Ruotsin NATO-jäsenyys on iso asia Suomelle!

Keskiviikko 25.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Suomelle Ruotsin ilmeisen pian toteutuva Nato-jäsenyys on erinomainen asia, sillä vahvistaahan se Venäjältä katsellen Suomen ”takamaastoa”.

 

Suomen turvallisuus eteni ratkaisevan askeleen, kun liityimme Natoon ja Ruotsin pääseminen samaiseen puolustusliittoon vahvistaa edelleen Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

 

Ruotsi ja Norja luovat Suomen takana Nato-puolustukselle yhtenäisyyttä sekä syvyyttä ja sehän on sotilasstrategiassa keskeistä.

**************

 

”Nojatuolissa” Suomen, Ruotsin ja Norjan turvallisuusasioita pohdittaessa on annettava kiitoksen paikka Baltian maille, jotka aikoinaan liittyivät puolustusliitto Natoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valko-Venäjä on jo poissa matkustuskohteena ja käykö Virolle samoin?

Tiistai 26.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Muistelen muutamia viime vuosia, kun suunnittelimme useinakin vuosina matkaa Valko-Venäjälle.

 

Kyseessä olivat ns. kyröläismatkat ja matkat olisivat toteutuneet, mutta osanottajien määrä oli liian vähäinen.

 

Harmitti silloin ja nyt harmittaa entistä enemmän, sillä matkustaminen Valko-Venäjälle lienee nyt ja lähitulevaisuudessa täysin mahdotonta.

 

****************

 

Huolestuttavaa on se, että myös Baltian maat ovat joutumassa tilanteeseen, jossa matkustaminen sinne on vaikeaa ja jopa mahdotonta.

 

Baltian osalta syy on maiden hallitsematon koronatilanne ja se näyttää pahenevan päivittäin.

 

Koronatilanteessa on huolestuttavaa se, että Suomessa olemme ajautumassa liian nopeasti tapahtuneiden ja tapahtuvien rajoitusten purkamisen vuoksi samaan tilanteeseen, kuin missä Baltian maat sekä Venäjä nyt pyristelevät.

 

-Esko Erkkilä-

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Liettua maatalousmaana bussin ikkunasta nähtynä

Sunnuntai 19.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettua hyväksyttiin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 2004 ja voidaan katsoa, että silloin siitä tuli aito länsimainen valtio.

 

 

Neuvostoliiton miehitys alkoi vuonna 1940 ja sen jälkeen vuonna 1941 Saksa miehitti maan aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti uudelleen Liettuan.

 

 

Liettua itsenäistyi ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja se uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 neuvostomiehityksen jälkeen.

 

 

Liettua liittyi Natoon vuonna 2004 ja se otti valuutakseen euron vuonna 2015.

 

 

Tunnen Liettuan huonosti maatalousmaana, mutta taannoisella Kyröläismatkallamme sain ainakin bussin ikkunasta nähdä, että Liettua on voimakas maatalousmaa.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara, jossa bussin ikkunasta havainnoin Liettuaa maatalousmaana:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hylätty kolhoosi ja niin tyypillinen vesitorni neuvostokolhoosilla!

 

 

 

Haikaranpesä!

 

 

 

 

 

 

Ja taas haikaranpesä - nyt ollaan myös kotona!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottelen Liettuan tervetulleeksi Euroopan Unioniin myös maatalousbisneksen osalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkyttävä kokemus - Kansanmurhan uhrien museo Vilnasssa

Tiistai 24.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme järkyttävin kokemus oli tutustumiskäynti Vilnassa sijaitsevassa Kansanmurhan uhrien museossa.

 

 

Liettuan kansa on menneinä vuosikymmeninä saanut kokea kovia, sillä miehittäjien rautasaappaat ovat runnelleet liettualaisia moneen kertaan.

 

 

 

 

 

Museon edessä sijaitseva muistokivi johdattelee kävijät tutustumaan Liettuan natsimiehitykseen, Neuvostoliiton KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin ja siellä on myös osastot Liettuan Metsäveljien toiminnan kuvaamiseen.

 

 

 

 

 

Rakennus on juhlava, mutta sen historiaan liittyy suunnaton määrä liettualaista kärsimystä - …

 

 

 

 

 

…nyt kuitenkin sen katolla liehuu ylväänä Liettuan lippu!

 

 

 

 

 

Keskityin tutustumaan KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin.

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme, kenraali Lehtimäki lunasti kassalta liput ja aloimme tutustumaan rakennuksen synkkään historiaan.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä tiloissa suoritettiin vangeiksi joutuneille vastaanotto sekä alustavat kuulustelut.

 

 

 

 

 

Eräässä huoneessa on vielä nyt silputtuja asiapapereita paperisäkeissä, jotka neuvosmiehittäjät silppusivat, kun alkoi paljastumaan, että rakennuksen synkkä historia on Liettuan vapautumisen ansiosta päättymässä. 

 

 

Tutkijat olettavat, että vielä joskus voidaan silputtujen asiakirjojen salat paljastaa ja tietää tarkemmin niistä kauheuksista, joita talossa on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Vankisellien…

 

 

 

 

 

…karuutta.

 

 

 

 

 

Pakkopaita kuului pakkovallan keinovalikoimaan.

 

 

 

 

 

Eräässä kuulusteluhuoneessa oli keskellä lattiaa pieni koroke, jolla kuulusteltavan piti pysyä seisomassa, jotta ei molskahtanut koroketta ympäröivään jääkylmään veteen.

 

 

 

 

 

Tässä kenraali on johdattelemassa meitä tutustumaan teloitushuoneeseen.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneessa on yhä edelleen nähtävissä luodiniskemiä seinillä.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneen hiekkapohjan päälle on nyt rakennettu lasikäytävä, jonka alla on mahdollista nähdä mm. niitä esineitä, jotka…

 

 

 

 

 

…ovat kuuluneet…

 

 

 

 

 

…teloitetuille.

 

 

 

 

 

Teloituksissa syntynyt veri ohjattiin tämän lattiakaivon kautta teloituskammion ulkopuolelle.

 

 

 

 

 

 

Käteni osoittaa teloituskammion seinässä olevaa kuoppaa, johon teloittaja asetti teloitettavan pään, jotta pystyi ampumaan uhrin kammion ulkopuolelta ja täten välttyi katsekontaktilta teloitettavan kanssa.

 

 

 

 

 

Ovi, jota kautta teloitettujen ruumiit kuljetettiin haudattavaksi joukkohautoihin.

 

 

 

Jatkan juttuani Kansanmurhan uhrien museosta joskus lähipäivinä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neitsyt Maria on ilmestynyt Euroopassa viidesti ja niistä ensimmäisen kerran Liettuassa

Maanantai 23.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Katolisen uskonnon mukaan Neitsyt Maria ilmestyi Euroopassa ensimmäisen kerran asukkaille Liettuan Siluvassa niin, että vuonna 2008 siellä vietettiin tämän ilmestymisen 400-vuotisjuhlia.

 

 

Paavi Benedictus XVI lähetti erikoislähettiläänsä näihin 400-vuotisjuhliin

 

 

Katolinen kirkko on hyväksynyt Euroopassa viisi Neitsyt Marian ilmestymistä ja niistä siis varhaisimpana Siluvassa tapahtuneen ilmestymisen.

 

 

 

 

 

Taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme pidimme retkikahvituokion hieman ennen saapumistamme Siluvan ilmestymispaikkaan – saimme hieman etäämmältä katsella kirkkoa, jonne…

 

 

 

 

 

…sitten kahvihetkemme jälkeen pääsimme käymään.

 

 

 

 

 

Kirkon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

Kaunista ja juhlavaa. Paavi Benedictus XVI (paavina 2005 – 2013) siunasi vuonna 2006 uudet kultaukset tähän Mariaa ja Jeesusta esittävään taideteokseen.

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II (paavina 1978 – 2005) vieraili Siluvassa vuonna 1993 ja hänen vierailunsa muistoksi kirkon vierellä sijaitsee hänen näköispatsaansa.

 

Samalla matkallaan Johannes Paavali II vieraili monissa muissakin paikoissa Liettuassa, mm. Ristikukkulalla.

Kannustan suunnittelemaan Liettuan-matkanne niin, että pääsette käymään Siluvassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Polttoaineiden hinnat Liettuassa ja Latviassa ovat keskenään jokseenkin samalla tasolla ja n. 20 % halvemmat kuin Suomessa

Perjantai 10.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen Baltian-matkamme antoi hyvän mahdollisuuden vertailla polttoaineiden hintoja Suomen ja Baltian maiden kesken.

 

Vertailua helpotti teknisesti se, että Neste Oil toimii samanlaisella konseptilla kaikissa näissä maissa, joten ”pylväshinnat” oli helppo havaita ja vertailla.

 

Harmillista se, että en saanut Virossa kameranlinssiini yhtään Neste Oil´n hintapylvästä, joten tämä vertailuni koskee ainoastaan Suomea, Liettuaa ja Latviaa. Neste Oil on näkyvästi mukana myös Viron polttoainebisneksessä, mutta kamerani ei ollut kuvausvalmiina oikealla hetkellä!

 

Käytän tässä vertailussa valuuttakertoimena niitä kertoimia, joilla sain ennen matkaamme Liettuan litejä ja Latvian lateja Tampereen Seudun Osuuspankista.

 

Ostin 50 eurolla Liettuan litejä ja sain niitä 170. Täsmälleen saman summan sain Latvian lateja, kun vaihdoin 250 euroa lateiksi.

 

 

 

Tässä esimerkkinä ovat Suomen hinnat. Kuva on Ylöjärven Kauppakeskus Elon Neste Oil´n asemalta kotiintulomme jälkeisenä päivänä.

 

 

 

Liettuassa hinnat olivat nämä.

 

 

 

 

 

Latvian Liepajan Neste Oil myi polttoaineita näillä hinnoilla

 

 

Pieni valuuttakorjattu yhteenveto lienee paikallaan (hinnat euroina/litra):

 

Bensiini 95

 

Suomi           1,689

Liettua          1,379

Latvia           1,363

 

 

Bensiini 98

 

Suomi           1,739

Liettua          1,394

Latvia           1,407

 

 

Diesel

 

Suomi           1,539

Liettua          1,291

Latvia           1,289

 

 

Liettuan ja Latvian polttoainehinnat ovat parisenkymmentä prosenttia halvemmat kuin Suomessa.

 

On kuitenkin muistettava, että molemmissa vertailumaissa keskimääräinen kuukausiansio jää alle tuhannen euron per kuukausi.

 

Baltian halvemmat hinnat selittävät sen, että Baltian maissa liikennöivät turistibussit tankkaavat heti Baltiaan päästyään ja tankkaavat siellä myös ennen paluutaan Suomeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Liettuasta, Latviasta ja Virosta!

Torstai 12.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin perhekuntani kanssa eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Baltiasta.

 

Kyseessä oli jo yhdeksäs peräkkäinen kesä, jolloin osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkalle.

 

Matkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkalla luovutettuun Karjalaan. Porukka on pysynyt pääosiltaan saman taustaryhmän omaavana ja matkamme ovat vuosien saatossa suuntautuneet Venäjän lisäksi Puolaan, Liettuaan, Latviaan sekä Viroon.

 

Kenraali Lehtimäki omaa sotilastaustan lisäksi vahvan otteen historiaan sekä kulttuuriin, joten matkat ovat aina muodostaneet sotahistorian lisäksi mielenkiintoisen kokonaisuuden.

 

Eilen päättyneen matkamme aikana yövyimme Liettuassa yhden yön ja Latviassa kolme yötä. Meno- ja paluumatkan suoritimme Viron ”läpiajona”, mutta mielenkiintoisia kohteita oli myös siellä.

 

Aineistoa matkaltamme kertyi paljon ja pyrin hyödyntämään matkan antia lähipäivinä myös näillä sivuilla.

 

Kesäinen Suomi on poliittisesti lomalla, mutta muuten tapahtumia on paljon. Toivon, että Baltian matkamme anti ei jää näillä sivuilla muiden tapahtuminen varjoon. Naputtelen näitä rivejä tiukan Viherpeukalopäivän jälkeen 11.7.2012 myöhään illalla ja yhtään riviä Baltian matkasta ei ole vielä näppäimistöltä ”löytynyt”.

******

 

Kaikki tiedämme, että Virossa kadut ja puistot ovat kauniita sekä hyvinhoidettuja.

 

Sama tilanne on myös Liettuassa sekä Latviassa. Baltian maat ovat neuvostomiehityksestä vapauduttuaan panostaneet kansalaisten viihtyvyyteen ja elinympäristön huolenpitoon sekä kauneuteen.

 

Tässä pieni kuvakimara Liettuan ja Latvian kaupungeissa näkemistämme kukkaistutuksista. Voidaan todeta, että meillä on opiksi otettavaa!

 

 

Liepajan Yliopistorakennuksen edessä on komea perhosistutus!

 

 

 

Latvian Kansallisoopperatalon edessä Riikassa on aina kesäisin hienot kukkaistutukset!

 

 

Ja sitten ”nimettömiä” kukkaluomuksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku näistä hienoista kukka-asetelmista tuo jollekin lukijoista mieleen saman ajatuksen kuin minulle:

"Tuollainen pitäisi saada aikaiseksi!"

-Esko Erkkilä-