Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tehokas metsänhoito kasvattaa metsien hakkuumahdollisuuksia ja kasvattaa myös hiilinieluja

Perjantai 30.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän tiedotteen mukaan Suomen metsien kasvu on noussut 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

 

 

Suomen metsissä kasvaa nyt 2,5 miljardia kuutiota puuta.

 

 

Kestävä hakkuumäärä voisi nyt olla 84 miljoonaa kuutiometriä eli hakkuumäärää voitaisiin kasvattaa, sillä nyt poistuma on tasolla 74 % kasvusta.

 

 

Tehokas metsänhoito kasvattaa hiilinieluja, sillä kasvava metsä toimii tehokkaana hiilinieluna.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto oli asian tiimoilta ”hyvin kartalla”, kun se 19.11.2018 pidetyssä talousarviokokouksessaan lisäsi metsämyyntituloja 200 000 eurolla ja liitti päätökseensä seuraavan toteamuksen:

 

 

”Kaupungin metsistä tavoitellaan lisää puunmyyntituloja alueiden luonto- ja virkistysarvot sekä ilmastotavoitteet turvaten.”

 

Toki kaupunginhallituksen pohjaesityksessäkin jo oli tietty hakkuiden määrä.

 

 

Tehokkaaseen metsänhoitoon ja hiilinielujen kasvattamiseen liittyvät mm. päätehakkuut eli avohakkuut, joilla luodaan perusedellytykset kasvun turvaamiseen ja hiilinielujen jatkuvaan tehostamiseen.

 

 

Luonto kiittää, kun metsiä hoidetaan tehokkaasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvarakeskus, Luke, Suomen metsien vuosikasvu, kestävä hakkuumäärä, hakkuumäärää voidaan kasvattaa, päätehakkuut, avohakkuut,

Viime kesänä korjattu ruissato oli pienin "miesmuistiin"!

Maanantai 26.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus julkaisi 22.11.2018 ennakkosatoarvion viime kesänä korjatusta viljasadosta ja se on karua kerrottavaa.

 

 

Viljojen kokonaissato on useina vuosina lähennellyt 4 miljardia kiloa ja viime vuonnakin se oli hieman yli 3,4 miljardia kiloa eli tarkalleen 3.418 miljoonaa kiloa.

 

 

Viime kesänä viljojen kokonaissato romahti ennakkotietojen mukaan n. 700 miljoonaa kiloa eli tasolle hieman päälle 2.700 miljoonaa kiloa.

 

 

Olen seurannut Suomen viljasatoja ja niiden kehittymistä siitä saakka, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.  Vuoteen 2010 saakka seurasin viljasatojen kehittymistä työni puolesta ja sen jälkeen harrastuksesta.

 

 

Viime kesän satoluvuista eniten huolestuttaa rukiin kokonaissato, sillä se romahti kauas omavaraisuudesta.

 

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa liikkuu vuodesta toiseen tasolla 95 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta kun viime kesän ruissato oli ainoastaan 41 miljoonaa kiloa, se merkitsee, että nyt on meidän laitettava rukiin joukkoon ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

Tilanteesta taustaa sen verran, että viime kesänä korjatun ruissadon pienuus johtuu syksyn 2017 vaikeista syyskylvöolosuhteista.

 

 

Syksyllä 2017 ruista saatiin kylvöön ainoastaan 16.500 hehtaarille ja kun keskimääräinen hehtaarisato jäi 2.490 kiloon, niin kokonaissato notkahti peräti 64 %!

 

 

Vuosina 2008 – 2017 rukiin keskisato oli 2.980 kiloa per hehtaari, joten viime kesä oli ruissadon osalta lähes katastrofi!

 

 

Edellisvuonna eli vuonna 2017 ruissato oli 113,5 miljoonaa kiloa ja saattaa olla, että silloin ruista jäi hieman varastoihin.

 

 

Tilanne on kuitenkin huolestuttava, sillä monet ruismyllärit joutuvat tulevana talvena uusimaan jauhopussiensa ulkoasun ja poistamaan niistä siniristilipun ja koko suomalaisuusilmeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viime kesänä korjattu ruissato oli pienin "miesmuistiin"!, Luke, Luonnonvarakeskus, rukiin omavaraisuus, puolet petäjäistä,

"Jo otti ohraleipä"!

Tiistai 4.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: ”kun käy huonosti”.

 

 

Maataloudelle päättymässä oleva kasvukausi merkitsee mm. viljasatojen osalta todellista ”Jo otti ohraleipä” –tilannetta, sillä maamme viljasato on jäämässä 2,7 miljardiin kiloon.

 

 

Miljardit kilot eivät varmaan tavalliselle henkilölle anna osviittaa tilanteesta, mutta kun totean, että maamme viljasato on viime vuosina ollut seuraavanlainen…

 

  • 2013 -> 4,0 miljardia kiloa
  • 2014 -> 4,1 miljardia kiloa
  • 2015 -> 3,7 miljardia kiloa
  • 2016 -> 3,5 miljardia kiloa
  • 2017 -> 3,4 miljardia kiloa

 

…niin kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden.

 

 

Olen työni puolesta seurannut maamme viljamarkkinoita vuodesta 1970 saakka ja erityisen tiiviisti Suomen, EU:n, Euroopan ja koko maailman viljatilanteita vuoden 1994 syksystä alkaen, jolloin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin alkoi varmistumaan.

 

Tiedostan tilanteen vakavuuden, sillä viljatilanteiden seuranta jatkuu kohdallani yhä edelleen, vaikka olenkin eläkkeellä.

 

 

Luonnonvarakeskus julkisti 30.8.2018 kesän 2018 satoennusteen, joka kuvastaa satotilannetta elokuun 27. päivänä.

 

 

”Miesmuistiin” tilanne on ainutlaatuinen, sillä ainoastaan kauran osalta sato näyttää riittävän vastaamaan kotimaista kulutusta.

 

 

Rukiin osalta tilanne on ollut tiedossa jo vuoden verran, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä 17.300 hehtaariin, kun se esimerkiksi edellissyksynä oli 28.900 hehtaaria.

 

 

Rukiin kokonaiskäyttö vuosittain on jo pitkään asettunut tasolle 95 – 105 miljoona kiloa vuodessa, mutta kun nyt kokonaissato jää Luken ennusteen mukaan 49 miljoonaan kiloon, on ensi talvena laitettava leivän joukkoon puolet ”petäjäistä” eli tuontiruista.

 

En varmaan ole ainoa, joka mielenkiinnolla nyt odottaa kuluvana ajankohtana tapahtuneiden rukiin kylvöalojen pinta-alatietoja, sillä niiden perusteella pystytään varsin tarkasti ennustamaan vuoden 2019 ruissadon määrä.

 

 

Heikko viljasato koko Euroopassa on nostamassa viljojen hinnat ehkä peräti ennätystasolle ja se merkitsee kuluttajalle kohoavia elintarvikkeiden hintoja ja maataloustuottajille entistä tukalampaa taloustilannetta.

 

 

Ei hyvä lainkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Jo otti ohraleipä"!, Luke, Luonnonvarakeskus, Puolet petäjäistä, viljasadot jäivät ennätysalhaisiksi, talonpojan taloudellinen tilanne kiristyy, satoennuste 2018,

Kaura on elintarvikeviljana käyttömäärissä ohittanut rukiin

Sunnuntai 15.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus on 9.3.2018 päivittänyt viljatasearvionsa kuluvan satovuoden osalta.

 

 

Satovuosi poikkeaa melkoisesti kalenterivuodesta, sillä satovuosi alkaa heinäkuun 1. päivänä ja päättyy seuraavana vuonna kesäkuun 30. päivänä.

 

 

Nyt on siis meneillään satovuosi 1.7.2017 – 30.6.2018.

 

 

Viime kesänä viljasato jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä viljoja (vehnä, ruis, ohra ja kaura) saatiin korjuuseen ainoastaan 3.390 miljoonaa kiloa eli haamurajasta neljästä miljardista kilosta jäätiin selvästi.

 

 

Muutama huomio viljojen elintarvikekäytöstä kuluvana satovuonna:

 

 

  • vehnä käyttömäärä on viljoista selvästi suurin, sillä sitä käytetään elintarviketeollisuudessa 241 miljoonaa kiloa. Satovuoden aikana tuonti on 25 miljoonaa kiloa, joten lähes koko vehnäpotti on kotimaista satoa – tuonti koostuu erikoistarkoituksiin tuodusta vehnästä.
  • rukiin elintarvikekäyttö on sen parinkymmenen vuoden ajan, jolloin olen tiiviisti seurannut viljamarkkinoita pysynyt haarukassa 90 – 105 miljoonaa kiloa. Tänä satovuonna kulutuksen ennustetaan olevan 90 miljoonaa kiloa.
  • ohra on satomäärältään suurin viljalajimme, mutta sen elintarvikekäyttö on pientä – tänä vuonna 13 miljoonaa kiloa
  • kauran elintarvikekäyttö on ilahduttavassa nousussa ja taitaa nyt olla ensimmäinen kerta, kun sen käyttömäärä elintarviketeollisuudessa ohittaa rukiin käyttömäärät. Luken ennusteen mukaan kauraa käytetään nyt 102 miljoonaa kiloa.

 

Kaurasadosta edelleen vain vajaa 10 % ohjautuu elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, joten kauran elintarvikekäytön lisäämiselle ei ole satomäärien vinkkelistä mitään estettä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvarakeskus, Luke, Satovuosi 2017/2018, Satovuosi, Satovuosi 1.7.2017 - 30.6.2018, kaura elintarvikeviljana, kauran elintarvikekäyttö, kesän 2017 viljasato jäi pieneksi,

Hanhet ja hirvet muokanneet Viljakkalassa paikannimistöä?

Maanantai 28.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuntuu, että kotokulmillani Viljakkalassa on taannoin esiintynyt paljon hanhia ja hirviä, sillä hanhi- ja hirvialkuiset paikannimet ovat kylällä yleisiä.

 

 

Hanhijärvi, Hanhilahti ja Hanhijoki hallitsevat erään lähiaukean nimistöä – olen käynyt kansakoulunikin Hanhijärven kansakoululla!

 

 

Toisella puolella kylää esiintyvät paikannimet Hirvilahti, Hirviniemi, Hirvikoski ja nyt uudempana Hirvipolku viittaavat, että kotokylälläni Viljakkalassa on ollut runsas hirvikanta.

 

 

 

**************

 

 

 

 

hirvi1.jpg

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Hirvi-illan Viljakkalan Seurojentalolla 12.11.2015.

 

 

 

 

hirvi2.jpg

 

 

Tilaisuuteen oli saatu huippuesiintyjä, sillä FT, tutkija (emerita) Tuire Nygren entiseltä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (nykyään osa Luonnonvarakeskusta) on yhä edelleen maamme johtava hirvitutkija.

 

 

Kun Tuire Nygrenin matkassa oli hänen miehensä Kaarlo Nygren, jonka erittyisosaaminen Luonnonvarakeskuksen tutkijana keskittyy hirven anatomiaan ja morfologiaan, hirven käyttäytymiseen, hirvieläinten loisiin, hirvieläinten biologiaan sekä hirvenmetsästyskäytäntöihin, oli Viljakkalan Seurojentalolla tuona iltana todella runsaasti hirvitietämystä.

 

 

Tieto Vipu Viljakkala ry:n järjestämästä Hirvi-illasta oli levinnyt jopa naapurimaakuntaan saakka, sillä mm. Kokemäeltä oli pikkubussilastillinen henkilöitä saapunut Viljakkalaan kuulemaan asiaa hirvestä.

 

 

 

 

hirvi3.jpg

 

 

Tuire Nygren jaotteli esityksensä kolmeen osioon; hirvi yksilönä, populaationa ja riistaeläimenä.

 

 

 

 

hirvi4.jpg

 

 

Hirvien kuolinsyistä Tuire Nygren esitti selkeän tilaston. Tilastosta selviää, että metsästyksen osuus on 98,6 % hirvien kuolinsyistä.  Luku osoittaa, että vain metsästyksellä pystytään säätelemään hirvikannan määrää.
 

 

 

 

hirvi5.jpg

 

 

Olen täydellisenä hirviasioiden noviisina luullut, että hirviuros on todellinen sulttaani naarashirvihaaremin keskellä, mutta näin ei olekaan.

 

 

Hirviuroksella palautusaika astumisen jälkeen on pitkä, joten se ei pysty astumaan useita naaraita lyhyessä ajassa. Hirviuroksen kivekset ovat painoltaan hyvin pienet, sillä parhaimmillaankin kivesparin paino on vain 120 grammaa.

 

 

 

 

hirvi6.jpg

 

 

Kun uroksen pitkään palautumisaikaan astumisen jälkeen lisätään hirvien nykyinen sukupuolijakauma, jossa naaraita on n. kaksi yhtä urosta kohti, niin tilanne ei ole hirvien lisääntymisen kannalta hyvä.

 

 

 

Emeritus-tutkija Tuire Nygrenin mukaan uroshirvien osuutta hirvilehmiin verrattuna pitäisi pystyä nostamaan.

 

 

Tutkija Nygren syytti hirvenmetsästäjiä ja jopa mediaa siitä, että kaatokuvia, joissa hirviporukka on kaatanut isosarvisen uroshirven, ihannoidaan.

 

 

 

 

 

hirvi7.jpg

 

 

Kiitokset Tuire Nygrenille asiantuntevasta esityksestä - …

 

 

 

 

hirvi8.jpg

 

…kiitoksiin yhtyi myös Viljakkalan Seurojentalon salintäysi yleisö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hirvilahti, Hirvikoski, Hirviniemi, Hirvipolku, Hirvi-ilta, Hirvi-ilta Viljakkalassa, Tuire Nygren, Kaarlo Nygren, Riista- ja kalantutkimuslaitos, Luonnonvarakeskus, hirvikanta, Vipu Viljakkala ry,

Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?

Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.

 

 

Määrästä käytetään;

 

  • siemeneksi 6 milj. kg
  • rehuksi 1 milj. kg
  • teolliseen käyttöön 3 milj. kg
  • ruuaksi 92 milj. kg
  • vientiin 2 milj. kg

 

 

Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.

 

 

Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

 

 

VYR.jpg

 

 

Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.

Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.

Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.

 

Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.

 

***********

 

Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.

 

 

Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.

 

 

EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä.  Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.

 

 

 

Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.

 

 

Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.

 

 

Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja.  Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.

 

 

 

*****************

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.

 

 

Vastaan siis otsikkokysymykseeni:

 

 

Kyllä!

 

 

Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fazer Mylly, rukiin omavaraisuus, puolet petäjäistä, pannaan leipään puolet petäjäistä, Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly, Luonnonvarakeskus, ennakkosatoarvio 26.11.2015, viljatasearvio 27.11.2015, VYR, Vilja-alan Yhteistyöryhmä,

Viljelijän tuntipalkka oli viime vuonna 60 senttiä ja tänä vuonna se tulee olemaan vähemmän!

Torstai 12.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen julkaisemat ennakkotiedot kertovat, että viljelijöiden keskituntipalkka viime vuonna oli 60 senttiä.

Viljelijän työpalkka saadaan, kun yrittäjätulosta vähennetään oman ja vieraan pääoman korkovaatimus.

Yrittäjätuloksi lasketaan tuotteista markkinoilta saatu hinta sekä tuet.

Oman pääoman korkovaatimus on 4,7 %.

Viljelijät tekivät viime vuonna keskimäärin 2.000 työtuntia.

Huolestuttavaa, joskin esimerkiksi minun tiedostamaani oli, että osa maatiloista ei viime vuonna saanut yrittäjätuloa lainkaan - Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan maatiloista 36 prosenttia ei saanut viime vuonna yrittäjätuloa lainkaan.

****************

 luke.jpg

Luonnonvarakeskuksen raporttiaineistoon kuuluu "käppyrästö", josta selviää yrittäjätulon kehittyminen tuotantosuunnittain vuodesta 2000 alkaen.

Käyrästöltä selviää, että viljatiloilla yrittäjätuloa on koko ajan saatu vähiten.

Sikatilojen heikko taloustilanne ja se, että tilanne romahti vuonna 2013 tulee todistetuksi tätä käyrästöä tutkimalla.

Muistutan vielä kerran, että käsitteestä "Yrittäjätulo" pitää vähentää oman ja vieraan pääoman korkovaatimus, jotta päästää "Viljelijän työpalkkaan".

Tilanne on suomalaisen maataloustuotannon kannalta hälyyttävä, sillä tässä esitetyissä luvuissa ja käyrästöissä ei ole vielä lainkaan huomioitu esim. sitä vakavaa ongelmaa, jonka S-ryhmän aloittama "halpuuttaminen" on aiheuttanut ja aiheuttaa viljelijän palkkaan.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvarakeskus, viljelijän tuntipalkka, viljelijän tuntipalkka on 60 senttiä, S-ryhmän halpuuttaminen, halpuuttaminen, halpuuttaminen tuhoaa viljelijän talouden,

Viljasadosta on tulossa heikoin viiteen vuoteen

Tiistai 25.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus julkaisi 13.7.2015 ennakkosatoarvion kuluvan satokauden sadoista ja se oli karua kerrottavaa satotilanteesta.

 

 

Olen seurannut työni puolesta viljatilannetta koko Suomen EU-ajan ja nyt satonäkymät ovat yhdet heikoimmat koko EU-jäsenyytemme aikana.

 

 

Olemme tottuneet neljän miljardin kilon viljasatoihin, mutta nyt näyttää, että jäämme tasolle alle 3,4 miljardia kiloa eli satoennuste näyttää tarkalleen 3.371 miljoonaa kiloa!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

luke1.jpg

 

 

Positiivista, suorastaan ihmeellistä on se, että rukiin kokonaissatoennuste povaa määräksi peräti 104 miljoonaa kiloa. Se merkitsisi, että kotimainen sato riittäisi seuraavan vuoden ajan omavaraisuuteen!  En jaksa muistaa, että koska rukiin osalta kotimainen sato olisi riittänyt kotimaan kulutukseen.

 

 

Sadanneljän miljoonan kilon kokonaissato ei tietenkään merkitse, että välttyisimme kokonaan tuonnilta, sillä myllyjen laadunhallinta vaatii joka tapauksessa jonkinasteista tuontia.

 

 

************

 

 

 

Vehnän osalta satoennuste ennustaa 19 %:n alenemista edelliseen vuoteen verrattuna. Ennustettu 886 miljoonan kilon kokonaissato vaatii aikanaan tarkempaa analysointia, että mikä osuus tuosta volyymistä on leipäviljakelpoista.

 

 

*************

 

 

 

luke2.jpg

 

 

Ohravainiot ovat tuottamassa Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan satoa 1.433 miljoonaa kiloa ja se merkitsee miinusta 23 % edelliseen vuoteen verrattuna.

 

 

Laatutilanne kertoo aikanaan, että syntyykö suurin lovi mallasohraan vai jääkö rehuohrasato edellisvuotta hurjan paljon pienemmäksi!

 

 

 

**************

 

 

 

 

luke3.jpg

 

 

Kauran kohdalla satoennuste povaa 890 miljoonan kilon kokonaissatoa ja se merkitsisi edellisvuoden 1.039 miljoonaan kiloon verrattuna 14 % pienempää satoa.

 

 

Uskon, että Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on riittävästi hyvälaatuista kauraa, joten mihinkään pelkoihin esim. Elovena-kaurahiutaleiden saannin osalta ei ole perusteita.

 

 

 

*****************

 

 

Oma lukunsa ovat öljykasvien viljelyala ja rypsin sekä rapsin satonäkymät.

 

 

 

 

luke4.jpg

 

 

Öljykasvialassa pidettiin työssäoloaikanani tavoitteena 100.000 hehtaarin viljelyalaa.

 

 

Nyt kylvössä on rypsiä ja rapsia yhteensä vain 57.000 hehtaaria – toki se on enemmän kuin viime vuonna, jolloin viljelyala oli vain 43.000 hehtaaria.

 

 

Olen vakaasti sitä mieltä, että Raision poistuttua öljykasvien jalostamisesta viljelyala tulee vääjäämättömästi jäämään pysyvästi tasolle 50.000 hehtaaria. Se on suuri harmi, sillä öljykasvit olisivat tärkeä lenkki viljelykierrossa ja olisihan öljykasvialan pysyminen kunnollisella tasolla tärkeää jo huoltovarmuudenkin kannalta.

 

 

 ************

 

 

Kesän sateisuus ja säiden epävakaisuus sekä lämpösumman hidas kertyminen ovat haitanneet satotilanteen kehittymistä.

 

 

 

 

luke5.jpg

 

 

Liiallisesta kosteudesta kertovat kellastuneet kasvulohkot…

 

 

 

 

luke6.jpg

 

 

…ja sateiden vuoksi lakoontuneet kasvustot merkitsevät. että elokuun 28. päivänä julkistettava seuraava satoennuste saattaa olla todella surullista luettavaa!

En sitä toivo, mutta sitä pelkään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luonnonvarakeskus, satoennuste 2015.