On aika huolehtia valkosipulimaan lehtikatteesta

Tiistai 26.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Uskallan todeta, että olen kuluneiden viidentoista vuoden aikana hankkinut jonkinlaisen kokemuksen omaan käyttöön kasvatettujen valkosipuleiden viljelystä.

 

 

Uutta kuitenkin aina oppii ja viimekesän kokemuksen perusteella joudun toteamaan, että myös valkosipulilla ilmenee monokulttuuriviljelyn ongelmat.

 

 

Monokulttuuriviljely tarkoittaa, että samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla kasvupaikalla.

 

 

Opin viime kesän tuloksena, että myös valkosipuli vaatii hyvin menestyäkseen vuoroviljelyä.

 

 

Istutin viime syksynä valkosipuleita hieman yli sata rivimetriä ja kaikki aivan uuteen paikkaan.

 

 

Käytän siemenenä omaa siementä, mutta mukanani ulkomaan matkoilla olleet tietävät, että pyrin aina hankkimaan valkosipulikantaamme ulkomaista siementä.

 

 

Parhaimmat valkosipulinmyyjät ovat venäläiset mummot, jotka teiden varsilla tai venäläisillä toreilla myyvät itse kasvattamiaan valkosipuleita.  Mummojen valkosipuleista saa parasta terästystä omaan valkosipulikantaan!

 

 

Erehdyin kerran ostamaan Viipurin Kauppahallista letitettyjä kiinalaisia valkosipulipalmikoita. Ne olivat varmaan laadukkaita ruuanlaittoon, mutta täysin kelvottomia siemeniksi, sillä yksikään ei itänyt – ilmeisesti letitetyt valkosipulit on käsitelty idunestoaineilla, jotta ne eivät idä!

 

 

Valkosipulit istutetaan ihannetapauksessa kaksi viikkoa ennen talventuloa.  Koska kukaan ei pysty ennustamaan tarkkaa talventuloaikaa, pyrin istuttamaan valkosipulit lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta ennen marraskuun alkamista.

 

 

Mutta piti kirjoittaa valkosipulimaan lehtikatteesta!

 

 

Valkosipulimaa kannattaa kattaa lehtikatteella toukokuun lopulla.

 

 

Toimiva systeemi on se, että syksyllä haravoidut tai lehtipuhaltimella nurmikoilta kerätyt lehdet varastoidaan talven yli valkosipulimaan vierellä.  Lehdet alkavat maatumaan talven aikana sopivasti, jotta ne ovat parhaimmillaan kateaineeksi keväällä.

 

 

Ennen kattamista valkosipulimaa kannattaa lannoittaa, sillä valkosipuli pitää kasvuvoimaisesta paikasta.

 

 

Lannoittamisen jälkeen ja ennen kattamista rivivälit pitää harata huolellisesti.

 

 

 

 

 

 

Meillä käytetään valkosipulimaalla rivivälinä 40 senttiä ja olen jätelaudasta rakentanut laatikon, joka sopii riviväliin.

 

 

Työskentelylankulla seisten laatikko täytetään lehdillä ja kateaineeksi käy tällä menetelmällä hieman ”krouvimpikin” aines, sillä laatikon avulla kaikki kateainekset saadaan sopivasti ja turvallisesti riviväleihin.

 

 

 

 

 

 

Käytöstä poistetut lasten pesupaljut sekä laskettelupulkat ovat tässäkin hommassa verrattomia työvälineitä.

 

 

 

 

 

 

Katettu valkosipulimaa tietää kesän mittaan työnsäästöä, sillä rikkakasvien kitkentää ei juurikaan tarvita. Myös rivivälien haraaminen on tarpeetonta, sillä maan rakenne säilyy katteen alla erinomaisena.

 

 

Nyt vaan elokuuta ja oman pellon valkosipuleita odottamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rypsipellot loistavat keltaisena

Tiistai 6.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen maaseutumaisena on näinä päivinä kauneimmillaan.

 

Kauneuden ja värikylläisyyden helmenä loistavat rypsipellot. Oikeastaan kyseessä on rypsi- sekä rapsipellot, sillä kyseessä on kaksi erillistä kasvilajia, vaikka ne muistuttavatkin suuresti toisiaan.

 

Rypsin- ja rapsinsiemenet muistuttavat toisiaan niin paljon, että esim. teollisuuden prosesseissa niitä ei erotella. Myös siemenistä jalostetut lopputuotteet - rypsi/rapsiöljy ja rapsi/rypsirouhe ovat täysin sama tuote.

 

Rypsillä ja rapsilla on pelkästään positiivisia vaikutuksia.

 

Kotimaiset öljykasvituotteet ovat terveydelle edullisia - rypsiöljyä terveellisempää tuotetta saa etsiä. Uusin aluevaltaus rypsiöljylle on sen käyttäminen sikapossujen ruokinnassa - näin parannetaan sianlihan terveellisyyttä.

 

Öljykasvinsiementen teollisessa jalostamisessa syntyvä rouhe on karjalle haluttu rehuseosten raaka-aine.  

 

Öljykasvinviljely on tärkeä lenkki maatilojen kasvinviljelykierrossa. Öljykasvien sisällyttäminen viljelykiertoon vaikuttaa positiivisesti seuraavan vuoden viljasatoon.

 

Mineraaliöljyt taistelevat öljynporauksessa tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi imagostaan, mutta kasviöljyillä näitä ongelmia ei ole. Kasviöljyjen hyvät menekkinäkymät ovat kohottaneet maailmanmarkkinoilla niiden hintaa. Kohonnut rypsiöljyn hinta on nostanut myös öljykasvinsiementen hintoja ja tämä merkitsee tilatasolla kannattavuuden kohenemista.

 

Suomessa viljellään tänä kesänä rypsiä ja rapsia yhteensä lähes 160.000 hehtaarilla. Viime vuonna vastaava ala oli n. 80.000 hehtaaria eli kasvua kertyy tuplasti.  Nyt viljeltävä öljykasviala on korkein Suomessa milloinkaan viljelty.

 

Sato korjataan vasta syksyllä, joten satoarviota ei pysty kukaan antamaan, mutta hyvältä näyttää.

 

-Esko Erkkilä-