Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle VapaudenpatsaalleTorstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä- Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.
Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.
Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.
Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.
Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.
Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.
Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.
Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.
-Esko Erkkilä- |
Avainsanat: Vapaudenpatsas Tampere, Viktor Jansson, Tampereen Vapaudenpatsas, Vapaussota, Talvisota, Elias Simojoki, Koirinoja, Sortavala, Impilahti, Pitkäranta, Laatokka, Talvisodan mottitaistelut, Kirjastotalo Metso, Hämeenpuisto, |
|
9.4.2024 22.54
Eero Kauranen
Koirinoja ei ole Impilahden ja Sortavalan välillä vaan Impilahden ja Pitkärannan välillä. Koirinoja on Impilahden kirkonkylän itäpuolella. Asia käy ilmi mm Impilahden kunnan kartasta nettiosoitteessa https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/impilahti/impilahdenkart.htm |
10.4.2024 8.28
-Esko Erkkilä-
Olet oikeassa - korjasin juttuuni. |
Sain 17.2.2013 tähän juttuuni liittyvän seuraavanlaisen palautteen:
*****
Ei kiinnosta edes vastauksenne kysymykseeni, miksi valehtelitte jo ensimmäisellä sivulla minkä avasin.
Ettekö todella tiedä, että hevonen ei kuulunut mitenkään Elias Simojoen kuolemaan. Hän kuoli kivääri kädessä rynniessään etulinjassa Laatokan rannalla.
Oletteko nähnyt pappi Simojoen muistelokirjoituksen kaverilleen heimosotareissujen jälkeen, Siinä hän sanoi sydämensä riemuinneen ryssänveren tuoksusta sieraimissa niillä karjalan kunnailla. Hän oli myös verivalalla luvannut uhrata henkensä suuren Suomen puolesta, sillä kansojen herra katsoisi sitä suopeasti tulevaisuudessa.
********
Kiitän kommentista, mutta totean, että kommentoija ei ole perehtynyt asiaan.
-Esko Erkkilä-