muovin käytön vähentäminen ja korvaavat biomuovituotteet.

Helsingissä HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulla muovipakkausten keräyksen kiinteistökohtaisesti. Taloyhtiö tai omakotitalo voi tilata HSY:ltä muovipakkausten keräysastian ja tyhjennyksen, kuten muunkin jätteen tyhjennyksen eli muovipakkaukset eivät eroa tässä suhteessa muista jätejakeista. HSY siis täydentää Ringin ekopisteiden/kierrätyspisteiden muovipakkausten keräystoimintaa kiinteistökohtaisella keräyksellä, josta vastaa tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi (SUM). HSY toimii täysin itsenäisesti taloudellisesti eli keräyskustannukset kuitataan täysin asiakasmaksuista.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että kaupunki selvittää muovinkeräyksen velvoiterajat kiinteistölle sekä muovinkeräyspisteiden lisääminen niin, että jokaisella kuntalaisella olisi vain kävelymatka lähimmälle muovinkeräysastialle. Tämä olisi hyvää ennakointia, koska lainsäädäntö ja EU:n uusi jätedirektiivi tulevat tiukentamaan muovipakkausten/muovinkierrätystavoitteita. Tampereen ei tule jäädä tästä kehityksestä jälkeen vaan sen tulee profiloitua muovinkierrätyksen kärkikaupungiksi. Meidän tulee innovatiivisesti edistää kiertotaloutta: se tukee ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä ja hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitetta. Tampereen tulee ottaa mallia Helsingin kustannusneutraalista kiinteistökohtaisesta muovinkeräyksestä.

Tampere 19.3.2018

Jouni Ovaska                                                           Mikko Alatalo

Vilhartti Hanhilahti                                                  Kalle Kiili

***********************

-Esko Erkkilä-

Kompostointi on kestävää kierrätystä parhaimmillaan

Maanantai 29.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustalaisuuden eräs kulmakiviä on kestävä kehitys ja kierrätystä arvostava toiminta.

 

 

Meillä on yhteensä viisi kompostointiyksikköä, joista kolme sijaitsee Tampereen omakotitalotontillamme ja kaksi mökkitontillamme Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Poislukien Tampereen omakotitalotontilamme syntyvän lehtimateriaalin hyödynnämme kaiken kompostointikelpoisen materiaalin joko omakotitontillamme tai mökkitontillmme.

 

 

Tampereella syntyvä lehti- ja risumateriaali päätyy sekin kierrätyksen, sillä vien syksyin ja keväisin kaksi henkilöauton peräkärryllistä tätä materiaalin Tarastenjärven jätteenkäsittelyasemalle, jossa se päätyy kompostoinnin raaka-aineeksi.

 

 

Kauhistelen niitä omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasukkaita, jotka kuljettavat kottikärryillä pihamaansa lehti- sekä risumateriaalin kaupungin puistoihin!  Tuo toimintahan on laitontakin!

 

 

********************

 

 

Viljakkalan Majajärvellä meillä syntyy runsaasti lehtimateriaalia, mutta sitä emme kompostoi.  Kaiken lehtimateriaalin käytämme valkosipulimaiden katteeksi, joten sitä kautta myös se päätyy tärkeäksi osaksi luonnon kiertotaloutta.

 

 

Kotitalouden ruokajätteet ja puutarhamaiden rikkakasvien kitkentämateriaali päätyvät Majajärvellä n. neljän neliömetrin suuruiseen avokompostiin – avokomposti on rakennettu kakkosnelosesta ja sen ”säkäkorkeus” on metrin luokkaa.

 

 

Kahden vuoden kompostoinnin jälkeen materiaali talikoidaan toiseen saman suuruiseen avokompostiin, jossa se saa maatua toiset kaksi vuotta.

 

Neljän kompostointivuoden jälkeen materiaali on mitä mainiointa ruokamultaa, jossa kaikki ravinteet ovat kohdallaan.

 

 

Tässä muutama kuva eiliseltä, kun puutarhajyrsimellä sain työskennellä nelivuotisen kompostointimateriaalin kanssa:

 

 

 

 

 

Nostimme Rouvan kanssa jyrsimen kompostin päälle, jossa materiaali on kompostoitunut kaksi vuotta ja sitä ennen kaksi vuotta "esikompostissa"!

 

 

 

 

 

Neljän neliömetrin suuruinen ala merkitsee, että ”kompostijyrsintä” onnistuu mainiosti.

 

 

 

 

 

Kukkamultaa parhaimmillaan!

 

 

 

 

 

Kottikärryt työskentelyalustana helpottavat jyrsimistyötä!

 

 

 

Kompostointi on ravinteiden kierrätystä parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sperrmüll - saksalainen tapa päästä eroon vanhoista isokokoisista kalusteista

Maanantai 28.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksalaiset ovat tunnetusti tarkkoja, tehokkaita sekä aikaansaapia - eihän Saksa muuten pystyisi toimimaankaan koko EU:n taloudellisena vetojuhtana.

 

Eräs osoitus saksalaisten pilkuntarkkuudesta on se, että siellä sentin ja kahden sentin kolikot ovat käytössä!

 

Saimme syyskuun lopulla tutustua saksalaisten erääseen erikoistapahtumaan, jonka nimi on...

...sperrmüll.

 

Saksalaisissa kaupungeissa järjestetään muutaman kerran vuodessa sperrmüll-tapahtumia.

 

 

Kyse on vanhojen huonekalujen ja muiden isokokoisten tavaroiden kierrätyksestä!

 

 

Sperrmüll toteutetaan kaupunginosittain ja sperrmüll-päivänä asukkaat voivat viedä vanhat kalusteensa kaduille ja kadunvarsille.

 

Kalusteet saavat olla kaikkien tarkasteltavina sekä myös otettavissa pari päivää ja sen jälkeen kaupungin puhtaanapito käy keräämässä jäljelle jääneet tavarat ammattimaiseen kierrätykseen.

 

Satuimme paikalle, kun Koblenz´n kaupungin eräässä kaupunginosassa oli menossa sperrmüll-tapahtuma.

 

 

Muutama kuva havainnollistaa tapahtuman parhaiten:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

Sperrmüll-tapahtuma antaa satunnaiselle kulkijallekin tilaisuuden hetken nauttia hieman riisuttujen kalusteiden antamasta lepomahdollisuudesta!

 

 

 

 

 

 

********

 

Sperrmüll näyttää kaduilla lähes kaoottiselta, mutta se on kuitenkin eräs lenkki siinä ketjussa, jossa kierrätys näyttäytyy ihmisille parhaimmillaan.

 

YouTubessa on runsaasti sperrmüll-videoita – käy katsomassa!

Löydät aineistoa googlettamalla vaikkapa näin: "YouTube sperrmüll" ja jos et löydä näppäimistöltäsi ü-kirjainta, niin "YouTube sperrmull" riittää vallan hyvin!

 

 

*******

 

 

Olisiko sperrmüll-tapahtumalla tarvetta myös Suomessa?

 

 

-Esko Erkkilä-

Demareiden ministerikierrätys vie paitsioon kaksi hallituksen ehkä pätevintä ministeriä?

Tiistai 6.3.2012 - -Esko Erkkilä-

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi jo nykyhallituksen syntyhetkellä, että eräät heidän ministerinsä tulevat olemaan ns. pätkäministereitä.

 

Demareiden pätkäministereiksi nimettiin jo silloin ulkoministeri Erkki Tuomioja, työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson.

 

Demariministereiden kierrätyshuhut ovat tiivistyneet ja onneksi kierrätyslistalle on nyt nostettu myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

 

Tuomioja ja Ihalainen ovat kierrätyslistalla sen vuoksi, että he syövät ammattitaidollaan Urpilainen julkisuusgloriaa ja Guzenina-Rickhardson´n ilmeinen siirtäminen vaihtopenkille perustuu kyseisen ministerin vaatimattomiin ja jopa kyseenalaisiin aikaansaannoksiin. Muistissa on ministeri Maria Guzenina-Richardson´n (os. Stieren, entinen Lindell) avustajansa välityksellä julkisuuteen saattamat kannanotot mm. miesten synnyttämiseen liittyen. 

 

Gustafsson´n rooli ministerinä on jäänyt ennakkotunnelmien mukaisesti perin valjuksi ja hänen paluunsa ahkeraksi välihuutajaksi lisää istuntosalin tunnelmaa paljon enemmän kuin hänen jatkamisensa opetusministerinä.

 

 

Guzenina-Richardson´n tilalle on vahvassa nousussa kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri Vaasasta.

 

Vaikka Kumpula-Natrikin on ns. poliittinen broileri eli käytännön työelämän kokemus joitain kesäharjoitteluita lukuun ottamatta puuttuu, on hän perhekuntansa kautta hankkinut tiettyä kokemusta elävästä elämästä. Kumpula-Natrin aviomies Pasi Natri on toiminut mm. Fennovoima Oy:n yhteiskuntatiedottamisesta vastaavana johtajana.

 

Maantiede saattaa olla Mia-Petra Kumpula-Natrin ministeritien pahin karikko, sillä hänen valintansa ministeriksi tietäisi kahden naisministerin pestiä Vaasan vaalipiiristä – Urpilainen Kokkolasta ja Kumpula-Natri Vaasasta!

 

On kuitenkin selvää, että Kumpula-Natrin valinta ministeriksi vahvistaisi SDP:n ministeriryhmää ja koko hallitusta.

 

Työministeri Lauri Ihalaisen syrjäyttäminen olisi suuri vahinko. Tosin se palvelisi Urpilaisen henkilökohtaisia tavoitteita, sillä tahdottoman jees-miehen valinta ministeriksi kohottaisi puheenjohtaja Urpilaisen asemaa puolueessa.

 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on aina ollut oman tien kulkija SDP:ssä ja myös ”kivenä kengässä” kaikille SDP:n puheenjohtajille. Tuomiojan ja Urpilaisen suhteet eivät tee tässä suhteessa poikkeusta.

 

Olen aina arvostanut kohtuullisesti Tuomiojaa ja arvostukseni häneen kohosi viime perjantaina, kun hän kertoi valmistelleensa uuden presidentin eli Sauli Niinistön vierailua Yhdysvaltoihin. Tuomioja kertoi radiossa leventelemättä, että hän ja Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ovat keskustelleet Niinistön vierailusta Valkoisessa Talossa.

 

Olisi hieno asia, jos Suomen Tasavallan presidentti saisi kutsun saapua Valkoiseen Taloon – tähän saakka Suomen Presidentin suhteet Yhdysvaltain presidenttiin ovatkin jääneet vain solmion oikomisen asteelle joissakin kokouksissa!

 

On siis harmi, että hallituksen kokeneimmat ministerit Tuomioja ja Ihalainen ovat lähtölaskennan kohteina. Heidän pakkolähtönsä hallituksesta tulee entisestään heikentämään hallituksen mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.

 

-Esko Erkkilä-

Huuhdottavat vessapaperirullan hylsyt horjuttavat käsitystä, että mitä vessanpönttöön saa laittaa

Torstai 20.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vessapaperimarkkinoille on tullut uutuustuote, Soft Embon Flush&Go, jonka hylsyt pitäisi voida vetää huoletta alas pöntöstä, kun paperi on loppu.

Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että hylsyjä ei saisi heittää pönttöön, sillä viemäriverkkoa ei pitäisi kuormittaa enempää kuin on pakko.

Noudatin vanhaa ja koettua periaatetta eli tein pienimuotoisen kokeen, sillä suomalainen ei usko ennen kuin kokeilee!

 

Kuvassa on kokeessa käyttämäni kukkamaljakko vedellä täytettynä ja sen vierellä kohuttu vessapaperirullan hylsy.

 

 

Välittömästi veteen jouduttuaan hylsy alkoi hajoamaan – tässä kuva 30 sekunnin kuluttua hylsyn laittamisesta veteen.

 

 

Pieni kosketus hylsyyn merkitsi hylsyn hajoamista.

 

Hylsy oli hajonnut heti kosketuksen jälkeen. Voi olettaa, että vesimassa ja hylsyn joutuminen pytyssä reunojen kanssa tekemisiin, vastaa koeolosuhteiden "kosketusta".

 

Koe osoitti, että kohuhylsy hajoaa heti veteen joutuessaan, joten siinä mielessä valmistajan väitteet pitävät paikkansa.

 

Mielestäni vessapaperirullan hylsyn paikka ei sen haloamisesta huolimatta ole vessanpytty.

 

Perustelen mielipidettäni mm. sillä, että vessapaperirullan hylsyjen heittäminen vessanpönttöön hämärtää erityisesti lasten käsitystä vessanpönttöön heitettävistä tavaroista ja esineistä.

Toisekseen hylsy sisältää energiaa ja sen oikea paikka on toimia takan tai saunanpesän sytykkeenä. Näin hylsyn jatkokäyttö palvelisi kierrätysajatusta. Jos taloudessa ei ole takkaa tai puilla lämpiävää saunaa, on hylsyn oikea paikka pahvinkeräysastia.

Vessanpönttöön heitetty vessapaperirullan hylsy merkitsee useinkin, että sen huuhtomiseen käytetään vettä tarpeettomasti, sillä hylsy heitettäisiin pönttöön vasta varsinaisen huuhtelun jälkeen.

Valmistajan edustaja kertoo, että hajoava hylsy merkitsee neljää vessapaperiarkillista. Pidän määrää suurena ja suurena varsinkin sen vuoksi, että se tarpeettomasti kuormittaa jätevedenpuhdistamoja – neljäkin arkkia on liikaa, kun hylsy voidaan hävittää tehokkaamminkin.

 

Luin jostain, että hajoava vessapaperirulla on vahva ehdokas kuluvan vuoden turhakkeeksi.

Kannatan ajatusta!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi niin laajasti käytetään "jäte"-termiä?

Lauantai 8.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain elintarviketeollisuudessa toimiessani jatkuvasti taistella sitä vastaa, että käyttökelpoisista raaka-aineista käytettiin termiä ”jäte”.

Myllyteollisuudessa oli aikaisemmin laajasti käytössä jäte-termi, kun tarkoitettiin mm. kaurankuorijauhoa ja jopa vehnälesettä. Valitettavan moni alan henkilö ei ole vieläkään päässyt pois juoksuhaudoistaan ja käyttää myllymaailman mainioista jakeista termiä ”jäte”.

Lihanjalostusteollisuudessa on yhä edelleen käytössä termi ”teurasjäte”, kun tarkoitetaan esim. turkiseläinten rehujen tärkeätä raaka-ainetta.

Jätehuoltoalalla toimivien käytössä ”jäte” –termi on tarkoitushakuinen, sillä muutenhan laaja jätebisnes joutuisi vaikeuksiin, jos jätteentuottajat osaisivat vaatia materiaalille oikean hinnan.

Lukemattomissa yhteyksissä ”jätteelle” olisi sen tuottajan vinkkelistä mahdollisuus saada positiivinen hinta, mutta nyt tarkoitushakuisesti viljellään ”jäte” termiä ja näin saadaan materiaali halvalla jätehuoltoyritysten hallintaan.

Varsinaisia mestareita ”jäte” –termin viljelyssä ovat tavalla tai toisella Ekokem Oy:öön sidoksissa olevat henkilöt ja toimijat. Sen ymmärtääkin, sillä oikean hinnan maksaminen haittaisi bisnestä.

Jätebisneksessä kuten muuallakin hulluhan ei ole se, joka pyytää, vaan se joka suostuu vastapuolen ensimmäiseen tarjoukseen.

Minun on vaikea kuvitella materiaalia, joka loppuviimeksi olisi jätettä.

Huolellinen lajittelu ”jäte”materiaalin syntypaikalla on tärkeää, sillä oikein lajitellut sivujakeet –käytän ”jätteestä” usein termiä ”sivujae” – ovat tae sille, että vain harvat materiaalit ovat todellista jätettä.

Ns. jätemateriaalin käyttäminen energialähteenä lienee tavallisin tapa kohottaa jätteen markkina-arvoa. Nykyaikaiset polttotekniikat ja epäpuhtauksien suodattaminen ovat tärkeässä asemassa, kun materiaalille harkitaan polttohyödyntämistä.

Tiedän, että monen niskakarvat nousevat pystyyn, kun ehdottelen ”jätteelle” positiivista hintaa. Sanotaan, että kaikkien toimenpiteiden pitäisi tähdätä jätemäärien alentamiseen. Jätemäärien alentaminen on hyvä ja kannatettava periaate, mutta materiaalien uusiokäyttöä on pystyttävä lisäämään.

Toivon, että jatkossa ns. jätteellekin annettaisiin arvo, joka sille kuuluu. Se ei oikein käsitettynä ole ristiriidassa esim. kierrätyksen tai uudelleenkäytön kanssa – päinvastoin!

 

-Esko Erkkilä-