Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas jäi luovutetulle alueelle!

Perjantai 1.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun 28. päivänä olleen Kalevala-päivän kunniaksi voidaan todeta, että luovutetun Karjalan alueelle jäi useita merkittäviä suomalaisia kulttuuriaarteita ja eräs niistä on Sortavalassa sijaitseva…

 

 

shemeikkasortavalassa.JPG

 

….Runonlaulaja-patsas.

 

 

Patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon tekemä ja se paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi 29.6.1935.

 

 

Teos esittää karjalaista runonlausujaa Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka kuvanveistäjä Sailo sai aikoinaan tavata.

 

Runonlaulaja sijaitsee Hotelli Seurahuoneen ja Suomen Pankin Sortavalan konttorin rajaamalla puistoalueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisenpuistoksi.

 

Olen monesti poikennut Runonlausuja-patsaalla, mutta tulevista käynneistä ei ole mitään tietoa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas jäi luovutetulle alueelle!, Runonlaulaja-patsas, Väinämöisenpuisto; Väinämöisenpuisto Sortavalassa, Suomen Pankin talo Sortavalassa, Seurahuone Sortavalassa, Alpo Seilo, Petri Shemeikka.

Stora Enso lopettaa Impilahden sahan!

Lauantai 5.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Metsäyhtiö Stora Enso keskeyttää kaiken tuotannon ja myynnin Venäjällä vastalauseena diktaattori Putinin hyökkäykselle Ukrainaan.

 

Eräs lopetettavista laitoksista on Impilahdella sijaitseva sahalaitos, jonka ohi olen monesti kulkenut matkoillani pakkoluovutettuun Karjalaan.

 

Saha sijaitsee Impilahdella sen tien varrella, joka alkaa Sortavalasta Petroskoihin kulkevalta tieltä ja tienviittana on venäjäksi kirjoitettuna ”Impilahti”.

 

Tie kulkee syvässä kanjonissa kulkevan radan yli ja sahalaitos sijaitsee kulkusuunnassa oikealla.

 

Kanjoni on hyvin syvä ja se on mm. alueen hirville surmanloukku – paikkakuntalaiset käyvät usein tarkistamassa tilanteen, että onko taas saatavissa helppo hirvipaisti.

 

Sotiemme aikana suomalaiset käyttivät Impilahden kanjonia tykkijunien suojapaikkana.

 

********************

 

Stora Enson Impilahden saha on perustettu vuonna 2002 ja se tuottaa 160.000 kuutiometriä sahatavaraa, 10.000 kuutiometriä puujalosteita sekä 25 miljoonaa kiloa pellettejä – saha työllistää n. 150 henkilöä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stora Enso lopettaa Impilahden sahan!, Stora Enso, Impilahti, Pitkäranta, Sortavala, Sininen tie, Pakkoluovutettu Karjala,

Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas on eräs Suomen kulttuuriaarteista

Maanantai 14.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Luovutetun Karjalan alueelle jäi useita merkittäviä suomalaisia kulttuuriaarteita ja eräs niistä on Sortavalassa sijaitseva…

 

 

IMG_0746.JPG

 

…Runonlaulaja-patsas.

 

 

Patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon tekemä ja se paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi 29.6.1935.

 

 

 IMG_0745.JPG

 

Teos esittää karjalaista runonlausujaa Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka kuvanveistäjä Sailo sai aikoinaan tavata.

 

Runonlaulaja sijaitsee Hotelli Seurahuoneen ja Suomen Pankin Sortavalan konttorin rajaamalla puistoalueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisenpuistoksi.

 

 

Sortavala on useinkin ”läpikulkupaikka”, kun kuljetaan syvemmälle Venäjälle tai tullaan sieltä pois.  Pyrin kuitenkin aina Sortavalassa poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla ja nyt toivon, että rajat taas avautuisivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas on eräs Suomen kulttuuriaarteista, Sortavala, Alpo Seilo, Runonlaulaja-patsas, Petri Shemeikka,

Nyt vauhtia, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas

Tiistai 19.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä talousarviokokouksessaan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ilkka Sasin tekemän ponsiehdotuksen, että Tampereelle pitää saada Lotta Svärd-patsas.

 

Kannatan lämpimästi Ilkka Sasin ehdotusta!

 

 

Lappeenrannassa on Nina Sailon tekemä Lotta Svärd-patsas, mutta Tampereelle tarvitaan sama-aiheinen taideteos kunnioittamaan lottien tekemää työtä.

 

 

Nina Sailo o.s. Stünkel (1906 – 1998) oli kuvanveistäjä itsekin ja kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877 – 1955) oppilas ja puoliso.

 

 

 

alposailovainamoinen.JPG

 

 

Itse arvostan Alpo Sailon veistoksista eniten Sortavalassa sijaitsevaa ”Runonlaulaja” –patsasta, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen Kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.

 

Patsaan mallina on ollut karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka – minulla ei koskaan ole Sorvalassa niin kiire, ettenkö ehtisi poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla.

 

 

Nyt vaan töpinäx, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt vauhtia jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas, Lotta Svärd, Lotta Svärd-patsashanke Tampereelle, Nina Sailo, Alpo Sailo, Runonlaulaja-patsas Sortavalassa, Petri Shemeikka, Nina Sailo o.s. Stünkel,

Sortavalassa pitää aina olla aikaa, jotta ehtii poiketa "Runonlaulaja" -patsaalla!

Keskiviikko 7.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme kahdestikin Sortavalassa - mennessämme kohti Petroskoita ja palatessamme Aunuksesta kohti Käkisalmea.

 

 

Menomatkalla olimme liikkeellä kovin myöhäistunteina ja kun yövyimme Piipun Pihassa, en lähtenyt illalla enää Sortavalan keskustaan.

 

 

Paluumatkalla oli olevinaan myös kiire ja pysäköimme bussimme Sortavalan torin äärelle, josta on muutama sata metriä Sortavalan keskustaan.

 

 

 

IMG_3063.JPG

 

 

Sortavalan ykköskohde on mielestäni ”Runonlaulaja” –patsas ja sen luokse kiirehdin myös nyt.

 

 

 

IMG_3066.JPG

 

 

Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina Sailo käytti karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka Sailo oli tavannut aikaisemmin henkilökohtaisesti.

 

 

Veistoksen tekemisessä Sailoa auttoi hänen oppilaansa Nina Stynkel, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Sailon puoliso.

 

 

IMG_3067.JPG

 

 

Kannustan, että Sortavalassa käydessänne poikkeatte Alpo Seilon veistämän ”Runonlaulaja” – patsaan äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Sortavala, Piipun Piha, Alpo Sailo, Nina Stynkel, Petri Shemeikka, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas,

Apteekkari Jääskeläinen maksoi kyläläisille markan jokaisesta kivestä, jotka he toivat huvilan rakennustyömaalle!

Tiistai 6.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sorvalalaisen apteekkari Tauno Jääskeläisen huvila sijaitsee Sortavalasta Pitkärannan ja Salmin kautta Aunukseen johtavan tien varrella Sortavalasta ajaen tien vasemmalla puolella 12 kilometrin etäisyydellä Sortavalasta.

 

 

 

IMG_3058.JPG

 

 

 

IMG_3059.JPG

 

 

 

IMG_3060.JPG

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme ajoimme kahdestikin apteekkari Jääskeläisen huvilan ohitse, mutta vain paluumatkalla - kun istuin bussin oikealla puolella - sain heikkolaatuisia kuvia huvilasta.

 

 

Harmittelen, että en pyytänyt kuljettajaamme Raivoa pysähtymään tai edes hiljentämään, kun ajoimme apteekkari Jääskeläisen huvilan ohi!

 

 *******************

 

Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläinen (1888 – 1947) rakennutti Laatokan pohjoisrannalle Kirjavalahden rannalle funkistyylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka suunnitteli vuonna 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

 

 

Rakennuksen erikoisuus on se, että sen julkisivu on koristeltu pienillä kivenlohkareilla ja se valmistui vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisotaa.

 

 

Tutkin tätä juttuani varten apteekkari Jääskeläisen Kirjavanlahdella sijaitsevan huvilan historiaa ja totesin, että apteekkari Jääskeläinen tuki paikallista toimintaa ja maksoi jokaisesta kivestä, jotka kyläläiset toivat rakennustyömaalle, yhden markan!

 

 **************

 

Apteekkari Jääskeläisen huvilassa toimi Jatkosodan loppuvaiheessa Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa ja komentotoimisto.

Myöhemmin siinä toimi joskus vajaat kolmisenkymmentä vuotta sitten kaikille avoin kahvila ja silloin olen poikennut siellä teellä ja maistuvia leivonnaisia nauttien – nykyisin Jääskeläisen huvila toimii venäläisten taiteilijoiden kesäkotina ja sen vuoksi se ei ole avoin ohikulkijoille.

 

Mainittakoon, että Blomstedt suunnitteli myös Jääskeläisen vuonna 1929 Helsinkiin Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan perustaman Carelia- apteekin ja apteekin painotuotteet. Carelia- apteekki on toiminut vuodesta 1996 alkaen Töölöntorin laidassa.

 

En tunne Carelia-apteekin nykytilannetta, mutta toivon, että se on yhä edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jääskeläisen huvila, Kyröläismatka2019, Kirjavanlahti, Carelia-apteekki, Sortavala, Pitkäranta, Salmi, Aunus, arkkitehti Pauli Blomstedt, Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa, Rannikkotykistörykmentti 13:n komentotoimisto, taiteilijoiden kesäkoti,

Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova

Keskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.

 

 

 

IMG_2518.JPG

 

 

Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.

 

 

Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

 

 

 

IMG_2520.JPG

 

 

Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!

 

 

 

IMG_2519.JPG

 

 

Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.

 

 

Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.

 

 

Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940.  Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.

 

 

Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.

 

 

Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.

 

 

Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.

 

 

Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.

 

 

 

IMG_2525.JPG

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle.  Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!

 

 

 

IMG_2524.JPG

 

 

Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Murheen risti, Surun risti, Kaksi äitiä, Sortavala, Petroskoi, Suojärvi, Impilahti, Koirinoja, Valentina Treskova, Vladimir Aksjonovit? Tere?kov, Paavo Lipponen,

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

IMG_3063.JPG

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Kyröläismatka, Sortavala, Alpo Sailo, Petri Shemeikka, Väinämöisenpuisto, Sortavala, Kolmikulmanpuisto, Kolmikulmanouisto Sortavalassa, Piipun Piha, Piipun Piha Sortavalassa,

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

IMG_2500.JPG

 

 

 

IMG_2501.JPG

 

 

 

IMG_2503.JPG

 

 

 

IMG_2505.JPG

 

 

 

IMG_2506.JPG

 

 

 

IMG_2507.JPG

 

 

 

IMG_2510.JPG

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

IMG_3058.JPG

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Laatokka on seitsemän meren järvi!", Kirjavalahti, Sortavala, apteekkari Jääskeläinen, apteekkari Jääskeläisen huvila, Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahdella,

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

IMG_2497.JPG

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

IMG_2716.JPG

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

IMG_3177.JPG

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjällä mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy, kyröläismatka2019, Piipun Piha, Sortavala, Hotelli Fregatti, Petrokoi, Hotelli Korela, Käkisalmi,

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

vala1.jpg

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

vala2.jpg

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

vala3.jpg

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

vala4.jpg

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

vala5.jpg

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

vala6.jpg

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

vala7.jpg

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

vala8.jpg

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

vala9.jpg

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

vala10.jpg

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

vala11.jpg

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

vala12.jpg

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Laatokan Valamo, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, kantosiipialukset Valamoon, Sortavala, Käkisalmi, Pietari,

Sodat eivät tuhonneet Sortavalaa

Tiistai 19.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi menetti Talvi- ja Jatkosodassa Neuvostoliitolle kolme kaupunkia eli Sortavalan, Käsisalmen ja Viipurin sekä kaksi kauppalaa eli Lahdenpohjan ja Koiviston.

 

 

Näistä menetimme asein kokonaan ainoastaan Koiviston ja merkittävän osan Viipuria.

 

 

Sortavalaa, Käkisalmea ja Lahdenpohjaa sekä osaa Viipurista puna-armeija ei koskaan pystynyt asein valloittamaan.

 

 

Nyky-Sortavala on juuri tämän vuoksi aito tuulahdus Suomen 1930-luvulta, sillä sota ei ole sitä runnellut.

 

 

Suomi menetti kaikki mainitut kaupungit sekä kauppalat Talvisodan rauhansopimuksessa, joka solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 12.3.1940 – sopimus astui voimaan seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

 

 

Suomen joukot vapauttivat Sortavalan 15.8.1941 ja vapauttaminen tapahtui ilman suuren tuhon aiheuttamista, joten kaupungin rakennukset säilyivät hyvin vaikka kaupungin valloittamisesta olikin kyse.

 

 

Jatkosodan välirauhansopimuksessa 15.9.1944 Sortavala menetettiin ”kynällä” Neuvostoliitolle ja tämän vahvistettiin Pariisin rauhassa 10.2.1947.

 

 

 ********************

 

 

Monet Sortavalan suomalaisista puutaloista ovat säilyneet hyvin nykypäivään saakka.

 

 

 

sorta1.jpg

 

 

Tässä eräs suomalaisajan puutalo, joka edustaa Sortavalan historiallista arkkitehtuuria.

 

 

Kuvasin talon, kun olin iltakävelyllä Sortavalassa 10.7.2016.

 

 

Sortavalan suomalaisajan arkkitehdeistä mainitsen kaksi; isä Johan Oskari Leander ja poika Oskar Johannes Leander.

 

 

Isä oli Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsen ja suunnitteli Sortavalaan yli 70 uudisrakennusta.

 

Poika-Leander aloitti rakennusten suunnittelun jo 20-vuotiaana ja hän ehti kymmenen vuoden aikana suunnitella yli 120 uutta rakennusta Sortavalaan.

 

 

Huomaa tässäkin talossa sirot räystäslistat, päätykolmiot ja katto- sekä muiden rakenteiden sopusuhtaisuus.

 

 

*****************

 

 

Olen monesti ihmetellyt neuvostoaikana Sortavalan puutaloihin rakennettuja kaasulämmityssysteemejä.

 

 

 

sorta2.jpg

 

 

Talon päädyssä on lukkojen takana kaasusäiliöt…

 

 

 

sorta3.jpg

 

 

…ja niistä kaasu johdetaan pinta-asennuksena asennettujen kaasuputkien avulla talon huoneistoihin.

 

 

 

Monesti näkee, että kaasujohdossa on ollut vikaa ja rakennuksen seinällä on ollut tulipalo, sillä mustuneita ulkoseiniä näkee näissä taloissa.

 

 

 

****************

 

 

 

Sortavalan kaupunki-infra on monin paikoin jäänyt sille tasolle, jolla se oli suomalaisten jättäessä kaupungin.

 

 

 

sorta4.jpg

 

 

Tämä kuva on iltakävelyltäni 10.7.2016, kun olin palaamassa keskikaupungilta majapaikkaamme Piipun Pihaan.

Ajorata on kohtuullisessa kunnossa, mutta kävelytiellä kulkemisessa on taiteilemista!

 

 

Nyt ei satakieli laulanut, monesti olen näillä tienoilla kulkiessani saanut kuunnella hienoa satakielen laulua.

 

 

Kannustan lukijoitani Sortavalassa yöpyessänne tutustumaan kaupunkiin, jossa pääsee aidosti aistimaan 1930-luvun suomalaista kaupunkimiljöötä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sodat eivät tuhonneet Sortavalaa, Sortavala, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Suomen Pankin talon sijainti Sortavalassa kertoo kaupungin taloudellisesta merkityksestä ennen sota-aikaa Suomessa

Maanantai 18.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Sortavalan Kolmikulman puistossa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta.

 

 

 

sortavala1.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsaan takana Brahenkadulla sijaitsee yhä edelleen Suomen Pankin talo, jossa nykyään toimii Venäjän Keskuspankki.

 

 

Talon on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg (1879 – 1944) ja se on rakennettu vuonna 1915.

 

 

Suurin osa arkkitehti Ullberg´n suunnittelemista rakennuksista jäi luovutettuun Karjalaan.

 

 

 

sortavala2.jpg

 

 

Suomen Pankin talon oikeanpuoleisessa porttipylväässä on yhä edelleen kirjaimet ”SP” eli Suomen Pankki…

 

 

 

sortavala3.jpg

 

 

…ja vasemmanpuoleisessa porttipylväässä on kirjaimet ”FB” eli Finlands Bank.

 

 

 

sortavala4.jpg

 

 

Suomen Pankin talon vieressä on sisäänkäynti talon sisäpihalle ja myös se on yhä nykyäänkin arvokkaan näköinen.

 

 

Porttikongin yläpuolella on kiveen hakattuna joko Ga tai 6a ja nyt pyydänkin lukijoitani kertomaan, että mitä ne merkitsevät!  Toivon, että ”tietäjiä” löytyy!

 

 

Suomen Pankin talo Sortavalassa on eräs niistä kohteista, joihin haluan aina Sortavalassa käydessäni tutustua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavala, Suomen Pankki, Suomen Pankin talo, Suomen Pankin talo Sortavalassa, SP eli Suomen Pankki, FB eli Finlands Bank, Finlands Bank, Uno Ullberg, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

sailo1.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

sailo2.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

sailo3.jpg

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alpo Sailo, Nina Sailo, Nina Stünkel, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas, Runonlaulaja-patsas Sortavalassa, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, Valamon luostari, Heinäveden Valamo, Larin Paraske-patsas Helsingissä, Larin Paraske-patsas,

Elonpolkuja -yhteistyöverkoston KYKY2014 -Gaala osoitti, että ikäihmiset taitavat kulttuurintuottamisen

Keskiviikko 16.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vuonna 1999 toimintansa aloittanut ikäihmisten Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkoston muodostavat kaupungissa toimivat eläkeläisyhdistykset – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs Elonpolkuja –yhteistyöverkoston toimintaan osallistuvista yhdistyksistä.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana Elonpolkuja- yhteistyöverkoston tapahtumatyöryhmässä. 

 

 

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkosto järjesti Musiikkiteatteri Palatsissa maanantaina 14.4.2014 KYKY2014 -gaalan, jossa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenet esiintyivät ja esittivät erilaisia kulttuuriesityksiä.

 

Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta parhaat esitykset palkittiin.

 

 

img_4947.jpg

 

 

Eläkeliittolaisten esitykset aloitti Irja Lehmus, joka esitti kaksi itse kirjoittamaansa runoa.
 
Kilpailun tuomaristo kiitteli Irja Lehmuksen esityksiä ja totesi, että runot perustuvat esittäjän itsensä kokemaan.

 

 

musiikki2

 

 

Meeri Vettenranta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksestä esitti ”yleisöön menevän” murrepakinan, jossa hän rehevällä etelä-pohjalaismurteella vertasi entistä aikaa nykymenoon.
 
Meeri Vettenranta sai esityksestään yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

 

 

musiikki3

 

 

Kolmantena eläkeläisliittolaisena esiintyi Mirjami Kilponen säestäjänään poikansa Kimmo Kilponen.

 

Mirjami Kilponen on syntyjään Sortavalan Kirjavanlahdelta ja hän esittikin laatokkalaismaisemiin hyvin sopivan Veikko Lavin sanoittaman ja säveltävän ”Silakka-apajilla” –kappaleen.

 

 

 

Tuomaristo arvosti Mirjami Kilposen esitystä ja hänet palkittiinkin kunniamaininnalla!

 

 

Kiitokset hyvistä esityksistä ja onnittelut Mirjami Kilposelle sekä myös Irja Lehmukselle ja Meeri Vettenrannalle tätäkin kautta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elonpolkuja, Elonpolkuja -yhteistyöverkosto, Irja Lehmus, Meeri Vettenranta, Mirjami Kilponen, Sortavala, Kirjavanlahti, Sortavalan Kirjavanlahti, Laatokka, Veikko Lavi, Silakka-apajilla,

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

simojoki1

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.


Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

simojoki2

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Vapaudenpatsas Tampere, Viktor Jansson, Tampereen Vapaudenpatsas, Vapaussota, Talvisota, Elias Simojoki, Koirinoja, Sortavala, Impilahti, Pitkäranta, Laatokka, Talvisodan mottitaistelut, Kirjastotalo Metso, Hämeenpuisto,

"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu, Summa, Taipale, Kollaa, Uhtua, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Vitele, Aunus, Syväri, Kirvesmäki, Kelja, Sammatus, Tali, Ihantala, Mantsinsaari, Salmi, Pitkäranta, Sortavala, Kivennapa,

Jänisjärven Lomakeskus - Sortavalan vaihtoehto Venäjän matkaajalle

Torstai 12.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on useimmille Venäjän-matkaajille nopean yöpymisen paikka - näin Venäjälle mentäessä ja näin Venäjältä tultaessa.

 

Useasti Venäjällä käyneet kaipaavat vaihtelua Sorvala-vaihtoehtoon.

 

Jänisjärven Lomakeskus tarjoaa vaihtoehdon. Se sopii "nopean yöpymisen matkaajille", mutta erityisesti se on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka haluavat viettää useamman yön Jänisjärven rantamaisemissa.

 

Yövyimme Jänisjärven Lomakeskuksessa, kun olimme päättämässä heinäkuista matkaamme Laatokan Karjalaan.

 

Jänisjärvi laskee Läskelän kautta Laatokkaan ja Läskelä on tuttu paikka kaikille Niiralan kautta Venäjälle matkaaville.

 

Läskelä on minulle tärkeä paikka sen vuoksi, että vaimoni vaari toimi kesäisin hinaajan kapteenina Laatokalla ja hän kuljetti puutavaralauttoja Läskelästä Laatokan ja Pietarin kautta Uuraaseen. Eräälle matkalle pääsi mukaan nuorena tyttönä myös tuleva anoppini ja hän kertoi mieliinpainuneesta matkasta usein.

 

Jänisjärven Lomakeskus sijaitsee Venäjän Värtsilässä ja sieltä on matkaa Niiralaan vain 10 kilometriä.

 

Jänisjärven Lomakeskuksessa on kohtuullisin varustuksin varustettuja mökkejä. Lomakeskuksen Metsäkahvila tarjoaa kaikki tarvittavat ravintolapalvelut kohtuuhintaan.

 

Huonojen tieyhteyksien vuoksi saavuimme Lomakeskukseen yli tunnin suunniteltua myöhässä, mutta se ei tahtia haitannut.

 

Jänisjärven aallot houkuttelivat uimaan illalla ja myös lähtöaamuna.

 

Suosittelen Jänisjärven Lomakeskuksen palveluiden käyttämistä Venäjän matkoilla. Jänisjärvi sopii yöpymiskohteena niille, jotka ovat useasti yöpyneet Sortavalassa ja haluavat vaihtelua. Oletan, että Jänisjärvellä yöpyminen on edullisempaa kuin Sortavalassa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jänisjärven Lomakeskus, Jänisjärvi, Läskelä, Laatokka, Pietari, Uuraa, Värtsilä, Niirala, Sortavala,

PIM-luku kertoo Venäjän teiden kunnon

Torstai 22.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Laatokan Karjalassa matkanneille suomalaisille on tullut tutuksi PIM-luku. Se kertoo tien kunnon - suuri PIM-luku merkitsee huonokuntoista tietä ja alhainen PIM-luku puolestaan kohtuullisen kuntoista tietä.

 

Takavuosina korkea PIM-luku oli Sortavalasta kohti Impilahtea kulkevalla tiellä. Kirjavanlahden hienojen maisemien kohdalla PIM-luku lähenteli maksimia.

 

Edistys on edistynyt myös Venäjällä ja Kirjavanlahden paikkeilla PIM-luku on ilahduttavasti alentunut. Nyt hienoista maisemista ehtii nauttimaan ja ei tarvitse koko ajan pelätä, että pää kolahtaa bussin kattoon.

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila vilahtaa nykyisin tavallaan paljon aikaisemmin kulkijan ohitse kuin takavuosina. On harmi, että Jääskeläisen huvilan peräkamarin rauhaan nyt ei pääse poikkeamaan kahville, kuten kymmenkunta vuotta sitten - huvila kun on nyt yksityiskäytössä.

 

Vaikka PIM-luvun alentuminen  on merkinnyt entistä mukavampaa matkustamista Venäjällä, on se merkinnyt myös tietyn eksotiikan katoamista Venäjän-matkailusta. Siitä huolimatta on tervehdittävä ilolla sitä kehitystä, joka on merkinnyt Laatokan Karjalassa tieolosuhteiden ainakin jonkinasteista kohenemista.

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Unohtui mainita, että humoristinen PIM-luku merkitsee Venäjällä bussimatkustajalle Perseeseen Iskuja Minuutissa eli PIM!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavala, Kirjavanlahti, Apteekkari Jääskeläinen, Apteekkari Jääskeläisen huvila, PIM-luku

Vanhemmat kirjoitukset »