Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vuonna 1921 paljastetun Tampereella sijaitsevan Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simelius...

Tiistai 21.9.2021 - -Esko Erkkilä-

…joka vuonna 1926 muutti sukunimensä Simojoeksi.

 

 

IMG_3143.JPG

 

Eljas Simojoki on Simelius-nimisenä ollut myös samana vuonna eli 1921 paljastetun Lahden sankaripatsaan mallina - molemmat patsaat on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja 1933 – 1939.

 

Elias Simojoki syntyi nykyisin Kalajoen kaupunkiin kuuluvalla Rautiossa vuonna 1899 ja kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun oli käynyt lopettamassa pistoolinlaukauksella rintamien väliin Laatokan jäälle jääneen hevosen – neuvostoliittolaiset ampuivat Simojoen.

 

Suomalaiset pystyivät Talvisodassa pysäyttämään puna-armeijan etenemisen Koirinojalle – olen monesti käynyt Koirinojalla.

 

Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaudenpatsas, Tampereen Vapaudenpatsas, Lahden sankaripatsas, Viktor Jansson, Elias Simelius, Elias Simojoki, IKL, Kiuruveden sankarihautausmaa, Koirinoja, Impilahden Koirinoja, Laatokka, Impilahti,

Opetin Venäjän-poikaa pääsemään suosta eteenpäin!

Torstai 4.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Nykyään pellot ovat niin kuivatettuja, että kyntö-, äestys- tai kylvöhommissa traktorit eivät jää mahastaan kiinni pelloille.  Osaltaan tämä on myös sen ansiota, että nykyviljelijöiden traktorit ovat nelivetoisia ja sen ansiosta ne pärjäävät myös kosteilla mailla.

 

 

Toista oli ennen ja mm. minä olen jäänyt Valmetillani mahastani kiinni mökkitontilla nykyisen lipputankomme kohdalla – eipä helpolla uskoisi!

 

 

Mieliinpainuvin aiheeseen liittyvä kokemukseni on Laatokalta Mantsinsaarelta, kun sai opettaa ”ruskipojan” pääsemään Belaruksellaan suosta pois suomalaisin konstein.

 

Kas näin se kävi:

 

Edesmennyt anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja taas kerran olin käymässä hänen synnyinsijoillaan.

 

Siihen aikaan Mantsilla oleili keski-ikäinen venäläismies, jolla oli käytössään aito-Belarus.

 

Ylitimme Laatokan Pöllästä Mantsinsaarelle veneellä ja jatkoimme siitä Belarus-kyydillä Työmpäisiin eli siihen hiljentyneeseen kylään, jossa anoppini synninkodin rauniot sijaitsevat.

 

Paluumatkan teimme ”mutkin” Mantsin patterin kautta ja jossain vaiheessa jouduimme suolle, jonne Belaruksemme upposi mahaansa myöten.

 

Ruskipoika hätääntyi, mutta totesin, että ei mitään hätää ja ryhdyin hommiin – yhteistä kieltä ei toki löytynyt!

 

Belaruksessa oli hyvät oheisvarustukset, kuten terävä kirves ja riittävästi vahvaa kettinkiä.

 

Ohjasin ruskipoikaa kaatamaan vankan pystyynkuivaneen kuusen ja raahaamaan sen karsittuna traktorimme luo.

 

Laitoin muutaman metrin pituisen kuusenrangan Belaruksen takapyörän taakse ja sidoin sen takapyörään kettingillä – sen varoin, että kettinkisidos ei osunut venttitapin kohdalle.

 

Tämän jälkeen pyysin ruskipoikaa ajamaan hitaalla peruutusvaihteella vajaan metrin verran taaksepäin ja niinhän Belarus oli pelastettu suosta.

 

Nyt vaan kuusenlatvaa takapyörien etupuolelle ja Belarus oli pelastettu suosta.

 

 

Tulipahan tuossa taas kerran mieleen se suomalainen perustotuus, että…

 

 

…meillä pannaan konsteilla, mutta ei suurilla munilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Konsteilla mutta ei suurilla munilla, Mantsinsaari, Työmpäinen, Mantsin patteri, Pöllä, Lunkulansaari, Laatokka, Belarus,

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

IMG_4737.JPG
 
 
…”Poika ja kala” –veistos johdatteli minut aivan uusille urille suomalaisen kuvanveistostaiteen tuntemisessa!
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
        simojoki2.jpg

 

 
Samainen Viktor Jansson on vuonna 1921 Tampereen Hämeenpuistoon pystytetyn ”Vapaudenpatsaan” luoja – patsas on Vapaussotamme muistomerkki.

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poika ja kala, Serlachius-museot, Serlachius Gustav-museo, Viktor Jansson, Tove Jansson, Tove Janssonin isä, Vapaudenpatsas, Vapaudenpatsas Tampere, Elias Simojoki, Laatokka,

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

IMG_2745.JPG

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

IMG_2759.JPG

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

IMG_2761.JPG

 

 

 

IMG_2764.JPG

 

 

 

IMG_2774.JPG

 

 

 

IMG_2780.JPG

 

 

 

IMG_2786.JPG

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

IMG_2765.JPG

 

 

 

IMG_2766.JPG

 

 

 

IMG_2767.JPG

 

 

 

IMG_2768.JPG

 

 

 

IMG_2769.JPG

 

 

 

IMG_27702.JPG

 

 IMG_2771.JPG

 

 

 

 

IMG_2773.JPG

 

 

*******

 

IMG_2791.JPG

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

IMG_28032.JPG

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

IMG_2799.JPG

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

IMG_2802.JPG

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Petroskoin satama, Kizhi, kantosiipialus, Meteor-luokan kantosiipialus Äänisellä, Ääninen, Valamo, Laatokka,

Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

IMG_2516.JPG

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

IMG_2514.JPG

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokka, Läskelä, Harlun pitäjä, Läskelästä proomulla Pietarin kautta Koivistolle, Koiviston vientisatama, Pietarin valot, Pietarin valot vuonna 1927,

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

IMG_2500.JPG

 

 

 

IMG_2501.JPG

 

 

 

IMG_2503.JPG

 

 

 

IMG_2505.JPG

 

 

 

IMG_2506.JPG

 

 

 

IMG_2507.JPG

 

 

 

IMG_2510.JPG

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

IMG_3058.JPG

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Laatokka on seitsemän meren järvi!", Kirjavalahti, Sortavala, apteekkari Jääskeläinen, apteekkari Jääskeläisen huvila, Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahdella,

Vanha Laatokka - nykyään kylä, mutta ennen Venäjän ensimmäinen pääkaupunki ja vilkas kauppapaikka

Maanantai 17.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkallamme heinäkuun 3. päivänä päivän viimeinen kohde oli vuonna 762 perustettu Vanha Laatokka eli Staraja Ladoga.

 

 

Pohjois-Venäjällä oli viikinkiajan alussa useita kaupunkivaltioita. Yksi merkittävimmistä oli vähän toistakymmentä kilometriä Olhavan suulta sisämaahan päin sijainnut Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka.

 

 

Kaupungin paikalta on löydetty merkkejä suomensukuisesta, slaavilaisesta ja skandinaavisesta asutuksesta jo ennen läheisen Novgorodin perustamista. Arkeologisten kaivausten perusteella Vanhan Laatokan iäksi on voitu määrittää n. 1250 vuotta.

 

 

 

*****************

 

 

 

Näimme bussin ikkunasta Vanhan Laatokan linnoituksia,…

 

 

 

 

lad111.jpg

 

 

 

 

lad2.jpg

 

 

…mutta varsinaisesti tutustuimme kylässä olevaan kirkkoon.

 

 

Kirkko on osa museokokonaisuutta, jonka tarkoituksena on paikkakunnan historian ja muistomerkkien suojelu.

 

 

 

Tässä kuvia kirkosta:

 

 

 

 

lad3.jpg

 

 

 

 

lad4.jpg

 

 

 

 

lad5.jpg

 

 

 

 

lad6.jpg

 

 

 

 

lad7.jpg

 

 

 

 

lad8.jpg

 

 

 

 

lad9.jpg

 

 

 

******************

 

 

 

 

Turistikohde kun on kyseessä, monenlaista tavaraa oli tarjolla:

 

 

 

 

lad10.jpg

 

 

 

 

lad11.jpg

 

 

 

 

***************

 

 

 

Ja sitten jatkoimme Olhavajoen jokivartta matkaamme eteenpäin!

 

 

 

 

lad12.jpg

 

 

 

 

lad13.jpg

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanha Laatokka, Straja Ladoga, Olhavajoki, venäjä2015,

Ihailtavaa, miten venäläismummot osaavat hyödyntää mökkitonttiensa viimeisimmänkin neliömetrin!

Torstai 13.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vytegran jälkeen kyröläismatkamme eteni Äänisen etelärantaa kohti Vanhaa Laatokkaa, mutta onneksi poikkesimme erääseen venäläiskylään.

 

 

Ajoimme bussimme kylän laidalle ja tutustuimme joen rannalla sijaitseviin taloihin ja niiden viljelyksiin jokirantakujaa kävellen.

 

 

ven1.jpg

 

 

Kylä jää tässä kuvassa joen vasemmalle puolelle.

 

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia kävelyreittimme varrelta:

 

 

 

 

ven2.jpg

 

 

Haloista saatava energia on Äänisen maisemissa arvossaan!

 

 

 

 

ven3.jpg

 

 

Tässä kylässä traktori oli jotain muuta kuin se kaikille tuttu venäläinen traktori, joka aina on väriltään sininen.

 

 

 

 

ven4.jpg

 

 

Venäläisittäin on varsinainen ökytalo, jos kulkuväylän suunnalle talossa on kuusi ikkunaa rinnakkain - ja toisessa kerroksessa!

 

 

 

 

ven5.jpg

 

 

Tässä venäläiskylässä perunanvarret olivat heinäkuun alussa kehittyneet paljon paremmiksi, kuin…

 

 

 

 

ven6.jpg

 

 

…meillä samaan aikaan.

 

 

 

 

ven7.jpg

 

 

Ruskoliljat eli keisarinkruunut aiheuttivat minun mielessäni jopa pientä kademieltä!

 

 

 

******************

 

 

Vielä muutama kuva venäläismummujen kaali- ja sipuliviljelyksistä:

 

 

 

 

ven8.jpg

 

 

 

 

ven9.jpg

 

 

 

 

ven10.jpg

 

 

 

 

ven11.jpg

 

 

 

 

ven12.jpg

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

ven13.jpg

 

 

Tämän mummun sipulikasvustot olivat erityisen komeat.

 

Kehuin mummulle hänen hienosti kasvavia kasvustojaan – yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta kaikesta näki, että mummu piti sanoistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiskylä, Vytegra, Vanha Laatokka, Ääninen, venäjä2015,

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

kirja1.jpg

 

 

 

 

kirja2.jpg

 

 

 

 

kirja3.jpg

 

 

 

 

kirja4.jpg

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

kirja5.jpg

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

kirja6.jpg

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

kirja7.jpg

 

 

 

 

kirja8.jpg

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokka, Laatokka - seitsemän järven meri, Kirjavanlahti, apteekkari Jääskeläisen huvila, kalanviljely, kalanviljelylaitokset Laatokalla, venäjä2015,

Risteily Nevalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Pietarissa

Lauantai 9.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari ja Neva ovat erottamattomat, sillä Neva kuuluu Pietariin ja Pietari kuuluu Nevaan.

 

Laatokan vedet virtaavat Nevan kautta Suomenlahteen.

 

Neva on lyhyt joki, sillä sen pituus on ainoastaan 74 kilometriä.

 

Laatokka on vain 4 metriä korkeammalla kuin Suomenlahti, joten Neva etenee kohti Suomenlahtea rauhaisaa vauhtia.

 

Nevan rauhallista juoksua hyödyntävät Pietarin monet laivayrittäjät, jotka järjestävät matkailijoille risteilyjä Nevalle.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Pietarissa – kävin siellä jo silloin, kun kaupungin nimi oli Leningrad – Leningradiksi Pietaria kutsuttiin vuodesta 1924 vuoteen 1991 saakka.

 

Lähes joka kerta, kun olen käynyt Pietarissa, olen osallistunut Nevajoelle tehdylle risteilylle.

 

Usein Neva-risteily ei sisälly matkan hintaan, vaan se pitää erikseen maksaa paikan päällä.

 

Olin Pietarissa 6.7.2014 ja osallistuimme Neva-risteilylle.

 

Risteily ei sisältynyt matkamme hintaan ja maksoimmekin siitä 25,00 euroa per henkilö. Retkueemme käsitti hieman yli 40 henkilöä ja lähes kaikki osallistuivat risteilylle – yrittäjän saama euromäärä ylitti 1.000 euroa ja se on aikasmoinen summa Venäjällä. Nevaristeilyt pitää maksaa euroissa – rupla ei kelpaa.

 

Panostus kannatti, sillä risteily Nevalla on aina elämys.

 

Tässä kuvakimara risteilystämme Nevalla 6.7.2014:

 

 

 

neva1

 

 

 

 

neva2

 

 

 

 

neva3

 

 

 

 

neva4

 

 

 

 

neva5

 

 

 

 

neva6

 

 

 

 

neva7

 

 

 

 

neva8

 

 

 

 

neva9

 

 

 

 

neva10

 

 

 

 

neva11

 

 

 

 

neva12

 

 

 

 

neva13

 

 

 

 

neva14

 

 

 

 

neva15

 

 

 

 

Pietarissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta risteilyä Nevalla kannattaa aina harkita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neva, Nevajoki, Neva Laatokasta Suomenlahteen, Laatokka, Suomenlahti, Pietari, Leningrad, jokiristeily Nevalla, suomenlahti2014,

Elonpolkuja -yhteistyöverkoston KYKY2014 -Gaala osoitti, että ikäihmiset taitavat kulttuurintuottamisen

Keskiviikko 16.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vuonna 1999 toimintansa aloittanut ikäihmisten Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkoston muodostavat kaupungissa toimivat eläkeläisyhdistykset – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs Elonpolkuja –yhteistyöverkoston toimintaan osallistuvista yhdistyksistä.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana Elonpolkuja- yhteistyöverkoston tapahtumatyöryhmässä. 

 

 

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkosto järjesti Musiikkiteatteri Palatsissa maanantaina 14.4.2014 KYKY2014 -gaalan, jossa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenet esiintyivät ja esittivät erilaisia kulttuuriesityksiä.

 

Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta parhaat esitykset palkittiin.

 

 

img_4947.jpg

 

 

Eläkeliittolaisten esitykset aloitti Irja Lehmus, joka esitti kaksi itse kirjoittamaansa runoa.
 
Kilpailun tuomaristo kiitteli Irja Lehmuksen esityksiä ja totesi, että runot perustuvat esittäjän itsensä kokemaan.

 

 

musiikki2

 

 

Meeri Vettenranta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksestä esitti ”yleisöön menevän” murrepakinan, jossa hän rehevällä etelä-pohjalaismurteella vertasi entistä aikaa nykymenoon.
 
Meeri Vettenranta sai esityksestään yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

 

 

musiikki3

 

 

Kolmantena eläkeläisliittolaisena esiintyi Mirjami Kilponen säestäjänään poikansa Kimmo Kilponen.

 

Mirjami Kilponen on syntyjään Sortavalan Kirjavanlahdelta ja hän esittikin laatokkalaismaisemiin hyvin sopivan Veikko Lavin sanoittaman ja säveltävän ”Silakka-apajilla” –kappaleen.

 

 

 

Tuomaristo arvosti Mirjami Kilposen esitystä ja hänet palkittiinkin kunniamaininnalla!

 

 

Kiitokset hyvistä esityksistä ja onnittelut Mirjami Kilposelle sekä myös Irja Lehmukselle ja Meeri Vettenrannalle tätäkin kautta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elonpolkuja, Elonpolkuja -yhteistyöverkosto, Irja Lehmus, Meeri Vettenranta, Mirjami Kilponen, Sortavala, Kirjavanlahti, Sortavalan Kirjavanlahti, Laatokka, Veikko Lavi, Silakka-apajilla,

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 taipale1

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

taipale2

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

taipale3

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

taipale4

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

taipale5

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!


*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.


*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.


Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Taipale, Taipaleenjoki, Taipaleenjoen taistelut, Neosaari, Kansakoulun metsikkö, Pärssisen metsikkö, Taipaleen muinaislinna, Laatokka, Terenttilä, Terenttilän tukikohdat, Metsäpirtti, Taipaleenjoen lossi, Taipaleenjoki - Tuonelanjoki, Yrjö Jylhä, Suvanto,

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

simojoki1

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.


Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

simojoki2

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Vapaudenpatsas Tampere, Viktor Jansson, Tampereen Vapaudenpatsas, Vapaussota, Talvisota, Elias Simojoki, Koirinoja, Sortavala, Impilahti, Pitkäranta, Laatokka, Talvisodan mottitaistelut, Kirjastotalo Metso, Hämeenpuisto,

Jänisjärven Lomakeskus - Sortavalan vaihtoehto Venäjän matkaajalle

Torstai 12.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on useimmille Venäjän-matkaajille nopean yöpymisen paikka - näin Venäjälle mentäessä ja näin Venäjältä tultaessa.

 

Useasti Venäjällä käyneet kaipaavat vaihtelua Sorvala-vaihtoehtoon.

 

Jänisjärven Lomakeskus tarjoaa vaihtoehdon. Se sopii "nopean yöpymisen matkaajille", mutta erityisesti se on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka haluavat viettää useamman yön Jänisjärven rantamaisemissa.

 

Yövyimme Jänisjärven Lomakeskuksessa, kun olimme päättämässä heinäkuista matkaamme Laatokan Karjalaan.

 

Jänisjärvi laskee Läskelän kautta Laatokkaan ja Läskelä on tuttu paikka kaikille Niiralan kautta Venäjälle matkaaville.

 

Läskelä on minulle tärkeä paikka sen vuoksi, että vaimoni vaari toimi kesäisin hinaajan kapteenina Laatokalla ja hän kuljetti puutavaralauttoja Läskelästä Laatokan ja Pietarin kautta Uuraaseen. Eräälle matkalle pääsi mukaan nuorena tyttönä myös tuleva anoppini ja hän kertoi mieliinpainuneesta matkasta usein.

 

Jänisjärven Lomakeskus sijaitsee Venäjän Värtsilässä ja sieltä on matkaa Niiralaan vain 10 kilometriä.

 

Jänisjärven Lomakeskuksessa on kohtuullisin varustuksin varustettuja mökkejä. Lomakeskuksen Metsäkahvila tarjoaa kaikki tarvittavat ravintolapalvelut kohtuuhintaan.

 

Huonojen tieyhteyksien vuoksi saavuimme Lomakeskukseen yli tunnin suunniteltua myöhässä, mutta se ei tahtia haitannut.

 

Jänisjärven aallot houkuttelivat uimaan illalla ja myös lähtöaamuna.

 

Suosittelen Jänisjärven Lomakeskuksen palveluiden käyttämistä Venäjän matkoilla. Jänisjärvi sopii yöpymiskohteena niille, jotka ovat useasti yöpyneet Sortavalassa ja haluavat vaihtelua. Oletan, että Jänisjärvellä yöpyminen on edullisempaa kuin Sortavalassa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jänisjärven Lomakeskus, Jänisjärvi, Läskelä, Laatokka, Pietari, Uuraa, Värtsilä, Niirala, Sortavala,